Lukiolaisen karu kertomus digitalisaatiosta. Linkki

Olen kirjanpitäjä. En tykkää yhtään istua Ruudun äärellä ja siksi teenkin asiakkaiden kirjanpidot ruutuvihkoon. Kyllä hyvin pärjää näinkin.

Vierailija kirjoitti:

Tietysti digitalisoituu. Kenen työpaikalla hoidetaan hommat kynällä paperille? Työelämää varten opiskellaan.

Esim. matemaatikot ajatellessaan ja keskustellessaan käyttävät edelleen kynää ja paperia tai liitutaulua. Siksi matematiikan täysi sähköistys lukiossa on järjetöntä. Toki matematiikkaakin pitää oppia kirjoittamaan koneella, mutta pitäisin sitä ajattelua silti tärkeämpänä asiana oppia ja testata.

T. matikan ope, matemaatikon puoliso

Vierailija kirjoitti:

Tietysti digitalisoituu. Kenen työpaikalla hoidetaan hommat kynällä paperille? Työelämää varten opiskellaan.

Riippuu varmaan työpaikasta. Tohtorimieheni laskee vieläkin matematiikkaa paperille. Eikä ole vanhus vaan alle 30.

Omien yliopisto-opintojeni aikana koin toki käteväksi, että kirjat ja artikkelit oli usein mahdollista saada netistä. Oli helppo tehdä esim. gradua kun ei tarvinnut lähteä kirjastoon ja hakutoiminnolla saattoi etsiä materiaalista ne kohdat, joita tarvitsi. Mutta kun tentteihin oli useampi kokonainen kirja luettavana, ne oli paljon mukavampi lukea paperikirjana. (En sitten tiedä olisiko lukulaite parempi silmille ja aivoille kuin läppäri, varmaankin olisi.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on suuri osa kursseista digitaalisena ja rakastan ja hoivaan huolella jokaista monistetta minkä saan. On niin ihana lukea tekstiä paperilta ja kirjoittaa sivunreunaan merkintöjä, piirrellä kuvia muistisäännöiksi ja alleviivata tärkeitä asioita eri väreillä. Digikirja taas, se vain on. Läjä tekstiä siinä nenän edessä johon ei saa minkäänlaista otetta. Toki siinäkin on omat työkalunsa, mutta se ei todellakaan ole sama asia. Esseet sun muut suunnittelen paperille ja vasta sitten näpyttelen koneelle, pääni ei vain kestä sitä jatkuvaa ruudun tuijottamista. Kauhistuttaa jo tulevat kirjoitukset...

Opettajana en ikävöi aikaa, kun kouluissa käytettiin monisteita. Monistuskoneelle oli aina aamuisin ja välituntisin hirveä jono, ja kone oli yhtenään tukossa tai paperi lopussa. Harvassa olivat opiskelijat, jotka "rakastivat ja hoivasivat huolella" monisteitaan... Kesken tunnin sai juosta ottamaan uusia monisteita kadonneiden ja unohtuneiden tilalle ja tunnin jälkeen lattioilta ja pöydiltä piti siivota rutattuja ja sutattuja lappuja. Kun opiskelija oli pois tunnilta ja tarvitsi jotain monistetta ennen seuraavaa kertaa, piti monisteet laittaa koulun käytävälle ilmoitustaululle muovitaskuun, lähettää viesti opiskelijalle ja toivoa, että tämä löytää oikeaan paikkaan. Käytännön asioita on materiaalien sähköistäminen helpottanut huomattavasti. Digimateriaalit ovat myös ekologisempia ja vievät vähemmän säilytystilaa koululla.

Ja opettajien vaivojen vähentäminenhän se opiskelutavan pointti onkin.

Löytyi syy tähänkin digi-intoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti digitalisoituu. Kenen työpaikalla hoidetaan hommat kynällä paperille? Työelämää varten opiskellaan.

Esim. matemaatikot ajatellessaan ja keskustellessaan käyttävät edelleen kynää ja paperia tai liitutaulua. Siksi matematiikan täysi sähköistys lukiossa on järjetöntä. Toki matematiikkaakin pitää oppia kirjoittamaan koneella, mutta pitäisin sitä ajattelua silti tärkeämpänä asiana oppia ja testata.

T. matikan ope, matemaatikon puoliso

Olen arkkitehti, ja ajattelen samalla kun kynä kulkee paperilla; tekemällä jäsennän asiaa, ja käsin tekemällä se painuu mieleen. Lukiessa jäsennän tekstiä tekemällä siihen merkintöjä ja sivuhuomautuksia. En vain "kaada asiaa päähän" lukemalla sen suoraan, vaan käsittelen ja sulattelen sen, pilkkomalla sen merkintöjen avulla.

Usein joudun tulostamaan jonkun tekstin saadakseni sen pilkottua tehokkaasti.

Vierailija kirjoitti:

Kommentoin ketjua opettajana. Tyhjänpäiväisiä sovelluksia hankittaessa on digihuumassa kieltämättä tehty virhearviointeja, mutta tietotekniikan hyötykäyttö nyt vain on tätä päivää. Myös jatko-opinnoissa kaikki tehdään nykyään koneella: luentomateriaalit jaetaan jonkin pilvipalvelun kautta, muistiinpanot tehdään läppärillä, tentit ovat sähköisiä ja niin edelleen. Työelämässä samoin on tietokone työväline nykyään melkein kaikissa asiantuntijatehtävissä, ja näihinhän lukion käyvät lopulta enimmäkseen päätyvät.

Kaikki tentit eivät ole vielä nykyäänkään esim. yliopistossa sähköisiä. Valmistuin toukokuussa filosofian maisteriksi enkä tehnyt koko opiskeluaikana yhtään sähköistä tenttiä. Tämä voi toki olla alakohtaistakin. Kaikki muistiinpanoni tein käsin tai tulostin luentomatskut.

Matematiikka on abstraktia ajattelua. LaTex on artikkelien puhtaaksi kirjoittamista varten, ei ajettelun työväline.

Tämä on vähän oppiaineestakin kiinni. Matematiikan sisällöt eivät vanhene, korkeintaan siihen voi tulla jotain muutosta, mikä kuuluu opetussuunnitelmaan ja mikä ei. Sitten taas joku biologia menee eteenpäin sellaista vauhtia, että osa minunkin kouluaikaisista sisällöistäni on armottoman vanhanaikaista. Historiastakin opitaan koko ajan lisää.

Ehkä kirja voisi olla digimuodossa, ja sen voisi halutessaan tulostaa? Vieläpä sellaisessa muodossa, että koko kirjaa ei tarvitse tulostaa uusiksi jos yhteen kohtaan tulee pieni muutos.

Tietysti voi kyseenalaistaa senkin, tarvitaanko oppikirjoja. Lukiossa matematiikan opettajani esitti kaiken taululla, ja oppilaat kopioivat vihkoihinsa haluamansa osat (minä kuitenkin olin poikkeava, sillä ostin kirjat). Yliopistossa viimeistään useimmat tenttikirjat vain lainaa, ja opiskelu perustuu muistiinpanoihin, jotka tekee itse. Kirjattomuus voi myös opettaa kirjoittamista ja olennaisimman itsenäistä poimintaa, joka on tärkeä taito.

Eniten tietysti toivoisin, että oppikirjat eivät olisi kustantamojen rahasampoja. Jos työttömyyteni vielä jatkuu, voisin ryhtyä vaikka nettiin julkaisemaan matematiikan oppimateriaaleja vapaasti käytettäväksi. Ehkä niitä joku jo tekeekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma lukiolainen halusi muut kirjat digiversioina paitsi matikan kirjat ja äidinkielen harjoituskirjat. Sen mukaan mennään. Eipähän paina reppu 10 kiloa, niin kuin itsellä aikoinaan. 

Missä lukiossa hän on?

Omani on Luostarivuoren lukiossa ja halusi kaikki kirjat paperisina.

Pohjois-Tapiola. Siellä varsinkin kielten kirjat toivottiin otettavan digiversioina.

Lukiolaisten matematiikan ja fysiikan osaamistaso laskee merkittävästi. Myös tietotekniikkataidot kuten ohjelmointiosaaminen heikkenee.

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisten matematiikan ja fysiikan osaamistaso laskee merkittävästi. Myös tietotekniikkataidot kuten ohjelmointiosaaminen heikkenee.

Joo, on tosi absurdia miten tämä kohuttu digitalisaatio todellisuudessa heikentää oppilaiden teknistä osaamista. Appsien ja padien näppäily ei todellakaan ole mikään "työelämässä olennainen taito". Tän päivän digiteinit eivät ikinä opi samanlaisia tietoteknisiä taitoja kuin 1990- ja 2000-luvulla pöytäkoneita käyttäneet.

Olen paperikirjojen kannalla ihan sen takia, että niitä on nopeampi "plärätä" kuin digiversiota. Jos esim. joku sana unohtuu niin helpompi käännellä sivut hakemistoon ja sieltä sitten sille sivulle missä asia selitetään ilman, että se tämänhetkinen sivu on kumminkin koko ajan käytössä. Kätevä etenkin jos on paljon sellaista mitä ei ymmärrä.

Tajuaako porukka , minkä takia lukio on digitalisoitunut? Kun työelämässä siirrytään koko ajan enemmän ja enemmän tekemään kaikki tietokoneilla ja jatko-opinnoissakin kaikki tehdään digitaalisena, niin ei lukio voi jäädä jumittamaan paperikauteen. Kieltämättä tässä on muutama ikäluokka, joilla on vaikeampaa muutokseen sopeutua, koska ei ole tietokonetta tottunut käyttämään muuhun kuin nettisurffailuun ja kirjoittamiseen, mutta jo hyvän aikaa on kasvanut porukkaa joilla tietsikat ovat olleet käytössä koulussa ala-asteelta lähtien. Heillä ei tule olemaan pienimpiäkään vaikeuksia digitalisaation kanssa. Ihme, että osalla porukasta tämä on näinkin hankalaa kuin ketjussa nuristaan- kyllähän nuoriso nytkin on koko ajan kännykkä kourassa somessa, niin miksi ei se adiallinen asiakin sujuisi? Muutosvadtarintaako?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma lukiolainen halusi muut kirjat digiversioina paitsi matikan kirjat ja äidinkielen harjoituskirjat. Sen mukaan mennään. Eipähän paina reppu 10 kiloa, niin kuin itsellä aikoinaan. 

Missä lukiossa hän on?

Omani on Luostarivuoren lukiossa ja halusi kaikki kirjat paperisina.

Pohjois-Tapiola. Siellä varsinkin kielten kirjat toivottiin otettavan digiversioina.

Miksiköhän? Mietitääs hetki. No koska niissä digikirjoissa on myös ääneen luettuna ne tekstit ja paljon muita ominaisuuksia. Esim sanoja voi harjoitella quizletin tyyliin.

Itse kärsin keskittymisvaikeuksista. Lukion kävin vielä perinteisesti ja tämä sopi itselleni hyvin, mutta AMK oli vahvasti digitalisoitu. Kaikki opiskelijat keskittyivät huonommin ja kuuntelivat heikommin tunnilla. Opetuksestakin tuli mielikuvituksetonta ja latteaa. Luen kirjoja kotona, ettei keskittymiskyky kuolisi kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisten matematiikan ja fysiikan osaamistaso laskee merkittävästi. Myös tietotekniikkataidot kuten ohjelmointiosaaminen heikkenee.

Mihin perustat tämän väitteesi? Tietokonehan on vain pelkkä väline, ei itsetarkoitus. Toki täytyy osata hyödyntää käytettäviä ohjelmistoja mahdollusimman hyvin. Ainakin paikallisessa lukiossa on lisäksi fysiikan ja kemian digikurssi, joissa harjoitellaan nimenomaan sitä yo kirjoitustilannetta varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisten matematiikan ja fysiikan osaamistaso laskee merkittävästi. Myös tietotekniikkataidot kuten ohjelmointiosaaminen heikkenee.

Mihin perustat tämän väitteesi? Tietokonehan on vain pelkkä väline, ei itsetarkoitus. Toki täytyy osata hyödyntää käytettäviä ohjelmistoja mahdollusimman hyvin. Ainakin paikallisessa lukiossa on lisäksi fysiikan ja kemian digikurssi, joissa harjoitellaan nimenomaan sitä yo kirjoitustilannetta varten.

Suuressa osaassa kouluja ei ole enää valinnaisia tietotekniikan ohjelmointikursseja, kun valinnaiset kurssit menevät ohjelmien käytön harjoitteluun. Tämä ei opeta tietotekniikkaa vaan ohjelmien pinnallista käyttöä. Matematiikan ja fysiikan tunneista osa ajasta menee ohjelmien käytön opettelemiseen.

Matematiikan läksyjen puhtaaksi tekeminen koneella turhauttaa nuoria. Aikaa menee ja hermo palaa... Jos matematiikan tekeminen koneella on niin edistyksellistä, niin saapa nähdä milloin kansainväliset lukiolaisten matematiikkaolympialaiset tehdään vastaavilla ohjelmistoilla.

Vierailija kirjoitti:

Digilaitteen sininen valo on haitallista silmille. Aiheuttaa jonkun taudin vanhemmiten. (Aikaistaa kaihia tms en muista)

  täytyy olla hyvä valaistus, ei pimeässä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisten matematiikan ja fysiikan osaamistaso laskee merkittävästi. Myös tietotekniikkataidot kuten ohjelmointiosaaminen heikkenee.

Mihin perustat tämän väitteesi? Tietokonehan on vain pelkkä väline, ei itsetarkoitus. Toki täytyy osata hyödyntää käytettäviä ohjelmistoja mahdollusimman hyvin. Ainakin paikallisessa lukiossa on lisäksi fysiikan ja kemian digikurssi, joissa harjoitellaan nimenomaan sitä yo kirjoitustilannetta varten.

Suuressa osaassa kouluja ei ole enää valinnaisia tietotekniikan ohjelmointikursseja, kun valinnaiset kurssit menevät ohjelmien käytön harjoitteluun. Tämä ei opeta tietotekniikkaa vaan ohjelmien pinnallista käyttöä. Matematiikan ja fysiikan tunneista osa ajasta menee ohjelmien käytön opettelemiseen.

Matematiikan läksyjen puhtaaksi tekeminen koneella turhauttaa nuoria. Aikaa menee ja hermo palaa... Jos matematiikan tekeminen koneella on niin edistyksellistä, niin saapa nähdä milloin kansainväliset lukiolaisten matematiikkaolympialaiset tehdään vastaavilla ohjelmistoilla.

Saako kyseisissä kisoissa käyttää CAS-laskinta?

Digi halvaannuttaa matematiikan opetuksen ja oppimisen.

"kaavaeditorilla" näpräys vie satakertaisen ajan, eli koko homma halvaantuu, jos ei enää kynällä osata.