Lukiolaisen karu kertomus digitalisaatiosta. Linkki

Matematiikan ymmärtäminen on jatko-opiskelujen mahdollistaja.

Itse opiskelen ammattikorkeassa tietojenkäsittelyä, pääaineenani ohjelmointi. Meillä puhutaan paljon siitä, että kaikkea ei tule digitalisoida. Osa tietojenkäsittelynkin opettajista pitää edelleen paperisia tenttejä.

Kansalaisaloitteen paikka. 

Vierailija kirjoitti:

Paperinen on paras. Se on silmäystävällinen, helppolukuinen ja säilyy tarvittaessa ikuisesti.

Itseasiassa (riippuen tosin tallennusmediasta) digikirjalla on mahdollisuus säilyä paljon pidempään kuin paperikirjalla, lisäksi säilyy myös vaativammissa olosuhteissa. Paperikirjoja en uskaltaisi millään muotoa sanoa ikuisiksi.

Kuka laittaisi tästä kansalaisaloitteen? Olisi todella tärkeä asia.

Meillä tyttö jättää lukioon menemättä tämän vuoksi. Migreeni iskee heti, jos liikaa katsoo näyttöä. Taitaa olla tulossa kansantauti päänsärystä. Tensiota, migreeniä ym.

Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan paljon huonoryhtisiä, niskavaivaisia aikuisia. Jo pienet koululaiset ovat jatkuvasti nenä kiinni ruudussa, ja tietenkin mahdollisimman epäergonomisessa asennossa.

Lukioon pitäisi tehdä valtakunnallinen, kattava, sähköinen ja ilmainen oppimateriaali. Jotain matkarahaa tähän varmaan voisi esim eu:lta saada. Onhan nytkin jo esim etälukio, Otavan opisto, opetus.tv, joissa on paljon matskua.

Näin säästettäisiin lukion kuluissa ja kaikki olisivat muutenkin ns samalla viivalla eikä sen varassa, mitä kirjasarjaa käytettiin.

Vierailija kirjoitti:

Lukioon pitäisi tehdä valtakunnallinen, kattava, sähköinen ja ilmainen oppimateriaali. Jotain matkarahaa tähän varmaan voisi esim eu:lta saada. Onhan nytkin jo esim etälukio, Otavan opisto, opetus.tv, joissa on paljon matskua.

Näin säästettäisiin lukion kuluissa ja kaikki olisivat muutenkin ns samalla viivalla eikä sen varassa, mitä kirjasarjaa käytettiin.

Siis hankerahaa, kiitos autocorrect.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on suuri osa kursseista digitaalisena ja rakastan ja hoivaan huolella jokaista monistetta minkä saan. On niin ihana lukea tekstiä paperilta ja kirjoittaa sivunreunaan merkintöjä, piirrellä kuvia muistisäännöiksi ja alleviivata tärkeitä asioita eri väreillä. Digikirja taas, se vain on. Läjä tekstiä siinä nenän edessä johon ei saa minkäänlaista otetta. Toki siinäkin on omat työkalunsa, mutta se ei todellakaan ole sama asia. Esseet sun muut suunnittelen paperille ja vasta sitten näpyttelen koneelle, pääni ei vain kestä sitä jatkuvaa ruudun tuijottamista. Kauhistuttaa jo tulevat kirjoitukset...

Opettajana en ikävöi aikaa, kun kouluissa käytettiin monisteita. Monistuskoneelle oli aina aamuisin ja välituntisin hirveä jono, ja kone oli yhtenään tukossa tai paperi lopussa. Harvassa olivat opiskelijat, jotka "rakastivat ja hoivasivat huolella" monisteitaan... Kesken tunnin sai juosta ottamaan uusia monisteita kadonneiden ja unohtuneiden tilalle ja tunnin jälkeen lattioilta ja pöydiltä piti siivota rutattuja ja sutattuja lappuja. Kun opiskelija oli pois tunnilta ja tarvitsi jotain monistetta ennen seuraavaa kertaa, piti monisteet laittaa koulun käytävälle ilmoitustaululle muovitaskuun, lähettää viesti opiskelijalle ja toivoa, että tämä löytää oikeaan paikkaan. Käytännön asioita on materiaalien sähköistäminen helpottanut huomattavasti. Digimateriaalit ovat myös ekologisempia ja vievät vähemmän säilytystilaa koululla.

Ja opettajien vaivojen vähentäminenhän se opiskelutavan pointti onkin.

Löytyi syy tähänkin digi-intoon.

Hyvällä (tai pahalla) tahdolla voi varmasti viestin näinkin tulkita... Kerroin vain oman näkökulmani. Ei opettajien työn helpottaminen ole syynä digitalisaatioon vaan se, että koulun tulee pysyä mukana yhteiskunnan muutoksissa. Enää ei juuri kukaan kaipaa piirtoheitintä ja liitutaulua, kun on helpompi käyttää PowerPoint-esityksiä ja dokumenttikameraa. Samoin tulee käymään tietokoneiden kanssa. Vihkot ja konseptit katoavat, kun muistiinpanot, tutkielmat ja kokeet tehdään omalla läppärillä. Poikkeus tähän lienee matematiikka, jota edelleen on ja tulee ehkä aina olemaankin helpompi opiskella kynää ja paperia käyttäen.

Viestistä olisi voinut myös löytää opiskelijanäkökulmaa siinä mielessä, että kuvaan siinä, mitä monisteille yleensä käy. Heikompien opiskelijoiden, sekä sellaisten, joiden on vaikea huolehtia omaisuudestaan, oppimista tukee se, että materiaalit ovat sähköisiä. Oppitunneilla edetään oikeasti nopeammin, kun aikaa ei mene hukkaan kadonneiden ja unohtuneiden monisteiden vuoksi. Jos opettaja ei anna uusia materiaaleja kadonneiden tilalle, ne opiskelijat, jotka eivät pysty seuraamaan opetusta tai tekemään tehtäviä, alkavat häiriköidä tuntia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti korkeakoulussa materiaalit sähköistyvät kiihtyvällä tahdilla, joten olen lukion digitalisaation kannalla. Helpottaa opiskelemista myöhemmin, kun väline on jo tuttu.

Turha antaa alanuolta. T. Korkeakouluopiskelija, joka tietää mistä puhuu

Korkeakouluopiskelija ei nyt näe, vanhan sanonnan mukaan, metsää puilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on suuri osa kursseista digitaalisena ja rakastan ja hoivaan huolella jokaista monistetta minkä saan. On niin ihana lukea tekstiä paperilta ja kirjoittaa sivunreunaan merkintöjä, piirrellä kuvia muistisäännöiksi ja alleviivata tärkeitä asioita eri väreillä. Digikirja taas, se vain on. Läjä tekstiä siinä nenän edessä johon ei saa minkäänlaista otetta. Toki siinäkin on omat työkalunsa, mutta se ei todellakaan ole sama asia. Esseet sun muut suunnittelen paperille ja vasta sitten näpyttelen koneelle, pääni ei vain kestä sitä jatkuvaa ruudun tuijottamista. Kauhistuttaa jo tulevat kirjoitukset...

Opettajana en ikävöi aikaa, kun kouluissa käytettiin monisteita. Monistuskoneelle oli aina aamuisin ja välituntisin hirveä jono, ja kone oli yhtenään tukossa tai paperi lopussa. Harvassa olivat opiskelijat, jotka "rakastivat ja hoivasivat huolella" monisteitaan... Kesken tunnin sai juosta ottamaan uusia monisteita kadonneiden ja unohtuneiden tilalle ja tunnin jälkeen lattioilta ja pöydiltä piti siivota rutattuja ja sutattuja lappuja. Kun opiskelija oli pois tunnilta ja tarvitsi jotain monistetta ennen seuraavaa kertaa, piti monisteet laittaa koulun käytävälle ilmoitustaululle muovitaskuun, lähettää viesti opiskelijalle ja toivoa, että tämä löytää oikeaan paikkaan. Käytännön asioita on materiaalien sähköistäminen helpottanut huomattavasti. Digimateriaalit ovat myös ekologisempia ja vievät vähemmän säilytystilaa koululla.

Ja opettajien vaivojen vähentäminenhän se opiskelutavan pointti onkin.

Löytyi syy tähänkin digi-intoon.

Hyvällä (tai pahalla) tahdolla voi varmasti viestin näinkin tulkita... Kerroin vain oman näkökulmani. Ei opettajien työn helpottaminen ole syynä digitalisaatioon vaan se, että koulun tulee pysyä mukana yhteiskunnan muutoksissa. Enää ei juuri kukaan kaipaa piirtoheitintä ja liitutaulua, kun on helpompi käyttää PowerPoint-esityksiä ja dokumenttikameraa. Samoin tulee käymään tietokoneiden kanssa. Vihkot ja konseptit katoavat, kun muistiinpanot, tutkielmat ja kokeet tehdään omalla läppärillä. Poikkeus tähän lienee matematiikka, jota edelleen on ja tulee ehkä aina olemaankin helpompi opiskella kynää ja paperia käyttäen.

Viestistä olisi voinut myös löytää opiskelijanäkökulmaa siinä mielessä, että kuvaan siinä, mitä monisteille yleensä käy. Heikompien opiskelijoiden, sekä sellaisten, joiden on vaikea huolehtia omaisuudestaan, oppimista tukee se, että materiaalit ovat sähköisiä. Oppitunneilla edetään oikeasti nopeammin, kun aikaa ei mene hukkaan kadonneiden ja unohtuneiden monisteiden vuoksi. Jos opettaja ei anna uusia materiaaleja kadonneiden tilalle, ne opiskelijat, jotka eivät pysty seuraamaan opetusta tai tekemään tehtäviä, alkavat häiriköidä tuntia.

No jopas, nyt on keksitty miten luokan saa hiljaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisten matematiikan ja fysiikan osaamistaso laskee merkittävästi. Myös tietotekniikkataidot kuten ohjelmointiosaaminen heikkenee.

Mihin perustat tämän väitteesi? Tietokonehan on vain pelkkä väline, ei itsetarkoitus. Toki täytyy osata hyödyntää käytettäviä ohjelmistoja mahdollusimman hyvin. Ainakin paikallisessa lukiossa on lisäksi fysiikan ja kemian digikurssi, joissa harjoitellaan nimenomaan sitä yo kirjoitustilannetta varten.

Suuressa osaassa kouluja ei ole enää valinnaisia tietotekniikan ohjelmointikursseja, kun valinnaiset kurssit menevät ohjelmien käytön harjoitteluun. Tämä ei opeta tietotekniikkaa vaan ohjelmien pinnallista käyttöä. Matematiikan ja fysiikan tunneista osa ajasta menee ohjelmien käytön opettelemiseen.

Matematiikan läksyjen puhtaaksi tekeminen koneella turhauttaa nuoria. Aikaa menee ja hermo palaa... Jos matematiikan tekeminen koneella on niin edistyksellistä, niin saapa nähdä milloin kansainväliset lukiolaisten matematiikkaolympialaiset tehdään vastaavilla ohjelmistoilla.

Jos sinä osaat asian on aivan sama millä teet tehtävän. Laskinohjelma on varsin kätevä käyttää ja sinun ei tarvitse kirjoittaa mitään puhtaaksi. Käytät ohjelmaa kuin kirjoittaisit paperille ja simsalabim laskin laskee sun kirjoittamasi laskut sitä mukaa kuin kirjoitat ne sinne. Samaa ei tarvitse näpytellä moneen kertaan.Sitten vaan siirrät koko höskän ohjelmaan, jolla laskut palautetaan. Jos sinulle on ylivoimasta näppäillä adioita koneelle, niin sitä se ei ole niille, joille on koko koulu-uran ajan opetettu näppäilytaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisten matematiikan ja fysiikan osaamistaso laskee merkittävästi. Myös tietotekniikkataidot kuten ohjelmointiosaaminen heikkenee.

Mihin perustat tämän väitteesi? Tietokonehan on vain pelkkä väline, ei itsetarkoitus. Toki täytyy osata hyödyntää käytettäviä ohjelmistoja mahdollusimman hyvin. Ainakin paikallisessa lukiossa on lisäksi fysiikan ja kemian digikurssi, joissa harjoitellaan nimenomaan sitä yo kirjoitustilannetta varten.

Suuressa osaassa kouluja ei ole enää valinnaisia tietotekniikan ohjelmointikursseja, kun valinnaiset kurssit menevät ohjelmien käytön harjoitteluun. Tämä ei opeta tietotekniikkaa vaan ohjelmien pinnallista käyttöä. Matematiikan ja fysiikan tunneista osa ajasta menee ohjelmien käytön opettelemiseen.

Matematiikan läksyjen puhtaaksi tekeminen koneella turhauttaa nuoria. Aikaa menee ja hermo palaa... Jos matematiikan tekeminen koneella on niin edistyksellistä, niin saapa nähdä milloin kansainväliset lukiolaisten matematiikkaolympialaiset tehdään vastaavilla ohjelmistoilla.

No ei täällä ole ennenkään ollit mitään kattavia ohjelmointikursseja lukiossa. Miten hyvin olet perehtynyt nykyiseen fysiikan ja matematiikan opetukseen? Näppäilutaito ja ohjelmistot ainakin täällä opetetaan ihan erillisillä opon ja digikurssin tunneilla ja fysiikan ja matematiikan tunneilla keskitytään asiaan niinkuin ennenkin. Toki ohjelmien käyttöä täytyy sitten kotona harjoitella ja sitä koko ajan korostetaan. Matematiikan kokeessa on paperiosuus, joka tehdään ilman laskinta ja oalautetaan paperilla ja digiosuus, jossa saa käyttää ohjelmistoja. Se osuus palautetaan abitilla. Lukiossamme järjestetään koeviikon aikana n. 45 koetta, joista nykyisin yli 40 tehdään sähköisesti. Ihan hyvin sujuu näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on suuri osa kursseista digitaalisena ja rakastan ja hoivaan huolella jokaista monistetta minkä saan. On niin ihana lukea tekstiä paperilta ja kirjoittaa sivunreunaan merkintöjä, piirrellä kuvia muistisäännöiksi ja alleviivata tärkeitä asioita eri väreillä. Digikirja taas, se vain on. Läjä tekstiä siinä nenän edessä johon ei saa minkäänlaista otetta. Toki siinäkin on omat työkalunsa, mutta se ei todellakaan ole sama asia. Esseet sun muut suunnittelen paperille ja vasta sitten näpyttelen koneelle, pääni ei vain kestä sitä jatkuvaa ruudun tuijottamista. Kauhistuttaa jo tulevat kirjoitukset...

Opettajana en ikävöi aikaa, kun kouluissa käytettiin monisteita. Monistuskoneelle oli aina aamuisin ja välituntisin hirveä jono, ja kone oli yhtenään tukossa tai paperi lopussa. Harvassa olivat opiskelijat, jotka "rakastivat ja hoivasivat huolella" monisteitaan... Kesken tunnin sai juosta ottamaan uusia monisteita kadonneiden ja unohtuneiden tilalle ja tunnin jälkeen lattioilta ja pöydiltä piti siivota rutattuja ja sutattuja lappuja. Kun opiskelija oli pois tunnilta ja tarvitsi jotain monistetta ennen seuraavaa kertaa, piti monisteet laittaa koulun käytävälle ilmoitustaululle muovitaskuun, lähettää viesti opiskelijalle ja toivoa, että tämä löytää oikeaan paikkaan. Käytännön asioita on materiaalien sähköistäminen helpottanut huomattavasti. Digimateriaalit ovat myös ekologisempia ja vievät vähemmän säilytystilaa koululla.

Ja opettajien vaivojen vähentäminenhän se opiskelutavan pointti onkin.

Löytyi syy tähänkin digi-intoon.

Hyvällä (tai pahalla) tahdolla voi varmasti viestin näinkin tulkita... Kerroin vain oman näkökulmani. Ei opettajien työn helpottaminen ole syynä digitalisaatioon vaan se, että koulun tulee pysyä mukana yhteiskunnan muutoksissa. Enää ei juuri kukaan kaipaa piirtoheitintä ja liitutaulua, kun on helpompi käyttää PowerPoint-esityksiä ja dokumenttikameraa. Samoin tulee käymään tietokoneiden kanssa. Vihkot ja konseptit katoavat, kun muistiinpanot, tutkielmat ja kokeet tehdään omalla läppärillä. Poikkeus tähän lienee matematiikka, jota edelleen on ja tulee ehkä aina olemaankin helpompi opiskella kynää ja paperia käyttäen.

Viestistä olisi voinut myös löytää opiskelijanäkökulmaa siinä mielessä, että kuvaan siinä, mitä monisteille yleensä käy. Heikompien opiskelijoiden, sekä sellaisten, joiden on vaikea huolehtia omaisuudestaan, oppimista tukee se, että materiaalit ovat sähköisiä. Oppitunneilla edetään oikeasti nopeammin, kun aikaa ei mene hukkaan kadonneiden ja unohtuneiden monisteiden vuoksi. Jos opettaja ei anna uusia materiaaleja kadonneiden tilalle, ne opiskelijat, jotka eivät pysty seuraamaan opetusta tai tekemään tehtäviä, alkavat häiriköidä tuntia.

No jopas, nyt on keksitty miten luokan saa hiljaiseksi.

Oliko vastaus tarkoitettu vähättelyksi vai mikä on pointtisi? On kai selvä, että jos ei ole edes mahdollisuutta seurata opetusta tai tehdä tehtäviä, lisää tämä väistämättä osan opiskelijoista levottomuutta. Luokissa on kyllä kaikkiaan nykyään rauhallisempaa siksikin, että ne opiskelijat, jotka eivät välitä seurata opetusta, puuhailevat omiaan puhelimellaan tai läppärillään. Oppimisen kannalta tämä on tietysti huono asia, mutta aina on tietty osa opiskelijoista, joita ei kiinnosta, ja ainakaan he eivät enää häiritse muiden opiskelua.

Lukioissa puhelimien tai läppärin muun kuin opiskelukäytön kieltäminen ei ole vaihtoehto, sillä suuri osa opiskelijoista on täysi-ikäisiä, ja aikuiset ihmiset saavat päättää itse omasta ajankäytöstään. Kategoriset kiellot eivät ole myöskään oikein niitä kohtaan, jotka osaavat itse säädellä, milloin opiskellaan ja milloin voi tehdä omia juttuja. Lukiossa pitäisi itsesäätelytaitojen alkaa vähitellen kehittyä jatko-opintojen edellyttämälle tasolle, ja jos ne eivät kehity, ei teoriapohjainen opiskelu ehkä sitten ole oma juttu.

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan paljon huonoryhtisiä, niskavaivaisia aikuisia. Jo pienet koululaiset ovat jatkuvasti nenä kiinni ruudussa, ja tietenkin mahdollisimman epäergonomisessa asennossa.

Mielestäni tähän asiaan pitäisi jo ihan koulussa puuttua vaikkapa liikunnan tai opon tunneilla. Opettaa kiinnittämään ergonomiaan ja liikuntaan huomiota. Opettaa jonkinlainen jumpparutiini jne. Toki muutenkin ohjattua liikuntaa harrastavat ovat tässä paremmassa asemassa.

Vierailija kirjoitti:

Lukioon pitäisi tehdä valtakunnallinen, kattava, sähköinen ja ilmainen oppimateriaali. Jotain matkarahaa tähän varmaan voisi esim eu:lta saada. Onhan nytkin jo esim etälukio, Otavan opisto, opetus.tv, joissa on paljon matskua.

Näin säästettäisiin lukion kuluissa ja kaikki olisivat muutenkin ns samalla viivalla eikä sen varassa, mitä kirjasarjaa käytettiin.

Mielestäni tällainen on olemassa ainakin fysiikassa, kemiassa ja uskonnossa. Ainakin täällä lukio tarjoaa ko materiaalin ilmaiseksi. Yhtenä plussana tässä digitalisoitumisessa on se, että se pakottaa opiskelijat todella tekemään kotitehtävät. Sähköinen tehtävien palautus on siitä armoton, että esim fysiikassa ja kemiassa jäät armotta kiinni jos et ole tehnyt tehtäviäsi ja saanut oikeaa vastausta. Ainakin tietämässäni koulussa kukin oppilas näkee koko ajan minkä prosenttiosuuden tehtävistä on palauttunut oikein ja aina tietyn suoritetun % n mukaan saa lisäpisteitä kurssikokeeseen. Näin muuten menetellään amkssakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

...

Ruutuajasta on aina puhuttu kuinka se mm. heikentää näköä, rasittaa silmiä, aiheuttaa pitkällä käytöllä päänsärkyä jne. Kone voi aina myös kaatua, tiedostot kadota ilman että itse vahinkoa olisi huolimattomuudella edistänyt, digikirjat ovat periaattessa vain vuokralla ja kertakäyttöisiä (ovat vain muutaman vuoden voimassa etkä voi myydä sitä toiselle) jne.

Tämä kaikki voi vähintään tapahtua ja osa tapahtuu väistämättä. Kirjan kanssa näitä ongelmia ei ole ja lisäksi kirja on muutenkin lopulta monikäyttöisempi ja konkreettisempi.

...

...

Koskee myös muistiinpanojen tekemistä. Tein osan itse koneella ja totesin että ne olivat hyödyttömät kun en niitä ollut tehnyt itse käsin. Tulostin ne muistiinpanot paperisiksi mutta silti ne eivät hyödyttäneet. Sama ongelma kuin katsoisi toisen tekemiä muistiinpanoja. Niiden idea oppimisessa ja kertaamisessa on se, että ne ovat itsetehtyjä.

Kirjatkin vanhenevat ja monesti tulee vastaan tilanteita, että aikaisempi kirja ei käykään uuden opintosuunnitelman mukaan.

Ja lisäksi tuosta kirjoituksesta paistaa läpi tyypillinen vastarinta muutoksia vastaan. Ei se ole työkalun vika, jos et sitä osaa käyttää. 

Itse käytän töissä tablettia muistiinpanovälineenä. Siihen pystyy aivan hyvin kirjoittamaan käsin ja samalla lisäämään kuvia jne. Digitaalisella puolella löytyy monia hyviä työkaluja eri tilanteisiin.

Vanhenee ne digikirjatkin. Uutta sisältöä joudutaan niihinkin laittamaan ja muuttamaan muutoin aina kun uusi ops tulee. Sen jälkeen ei vanha versio enää kelpaa. Eli tilanne ei miksikään muutu. Ei se digikirja ajaton sisällöltään ole sen enempää kuin tavallinen kirja.

Missään vaiheessa en ole sanottu ettei osattaisi käyttää. Kyllä käyttää osataan, ei se tarkoita sitä että kun osaaa asian niin se on helppoa ja yksinkertaista. Kyse ei ole yleisestä vastarinnasta uusia asioita kohtaan vaan puhun kokemuksella siitä kuinka huono asia tämä on. Sinä puhut vain koska luulet tietäväsi.

On totta, että maailma digitalisoituu ja siksi pitää niitä perusteita opettaa jo peruskouluissa ja lukiossa. Olen yleisesti tätä muutosta vastaan. Ei se ole hyvä asia siellä korkeakouluissakaan.

- se abi

78 lisään vielä että kyllä ne muistiinpanot on juu helppo tehdä koneella ja tässä ei ole jälleen siitä kyse etteikö osattaisi vaan siitä että se on hyödytöntä. On täysin eri asia kirjoittaa koneella kuin käsin tästä on olemassa tutkimustuloksiakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioon pitäisi tehdä valtakunnallinen, kattava, sähköinen ja ilmainen oppimateriaali. Jotain matkarahaa tähän varmaan voisi esim eu:lta saada. Onhan nytkin jo esim etälukio, Otavan opisto, opetus.tv, joissa on paljon matskua.

Näin säästettäisiin lukion kuluissa ja kaikki olisivat muutenkin ns samalla viivalla eikä sen varassa, mitä kirjasarjaa käytettiin.

Mielestäni tällainen on olemassa ainakin fysiikassa, kemiassa ja uskonnossa. Ainakin täällä lukio tarjoaa ko materiaalin ilmaiseksi. Yhtenä plussana tässä digitalisoitumisessa on se, että se pakottaa opiskelijat todella tekemään kotitehtävät. Sähköinen tehtävien palautus on siitä armoton, että esim fysiikassa ja kemiassa jäät armotta kiinni jos et ole tehnyt tehtäviäsi ja saanut oikeaa vastausta. Ainakin tietämässäni koulussa kukin oppilas näkee koko ajan minkä prosenttiosuuden tehtävistä on palauttunut oikein ja aina tietyn suoritetun % n mukaan saa lisäpisteitä kurssikokeeseen. Näin muuten menetellään amkssakin.

Ilmaisia avoimia on, mutta ei kattavaa tehtävineen ja ratkaisuineen. Ainakaan avoimesti kaikkien käytössä. Materiaalin tulisi olla saatavilla myös yleissivistävään opiskeluun, vaikkei olisikaan lukiossa. Tai jos haluaa joskus 10 vuotta kirjoitusten jälkeen korottaa arvosanojaan tms.

Mielestäni digitalisaation aikana itsestäänselvää yhteiskunnassa, jossa korkeaa koulutustasoa arvostetaan, että materiaali ja mahdollisuus opiskella on avoin kaikille.