Lue keskustelun säännöt.
Lukiolaisen karu kertomus digitalisaatiosta. Linkki
09.03.2017 |
http://m.iltalehti.fi/digi/201703092200082967_du.shtml
Eli ei ne lukiolaisetkaan haluaisi diginä kovin paljoa. Digitalisaatio on mennyt överiksi tai ainakin yritetään saada läpi aivan liian äkkiä.
Esim matikan yo-koe digitaalisena on työläämpi kuin paperisena, sillä on opeteltava se välineen käyttö lisäksi.
Eniten minua ärsyttää se, että digikirjan menettää viimeistään 4 vuoden kuluttua. Sitten ei ole enää jäljellä tuttua kirjaa, josta voisi jonkun asian katsoa tai kerrata. Itse tarvitsin matemaattisia kirjojani paljonkin, kun opiskelin teknillisessä korkeakoulussa. Luin niiden avulla pääsykokeisiin pari vuotta ylppäreiden jälkeen ja kertailin myös opiskeluaikana.
Kommentit (84)
https://yle.fi/uutiset/3-10275212
Nämä migreenistä kärsijät varmaan kiittää lukion digitalisaatiota...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...
Ruutuajasta on aina puhuttu kuinka se mm. heikentää näköä, rasittaa silmiä, aiheuttaa pitkällä käytöllä päänsärkyä jne. Kone voi aina myös kaatua, tiedostot kadota ilman että itse vahinkoa olisi huolimattomuudella edistänyt, digikirjat ovat periaattessa vain vuokralla ja kertakäyttöisiä (ovat vain muutaman vuoden voimassa etkä voi myydä sitä toiselle) jne.
Tämä kaikki voi vähintään tapahtua ja osa tapahtuu väistämättä. Kirjan kanssa näitä ongelmia ei ole ja lisäksi kirja on muutenkin lopulta monikäyttöisempi ja konkreettisempi....
...
Koskee myös muistiinpanojen tekemistä. Tein osan itse koneella ja totesin että ne olivat hyödyttömät kun en niitä ollut tehnyt itse käsin. Tulostin ne muistiinpanot paperisiksi mutta silti ne eivät hyödyttäneet. Sama ongelma kuin katsoisi toisen tekemiä muistiinpanoja. Niiden idea oppimisessa ja kertaamisessa on se, että ne ovat itsetehtyjä.
Kirjatkin vanhenevat ja monesti tulee vastaan tilanteita, että aikaisempi kirja ei käykään uuden opintosuunnitelman mukaan.
Ja lisäksi tuosta kirjoituksesta paistaa läpi tyypillinen vastarinta muutoksia vastaan. Ei se ole työkalun vika, jos et sitä osaa käyttää.
Itse käytän töissä tablettia muistiinpanovälineenä. Siihen pystyy aivan hyvin kirjoittamaan käsin ja samalla lisäämään kuvia jne. Digitaalisella puolella löytyy monia hyviä työkaluja eri tilanteisiin.
Vanhenee ne digikirjatkin. Uutta sisältöä joudutaan niihinkin laittamaan ja muuttamaan muutoin aina kun uusi ops tulee. Sen jälkeen ei vanha versio enää kelpaa. Eli tilanne ei miksikään muutu. Ei se digikirja ajaton sisällöltään ole sen enempää kuin tavallinen kirja.
Missään vaiheessa en ole sanottu ettei osattaisi käyttää. Kyllä käyttää osataan, ei se tarkoita sitä että kun osaaa asian niin se on helppoa ja yksinkertaista. Kyse ei ole yleisestä vastarinnasta uusia asioita kohtaan vaan puhun kokemuksella siitä kuinka huono asia tämä on. Sinä puhut vain koska luulet tietäväsi.
On totta, että maailma digitalisoituu ja siksi pitää niitä perusteita opettaa jo peruskouluissa ja lukiossa. Olen yleisesti tätä muutosta vastaan. Ei se ole hyvä asia siellä korkeakouluissakaan.
- se abi
Digikirjoja voi päivitää ja myös päivitetäänkin ns. ”lennossa” eli eivät vanhene eikä tarvitse ottaa uusia ja korjattuja painoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiolaisten matematiikan ja fysiikan osaamistaso laskee merkittävästi. Myös tietotekniikkataidot kuten ohjelmointiosaaminen heikkenee.
Mihin perustat tämän väitteesi? Tietokonehan on vain pelkkä väline, ei itsetarkoitus. Toki täytyy osata hyödyntää käytettäviä ohjelmistoja mahdollusimman hyvin. Ainakin paikallisessa lukiossa on lisäksi fysiikan ja kemian digikurssi, joissa harjoitellaan nimenomaan sitä yo kirjoitustilannetta varten.
Suuressa osaassa kouluja ei ole enää valinnaisia tietotekniikan ohjelmointikursseja, kun valinnaiset kurssit menevät ohjelmien käytön harjoitteluun. Tämä ei opeta tietotekniikkaa vaan ohjelmien pinnallista käyttöä. Matematiikan ja fysiikan tunneista osa ajasta menee ohjelmien käytön opettelemiseen.
Matematiikan läksyjen puhtaaksi tekeminen koneella turhauttaa nuoria. Aikaa menee ja hermo palaa... Jos matematiikan tekeminen koneella on niin edistyksellistä, niin saapa nähdä milloin kansainväliset lukiolaisten matematiikkaolympialaiset tehdään vastaavilla ohjelmistoilla.
Jos sinä osaat asian on aivan sama millä teet tehtävän. Laskinohjelma on varsin kätevä käyttää ja sinun ei tarvitse kirjoittaa mitään puhtaaksi. Käytät ohjelmaa kuin kirjoittaisit paperille ja simsalabim laskin laskee sun kirjoittamasi laskut sitä mukaa kuin kirjoitat ne sinne. Samaa ei tarvitse näpytellä moneen kertaan.Sitten vaan siirrät koko höskän ohjelmaan, jolla laskut palautetaan. Jos sinulle on ylivoimasta näppäillä adioita koneelle, niin sitä se ei ole niille, joille on koko koulu-uran ajan opetettu näppäilytaitoa.
Totta, kone laskee, sieventää ja ratkaisee. Laskimen prosenttinäppäin jo 80-luvulla hoiti prosenttilaskun. Ei tarvinnut kuin muistaa miten lyödään alennusprosentti, perusarvo jne ja laskin hoiti laskut. Laskinta käyttämällä pystyy keskittymään esim prosentilaskussa käytännön soveltamiseen pitkäpiimäisen matematiikkateorian sijaan.
Se on kyllä jännä miten paljon tätä on aika vastustettu ja se vain kasvaa mitä enemmän tässä edetään, mutta silti ei tätä vastarintaa kuunnella vaan viedään väkisin eteenpäin.