Uskottomuuden syyt ?
mikä ajaa miehen/naisen uskottomuuteen? Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia , varsinkin miesten , mikä ajaa käymään vieraissa? millaisessa elämän tilanteessa?
itselläni parisuhdetta neljä vuotta ja mieheni oli uskoton . Meillä toimiva suhde kuitenkin, seksiä sai kotonakin , joten syy ei ollut se . mies ei osaa sanoa muuta syytä kun sen että hänen syytä , hänessä vika jne ei syytä minua vaan rakastaa eikä tahdo erota . tästä nyt aikaa puoli vuotta .
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä ihmettele, että miten pääsee tästä paskasta fiiliksestä eroon, siis siitä, että on tullut petetyksi. Uskon, että mies katuu ja haluaa hyvittää. Pidän jopa epätodennäköisenä sitä, että uusii tekonsa. Mutta jotain on vaan niin peruuttamattomasti mennyt rikki. Ja se toinen nainenkin oli tuttu. Henkilö, josta aina sanoin, että kyttää miestäni. Ihan kuin olisin valinnut, että toi olisi sulle suopea. Oli vielä meidän nuorimman lapsen lastenlääkäri. Pitäisikö ilmoittaa asiasta lääkärikeskukseen? Rikkoiko ammattietiikkaansa vastaan?
Olen pahoillani puolestasi. Tuo on niin tuttu tunne että jotain on mennyt peruuttamattomasti rikki kun puoliso pettää. Peruuttamatonta se onkin sikäli että paluuta entiseen ei ole ja tehtyä ei saa tekemättömäksi. Mutta se ei tarkoita sitä että suhde olisi ohi. Uskottomuus on parisuhteelle kova kriisi mutta siitä voi selvitä käsittelemättä asiat perinpohjaisesti esim. pariterapiassa.
Meillä ei miestä terapiat kiinnosta, ei usko moiseen. Mä jäin asian kanssa suurinpiirtein yksin. Olen tässä yrittänyt "koota" itseäni ehyemmäksi.
Sisäinen kriisi ja etsintä, jonka heijastaa itsen ulkopuolelle. Ei näe omaa sisintään eikä osaa käsitellä tunteitaan.
Mies oli perheessään ylisuojeltu, vanhemmat puhuivat kuin lapselle ettei hän vain pahoita mieltään. Työssään hän sai elää vastuuttomasti matkustellen firman piikkiin, samoin ruoat ja sirkushuvit.
Kotona vaimo otti äidin roolin. Myös kantoi vastuuta miehen tunteista läheisriippuvaisena.
Mies löysi työpaikalta samanlaisen baareissa viihtyvän pintaliitäjän.
Vierailija kirjoitti:
Mies oli perheessään ylisuojeltu, vanhemmat puhuivat kuin lapselle ettei hän vain pahoita mieltään. Työssään hän sai elää vastuuttomasti matkustellen firman piikkiin, samoin ruoat ja sirkushuvit.
Kotona vaimo otti äidin roolin. Myös kantoi vastuuta miehen tunteista läheisriippuvaisena.
Mies löysi työpaikalta samanlaisen baareissa viihtyvän pintaliitäjän.
Narsistilta vaikuttaa.
Minä en enää rakastanut puolisoani, intohimo puuttui. Erosimme lopulta minun aloitteesta.
Mielestäni tein väärin eikä mikään syy ole hyväksyttävä syy pettämiselle parisuhteessa. Avoin suhde on eri, silloin ei toimita toisen tietämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies oli perheessään ylisuojeltu, vanhemmat puhuivat kuin lapselle ettei hän vain pahoita mieltään. Työssään hän sai elää vastuuttomasti matkustellen firman piikkiin, samoin ruoat ja sirkushuvit.
Kotona vaimo otti äidin roolin. Myös kantoi vastuuta miehen tunteista läheisriippuvaisena.
Mies löysi työpaikalta samanlaisen baareissa viihtyvän pintaliitäjän.Narsistilta vaikuttaa.
Tuohan on yksi tavoista "kasvattaa" mahdollinen narsisti perheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies oli perheessään ylisuojeltu, vanhemmat puhuivat kuin lapselle ettei hän vain pahoita mieltään. Työssään hän sai elää vastuuttomasti matkustellen firman piikkiin, samoin ruoat ja sirkushuvit.
Kotona vaimo otti äidin roolin. Myös kantoi vastuuta miehen tunteista läheisriippuvaisena.
Mies löysi työpaikalta samanlaisen baareissa viihtyvän pintaliitäjän.Narsistilta vaikuttaa.
Tuohan on yksi tavoista "kasvattaa" mahdollinen narsisti perheeseen.
Ai ylisuojelu ? Miten?
Oli syy mikä hyvänsä, se ei ole enää minun ongelmani. T. Ero vireillä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies oli perheessään ylisuojeltu, vanhemmat puhuivat kuin lapselle ettei hän vain pahoita mieltään. Työssään hän sai elää vastuuttomasti matkustellen firman piikkiin, samoin ruoat ja sirkushuvit.
Kotona vaimo otti äidin roolin. Myös kantoi vastuuta miehen tunteista läheisriippuvaisena.
Mies löysi työpaikalta samanlaisen baareissa viihtyvän pintaliitäjän.Narsistilta vaikuttaa.
Tuohan on yksi tavoista "kasvattaa" mahdollinen narsisti perheeseen.
Ai ylisuojelu ? Miten?
Lue vähän psykologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Sisäinen kriisi ja etsintä, jonka heijastaa itsen ulkopuolelle. Ei näe omaa sisintään eikä osaa käsitellä tunteitaan.
Mä luulen et miehellä on just tää, on vaikea tunnistaa tunteitaan, on vain se "hyvä tunne" ja "huono tunne" siks mun on niin vaikea saada miestä ymmärtämään asiat.
Meillä menee hyvin niin kauan kunhan mikään asia ei liity tunteiden käsittelyyn taikka niistä puhumiseen.
Näin mulla ja exällä meni. Mies petti ensin noin 8kk seurustelun jälkeen, kaikki oli siihen saakka hyvin, en uskonut että mies voisi pettää. Annoin anteeksi pitkän harkinnan jälkeen. Oli vaikea luottaa ja aina pidin mahdollisuutena että mies pettäisi uudelleen. Aikaa kului muutama vuosi ja asia oli aikalailla unohdettu, olin laittanut syyksi senhetkisen elämäntilanteen noin muuten. Vaikka suhde olikin hyvä, oli miehellä muita vaikeuksia silloin. Tulin raskaaksi, olimme molemmat todella onnellisia ja vauva oli kovasti toivottu. Noin puolivälissä raskautta mies sai uuden työn ja sen myötä alkoi käymään paljon ulkona. Oli poissa 3-4 yötä viikossa kun biletti uusien työkavereiden kanssa. Lupasi kovin että se loppuu ja minä pöljä uskoin, uskoin että viimeistään vauvan synnyttyä mies tulee kyllä töiden jälkeen kotiin eikä lähde kännäämään. Mutta jopa sinä yönä kun synnytys käynnistyi jouduin tappelemaan miehen kanssa sairaalaanlähdöstä, olisi pitänyt päästä baariin. Ketään ei varmaan yllätä että eihän se vauvan syntyminen mitään muuttanut. Istuin pienen vauvan kanssa kotona katkerana kun mies juhli kaikki yöt ja kömpi aamulla kotiin umpitunnelissa - jos edes vaivautui tulemaan kotiin. Masennuin. Kun vauva oli 9kk laitoin hommalle stopin. Sanoin miehelle että se on joko viina tai minä ja vauva, ei molemmat. Vaihtoi työtä ja muutimme muualle. Kaikki meni hienosti jonkin aikaa, ajattelin että ongelmat ovat takanapäin. Mies sai uuden työn ja alkoi yhtäkkiä jäämään töihin yöksi. En epäillyt että pettäisi, kotona ei näyttänyt mitään kiinnostusta seksiin. Kun lapsi oli noin 2v, meillä oli ollut seksiä alle 10 kertaa lapsen syntymän jälkeen. Istuin kotona yksin, masennuin entistä enemmän, tukiverkkoa ei ollut. Mies ei halunnut puhua seksistä ikinä. Ennen lasta olin ollut sporttinen, hoikka ja hyväkroppainen, raskaudesta jäi paljon raskausarpia, vaikka painoa ei ollut niin vatsanahka jäi löysäksi, rinnat oli erilaiset imetyksen jäljiltä. Syytin itseäni että en ollut tarpeeksi seksikäs enää, en ollut haluttava. Aloitin työn lapsen ollessa 2-vuotias. Muutaman kuukauden kuluttua oli uuden työkaverin synttärit ja menimme ulos baariin. Ajauduin juttelemaan miespuoliselle työkaverilleni, hän kehui ulkonäköäni ja kertoi että olen seksikäs. Se tuntui hyvältä, olin kaivannut sitä. Siitä aloimme viestittelemään ja aika pian sen jälkeen päädyimmenkin harrastamaan seksiä. Useita kertoja. Tuntui hyvältä kun aina välillä joku sanoi ihania juttuja. Vähitellen tätä kautta opin pitämään muuttuneesta kropastani. Exän kanssa erosimme myöhemmin, minulla oli seksisuhde tämän miehen kanssa koko loppusuhteemme ajan. Pian suhteen päättymisen jälkeen tapasin nykyisen mieheni ja lopetin seksisuhteen, mutta olemme edelleen ystäviä. Nykyistä en voisi edes kuvitella pettäväni luotan häneen täysin enkä ole ikinä epäillyt häntä pettämisestä.
Kyllähän se vieras römpsä aina maistuu makeammalle kuin vaimokullan tuttu tavara!
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se vieras römpsä aina maistuu makeammalle kuin vaimokullan tuttu tavara!
Sama pätee munaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies sanoo syyksi sen, että oli imartelevaa kokea olevansa tärkeä ja saavansa huomiota. Tämä toinen nainen oli perhetuttu ja oli erotilanteessa. Olivat puhelinyhteydessä ja satunnaisia tapaamisia parin vuoden ajan, ei kuulema seksiä(?). En nalkuta, pidän itsestäni huolen ja seksiä kyllä olisi saanut kotoa jos olisi halunnut. Nyt katuu todella rajusti. Luottamus vaan on mennyt enkö usko että palas. Jostakin syystä tämä on miehelle se kovin pala. Haluaa, että taas luottaisin. Ihan niin puskista tuli. En olisi ikinä uskonut. Älkää olko sinisilmäisiä!
Seksiä olisi saanut jos olisi halunnut? Ilmeisesti siis sinä et halunnut, mutta annoit velvollisuudesta tai halusit, mutta et ilmaissut sitä. Kyllä mieskin haluaa tuntea itsensä haluttavaksi. Jos kotona ollaan kuin kämppiksiä ja sitten yhtäkkiä viehättävä nainen osoittaa kiinnostusta niin henkisesti kuin fyysisesti, niin kyllähän se herättää koomasta. Lähellä oli pettäminen itselläkin vastaavassa tilanteessa.
No ei alkuunkaan mennyt noin. Mies katseli paljon telkkaa, urheilu oli todella tärkeää ja vei paljon aikaa. Oli haluton seksiin ja kertoi, että näin oli käynyt kaikissa suhteissa. Saanut olisi kyllä seksiä miten paljon vain. Piti kyllä kaikesta koskettamisesta ja halaamisesta ja kulki käsi kädessä. Seksiin kyllä tarvitaan halu ja kyky. En usko, että sänkyyn menivät siinäkään suhteessa. Että ihan metsään menit syväluotaavassa analyysissäsi.
No sitten taitaa kyse olla henkisestä huomiosta. Eli toinen nainen osasi keskustella niin että miehesi tunsi itsensä tärkeäksi ja että häntä ja hänen mielipiteitään arvostetaan.
Henkinen huomio, hmmm. Tuo saattoi kyllä osaksi olla syy silloin myös meidän tilaneessa. Miehellä itsellään myös sitä vikaa kun pitää suhdetta itsestään selvyytenä. Mä oon puhunut niin paljon siitä et miten mikäkin asia esim läheisyys vaikuttaa mihinkin ja mitä seuraa mistäkin. Todellakin voi olla että vaikka puhuis kuinka paljon, niin auttaako sekään? Mikäli mies ei itse ollenkaan ajattele henki/tunne puolen asioita. Olen paljon pohtinut sitä että miten itse voin vaikuttaa ettei uskottomuus toistuisi, energiaa kuluu asioiden pohtimiseen, kun tähän on minut ns. pakotettu. Miten voin pitää suhteen mielenkiintoisena? Miten voin vaikuttaa henkiseen yhteyteen? Suhde on kahden kauppa, ei sitä yksin ylläpidetä.
Mies käyttäytyy normaalisti. Tulen töistä, hän onkin lepäämässä ja katsomassa ohjelmaa, tätä on hyvin harvoin. Hänellä olikin mennyt töissä kolme tuntia pidempään. Hän on yläkerrassa ja minä alakerrassa.
Heti mietin, vielä 8kk jälkeen kiinni jäämisestä, onko hänen käytöksessään nyt mitään viittaavaa, miksi lepäämässä? Miksi hän haluuaa olla nyt yksin, onko etäinen? Tämä on ihan hullua, miksi minulle tehtiin näin? Miksi minut laitettiin kärsimään vastoin tahtoani? Kenellä oli oikeus päättää " rikkoa" koko elämäni, repiä auki kaikki, vetää matto jalkojen alta! En minä tätä tahtonut, silti kärsin miehen uskottomuudesta joka ikinen päivä.
Syrjähypytkin johtuu tunteista, kotoo ei saa enää tiettyä tunnetta ja se voi herkemmillä johtaa pettämiseen, ja se että jatkaa pettämistä johtuu myös tietystä tunteesta, vieras tuntuuki yhtäkkiä hyvälle ja sitä haluaa lisää, toinen kehuu ja tykkää, kehumiset lisää hyvän olon tunnetta ja sitä janoaa lisää, ehkä kotona on liian tuttua, ehkä siellä on jo luovutettu, ei tule kehuja kun ei ole läheisyyttäkään, mikään ei kotona tunnu miltään, kaikki toiminta perustuu tunteille, tunteet ohjaa meitä tekoihin, jos kaikki hyvää oloa tuottavat tunteet loppuu niin mitä jää enää jäljelle?
Syyt on pettäjän pään sisällä.
Ja tietenkin usein on vaan syynä se, että oli tilaisuus ja usko siihen, ettei voi jäädä kiinni. Pettäjä näkee yleensä aina ne syyt puolisossa, mutta ei ne syyt siellä ole.