Uskottomuuden syyt ?

Vierailija kirjoitti:

Vain yksi ainoa syy: heikko luonne.

Pidän pettäviä ihmisiä ihmiskunnan pohjasakkana.

No se on sitten hyvä, että sinulla sitä luonnetta riittää. Sallinet, että me pohjasakka täällä puidaan omiamme keskenämme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä olen sitä mieltä, että jos suhde on niin huonossa jamassa että toinen on ajautunut pettämään, niin eroaa sitten.

Ei voi olla onnellinen, jotain olennaista puuttuu, ja keskusteluyhteyskään ei mitä ilmeisimmin toimi.

Sinä voit olla ihan mitä mieltä vain. Et kuitenkaan tiedä mitään meidän muiden asioista, elämäntilanteista, perheistä, lapsista, sitoumuksista, tunteista. Mielipiteelläsi suhteistamme ei näin ollen mitään painoarvoa.

Eipä. Tämä oli vaan jälkiviisautta, kun itse petin. Olisi pitänyt vaan suorilta erota eikä ryhtyä suhteeseen. Lapsille en tehnyt liittoon jäämällä mitään palvelusta, koska ero tuli myöhemmin kuitenkin, ihan samoista syistä. Talolle ja tavaralle panin liikaa painoa. Luulin rakkaudeksi tottumusta ja muutoksen pelkoa. Suku tai ystävät eivät minua erossa hyljänneet tai tuominneet.

Mutta tämä on jälkiviisautta. Silloin ja sillä tiedolla olisin minäkin vastannut samoin kuin sinä nyt.

Vierailija kirjoitti:

Mies sanoo syyksi sen, että oli imartelevaa kokea olevansa tärkeä ja saavansa huomiota. Tämä toinen nainen oli perhetuttu ja oli erotilanteessa. Olivat puhelinyhteydessä ja satunnaisia tapaamisia parin vuoden ajan, ei kuulema seksiä(?). En nalkuta, pidän itsestäni huolen ja seksiä kyllä olisi saanut kotoa jos olisi halunnut. Nyt katuu todella rajusti. Luottamus vaan on mennyt enkö usko että palas. Jostakin syystä tämä on miehelle se kovin pala. Haluaa, että taas luottaisin. Ihan niin puskista tuli. En olisi ikinä uskonut. Älkää olko sinisilmäisiä!

Anteeksi jos sohaisen, mutta aika yleinen väite on tuo että ei muka ollut seksiä. Pettäjä tunnustaa monesti vaan sen mitä on ihan pakko, ja senkin alakanttiin. Pari vuotta jatkunutta peliä ja ei muka seksiä ollenkaan? Enpä menisi uskomaan 😳

t. Eräs Pettäjä joka kiinni jäädessään valehteli ettei muka ollut seksiä. Mutta todellakin oli seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies sanoo syyksi sen, että oli imartelevaa kokea olevansa tärkeä ja saavansa huomiota. Tämä toinen nainen oli perhetuttu ja oli erotilanteessa. Olivat puhelinyhteydessä ja satunnaisia tapaamisia parin vuoden ajan, ei kuulema seksiä(?). En nalkuta, pidän itsestäni huolen ja seksiä kyllä olisi saanut kotoa jos olisi halunnut. Nyt katuu todella rajusti. Luottamus vaan on mennyt enkö usko että palas. Jostakin syystä tämä on miehelle se kovin pala. Haluaa, että taas luottaisin. Ihan niin puskista tuli. En olisi ikinä uskonut. Älkää olko sinisilmäisiä!

Anteeksi jos sohaisen, mutta aika yleinen väite on tuo että ei muka ollut seksiä. Pettäjä tunnustaa monesti vaan sen mitä on ihan pakko, ja senkin alakanttiin. Pari vuotta jatkunutta peliä ja ei muka seksiä ollenkaan? Enpä menisi uskomaan 😳

t. Eräs Pettäjä joka kiinni jäädessään valehteli ettei muka ollut seksiä. Mutta todellakin oli seksiä.

Minä taas valehtelin, että oli vain seksiä, enkä ollut rakastunut. Koska mies kesti pelkän seksin paremmin kuin rakastumisen.

Vierailija kirjoitti:

Millasia nämä ei-koskettelevat miehet ovat suhteen alussa, ensimmäisen kahden vuoden aikana? Ovatko silloinkaan koskettelijoita, että ottavat itse kädestä kiinni, tulevat ihan viereen tai koskettavat muulloin kuin haluavat seksiä?

Eli muuttuiko tilanne radikaalisti, vai ovatko nuo miehet sitä tyyppiä, jotka eivät halua "lääppimistä"?

Meillä oli 2,5 ensimmäistä vuotta todella paljon läheisyyttä, koskettelua ja seksiä , hellyyttä ja kaikkia mahdollista , joten totuin siihen että saan sitä mitä tarvitsen. sanottiin rakkauden tunnustuksia harva se päivä. tehtiin paljon kaikkea yhdessä ja mentiin nukkumaanki aina yhdessä . kunnes arki iski ja kaikki väheni päivä päivältä . mies kertoi ettei hän oikeastaan hirveästi pidä halimisesta ja pusuttelusta , läheisyydestä . koin tulleeni huijatuksi ja koin ettei mies olekkaan ollut aito oma itsensä .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millasia nämä ei-koskettelevat miehet ovat suhteen alussa, ensimmäisen kahden vuoden aikana? Ovatko silloinkaan koskettelijoita, että ottavat itse kädestä kiinni, tulevat ihan viereen tai koskettavat muulloin kuin haluavat seksiä?

Eli muuttuiko tilanne radikaalisti, vai ovatko nuo miehet sitä tyyppiä, jotka eivät halua "lääppimistä"?

Nyt kun kysyt, niin tuo minun ei-kosketteleva ex tosiaan ei alussakaan ollut kädestä pitävää tai sylikkäin nukkuvaa tai sohvalla sylikkäin viihtyvää tyyppiä. En sitä ekan vuoden aikana huomannut, kun oli minussa muuten koko ajan kiinni kun oli innoissaan seksistä.

Esim kadulla tuppasi harppomaan pari askelta minun edellä aina. Ei kestänyt nukkua saman peiton alla. Häntä ei saanut hieroa tai sivellä, kun se kutitti.

Nykyinen mies on ihan erilainen, olemme olleet kolme vuotta yhdessä, ja aina kun kävelemme jossain, hän haluaa pitää minua kädestä kiinni. Mieluiten istuu vierelläni sohvassa tai ruokapöydässä, ja pitää kättä ympärillä tai polvella, tai on muuten kosketuksessa. Haluaa aina syleillä nukkumaan mennessä, nukkua iholla ja saman peiton alla. Häntä saa hieroa, silitellä, ohimennen suukottaa niskaan, halaamme usein. On meillä paljon seksiäkin, mutta muuta kosketusta on jatkuvasti vielä enemmän.

Tuota ajattelinkin. Toiset ovat enemmän ja toiset vähemmän kiinni. Minä itse olen sellainen iholla kiinni oleva, ja mieheni ei. Niin helposti tulkitsen sen välinpitämättömyydeksi. Joudun ihan tietoisesti muistuttamaan itseäni, että ei se merkitse sitä. Olemme vain erilaisia.

Minun eksäni oli samanlainen iholla olija kuin minä. Liimauduimme aina toisiimme. Viimeisenä iltanakin ennen avioeroppäätöstä, kun hänellä oli jo toinen nainen, hän piti tiukasti sylissä illalla. Hänen kohdallaan jouduin muistuttamaan itselleni, että ei, ei hän rakastanut minua. Halaaminen ei kerro rakastamisesta mitään. Mies vain tyydytti omaa läheisyydentarvettaan minuun.

Just tämä , tätä minunkin pitäisi opetella, minä myös helposti ajattelen ettei hän enää rakasta/välitä kun ei halua läheisyyttä jne , se ei todellakaan tarkoita sitä etteikö välittäisi, en vain osaa ajatella niin , jotenkin se ajatus tuntuu väärältä , kun itse näytän rakkauteni juuri hellyydellä ja läheisyydellä , siksi tämä on ollut minulle niin vaikeaa, ei miehelle. Miehen mielestä hän osoittaa rakkauttaan harva se päivä, tekemällä minulle ruokaa ( ruoka pakollista jos aikoo selvitä hengissä ) ostelemalla namuja , viemällä ulkomaille jne  mutta minä en miellä näitä asioita ns rakkaudeksi , no tavallaanhan se sitä on mut jotenkin tuntuu että se läheisyys ja hellyys on just sitä rakkauden osoitusta , sanat ja teot, yhdessä oleminen ja tekeminen . ehkä tää on mulle juuri sen vuoksi niin vaikeaa koska olimme kuin paita ja peppu pari eka vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Isabella kirjoitti:

Meillä ei oo lapsia, ikääkin jo, minä lähemmäs viiskymmentä ja mies neljääkymmentä lähestyvä. Kahdestaan elellään.

Kuten mainitsin, olis kiva kuulla kokemuksia ja tapahtumia aiheesta. Käyn tätä prosessia itse edelleen läpi.

Kuulostaa siltä, että mies sai mahdollisuuden saada nuorempaa ja käytti sen. 

Minä olen pettänyt kun löysin sielunkumppanin (joka petti myös silloista vaimoaan). Olemme nyt olleet keskenämme naimisissa jo yli 10v ja edelleen joka päivä onnellisia yhdessä. Molemmat siis petti, koska olivat yhdessä "väärän" ihmisen kanssa eivätkä pystyneet vastustamaan kiusausta. 

Miehelleni ikä ei merkkaa mitään eikä myöskään ulkonäkö , eli sekään ei ole vastaus että olisi ollut tilaisuus nuorempaan, tämä jonka kanssa hän oli , on minua vain muutaman vuoden nuorempi

Perus tarina. En tosin tästä ole ylpeä.

Meillä meni huonosti, oli ongelmia joista kuitenkaan ei puhuttu. Tai yritin monesti puhua hyvällä ja pahalla mutta toinen osapuoli vaikeni kuin muuri. Yritäs puhua seinälle, samanlaista oli ne meidän keskustelut.

Seksi oli viime ajat ollut minun varassani. Alussa mies toki oli aktiivinen mutta jossain vaiheessa tilanne muuttui. Kyllästyin ainaiseen ruinaamiseen ja lopetin aloitteiden teon kokonaan. Se oli kuolinisku meidän seksielämälle. Mies kyllä katsoi paljon pornoa. Alkoholia meni monta kertaa viikossa.

Tässä kriisissä elämääni tuli mies joka tuntui suorastaan palvovan minua, huomioivan naisena ja kykeni puhumaan asioista, myös vaikeista. Aloitin suhteen ja erosimme "ykkösen" kanssa.

Olisi pitänyt tehdä asiat toisin päin. Mutta näin se nyt meni.

Isabella kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millasia nämä ei-koskettelevat miehet ovat suhteen alussa, ensimmäisen kahden vuoden aikana? Ovatko silloinkaan koskettelijoita, että ottavat itse kädestä kiinni, tulevat ihan viereen tai koskettavat muulloin kuin haluavat seksiä?

Eli muuttuiko tilanne radikaalisti, vai ovatko nuo miehet sitä tyyppiä, jotka eivät halua "lääppimistä"?

Meillä oli 2,5 ensimmäistä vuotta todella paljon läheisyyttä, koskettelua ja seksiä , hellyyttä ja kaikkia mahdollista , joten totuin siihen että saan sitä mitä tarvitsen. sanottiin rakkauden tunnustuksia harva se päivä. tehtiin paljon kaikkea yhdessä ja mentiin nukkumaanki aina yhdessä . kunnes arki iski ja kaikki väheni päivä päivältä . mies kertoi ettei hän oikeastaan hirveästi pidä halimisesta ja pusuttelusta , läheisyydestä . koin tulleeni huijatuksi ja koin ettei mies olekkaan ollut aito oma itsensä .

Meillä on nyt tuollaista. Vaikka tykkään läheisyydestä, niin kumppanin läheisyydentarve on ihan rajaton. Minun on pakko alkaa ottaa etäisyyttä, ja alan tuntea itseni vähän tyhjiin imetyksi. Hänen valtava intensiivisyys vie minulta voimat. Suhteessa molemmat vaikuttaa toisiinsa. Hänen nälkä vaikuttaa minuun nyt niin että alan väsyä läheisyyteen ja torjua sitä.

Vierailija kirjoitti:

Millasia nämä ei-koskettelevat miehet ovat suhteen alussa, ensimmäisen kahden vuoden aikana? Ovatko silloinkaan koskettelijoita, että ottavat itse kädestä kiinni, tulevat ihan viereen tai koskettavat muulloin kuin haluavat seksiä?

Eli muuttuiko tilanne radikaalisti, vai ovatko nuo miehet sitä tyyppiä, jotka eivät halua "lääppimistä"?

Ei erityisen kova koskemaan silloinkaan mutta se että  meillä oli seksiä niin usein hämäsi, silloinhan sitä koskee, halaa ja suutelee joka tapauksessa. Nukuimme myös niin että kosketimme toisiamme, sekin on jäänyt. Niin monet muut asiat oli kohdallaan joten en kiinnittänyt halaamattomuuteen huomiota. Ja tosiaan itse olin se joka myös piti läheisyyttä yllä joten kieltäydyin näkemästä.

10

Aina parisuhteessa tulee kausi kun on tylsää ja haluaa vaihtelua.

Silti en ensimmäisenä lähtis pettämään. Jos tousta rakastaa, en koskis muihin vaan puhuisin avoimesti ja hakisin piristystä elämään aivan muualta.

Isabella kirjoitti:

Aina parisuhteessa tulee kausi kun on tylsää ja haluaa vaihtelua.

Silti en ensimmäisenä lähtis pettämään. Jos tousta rakastaa, en koskis muihin vaan puhuisin avoimesti ja hakisin piristystä elämään aivan muualta.

Jos tietää rakastavansa, nikaan oin on helpompi tehdä. Kun kaikissa liitoissa tulee se hetki, että on niin paha olla, tai ottaa päähän niin paljon, että ajattelee ettei rakasta. Ja sitten tulee vielä sekin hetki, että on ihan varma, ettei toinen rakasta.

Ne ne pahoja on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikkulapsiaika on aika paha koetinkivi jos kotona ei saa. Tilaisuus tekee myös helposti varkaan, eli pikkujoulut ymm missä alkoa nautittu ja naiset tyrkyttää.

Naiset tyrkyttää? Voi miesparat, kun heillä on vaikeaa, kun naiset suorastaan tyrkyttävät seksiä. Onneksi meillä naisilla ei koskaan ole kiusauksia, kun meille ei miehet koskaan ehdottele seksiä... eiku.

Sen takia naiset ei ajaudukaan pettämään vaikka kotona tulisikin useamman vuoden putkeen torjutuksi... eiku

Vierailija kirjoitti:

Pikkulapsiaika on aika paha koetinkivi jos kotona ei saa. Tilaisuus tekee myös helposti varkaan, eli pikkujoulut ymm missä alkoa nautittu ja naiset tyrkyttää.

Mistä tulee yleistys ettei pikkulapsiaikana saa seksiä? Minua ainakin on paneutunut joka lapsen jälkeen ihan s*****sti niissä hormoonihuuruissa.

Vierailija kirjoitti:

Isabella kirjoitti:

Ihmettelen suuresti myös sitä että mikäli mies/nainen kokee tyytymättömyyttä niin miksi siitä ei puhuta, kanneta omaa vastuutaan asioihin vaan lähdetään pettämn tilaisuuden tullen.

Kun sen suhteen eteen vois tehdä töitä ja yrittää edes omalta osaltaan keksiä jotain piristävää sen oman puolison kanssa, sen kanssahan sitä elämää eletän. Ei se pettäminen niitä koti ongelmia ratkaise.

Meillä on puhuttu, puhuttu ja puhuttu. Ja viimeksi kirjoitin pitkän kirjeen jotta miehelleni olisi mustaa valkoisella asiasta ja hän voisi sieltä aina välillä lukea mitä vaimonsa ajattelee asioista ja kaipaa. Ja taas puhuttiin.

Mies on ymmärtäväinen, rakastava, suree ettei pysty parempaan, lupaa yrittää kovemmin jos annan tilaa (kokee jo painostavaksi sen että kerjään läheisyyttä) ja halaa keskustelun lopuksi. Ja unohtaa koko jutun.

Kaikki oli hyvin 19 vuotta kun jaksoin olla se joka piti kipinää yllä. Kun en enää jaksanut siitä tulikin miehelle rasite kun olisi ollut hänen vuoronsa jaksaa. Muuten täydellinen aviomies, kumppani ja isä.

Nyt on kuukausi kirjeen lähettämisestä, lupasin tulla puolitiehen vastaan jos hänkin yrittää. Tulos - yksi rakastelukerta ja minä halaan häntä kerran päivässä, annan hyvänyönsuukon kuten ennenkin. Mies - ei tee omatahtoisesti mitään.

Vituttaa!!

10

Vituttaa täälläkin!

Sinä sentään tiesit mihin ryhdyit, jos mies oli tuollainen alusta asti. Meillä vaimo lopetti omat aloitteensa läheisyyteen lasten syntymän jälkeen. Olen noin kymmenen vuotta ollut vastuussa kaikesta läheisyydestä ja seksistä. Torjunnan seksin suhteen vielä jotenkin ymmärrän (vaikka sattuu sekin), mutta jos halauksellekin tarvitsee nenää nyrpistellä, niin pitäköön tunkkinsa.

Isabella kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millasia nämä ei-koskettelevat miehet ovat suhteen alussa, ensimmäisen kahden vuoden aikana? Ovatko silloinkaan koskettelijoita, että ottavat itse kädestä kiinni, tulevat ihan viereen tai koskettavat muulloin kuin haluavat seksiä?

Eli muuttuiko tilanne radikaalisti, vai ovatko nuo miehet sitä tyyppiä, jotka eivät halua "lääppimistä"?

Nyt kun kysyt, niin tuo minun ei-kosketteleva ex tosiaan ei alussakaan ollut kädestä pitävää tai sylikkäin nukkuvaa tai sohvalla sylikkäin viihtyvää tyyppiä. En sitä ekan vuoden aikana huomannut, kun oli minussa muuten koko ajan kiinni kun oli innoissaan seksistä.

Esim kadulla tuppasi harppomaan pari askelta minun edellä aina. Ei kestänyt nukkua saman peiton alla. Häntä ei saanut hieroa tai sivellä, kun se kutitti.

Nykyinen mies on ihan erilainen, olemme olleet kolme vuotta yhdessä, ja aina kun kävelemme jossain, hän haluaa pitää minua kädestä kiinni. Mieluiten istuu vierelläni sohvassa tai ruokapöydässä, ja pitää kättä ympärillä tai polvella, tai on muuten kosketuksessa. Haluaa aina syleillä nukkumaan mennessä, nukkua iholla ja saman peiton alla. Häntä saa hieroa, silitellä, ohimennen suukottaa niskaan, halaamme usein. On meillä paljon seksiäkin, mutta muuta kosketusta on jatkuvasti vielä enemmän.

Tuota ajattelinkin. Toiset ovat enemmän ja toiset vähemmän kiinni. Minä itse olen sellainen iholla kiinni oleva, ja mieheni ei. Niin helposti tulkitsen sen välinpitämättömyydeksi. Joudun ihan tietoisesti muistuttamaan itseäni, että ei se merkitse sitä. Olemme vain erilaisia.

Minun eksäni oli samanlainen iholla olija kuin minä. Liimauduimme aina toisiimme. Viimeisenä iltanakin ennen avioeroppäätöstä, kun hänellä oli jo toinen nainen, hän piti tiukasti sylissä illalla. Hänen kohdallaan jouduin muistuttamaan itselleni, että ei, ei hän rakastanut minua. Halaaminen ei kerro rakastamisesta mitään. Mies vain tyydytti omaa läheisyydentarvettaan minuun.

Just tämä , tätä minunkin pitäisi opetella, minä myös helposti ajattelen ettei hän enää rakasta/välitä kun ei halua läheisyyttä jne , se ei todellakaan tarkoita sitä etteikö välittäisi, en vain osaa ajatella niin , jotenkin se ajatus tuntuu väärältä , kun itse näytän rakkauteni juuri hellyydellä ja läheisyydellä , siksi tämä on ollut minulle niin vaikeaa, ei miehelle. Miehen mielestä hän osoittaa rakkauttaan harva se päivä, tekemällä minulle ruokaa ( ruoka pakollista jos aikoo selvitä hengissä ) ostelemalla namuja , viemällä ulkomaille jne  mutta minä en miellä näitä asioita ns rakkaudeksi , no tavallaanhan se sitä on mut jotenkin tuntuu että se läheisyys ja hellyys on just sitä rakkauden osoitusta , sanat ja teot, yhdessä oleminen ja tekeminen . ehkä tää on mulle juuri sen vuoksi niin vaikeaa koska olimme kuin paita ja peppu pari eka vuotta.

Rakkauden viisi kieltä

http://www.5lovelanguages.com/

koska ett annan sille anaalia.

anaako kirjoitti:

koska ett annan sille anaalia.

Meillä on kyllä käytössä ja tarjolla kaikki seksuaalisuuden muodot, myös anaali. Sillä ei ole mitään merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on radikaalia, mutta... mielestäni voitaisiin myös kysyä: Uskollisuuden syyt?

Yhdessä oleminen on aina sopimus, ei itsestäänselvyys, ja elämä koostuu muutoksista, kaikki on alati liikkeessä, ihmiset kehittyvät. Mikä tekee sopimuksesta ihmiselle järkevän, kannattavan, hyvän, sopivan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies sanoo syyksi sen, että oli imartelevaa kokea olevansa tärkeä ja saavansa huomiota. Tämä toinen nainen oli perhetuttu ja oli erotilanteessa. Olivat puhelinyhteydessä ja satunnaisia tapaamisia parin vuoden ajan, ei kuulema seksiä(?). En nalkuta, pidän itsestäni huolen ja seksiä kyllä olisi saanut kotoa jos olisi halunnut. Nyt katuu todella rajusti. Luottamus vaan on mennyt enkö usko että palas. Jostakin syystä tämä on miehelle se kovin pala. Haluaa, että taas luottaisin. Ihan niin puskista tuli. En olisi ikinä uskonut. Älkää olko sinisilmäisiä!

Seksiä olisi saanut jos olisi halunnut? Ilmeisesti siis sinä et halunnut, mutta annoit velvollisuudesta tai halusit, mutta et ilmaissut sitä. Kyllä mieskin haluaa tuntea itsensä haluttavaksi. Jos kotona ollaan kuin kämppiksiä ja sitten yhtäkkiä viehättävä nainen osoittaa kiinnostusta niin henkisesti kuin fyysisesti, niin kyllähän se herättää koomasta. Lähellä oli pettäminen itselläkin vastaavassa tilanteessa.

No ei alkuunkaan mennyt noin. Mies katseli paljon telkkaa, urheilu oli todella tärkeää ja vei paljon aikaa. Oli haluton seksiin ja kertoi, että näin oli käynyt kaikissa suhteissa. Saanut olisi kyllä seksiä miten paljon vain. Piti kyllä kaikesta koskettamisesta ja halaamisesta ja kulki käsi kädessä. Seksiin kyllä tarvitaan halu ja kyky. En usko, että sänkyyn menivät siinäkään suhteessa. Että ihan metsään menit syväluotaavassa analyysissäsi.