Lue keskustelun säännöt.
Help, ystävä haluaa tunkea kaveri- ja tuttavaporukoihin rytinällä!
03.03.2017 |
Minulla on ollut hyvä ystävä parin vuoden ajan. Pidän hänestä ja meillä on ollut tapana tavata 1-2 kertaa viikossa, aika usein siis. Kaksi lastamme ovat ikätovereita ja tulevat hyvin toimeen keskenään. Kerromme toisillemme tavatessamme kaikki kuulumiset ja tekemiset (keitä tavattu, missä käyty jne). Siis ihan molemmin puolin eikä mitenkään kehuskelevaan sävyyn.
Ongelmaksi on kuitenkin tullut se, että ystävä haluaa että järjestän yhteisiä tapaamisia kaikkien ihmisten kanssa jotka mainitsen. En ikinä ehdota itse vastaavaa, vaikka samalla mitalla kertoilee kavereistaan ja tekemisistään.
Pahin oli kun lapseni luokalle tuli lapsi, jonka perheessä on saman rotuinen (harvinainen) koira kuin ystävälläni ja on lisäksi kotoisin samasta kaupungista kuin kaverini. En tunne lapsen äitiä kuitenkaan pintapuolista tuttavuutta paremmin, mutta ystäväni halusi heti että annan edes hänen numeronsa naiselle, koska heillä on niin paljon yhteistä. Ystäväni tietää koirasta harrastusporukan kautta, joten ihmettelen miksi ei sitä kautta yritä tavata..
Kieltäydyin, koska minusta se saisi minutkin outoon valoon, koska en itsekään tunne naista. Nainen ei toki ole ainoa, jonka haluaa tavata vaan niitä on tällä hetkellä kaksi lisää.
Hän on muuten todella mukava ihminen, mutta herkkä ja riitantuu helposti. Haluan pitää hänet erillisenä ystävänä, koska pelkään sitäkin, että hän aiheuttaisi sekaannusta.
Hän on vasta viime aikoina alkanut käyttäytyä tuolla tavalla, enkä oikeasti tajua miksi ei ymmärrä kun olen sanonut, että yritäpä itse tutustua ja vaihtaa numeroa kun meillä on tuparit jne.. Se ei siis haittaisi minua, mutta en halua olla mitenkään osallinen noiden ystävyyssuhteiden syntymiseen. Ahdistaa koko tilanne. Tekee jo mieli repiä tukka päästä kun hän mainitsee, että "sun pitäisi järjestää tapaaminen, kuulostaa todella hauskalta tekemiseltä/ihmiseltä"..
Kommentit (184)
Kuulostaa että hän haluaa uusia kavereita. En näe tuossa mitään pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko hieman narsistine ihminen kyseessä sitten. Millaisia ystävyyssuhteita häneltä löytyy ja oletko ikinä tavannut heistä yhtäkään..?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa että hän haluaa uusia kavereita. En näe tuossa mitään pahaa.
Todellakin kuulostaa siltä. Ei siinä olekaan mitään pahaa, että haluaa uusia kavereita, mutta mietipä omalle kohdallesi mikä työ ja riski järjestää kaikkien (!) kavereidesi kanssa yhteistapaamisia. Ensinnäkin, osasta tiedän jo valmiiksi että persoonat eivät kohtaa, mutta miten sen sanot herkästi loukkaantuvalle?
Toiseksi olen kahden lapsen äiti ja käyn töissä. Viikonloput ja illat menevät harrastuksissa ja olen persoonaltani sellainen, että en yhtään nauti isossa porukassa olemisesta ellei juhlista ole kyse. Ja ikävintä on se, että kaverini on tässä saamapuolella mutta mitä minä tästä hyödyn? En mitään.
ap
Kummallista. Teet ihan oikein kun kehotat ystävää tutustumaan näihin ihmisiin ihan omin päin. Se yhteydenotto on aika helppoa kun on facebookit ja whatsappit yms ja jos vielä harrastusporukoissakin on mahdollista tavata näitä kiinnostavia ihmisiä. Jatka vaan samaan tyyliin, et voi mitään jos suuttuu. Vetoa vaikka siihen että et sinä voi mitenkään alkaa sumplia kahden ihmisen aikatauluja tapaamista varten, heidän on keskenään sovittava jos haluavat tavata.
Mä vastaan aina kaikkiin ton suuntaisiin juttuihin, että soita sille vaan, mutta mä en oo mikään LinkedIn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummallista. Teet ihan oikein kun kehotat ystävää tutustumaan näihin ihmisiin ihan omin päin. Se yhteydenotto on aika helppoa kun on facebookit ja whatsappit yms ja jos vielä harrastusporukoissakin on mahdollista tavata näitä kiinnostavia ihmisiä. Jatka vaan samaan tyyliin, et voi mitään jos suuttuu. Vetoa vaikka siihen että et sinä voi mitenkään alkaa sumplia kahden ihmisen aikatauluja tapaamista varten, heidän on keskenään sovittava jos haluavat tavata.
Jopa tätä yritin erään kanssa, joka onnekkaasti halusi myös tavata ystäväni, mutta kahden kiireisen aikatauluja oli mahdoton sovittaa yhteen, joten lopetin yrittämisen. Ystäväni mielestä minun pitäisi järjestää tämäkin tapaaminen viikonloppuna.
Kyseessä on vieläpä lapseni parhaan kaverin perhe ja sekin olisi mahdollisesti tuhoisaa, jos hänen saman ikäinen ja saman sukupuolinen lapsensa tulisi tapaamiseen mukaan hämmentämään. Siis jokainen tajuaa, että on niitä kavereita, joiden kanssa ovat ne ihan omat jutut ja sitten niitä toisia. Ystäväni ei hahmota ollenkaan tällaisia juttuja. Ahdistavaa!
ap
No lakkaa nyt ihan ensiksi raportoimasta mitä kaikkea teet muiden ystäviesi kanssa.
Jos tapaan ystävääni niin en kyllä ymmärrä miksi tämä ystävä kertoisi tapaamisesta ym jollekin toiselle ystävälle. Minun asiani eivät kuulu "vieraille" ihmisille. Lopeta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko hieman narsistine ihminen kyseessä sitten. Millaisia ystävyyssuhteita häneltä löytyy ja oletko ikinä tavannut heistä yhtäkään..?
Olen tavannut. On hyviä suhteita ja pitkiä, mutta vaikeaa tuntuu olevan muodostaa pitkiä suhteita, joita ei "avoimuudellaan" pilaisi. Olen siis tavannut sattumalta, mutta en ole kiinnostunut ystävystymään.
ap
Vierailija kirjoitti:
No lakkaa nyt ihan ensiksi raportoimasta mitä kaikkea teet muiden ystäviesi kanssa.
Jos tapaan ystävääni niin en kyllä ymmärrä miksi tämä ystävä kertoisi tapaamisesta ym jollekin toiselle ystävälle. Minun asiani eivät kuulu "vieraille" ihmisille. Lopeta!
Sanoin alkuun, että se on molemminpuolista kuulumisten vaihtoa. Olen siinä mielessä hyvä ystävä, että en kerro mitään yksityiskohtia tai avautumisia hänelle vaan ihan että "Kävin kirsin kanssa lounaalla" jne.
Teen näin muuuten kaikkien muidenkin kaverien kanssa, joten ole huoletta, et ole yksi niistä. Ei minusta mitenkään ihmeellistä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi voi, naiset kertovat parhaille kavereilleen kaiken kavereistaan :)
Aika erikoista käytöstä aikuiselta ihmiseltä, jos odottaa tai lähes vaatii että toinen jotenkin erikseen esittelee omia tuttujaan tai järjestää varta vasten tapaamisia. En lähtisi tuollaisia juttuja tekemään kenenkään puolesta erikseen. Se on eri asia jos johkin tupareihin tai syntymäpäiville kutsuu isomman lössin, mutta kyllä itse tutustumisen sentään tarvitsisi jokaisen suorittaa ihan itse. En todellakaan lähtisi tutustuttamaan ketään järjestämällä ns. ulkopuolisena jonkin kahdenkeskisen tapaamisen. MITÄ?!
Jos hän tästä kilahtaa niin hankala tilanne, mutta et sä mikään ystäväparittaja ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista käytöstä aikuiselta ihmiseltä, jos odottaa tai lähes vaatii että toinen jotenkin erikseen esittelee omia tuttujaan tai järjestää varta vasten tapaamisia. En lähtisi tuollaisia juttuja tekemään kenenkään puolesta erikseen. Se on eri asia jos johkin tupareihin tai syntymäpäiville kutsuu isomman lössin, mutta kyllä itse tutustumisen sentään tarvitsisi jokaisen suorittaa ihan itse. En todellakaan lähtisi tutustuttamaan ketään järjestämällä ns. ulkopuolisena jonkin kahdenkeskisen tapaamisen. MITÄ?!
Jos hän tästä kilahtaa niin hankala tilanne, mutta et sä mikään ystäväparittaja ole.
Ihana kommentti, kiitos. Tätä mieltä minäkin olen.
ap
Lukemani perusteella kuulostaa lähinnä siltä, että kyseinen henkilö on avoimempi eri tyyppisille kohtaamisille kuin sinä. Sinä haluat pitää ystäväsi erillään muista kavereistasi. Mitään kovin järjellistä syytä tälle ei lukemani perusteella löydy (onko hän sellainen draamakuningatar että uskot että vain sinä pärjäät hänen kanssaan? Tai ovatko muut kaverisi niin herkkänahkaisia että uskot että he ymmärtäisivät väärin tämän kaverisi käytöksen? Onko kaveriporukkasi meininki niin homogeenistä, sulkeutunutta tai vuosien saatossa tietynlaiseksi muovautunutta et halua tutustuttaa uutta tai erilaista ihmistä siihen?) joten oma mielipiteeni on, että sinä olet se kenen tulisi pohtia käytöksensä motiiveja. Monissa kaveriporukoissa on ihan normaalia että ihmisiä tutustutetaan toisiinsa. Järjestetään illanistujaisia ym. missä erilaiset ihmiset kohtaavat toisiaan. Ehkä suomalaisen vanhemman polven ihmisten käytöstapoihin ei herkästi istu se, että annettaisiin esim. jonkun ihmisen numero jollekin toiselle henkilölle koska ajatellaan, että kaksi samankaltaista ihmistä tulisivat juttuun. Tässä lähtökohtaisena ajatuksena se, että on epäkohteliasta tehdä oletuksia ihmisistä ja heidän seurantarpeestaan. Nuoremmat ihmiset jotka ovat tottuneet tutustumaan monenlaisiin ihmisiin ja harrastavat verkostoitumista puolestaan lähtökohtaisesti ajattelevat että kaikki ovat avoimia tekemään uusia tuttavuuksia. Tämän vuoksi jäin miettimään onko sinun ja ystäväsi välillä ikäeroa tai onko teillä muuten hyvin erilainen tausta?
Itse en näe mitään ongelmaa tässä. Mielelläni tutustutan kavereitani keskenään, olivat sitten erilaisia tai eivät, koska lähtökohtaisesti aikuiset ihmiset lienevät kykeneväisiä sietämään erilaisuuttakin. Tutustun myös helposti uusiin ihmisiin enkä näkisi mitään ongelmaa antaa jollekin tuttavalle kaverini numeroa mikäli itsekin olen sitä mieltä että heillä voisi jotain puhumista keskenään olla. Ei se vaadi muuta kuin sitä, että kysäisee tuttavalta haittaisiko häntä jos antaisin hänen facebook-nimensä tai numeronsa yhdelle koirahullulle kaverilleni jota kiinnostaisi saattaa hurtat yhteen. Ei kaikki avoin sosiaalinen käytös ole yhtään niin vaivalloista ja kummallista kuin suomalainen perinteinen tapakulttuuri antaa ymmärtää :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
N27 kirjoitti:
Lukemani perusteella kuulostaa lähinnä siltä, että kyseinen henkilö on avoimempi eri tyyppisille kohtaamisille kuin sinä. Sinä haluat pitää ystäväsi erillään muista kavereistasi. Mitään kovin järjellistä syytä tälle ei lukemani perusteella löydy (onko hän sellainen draamakuningatar että uskot että vain sinä pärjäät hänen kanssaan? Tai ovatko muut kaverisi niin herkkänahkaisia että uskot että he ymmärtäisivät väärin tämän kaverisi käytöksen? Onko kaveriporukkasi meininki niin homogeenistä, sulkeutunutta tai vuosien saatossa tietynlaiseksi muovautunutta et halua tutustuttaa uutta tai erilaista ihmistä siihen?) joten oma mielipiteeni on, että sinä olet se kenen tulisi pohtia käytöksensä motiiveja. Monissa kaveriporukoissa on ihan normaalia että ihmisiä tutustutetaan toisiinsa. Järjestetään illanistujaisia ym. missä erilaiset ihmiset kohtaavat toisiaan. Ehkä suomalaisen vanhemman polven ihmisten käytöstapoihin ei herkästi istu se, että annettaisiin esim. jonkun ihmisen numero jollekin toiselle henkilölle koska ajatellaan, että kaksi samankaltaista ihmistä tulisivat juttuun. Tässä lähtökohtaisena ajatuksena se, että on epäkohteliasta tehdä oletuksia ihmisistä ja heidän seurantarpeestaan. Nuoremmat ihmiset jotka ovat tottuneet tutustumaan monenlaisiin ihmisiin ja harrastavat verkostoitumista puolestaan lähtökohtaisesti ajattelevat että kaikki ovat avoimia tekemään uusia tuttavuuksia. Tämän vuoksi jäin miettimään onko sinun ja ystäväsi välillä ikäeroa tai onko teillä muuten hyvin erilainen tausta?
Itse en näe mitään ongelmaa tässä. Mielelläni tutustutan kavereitani keskenään, olivat sitten erilaisia tai eivät, koska lähtökohtaisesti aikuiset ihmiset lienevät kykeneväisiä sietämään erilaisuuttakin. Tutustun myös helposti uusiin ihmisiin enkä näkisi mitään ongelmaa antaa jollekin tuttavalle kaverini numeroa mikäli itsekin olen sitä mieltä että heillä voisi jotain puhumista keskenään olla. Ei se vaadi muuta kuin sitä, että kysäisee tuttavalta haittaisiko häntä jos antaisin hänen facebook-nimensä tai numeronsa yhdelle koirahullulle kaverilleni jota kiinnostaisi saattaa hurtat yhteen. Ei kaikki avoin sosiaalinen käytös ole yhtään niin vaivalloista ja kummallista kuin suomalainen perinteinen tapakulttuuri antaa ymmärtää :)
On tärkeää tehdä asioita ja olla omalle persoonalleen uskollinen. En halua yhdistää ihmisiä ja tuhlata siihen aikaani. Kai minulla on siihen oikeus ellei se tunnu omalta?
Lisäksi jos minulle tulisi joku etäinen tuttu antamaan numeroa, koska joku hekilö olisi kotoisin samasta kaupungista ja omistaisi samanlaisen lemmikin, leimaisin numerontuojan vähän rajattomaksi ihmiseksi ja pitäisin outona, sori. :/ Siksi kai en itse halua tehdä tuollaista.
Olen silti aika avoin ja sosiaalinen ihminen, siksi minulla kai on niin paljon tuttuja ja ystäviä. Valitettavasti he eivät muodosta mitään tiivistä porukkaa, joten kaikkien kanssa pitäisi erikseen sopia tapaaminen ja tämä ei itseäni innosta. Aikasta harvoin tällaiset järjestelyt edes toimivat oman kokemuksen mukaan.
N27 kirjoitti:
Lukemani perusteella kuulostaa lähinnä siltä, että kyseinen henkilö on avoimempi eri tyyppisille kohtaamisille kuin sinä. Sinä haluat pitää ystäväsi erillään muista kavereistasi. Mitään kovin järjellistä syytä tälle ei lukemani perusteella löydy (onko hän sellainen draamakuningatar että uskot että vain sinä pärjäät hänen kanssaan? Tai ovatko muut kaverisi niin herkkänahkaisia että uskot että he ymmärtäisivät väärin tämän kaverisi käytöksen? Onko kaveriporukkasi meininki niin homogeenistä, sulkeutunutta tai vuosien saatossa tietynlaiseksi muovautunutta et halua tutustuttaa uutta tai erilaista ihmistä siihen?) joten oma mielipiteeni on, että sinä olet se kenen tulisi pohtia käytöksensä motiiveja. Monissa kaveriporukoissa on ihan normaalia että ihmisiä tutustutetaan toisiinsa. Järjestetään illanistujaisia ym. missä erilaiset ihmiset kohtaavat toisiaan. Ehkä suomalaisen vanhemman polven ihmisten käytöstapoihin ei herkästi istu se, että annettaisiin esim. jonkun ihmisen numero jollekin toiselle henkilölle koska ajatellaan, että kaksi samankaltaista ihmistä tulisivat juttuun. Tässä lähtökohtaisena ajatuksena se, että on epäkohteliasta tehdä oletuksia ihmisistä ja heidän seurantarpeestaan. Nuoremmat ihmiset jotka ovat tottuneet tutustumaan monenlaisiin ihmisiin ja harrastavat verkostoitumista puolestaan lähtökohtaisesti ajattelevat että kaikki ovat avoimia tekemään uusia tuttavuuksia. Tämän vuoksi jäin miettimään onko sinun ja ystäväsi välillä ikäeroa tai onko teillä muuten hyvin erilainen tausta?
Itse en näe mitään ongelmaa tässä. Mielelläni tutustutan kavereitani keskenään, olivat sitten erilaisia tai eivät, koska lähtökohtaisesti aikuiset ihmiset lienevät kykeneväisiä sietämään erilaisuuttakin. Tutustun myös helposti uusiin ihmisiin enkä näkisi mitään ongelmaa antaa jollekin tuttavalle kaverini numeroa mikäli itsekin olen sitä mieltä että heillä voisi jotain puhumista keskenään olla. Ei se vaadi muuta kuin sitä, että kysäisee tuttavalta haittaisiko häntä jos antaisin hänen facebook-nimensä tai numeronsa yhdelle koirahullulle kaverilleni jota kiinnostaisi saattaa hurtat yhteen. Ei kaikki avoin sosiaalinen käytös ole yhtään niin vaivalloista ja kummallista kuin suomalainen perinteinen tapakulttuuri antaa ymmärtää :)
Niin, JÄRJESTÄÄ ILLANISTUJAISIA on eri asia, kuin alkaa järkätä jotain kahdenkeskistä tapaamista kolmantena pyöränä. Olenhan minäkin tutustunut ihmisiin juurikin jossain syntymäpäivillä tai leffamaratoni-illoissa mitä on isommalla porukalla järjestetty. Ei minua ole vielä koskaan illan emännän tai isännän tarvinnut vetää kädestä pitäen jonkun luokse ja esitellä.
Enkä sinänsä näe mitään väärää siinäkään, että haluaa pitää tietyt kaverit tiettyjä juttuja varten ja jotkut toiset sitten jotain toisia juttuja varten. Silloin ei ainakaan herkkänahkaisimmille kavereille tule mitään näitä "Mikset mua kutsunut?!?!!" -kiukustumisia. Toki, itselläni on sellainen ominaisuus, että olen mieluummin pienellä porukalla tai kaksin, kuin että on kaikki yhtä aikaa paikalla. Enkä todellakaan katsoisi itse hyvällä, jos joku kavereistani antaisi minun puhelinnumeroni jollekulle jota en tunne kysymättä minulta ensin.
-Ei ap
N27 kirjoitti:
Lukemani perusteella kuulostaa lähinnä siltä, että kyseinen henkilö on avoimempi eri tyyppisille kohtaamisille kuin sinä. Sinä haluat pitää ystäväsi erillään muista kavereistasi. Mitään kovin järjellistä syytä tälle ei lukemani perusteella löydy (onko hän sellainen draamakuningatar että uskot että vain sinä pärjäät hänen kanssaan? Tai ovatko muut kaverisi niin herkkänahkaisia että uskot että he ymmärtäisivät väärin tämän kaverisi käytöksen? Onko kaveriporukkasi meininki niin homogeenistä, sulkeutunutta tai vuosien saatossa tietynlaiseksi muovautunutta et halua tutustuttaa uutta tai erilaista ihmistä siihen?) joten oma mielipiteeni on, että sinä olet se kenen tulisi pohtia käytöksensä motiiveja. Monissa kaveriporukoissa on ihan normaalia että ihmisiä tutustutetaan toisiinsa. Järjestetään illanistujaisia ym. missä erilaiset ihmiset kohtaavat toisiaan. Ehkä suomalaisen vanhemman polven ihmisten käytöstapoihin ei herkästi istu se, että annettaisiin esim. jonkun ihmisen numero jollekin toiselle henkilölle koska ajatellaan, että kaksi samankaltaista ihmistä tulisivat juttuun. Tässä lähtökohtaisena ajatuksena se, että on epäkohteliasta tehdä oletuksia ihmisistä ja heidän seurantarpeestaan. Nuoremmat ihmiset jotka ovat tottuneet tutustumaan monenlaisiin ihmisiin ja harrastavat verkostoitumista puolestaan lähtökohtaisesti ajattelevat että kaikki ovat avoimia tekemään uusia tuttavuuksia. Tämän vuoksi jäin miettimään onko sinun ja ystäväsi välillä ikäeroa tai onko teillä muuten hyvin erilainen tausta?
Itse en näe mitään ongelmaa tässä. Mielelläni tutustutan kavereitani keskenään, olivat sitten erilaisia tai eivät, koska lähtökohtaisesti aikuiset ihmiset lienevät kykeneväisiä sietämään erilaisuuttakin. Tutustun myös helposti uusiin ihmisiin enkä näkisi mitään ongelmaa antaa jollekin tuttavalle kaverini numeroa mikäli itsekin olen sitä mieltä että heillä voisi jotain puhumista keskenään olla. Ei se vaadi muuta kuin sitä, että kysäisee tuttavalta haittaisiko häntä jos antaisin hänen facebook-nimensä tai numeronsa yhdelle koirahullulle kaverilleni jota kiinnostaisi saattaa hurtat yhteen. Ei kaikki avoin sosiaalinen käytös ole yhtään niin vaivalloista ja kummallista kuin suomalainen perinteinen tapakulttuuri antaa ymmärtää :)
Sosiaalinen käytös on muutakin kuin tapaamista ja verkostoitumista. Se on myös tilannetajua, hiljaa olemista sopivassa paikassa, pelisilmää ja käytöstapoja. Näitä asioita aloittajan kaverilta puuttuu.
Olen järjestänyt juhlia ja erikseen kehottanut tapaamaan siellä näitä kiinnostaviksi kokemiaan ihmisiä ja sanonut, että vaihda numeroita. Mutta päälle pitäisi vielä järjestää intiimimmät juhlat ja saapua esiliinana paikalle...!
ap, 30 jotain, jos tämä ikäasia nyt tässä kiinnostaa
Otan osaa, ikävä rajaton ystävä sulla.
Mä ihmettelen suhtautumistasi asiaan. Itse tutustutan tuttaviani mielellään toisiinsa, mukavaa kun voi erilaisilla porukoilla tehdä asioita kun kaveritkin tuntevat toisensa. Itsekin pyysin tai oikeastaan vihjaisin kerran yhdelle ystävälleni, että voisiko hän järjestää niin, että tapaisin yhden hänen ystävänsä, koska tämä ystävä teki tutkimusta samasta aiheesta kuin minä ja olisin niin mielelläni keskustellut hänen kanssaan. Uusiin ihmisiin tutustuminen tapahtuu luontevammin juuri niin, että tavataan yhteisten tuttujen kautta. Ei ole ollenkaan sama asia soittaa ventovieraalle ihmiselle kuin vaihtaa muutama sana isomman porukan tapaamisessa. Itse lähinnä ajattelen, että jos ihminen kieltäytyy tutustuttamasta ihmisiä toisiinsa, onko taustalla pelko tai mustasukkaisuus tai ajatus, että jotenkin omistaa omat kaverinsa? Voisit pohtia, millainen ystävä sinä olet hänelle.
Minulla oli joskus saman tyylinen tilanne, mutta kaverini motiivi oli yksinäisyys.