Jos omistaa metsää, niin...?
Jos omistaa metsää, niin pitäisikö se mielestänne ehdottomasti myös pitää kunnossa? Muistan, kun eräs nyt jo edesmennyt henkilö kommentoi jatkuvasti erään toisen henkilön metsistä, miten huonossa kunnossa se oli. Ei siis sanonut tälle henkilölle sitä koskaan, mutta itse sain monta kertaa kuulla hänen kommenttinsa.
Kommentit (89)
Kyllähän puutarhaakin on pidettävä kunnossa.
Mun isällä on metsää 15 hehtaaria. Joskus on myynyt sieltä puuta, mutta pääasiassa kaataa itselle puita koska talo lämpiää puilla. Isä hoitaa metsäänsä kaatamalla puita ja istuttaa uutta tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, mitä tarkoittaa "pitää kunnossa". Metsän uudistuminen ei saa vaarantua eli jos hakkaa uudistuskypsää metsää, pitää istuttaa tai kylvää uutta puustoa tilalle ja hoitaa se taimikko niin, että siellä puut pääsevät kasvamaan. Muuten ei tarvitse tehdä mitään.
Eikä pidä mitään istuttaa. Meillä sertifioitu metsä ja joka hakkuun jälkeen noudatamme luontaista uudistumista.
Yhtään istutusta yms ei olla tehty.
Metsämme kasvaa hyvin.
Luontainen uudistus meilläkin,metsä sileeksi jättäen muutamia siemenpuita ja sitten kaivinkoneella muokkaus.Sertifikaateista ei ole tietoa.Tuo on edullisin tapa hoitaa uudistusvelvoite.Hakkuun tekijät tarjoaa kyllä istutusta mutta se on ryöstöhintaista verrattuna tuohon luontaiseen verrattuna mutta kasvattaa kyllä uuden metsän nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Metsämiehet" ei tiedä täällä edes että metsän hakkuu tuottaa kokonaisuudessaan päästöjä eikä ole nettosidontaa. Hyvä asiantuntemus teillä ammattilaisilla.
Täälläpä onkin metsänainen, joka tietää kasvavan metsän sitovan enemmän hiiltä kuin vanhan ja lahoavan metsän. Hiili pysyy paljon kauemmin puurakenteissa, huonekaluissa muissa sellaisissa kuin metsään kaatuneessa puussa. Ja uudet puut kasvavat nopeammin kaadettujen ja käytettyjen kuin metsässä lahoavien puiden tilalle
Jos puutavara päätyy huonekaluihin tai puurakenteisiin, miettikääpä oikeasti sen vaikutusta hiilitaseeseen:
Jos puurakenne korvaa remontissa tai vaihdossa vanhan puurakenteen, vanha päätyy kaatopaikalle tai polttoon ja sen sisältämä hiili vapautuu. Merkitys taseeseen on pyöreä nolla.
Jos taas puu päätyy uudisrakentamiseen tai uuteen huonekaluun, asian luulisi olevan hiilitaseen kannalta edullista. Mutta minne nousee uusi talo, jonne tarvitaan uusia huonekaluja? Jonnekin, missä on aiemmin kasvanut metsää, mutta mistä metsä on raivattu pois! Tuloksena kyseisen alueen hiilivarasto tuhotaan ja korvataan näillä ihmistoiminnasta syntyneillä, usein paljon vähäisemmillä hiilivarastoilla. Merkitys hiilen taseeseen on siis epäedullinen.
Siispä puun paras paikka on metsä. Vanha metsä sitoo suurimman määrän hiiltä puun kuutiotilavuuden ollessa suurin. Samalla vanha metsä toimii elinympäristönä lukemattomille eliölajeille ja torjuu luontokatoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsänhoidossa on nykyään monta tapaa, joista jokaiselle varmaan löytyy sopiva. Ongelma on siinä, että jos metsää ei hoida lainkaan, se muuttuu ei vain tuottavaksi vaan nykyään myös ympäristölleen haitalliseksi. Se ei enää toimi hiilinieluna, kun kasvu lakkaa. Lisäksi nykyäänn kasvihuoneilmiön aikaan hoitamattomassa metsässä voi elää ja talvehtia tuhohyönteisiä ja mita tuhoeläimiä, jotka talvehdittuaan leviävät naapureidenkin metsiin. Tämä ongelma esim kirjanpainajatoukkien kanssa viime vuosina ollut paha.
Hiilivarastona vanha metsä toimiikin. Sen ei tarvitse niellä eikä sitoa yhtään mitään. Jos metsä kaadetaan, niin vain täysi urpo iloitsee uuden taimikon toimimisesta 'hiilinieluna'. Kun se paskapaperiksi ja havuvaneriksi muutettu vanha metsä päästää hiilensä vain muutaman vuoden kuluessa takaisin ilmaan. Eli hiili ikään kuin karkaa ja metsällä kestää taas 80-100 vuotta pyydystää se takaisin. Tätä on hiilen kierto ja varastoitumisen ja vapautumisen dynamiikka.
Mutta noinhan sen kuuluu mennäkin! Sama alue sitoo hiilen uudestaan. Ongelmana nykymaailmassa on se, että metsän halutaan sitovan asumisesta (betoni on varsinainen hiilentuottaja) syntyvät päästöt, liikenteen päästöt, teollisuuden päästöt jne. , vaikka ideana on se, että metsä sitoo vain sen verran, mitä sieltä on viety pois. Tosin havuvaneri ei välttämättä päädy hiileksi ilmakehään parissa vuodessa ja osa puusta päätyy rakennuksiin sitomaan hiiltä sadaksi vuodeksi.
Taimikko on hiilinielu eli se imee enemmän hiiltä kuin tuottaa sitä, mutta ei se tarvitse kerätä kaikkea hiiltä. Kaupungeissa tulisi itse keksiä, miten siellä tuotettu hiili saadaan pois ilmakehästä eikä pidä odottaa, että metsät sen tekevät.
Olet aivan oikeassa siinä, että metsän hiilensidonnalla yritetään ratkaista niitäkin ongelmia, jotka eivät ole metsätalouden aiheuttamia. Mutta ilmastonmuutos on kokonaisvaltainen ongelma, joka juontuu liian suuresta määrästä hiilidioksidia ilmakehässä. Yksi ratkaisukeino on yrittää lisätä metsien hiilivarastoja. Se ei vaadi kallista teknologiaa ja auttaa myös toiseen päivänpolttavaan ongelmaan eli luontokatoon. Siksi on herätty siihen, että metsäpinta-alaa ja metsien kuutiotilavuutta pitäisi yrittää lisätä. Uusilla puurakennuksilla ja puuhuonekalujen valmistamisella ongelmaa ei valitettavasti ratkaista.
Istuta vielä se omenapuu. Tai aivan mikä tahansa puu.
Tai toisinpäin. Kirjapaimen leviää juurikin päätehakkuiden( avohakattujen) kuusikoiden reunoilla naapurin metsään. Onko se syy että yliharvojen metsän luotainen mikroilmasto on häiriintynyt ja ei viilene?
tšekit kärsii tästä kirjapaimentoukka, neuvoi meitä pohjoistenhavumetsien omistajia tekemästä samaa yksipuolisten ( kuusi / mänty) metsien virhettä kuin he. Riittävän idossa Jatkuvankasvatuksen metsissä ei ole ongelmaa.
No niin on niiden asia. Siinäpä lahoaa ja kuolee pystyyn koko metsät.