Lukiolaisen karu kertomus digitalisaatiosta. Linkki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti korkeakoulussa materiaalit sähköistyvät kiihtyvällä tahdilla, joten olen lukion digitalisaation kannalla. Helpottaa opiskelemista myöhemmin, kun väline on jo tuttu.

Turha antaa alanuolta. T. Korkeakouluopiskelija, joka tietää mistä puhuu

Kukaan ei peukuta siksi etteikö näin kävisi vaan sitä että ylipäätään niin tapahtuu. Konkreettiset kirjat vaan kaikkialla.

Esseet yms. ymmärrän että kirjoitetaan koneella, mutta en sitä että kirjat ja matikan laskutkin pitäisi tehdä koneella, hyi.

Täällä kevään abi. Vanhan opsin viimeinen opiskelija.

Meillä tuli käyttöön jo noita digikirjoja koska siihen haluttiin siirtyä. Koin samantien huonommaksi kuin konkreettisen kirjan. Ainoa etu oli siinä, ettei tarvinnut kirjoja kantaa mukana. Muuta hyötyä siitä ei ollut.

Jos oli mahdollista valita digikirjan ja tavallisen kirjan väliltä, lähes kaikki valitsivat tavallisen kirjan. Muutama poikkeus ryhmässä oli ja monesti he olivat muutenkin sitä sakkia joita ei homma muutenkaan kiinnostanut.

Koneet ovat käteviä esseiden yms kannalta ja sen puolesta puhuvat suurin osa lukiolaisista. On paljon helpompaa ja voit mahdollisesti unohtuneita juttuja helposti ujuttaa tekstien väliin ja muokata jälkikäteen paremmaksi ilman koko aikaansaannoksen kumittamista. En oikeastaan usko että kukaan on tätä vastaan tai ainakin ne jotka mahdollisesti ovat vastaan, ovat hyvin pieni, marginaalinen osa lukiolaisista.

Ruutuajasta on aina puhuttu kuinka se mm. heikentää näköä, rasittaa silmiä, aiheuttaa pitkällä käytöllä päänsärkyä jne. Kone voi aina myös kaatua, tiedostot kadota ilman että itse vahinkoa olisi huolimattomuudella edistänyt, digikirjat ovat periaattessa vain vuokralla ja kertakäyttöisiä (ovat vain muutaman vuoden voimassa etkä voi myydä sitä toiselle) jne.

Tämä kaikki voi vähintään tapahtua ja osa tapahtuu väistämättä. Kirjan kanssa näitä ongelmia ei ole ja lisäksi kirja on muutenkin lopulta monikäyttöisempi ja konkreettisempi.

Harva lukiolaisista tätä oikeasti halusi ja nekin jotka alkuun tätä hyvänä pitivät, ovat ottaneet sanansa takaisin. Itse en milloinkaan olisi halunnut ja väitän että olisin suoriutunut paremmin osasta kursseista jos olisi ollut normaali kirja.

Vähintääkin pitäisi olla niin että aina pitäisi olla mahdollisuus paperiversioon. Lisäksi uskon että tällä menolla esimerkiksi matikan osaaminen laskee Suomessa, kun et itse laske laskuja enää ollenkaan eikä tarvitse käsin tehdä havainnollistavia kaavioita, merkitä välivaiheita jne. Kun vain klikkailet koneella niin asia ei jää samalla tavalla mieleen.

Koskee myös muistiinpanojen tekemistä. Tein osan itse koneella ja totesin että ne olivat hyödyttömät kun en niitä ollut tehnyt itse käsin. Tulostin ne muistiinpanot paperisiksi mutta silti ne eivät hyödyttäneet. Sama ongelma kuin katsoisi toisen tekemiä muistiinpanoja. Niiden idea oppimisessa ja kertaamisessa on se, että ne ovat itsetehtyjä.

Olen täysin tätä digitalisaatiota vastaan tässä asiassa. Kirjat takaisin ja vähän äkkiä, ollaan isoissa ongelmissa kohta. Tietysti tämä täytyy testata ja katsella vasta vahingot 10-15 v ja sitten levitellä käsiä ja sanoa hupsis. Aina sama juttu näissä huonoissa uudistuksissa ja kukaan ei tästä lopulta ota vastuuta. Hienoa tosiaan romuttaa toimiva järjestelmä maan tasalle ja kokeilla uutta joka on jo valmiiksi tuhoon tuomittu.

N19, kevään abi

m85 kirjoitti:

sää tarvitset kuitenkin suurimmissa osissa töitä tietokonetta nykypäivänä, sen pitäisi tulla ihan luonnostaan, itketään vaan kun eiolla heti kingejä jossain, ja ei voi enää vaan heittää että nörttiamis kun täytyy itsekkin osata perus jutut... ai kamala kun ei osaa päivittää ajureita, voi kyynel :D

paperiset työhakemuksetkin poltetaan samantien nykypäivänä, ei työnantajat tollasia itkijöitä ota

Niin, kyllä konetta nuoret osaa käyttää. Paremmin varmasti keskimäärin kuin monet aikuiset. Ongelma on todellakin siinä että joku matikan laskeminen koneella on oikeasti työläämpää ja hankalampaa kuin käsin. Lisäksi on käytännön ongelmat mitä ei ole normaalin kirjan kanssa, riskit sekä terveyshaitat. Siinä ei taidot enää auta.

Ilmeisesti lukiolaiset eivät osaa säätää tablettiaan siten, että siitä voi lukea ihan hyvin.

Paperikirjat ovat melkoista resurssien haaskausta.

Vierailija kirjoitti:

...

Ruutuajasta on aina puhuttu kuinka se mm. heikentää näköä, rasittaa silmiä, aiheuttaa pitkällä käytöllä päänsärkyä jne. Kone voi aina myös kaatua, tiedostot kadota ilman että itse vahinkoa olisi huolimattomuudella edistänyt, digikirjat ovat periaattessa vain vuokralla ja kertakäyttöisiä (ovat vain muutaman vuoden voimassa etkä voi myydä sitä toiselle) jne.

Tämä kaikki voi vähintään tapahtua ja osa tapahtuu väistämättä. Kirjan kanssa näitä ongelmia ei ole ja lisäksi kirja on muutenkin lopulta monikäyttöisempi ja konkreettisempi.

...

...

Koskee myös muistiinpanojen tekemistä. Tein osan itse koneella ja totesin että ne olivat hyödyttömät kun en niitä ollut tehnyt itse käsin. Tulostin ne muistiinpanot paperisiksi mutta silti ne eivät hyödyttäneet. Sama ongelma kuin katsoisi toisen tekemiä muistiinpanoja. Niiden idea oppimisessa ja kertaamisessa on se, että ne ovat itsetehtyjä.

Kirjatkin vanhenevat ja monesti tulee vastaan tilanteita, että aikaisempi kirja ei käykään uuden opintosuunnitelman mukaan.

Ja lisäksi tuosta kirjoituksesta paistaa läpi tyypillinen vastarinta muutoksia vastaan. Ei se ole työkalun vika, jos et sitä osaa käyttää. 

Itse käytän töissä tablettia muistiinpanovälineenä. Siihen pystyy aivan hyvin kirjoittamaan käsin ja samalla lisäämään kuvia jne. Digitaalisella puolella löytyy monia hyviä työkaluja eri tilanteisiin.

Ihan turhaan ruikutatte, digimeininki on jo kohta eskarissakin, paluuta ei ole, katsos kun traktorikin aikoinaan syrjäytti hevosen.

Kommentoin ketjua opettajana. Tyhjänpäiväisiä sovelluksia hankittaessa on digihuumassa kieltämättä tehty virhearviointeja, mutta tietotekniikan hyötykäyttö nyt vain on tätä päivää. Myös jatko-opinnoissa kaikki tehdään nykyään koneella: luentomateriaalit jaetaan jonkin pilvipalvelun kautta, muistiinpanot tehdään läppärillä, tentit ovat sähköisiä ja niin edelleen. Työelämässä samoin on tietokone työväline nykyään melkein kaikissa asiantuntijatehtävissä, ja näihinhän lukion käyvät lopulta enimmäkseen päätyvät.

Pidän esimerkiksi äidinkielen pitkien tekstien kirjoittamista konseptipaperille täysin vanhanaikaisena - lukion jälkeen ei tule vastaan yhtään tilannetta, jossa käsin kirjoitettaisiin yhtä pitkä, viimeistelty teksti. Olen itse valmistunut yliopistosta yli kymmenen vuotta sitten, ja jo tuolloin oppimistehtävät ja esseet kirjoitettiin aina koneella ja palautettiin sähköpostitse tai tulostettuna.

Vierailija kirjoitti:

Paras olisi, että tulisi säännöt, joissa olisi, että kaikki kirjat pitää saada ostaa halunsa mukaan joko paperisena tai diginä. Tällöin olisi huolehdittava, että digiaineistoon ei saisi päivittyä tietoa, josta paperikirjan omistaja jää paitsi.

Tämä ehdotus juuri osoittaa digimateriaalin hyödyt: oppimateriaalin tulee olla ajan tasalla, ja digimateriaalin päivittäminen on vaivatonta. On ajatuksena älytön, että jos uutta tietoa on saatavilla, ei sitä saisi opiskelijoille antaa, etteivät paperikirjojen suosijat joudu eriarvoiseen asemaan.

Tehdäänkö äikän aineetkin nykyään sähköisesti? Eikö ne voi itse tarkistaa pitkälti silloin wordin kautta että kielioppi on oikein ja pilkut paikallaan? Vai onko niissä joku systeemi? Ainakin itse muistan että kirjoitusvirheet alensivat arvosanaa. Miten toi nykyään menee?

Tässä on taas perinteinen kunta-alan ongelma. Ne jotka päättävät esimerkiksi aloituksen linkissä kerrotusta turhista sovelluksista, eivät ymmärrä asiasta yhtään mitään. Eihän opetusministerilläkään ole lainkaan käsitystä mitä opiskelijat tekevät ja miten tulevat toimeen. 

Digiasia ei ole huono asia, mutta ongelmana on se, ettei opettajat osaa hyödyntää sitä asiaa, vaan kaikkea turhaa tehdään ihan vain digin vuoksi.

Säästöjen takia tuota digia tuodaan koulumaailmaan. Luulen, että tämä on yksi ilmiö muiden joukossa. Esim. Joukko-oppi aikoinaan matematiikassa peruskoulussa. Ilmiöt tulevat ja menevät.

Kaikki koulussa oppimani tieto jäsentyy muistissani kirjan sivuina. Tuttua koulukirjaa on helppo kerrata ja haluamansa tiedon löytää nopeasti. Digikirjojen oikeudet pitäisi olla ikuiset.

Kaikille migreenistä ja silmävaivoista kärsiville vinkkinä: E Ink -näyttö on loistava. Tabletti/ereader tällä näytöllä on todella silmäystävällinen, ainakin omalla kohdallani aivan tavalliseen paperiin verrattavissa.

(en siis ole digitaalisaation puolustaja missään nimessä, mutta tämä on pelastanut minut monelta migreeniltä)

Meillä Hämeenlinnan yläkouluissa kaikki tai lähes kaikki kirjat sähköisenä, niin luonnottomaltahan se tuntuisi enää kirjoihin takaisin siirtyä. Minulle itselleni runsas näytön katsominen ei aiheuta minkään sortin vaivaa. Ja harvassa on ne arkipäivät, jolloin ruutuaika jää alle kymmenen tunnin. Ei haittaa itseäni.

Tietysti digitalisoituu. Kenen työpaikalla hoidetaan hommat kynällä paperille? Työelämää varten opiskellaan.

Vierailija kirjoitti:

Tehdäänkö äikän aineetkin nykyään sähköisesti? Eikö ne voi itse tarkistaa pitkälti silloin wordin kautta että kielioppi on oikein ja pilkut paikallaan? Vai onko niissä joku systeemi? Ainakin itse muistan että kirjoitusvirheet alensivat arvosanaa. Miten toi nykyään menee?

Kyllä, äidinkielen työt kirjoitetaan tietokoneella. Osa tehdään Wordilla tai jollain muulla tekstinkäsittelyohjelmalla, osa suljetussa Abitti-järjestelmässä. Sinulla on ehkä turhan positiivinen käsitys oikolukuohjelmista. Se ei tunnista puuttuvia pilkkuja eikä yhdyssana- tai alkukirjainvirheitä. Heikko teksti ei muutu hyväksi oikolukuohjelman ansiosta, samoin kuin käännösohjelmista ei juuri ole hyötyä vieraiden kielten aineita kirjoitettaessa. Myös koulun ulkopuolella on oikolukuohjelma käytössä, ja elämää vartenhan lukiossa kirjoittamista harjoitellaan. Varsinaiset kokeet voidaan pitää suljetussa verkossa Abitti-järjestelmässä, jolloin oikolukuohjelma ei ole käytössä eikä netistä pysty hakemaan tietoa.

Meidän lukiolainen oli Saksassa vaihdossa ja siellä ei oikeasti edes opettajilla ollut tietokoneita. Ei myöskään oppilailla.

Teinin omassa kolussa suurinosa oppilaista käyttää paperikirjoja ja se on kyllä kiva.

Toki tehtävät ja kokeet tekevät pääsääntöisesti koneella.

Migreenistä kärsivät nuoret eivät varmaan vapaa-ajallakaan tuijottele puhelinta, käytä snäppiä, ig: tä...

Meillä on suuri osa kursseista digitaalisena ja rakastan ja hoivaan huolella jokaista monistetta minkä saan. On niin ihana lukea tekstiä paperilta ja kirjoittaa sivunreunaan merkintöjä, piirrellä kuvia muistisäännöiksi ja alleviivata tärkeitä asioita eri väreillä. Digikirja taas, se vain on. Läjä tekstiä siinä nenän edessä johon ei saa minkäänlaista otetta. Toki siinäkin on omat työkalunsa, mutta se ei todellakaan ole sama asia. Esseet sun muut suunnittelen paperille ja vasta sitten näpyttelen koneelle, pääni ei vain kestä sitä jatkuvaa ruudun tuijottamista. Kauhistuttaa jo tulevat kirjoitukset...

Vierailija kirjoitti:

Meillä on suuri osa kursseista digitaalisena ja rakastan ja hoivaan huolella jokaista monistetta minkä saan. On niin ihana lukea tekstiä paperilta ja kirjoittaa sivunreunaan merkintöjä, piirrellä kuvia muistisäännöiksi ja alleviivata tärkeitä asioita eri väreillä. Digikirja taas, se vain on. Läjä tekstiä siinä nenän edessä johon ei saa minkäänlaista otetta. Toki siinäkin on omat työkalunsa, mutta se ei todellakaan ole sama asia. Esseet sun muut suunnittelen paperille ja vasta sitten näpyttelen koneelle, pääni ei vain kestä sitä jatkuvaa ruudun tuijottamista. Kauhistuttaa jo tulevat kirjoitukset...

Opettajana en ikävöi aikaa, kun kouluissa käytettiin monisteita. Monistuskoneelle oli aina aamuisin ja välituntisin hirveä jono, ja kone oli yhtenään tukossa tai paperi lopussa. Harvassa olivat opiskelijat, jotka "rakastivat ja hoivasivat huolella" monisteitaan... Kesken tunnin sai juosta ottamaan uusia monisteita kadonneiden ja unohtuneiden tilalle ja tunnin jälkeen lattioilta ja pöydiltä piti siivota rutattuja ja sutattuja lappuja. Kun opiskelija oli pois tunnilta ja tarvitsi jotain monistetta ennen seuraavaa kertaa, piti monisteet laittaa koulun käytävälle ilmoitustaululle muovitaskuun, lähettää viesti opiskelijalle ja toivoa, että tämä löytää oikeaan paikkaan. Käytännön asioita on materiaalien sähköistäminen helpottanut huomattavasti. Digimateriaalit ovat myös ekologisempia ja vievät vähemmän säilytystilaa koululla.