Lue keskustelun säännöt.
Ei enää TET-nuoria meille - tässä syy
03.03.2017 |
Olen töissä nuoria houkuttelevalla alalla mielenkiintoisessa yrityksessä ja tämä on saanut kaikki kumminkaimat ja heidän sukulaisensa, sekä ystävänsä lapset tiedustelemaan TET-paikkaa minulta. Nuoret ovat kasi- ja ysiluokkalaisia ja ainakin (vanhempien kirjoittaman / muotoileman) meilin mukaan aina reippaita ja innokkaita tekemään mitä vain tehtäviä. Ottaisimme mielellämme ihan jokaisen näistä nuorista viikoksi – pariksi työelämään tutustumaan, JOS asia olisi oikeasti näin.
Nyt ne kollegat, jotka ovat näitä TET-nuoria päässeet vuosien varrella ohjaamaan ovat pikkuhiljaa yksi toisensa jälkeen kieltäytyneet enää ottamasta yhtään omalle kontolleen ja ”pooli” on tyhjä. Syynä se, että nämä ”reippaat ja innokkaat” odottavat tulevansa tekemään vain ja pelkästään mielenkiintoisia ja ”oikeita töitä” – siis niitä töitä, joihin on hankittu >5 vuoden korkeakoulutus ja yläastetaidot eivät edes alustavasti riitä. Ne alemmat toimistotyöt, joilla itsekin olen aloittanut, eivät kelpaa ja pettymys on suuri, kun nuoret ovat nähneet mitä töitä on tarjolla; tämä siinäkin tapauksessa, että ennakkoon on hyvin selvästi kerrottu kirjallisesti mitä TET-harjoittelu sisältää ja silti tämä paikka on haluttu ottaa vastaan.
Ottaisitko sinä omien töidesi lisäksi samaan huoneeseen löysänä istuvan, kännykkäänsä näpelöivän ja puhumattomana mököttävän teinin - joka ei ole edes omasi-, joka tekee annetut työtehtävät vähän sinnepäin (yleensä korjaat nekin tekemiset teinin lähdettyä, esim. kuitteja ei osata lajitella päivämääräjärjestykseen oikein kululaskuja varten) ja tarvitsee koko ajan ohjeita ja kannustusta? Entä teinin, jonka viet joka päivä työpaikkaruokalaan puoleksi tunniksi lounaalle ja yrität oikein ystävällisesti saada hänestä jotain keskustelua ulos, siis muutakin kuin ”joo”, ”ei”, ”emmätiiä”? Minä en enää ota.
Kommentit (230)
Meillä oli maailman laiskimmat teinitytöt pari viikkoa TETissä ravintolassa. Ensinnäkin kun ensimmäisenä päivänä heidät tapasin ja tervehdin, niin minuun ei edes vilkaistu ja tervehditty takaisin vaikka satavarmasti kuulivat :DD
Jos ohjattiin vaikkapa siivoamaan, niin moppi pysyi kädessä tasan kaksi minuuttia ja sitten jäätiin jonnekin istumaan ja juoruilemaan. Sitten kun annettu tehtävä oli tehty, niin mentiin piiloon istuskelemaan lattialle, jotta ei mitään tarvitsisi tehdä.
Monta kertaa päivässä piti mennä perään vähän torumaan, että voisitteko norkoilun sijasta tehdä tehtävät X ja Y, sillä näytti aika pahalta kun tytöt asiakkaiden joukossa vain istuivat ja juttelivat.
Toisaalta meillä on ollut reippaitakin tettiläisiä. Tuo on aina vähän riskipeliä, että tuleeko sieltä ahkeria ja mukavia nuoria, vai laiskottelijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahin tapaus oli yhden kaverin teinipoika, joka on aina tavatessa ollut ihan ok käytökseltään. Oli meillä TET:ssä ja tunsin valtavaa myötähäpeää hänen käytöksestään: ei osannut keskustella mistään vaan vastasi kaikkeen tylysti "emmätiiä", piti huppua päässä vaikka pyydettiin ottamaan se pois, latasi Facebookiinsa sopimattoman kuvan työpaikalta - josta kuulin äidiltään kun oli käskenyt ottamaan sen pois ja äiti pahoitteli asiaa minulle, kieltäytyi esim. työtehtävästä (soppareiden silppuaminen koneella) kun oli "jalka kipeä" ja kaivoi viestejä piippaavan kännykkänsä esiin ihan joka tilaisuuden tullen. Ei voinut vähempää kiinnostaa häntä työpaikka tai tehtävät. Tämä oli oikeastaan viimeinen pisara ja luovutin, sillä hävetti suorastaan tuottaa kyseinen nuori meille lorvimaan. AP
Itse olin TET:ssä kaupassa, 90-luvun lopussa. Olivat hyvin tyytyväisiä työpanokseeni, vaikka se vain hyllyntäyttöä ja hinnoittelua olikin. Olin välillä niin nopea, että joutuivat oikein miettimään, mitä töitä keksisivät minulle seuraavaksi. Harmittelivat, kun en saanut mennä kassalle, koska siihen tarvittiin 18 vuoden ikä.
Ovatko nykynuoret tosiaan noin surkeita kaikissa töissä? Olen kyllä huomannut joitain jo omassa ikäluokassanikin, mitään perusasioita ei oikein osata edes kotona tehdä, kun lapsuus/nuoruus on vietetty pelikoneen ääressä. No, osaa ne toki baariin kulkea, ja ovat töissä, koodarina tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Esim. sairaaloihin ei enää oteta TETtiläisiä. Salassapitosäädökset estää. Moni työ on nykyään tylsää päätteen tuijottamista ja asioiden naputtelua koneeseen. Se työhön tutustuminen on siis päättellä työtä tekevän tuijottamista. Tosi kiinnostavaa... Mutta sitähän se työ nykyään on, turha kuvitella, että se olisi jotenkin kiinnostavaa tai inspiroivaa.
Mä oli joskus -90 luvulla TETissä sairaalassa, lastenosastolla. Muistan vieläkin, että siellä kukaan ei kertonut mitä minulta odotettiin ja mitä olisin voinut tehdä. Perehdytys puuttui täysin. Arkana ja ujona en uskaltanut mennä edes potilashuoneisiin, saati kysyä neuvoa.
Vierailija kirjoitti:
Pahin tapaus oli yhden kaverin teinipoika, joka on aina tavatessa ollut ihan ok käytökseltään. Oli meillä TET:ssä ja tunsin valtavaa myötähäpeää hänen käytöksestään: ei osannut keskustella mistään vaan vastasi kaikkeen tylysti "emmätiiä", piti huppua päässä vaikka pyydettiin ottamaan se pois, latasi Facebookiinsa sopimattoman kuvan työpaikalta - josta kuulin äidiltään kun oli käskenyt ottamaan sen pois ja äiti pahoitteli asiaa minulle, kieltäytyi esim. työtehtävästä (soppareiden silppuaminen koneella) kun oli "jalka kipeä" ja kaivoi viestejä piippaavan kännykkänsä esiin ihan joka tilaisuuden tullen. Ei voinut vähempää kiinnostaa häntä työpaikka tai tehtävät. Tämä oli oikeastaan viimeinen pisara ja luovutin, sillä hävetti suorastaan tuottaa kyseinen nuori meille lorvimaan. AP
Miten te valitsette teille tulevat TETtiläiset? Ne jotka tulevat isin ja äidin kautta tutun työpaikkaan, vai ne, jotka hakevat sinne itse oma-aloitteisesti ilman suhteita? Tuntuu, että kun näitä valituksia on ennenkin täältä lukenut, ne ovat lähes aina koskeneet nuoria, jotka ovat päässeet tettiin vanhempiensa järkkääminä. Voisiko tuossa olla vika? Mitä jos ensi vuonna ottaisitte jonkun nuoren, jolla ei ole suhteita, mutta oma-aloitteisesti hakeutuu juuri teille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin tapaus oli yhden kaverin teinipoika, joka on aina tavatessa ollut ihan ok käytökseltään. Oli meillä TET:ssä ja tunsin valtavaa myötähäpeää hänen käytöksestään: ei osannut keskustella mistään vaan vastasi kaikkeen tylysti "emmätiiä", piti huppua päässä vaikka pyydettiin ottamaan se pois, latasi Facebookiinsa sopimattoman kuvan työpaikalta - josta kuulin äidiltään kun oli käskenyt ottamaan sen pois ja äiti pahoitteli asiaa minulle, kieltäytyi esim. työtehtävästä (soppareiden silppuaminen koneella) kun oli "jalka kipeä" ja kaivoi viestejä piippaavan kännykkänsä esiin ihan joka tilaisuuden tullen. Ei voinut vähempää kiinnostaa häntä työpaikka tai tehtävät. Tämä oli oikeastaan viimeinen pisara ja luovutin, sillä hävetti suorastaan tuottaa kyseinen nuori meille lorvimaan. AP
Miten te valitsette teille tulevat TETtiläiset? Ne jotka tulevat isin ja äidin kautta tutun työpaikkaan, vai ne, jotka hakevat sinne itse oma-aloitteisesti ilman suhteita? Tuntuu, että kun näitä valituksia on ennenkin täältä lukenut, ne ovat lähes aina koskeneet nuoria, jotka ovat päässeet tettiin vanhempiensa järkkääminä. Voisiko tuossa olla vika? Mitä jos ensi vuonna ottaisitte jonkun nuoren, jolla ei ole suhteita, mutta oma-aloitteisesti hakeutuu juuri teille?
Hakijoita on aina TET-kauden lähestyessä paljon ja ainoat, joita päädymme ottamaan ovat jonkun tuttuja, oletusarvona että olisi edes joku roti heidän käytöksessään. Tätä ennen otimme myös tuntemattomia nuoria, eivät eronneet innoltaan ja reippaudeltaan mitenkään merkittävästi noista tuttujen nuorista. Luulo oli, että kun joku edes tuntee nuoren, niin voi olla jokin järki ottaa tänne. Muutama skarppi nuori täälläkin on ollut , heitä oli ilo ohjata :)! Mutta valitettavasti kovin suuri enemmistö on sellaisia, että vaikka ottaa huomioon sen, että TET-nuorista tulee jonkin verran lisätyötä ja vaivaa, on tuo taakka ollut lopulta aivan liikaa saatuun yhteiskuntavastuuhyötyyn nähden.
Kaikki ymmärtävät meilläkin, että teini-ikään kuuluu tietyt erityispiirteet ja niitä kyllä siedetään täälläkin järjen ja kohtuuden rajoissa. Mutta jos nuoresta on mielettömästi haittaa (olemme heistä kuitenkin sen 6h ihan konkreettisesti vastuussa!), ei ole järkeä heitä tänne ottaa. Asenne on erittäin pielessä monella teinillä! Mitään ei viitsi / halua / jaksa tehdä jos ei ole pakko! Kotona tuo asenne on varmaan ihan normaalia, mutta ei työpaikalla, ei edes TET-oppilaan roolissa. AP
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli maailman laiskimmat teinitytöt pari viikkoa TETissä ravintolassa. Ensinnäkin kun ensimmäisenä päivänä heidät tapasin ja tervehdin, niin minuun ei edes vilkaistu ja tervehditty takaisin vaikka satavarmasti kuulivat :DD
Jos ohjattiin vaikkapa siivoamaan, niin moppi pysyi kädessä tasan kaksi minuuttia ja sitten jäätiin jonnekin istumaan ja juoruilemaan. Sitten kun annettu tehtävä oli tehty, niin mentiin piiloon istuskelemaan lattialle, jotta ei mitään tarvitsisi tehdä.
Monta kertaa päivässä piti mennä perään vähän torumaan, että voisitteko norkoilun sijasta tehdä tehtävät X ja Y, sillä näytti aika pahalta kun tytöt asiakkaiden joukossa vain istuivat ja juttelivat.
Toisaalta meillä on ollut reippaitakin tettiläisiä. Tuo on aina vähän riskipeliä, että tuleeko sieltä ahkeria ja mukavia nuoria, vai laiskottelijoita.
Meillä tettiläiset eivät ole yksin, heillä on työparina työntekijä. Mitä ihmettä nuoret oppivat moppaillessaan lattiaa keskenään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, jos teidän työnne on niin kovin salaista, ettei siihen voi ottaa ketään tutustumaan, niin teidän ei kannata ottaa ketään TET:iin. Jos idea on tutustua työelämään, mutta paikka on sellainen, jossa niitä töitä ei voi edes katsella saati niihin osallistua, niin se ei ole soveltuva TET-paikaksi. Ja se on ihan okei, ei kaikkiin paikkoihin tarvitse voida ottaa ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla samanlaisia kokemuksia. Ei varsinaisesti TETtiläinen, mutta tällainen "tonnilla toimeen", kahden viikon kesätyöjuttu meidän toimistossa.
Kaverille annettiin hoidettavaksi juuri sellainen homma, minkä kuka tahansa aloittelija olisi saanut kontolleen (tyyliin siirrä nämä tilausnumerot tästä excelistä tuonne järjestelmään niiden asiakasnumeroiden alle, mihin ne kuuluukin). Eli ei mitään keksittyjä paskahommia, mutta sen verran simppeliä, ettei alan kummallisuuksia tarvitse kertoa juurta jaksaen. Homma meni kivasti jakeluun, ja päivän kaksi jaksoi niitä puurtaa. Sit alkoi tulla myöhässä, lähti ajoissa, lounaat venähti ja kahvilla luuhasi. Tokalla viikolla ei vaivautunut enää edes järjestelmää avaamaan, ja kuorsata korisi työtuolissaan joka päivä.
Kyseinen kaveri oli erään toimistomme ylemmän työntekijän puolison lapsi, joten fuduja ei oikein voinut antaa. Asiasta koitettiin sanoa sekä nätisti että napakasti tälle kundille, mutta eipä ottanut kuuleviin korviinsa.
Kunnes sitten seuraavan viikon maanantaina tulimme toimistolle, jossa odotti kakkua ja keksejä ja karkkia ja käsin kirjoitettu lappu, jossa luki tyyliin "Anteeksi, että en tehnyt työtäni kunnolla, vaan lusmuilin". Tämä äitipuoli oli ottanut asian erittäin tiukasti puheeksi kundin kanssa, ja olivat sitten istuneet koko viikonlopun tekemässä ne hommat, jotka piti kahden viikon aikana suorittaa.
Tässä tapauksessa kundin kotona oltiin onneksi oltu järkyttyneitä asiasta, ja annettu kurinpalautusta, mutta mitäs, jos kotona olisi samallalailla naureskeltu..?
Siis teillä on niin epäpätevää porukkaa siellä töissä, että ette osaa perehdyttää nuorta työhönsä eikä ole ketään ohjaamassa työtä! Siitähän tuo kertoo, ei nuoresta (tonnilla töihin on palkkatyötä, siinä pätee samat säännöt kuin muissakin palkkatyösuhteissa). Ei asioita sanota nätisti tai napakasti vaan esimies käy nuoren kanssa työtehtävät läpi, kunnes ne osataan.
Juuri tuollaista esimiestason lipsumista on monessa paikassa. Kun ei osata johtaa, kuvitellaan, että jokainen osaa automaattisesti kaiken.
Kyllä ne hommat käytiin sen kanssa läpi, ja ihan hienosti se osasi kahden päivän ajan niitä hommia tehdä (ja sillon vkl). Mut eihän ne ollu superjänniä hommia tai millään tavalla sometuksen arvoisia. Tyypistä oli kivempi ottaa selfieitä, nukkua, luukuttaa kuulokkeistaan musiikkia, tulla ja mennä miten lystää. Asiasta keskusteltiin tyypin kanssa pitkin viikkoja, ensin kauniisti huomauttamalla, sitten vähän napakammin sanomalla. Kaikki työntekijät kävivät vuorollaan kyselemässä, että miten menee ja tarvitsetko apua tai opastusta, tuu heti vaan kysyy, jos tulee ihan mitä vaan mieleen. Mut ku ei ni ei.
Eli edelleenkin ongelmana on esimiestyö! Normaalilla työpaikalla ei käydät kyselemässä vaan on olemassa se työpaikkaohjaaja/esimies, joka on vastuussa työntekijän oppimisesta. Samalla tavallako jätetään kaikki uudet työntekijät ilman esimiestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä maatilalla TETtiläiseltä kysytään, että mitä haluat tehdä ja nähdä. Lyhyesti selostetaan erilaisia vaihtoehtoja vuodenajan mukaan ja sitten päätetään, mitä se tekeminen on. Mutta jos jo ekana päivänä ilmenee, että vasikat ovat maailman ihanin asia, niin saa viettää vasikoita hoitaen koko viikon. Navetassa tai muissa töissä ei ole koskaan yksin, aina on jonkun toisen matkassa. Mitään turhia töitä ei laiteta tekemään, joten kun rehuvarastoa pitää siivota, olen siellä koko ajan mukana ja teen samaa työtä itsekin. Yksikään TETtiläinen ei ole ottanut puhelinta esiin tai lusmuillut, vaikka tekeminen ei aina hassunhauskaa olekaan ollut.
Meillä ei ole ollut ainuttakaan surkeaa harjoittelijaa, vaikka osalla ei ole ollut mitään käsitystä maatilasta (nimenomaan näitä luonnonsuojeluhurahtaneita, jotka luottavat lujasti siihen, että tulevat pelastamaan eläimiä karmealta kohtalolta). Jokainen on lähtenyt hyvillä mielin pois, joten voisiko syynä kuitenkin olla se, että nuoret kohtelevat muita juuri niin kuin heitä itseään kohdellaan. Jos kuvitellaan, että toinen ei halua tehdä mitään, niin todennäköisesti nuori itsekin sen tajuaa, että ei ole toivottu.
Itse tein terveydenhoitoalan edellisen harjoitteluni (jo neljäs harjoittelu) paikassa, jossa minulle valitettiin arvioinnissa, että olin halunnut tehdä jotain. Eli heillä oli ajatuksena, että se harjoittelija vaan istuskelee ja katselee kun muut tekee töitä. Olen btw 30+ alanvaihtaja ja täysin kykenevä myös työntekoon, mutta sitä ei siis toivottu. Jos tuolla olisi TET-harjoittelussa joku 14-vuotias, se olisi varmaan sidottu tuoliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni on ollut ruokakaupassa hiki päässä hyllyjä pesemässä ja järjestelemässä ja laatikoita varastossa nostelemassa. Ja sitten kirjakaupassa tietysti varaston puolella lajittelemassa ummehtuneessa ilmassa ja loppupäivät päänsäryssä. Että siinä teille vaihtoehtoja. Sanoipa lapseni että mihin työhön hän ei ikinä ainakaan halua.
Vierailija kirjoitti:
Olet ymmärtänyt väärin, TET on työelämään tutustumista, ei työharjoittelua. Idea ei siis edes ole, että ne teinit pystyisivät tekemään mitään järkevää ja hyödyllistä töissä (vaikkei toki haittaa, jos voivat), vaan ajatus on, että teinit voivat mennä tutustumaan millaisia töitä on olemassa ja millaista työelämässä on.
Itse olin aikanaan teininä nimenomaan tutustumassa töihin ja työpaikkoihin ja suurelta osin sellaisissa, missä ei voinut hirveästi tehdä mitään. Mutta oli hurjan mielenkiintoista nähdä mitä mm. asianajaja tekee, päästä kuuntelemaan oikeuteen ja nähdä miten aikuiset toimivat työelämässä. Jos mulle tulisi TET-harjoittelija, ottaisin hänet samalla ajatuksella: Tutustumaan ja näkemään mitä teen ja millaisia töitä yleensä meidän firmassa on. Välillä se varmasti olisi tylsääkin istuskelua, mutta ei kai se haittaa, niinhän työssäkäyvälläkin on joskus töissä tylsää.
Juuri näin, tuntuu että kaikilla pikkupomoilla ja yrittäjäpampuilla on oikein into päästä raivoamaan lusmuista tettiläisistä kun miettii esimerkiksi muutaman vuoden takaista Ferroplan-keissiä. Saa olla kyllä itse päästään vialla jos odottaa että 14-15-vuotias onnistuu täydellisesti työssään ja taitaa kaikki työelämän taidot, kyllä ne opitaan ihan kokemuksen kautta ja siksi TET on työelämään tutustumista eikä työharjoittelua. Hirveän moni TET-paikka vain lykkää käteen jotain paperinlajittelua syrjäiseen nurkkaan sen sijaan että esittelisi yritystä ja työtehtäviä, ei ihme että nuorella ei kiinnostus riitä ja pettyy kun ei päässytkään näkemään ammattia läheltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse tein terveydenhoitoalan edellisen harjoitteluni (jo neljäs harjoittelu) paikassa, jossa minulle valitettiin arvioinnissa, että olin halunnut tehdä jotain. Eli heillä oli ajatuksena, että se harjoittelija vaan istuskelee ja katselee kun muut tekee töitä. Olen btw 30+ alanvaihtaja ja täysin kykenevä myös työntekoon, mutta sitä ei siis toivottu. Jos tuolla olisi TET-harjoittelussa joku 14-vuotias, se olisi varmaan sidottu tuoliin.
Intiassa sairaanhoitajaopiskelijat eivät itse tee mitään vaan katsovat vierestä kun ammattilaiset tekevät. Luin suomalaisten Intiassa työharjoittelussa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden blogia jossa kertoivat että Suomessa opiskelijat pääsevät aivan eri tavalla harjoittelemaan oman alansa työtehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Tetiä varten on ihan nettisivusto ja nuoren kanssa tehdään kirjallinen sopimus.
Molempiin paikkoihin voi kirjata ihan yksityiskohtaisesti ne työtehtävät.
T. Tetiläisen äiti
Ei kai yksityiskohtainen työtehtävien kirjaaminen ole ongelma vaan se, että nuoret eivät halua tehdä niitä töitä sitten kun tulevat TETtiin.
On työpaikkoja, joissa oikeasti ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin katsoa sivusta, mutta on niitäkin, joissa olisi jotain oikeaa työtä, jota joku palkkaa saava työntekijä tekisi.
Ottaisin mielelläni, kun on nyt kokemusta omista teineistä. En enää vierasta enkä oudoksi kännykkää näpelöivää umpimielisen näköistä teiniä. TET on heille pakollinen juttu.
Oma teini sai tosi huonon todistuksen harjoittelupaikastaan. Ei viihtynyt siellä lainkaan. Mutta aikansa kutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tetiä varten on ihan nettisivusto ja nuoren kanssa tehdään kirjallinen sopimus.
Molempiin paikkoihin voi kirjata ihan yksityiskohtaisesti ne työtehtävät.
T. Tetiläisen äiti
Ei kai yksityiskohtainen työtehtävien kirjaaminen ole ongelma vaan se, että nuoret eivät halua tehdä niitä töitä sitten kun tulevat TETtiin.
On työpaikkoja, joissa oikeasti ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin katsoa sivusta, mutta on niitäkin, joissa olisi jotain oikeaa työtä, jota joku palkkaa saava työntekijä tekisi.
Nuori tulee tutustumaan työelämään, ei tekemään oikeaa työtä.
Vierailija kirjoitti:
Tetiä varten on ihan nettisivusto ja nuoren kanssa tehdään kirjallinen sopimus.
Molempiin paikkoihin voi kirjata ihan yksityiskohtaisesti ne työtehtävät.
T. Tetiläisen äiti
Kyllä ongelma on se, että se oma pikku speciaali lumihiutale joutuu alentumaan ns. paskahommiin.
Niitähän teetetään TET:läisillä ihan kiusallaan, koska kukaan muu ei niitä ikinä missään firmassa oikeasti tee, niin kuin siivoa varastoja, pyyhi hyllyjä tai moppaa lattioita.
Oma pikku lumihiutale on valmis heti nyt ottamaan työnjohdolliset toimet haltuunsa.
Sieltä seinän ja listan välistä ei kukaan ole koskaan aloittanut...
Olen kaksi kertaa katsellut TET:läisen tanssahtelua: ensimmäisen ja viimeisen kerran.
Parasta oli, kun piti saada viikon aikana lähteä aikaisemmin töistä koska harrastus (=vapaa-aika).
Ilomielin päästin, sanoin jopa, että tule myöhemmin töihin, koska "eipä ole tekemistä".
Työ oli raskasta mutta ei älyllisesti kuormittavaa.
Tämä sankari ei selvinnyt yksinkertaisimmastakaan, työn itsensä tekemisen kannalta aivan välttämättömästä, tehtävästä edes välttävästi. Pikkupuuhasta, johon ei todellakaan tarvita mitään ohjausta erikseen.
Miten olisikaan, kun ajatukset olivat jo harrastuksen parissa. Sanoi tämän ääneen itse.
Kirjoitin piruuttani aivan yltiökehuvan arvion.
Kun oikea työelämä jonain päivänä vetelee päin pläsiä, niin voi voi.
Mutta olipas kokemus olla teinin päivähoitopaikkana.
Kyllä, äitinsä hankki paikan.
Ei, minulla ei ole minkäänlaisia illuusioita nykyteinien selkärangasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla samanlaisia kokemuksia. Ei varsinaisesti TETtiläinen, mutta tällainen "tonnilla toimeen", kahden viikon kesätyöjuttu meidän toimistossa.
Kaverille annettiin hoidettavaksi juuri sellainen homma, minkä kuka tahansa aloittelija olisi saanut kontolleen (tyyliin siirrä nämä tilausnumerot tästä excelistä tuonne järjestelmään niiden asiakasnumeroiden alle, mihin ne kuuluukin). Eli ei mitään keksittyjä paskahommia, mutta sen verran simppeliä, ettei alan kummallisuuksia tarvitse kertoa juurta jaksaen. Homma meni kivasti jakeluun, ja päivän kaksi jaksoi niitä puurtaa. Sit alkoi tulla myöhässä, lähti ajoissa, lounaat venähti ja kahvilla luuhasi. Tokalla viikolla ei vaivautunut enää edes järjestelmää avaamaan, ja kuorsata korisi työtuolissaan joka päivä.
Kyseinen kaveri oli erään toimistomme ylemmän työntekijän puolison lapsi, joten fuduja ei oikein voinut antaa. Asiasta koitettiin sanoa sekä nätisti että napakasti tälle kundille, mutta eipä ottanut kuuleviin korviinsa.
Kunnes sitten seuraavan viikon maanantaina tulimme toimistolle, jossa odotti kakkua ja keksejä ja karkkia ja käsin kirjoitettu lappu, jossa luki tyyliin "Anteeksi, että en tehnyt työtäni kunnolla, vaan lusmuilin". Tämä äitipuoli oli ottanut asian erittäin tiukasti puheeksi kundin kanssa, ja olivat sitten istuneet koko viikonlopun tekemässä ne hommat, jotka piti kahden viikon aikana suorittaa.
Tässä tapauksessa kundin kotona oltiin onneksi oltu järkyttyneitä asiasta, ja annettu kurinpalautusta, mutta mitäs, jos kotona olisi samallalailla naureskeltu..?
Siis teillä on niin epäpätevää porukkaa siellä töissä, että ette osaa perehdyttää nuorta työhönsä eikä ole ketään ohjaamassa työtä! Siitähän tuo kertoo, ei nuoresta (tonnilla töihin on palkkatyötä, siinä pätee samat säännöt kuin muissakin palkkatyösuhteissa). Ei asioita sanota nätisti tai napakasti vaan esimies käy nuoren kanssa työtehtävät läpi, kunnes ne osataan.
Juuri tuollaista esimiestason lipsumista on monessa paikassa. Kun ei osata johtaa, kuvitellaan, että jokainen osaa automaattisesti kaiken.
Kyllä ne hommat käytiin sen kanssa läpi, ja ihan hienosti se osasi kahden päivän ajan niitä hommia tehdä (ja sillon vkl). Mut eihän ne ollu superjänniä hommia tai millään tavalla sometuksen arvoisia. Tyypistä oli kivempi ottaa selfieitä, nukkua, luukuttaa kuulokkeistaan musiikkia, tulla ja mennä miten lystää. Asiasta keskusteltiin tyypin kanssa pitkin viikkoja, ensin kauniisti huomauttamalla, sitten vähän napakammin sanomalla. Kaikki työntekijät kävivät vuorollaan kyselemässä, että miten menee ja tarvitsetko apua tai opastusta, tuu heti vaan kysyy, jos tulee ihan mitä vaan mieleen. Mut ku ei ni ei.
Eli edelleenkin ongelmana on esimiestyö! Normaalilla työpaikalla ei käydät kyselemässä vaan on olemassa se työpaikkaohjaaja/esimies, joka on vastuussa työntekijän oppimisesta. Samalla tavallako jätetään kaikki uudet työntekijät ilman esimiestä?
Tuota noin. Mitenkähän tämän nyt vääntäisi rautalangasta.
Kun nuori tuli paikalle, hänelle esiteltiin kaikki paikat ja ihmiset ja työtavat ja säännöt ja kahvikone ja vessa ja taukoajat. Sitten näytettiin työpöytä ja käytiin läpi ohjelmat, työtehtävät, tavoitteet, salasanat, kirjautumiset. Hänelle opetettiin, kuinka homma etenee, mikä pitäisi olla lopputulos ja miten homman näppärimmin tekee. Sitten kaveri sai kokeilla itse, esimiehen valvonnassa, hyvin sujui.
Olisiko esimiehen pitänyt istua kaksi viikkoa tyypin vieressä katsomassa, kun toinen näpyttelee tietokonetta? Esimiehen ja nuoren työntekijän välissä oli yksi työpiste, eli noin 4-5 metriä, ja työtä tosiaan tehdään avokonttorissa, eli ympärillä on muutakin jengiä, lähempänä ja kauempana. Esimies kävi joka välissä kysymässä, että onko kaikki ok, onko tullut ilmi mitään, mut jos vastaus on kaikkeen et "joo, kyl mä osaan, ei oo mitään", niin kai sitä nyt pitää hyvänen aika siihen luottaa. Lisäksi myös ympärillä istuvat muut työntekijät (edelleen siellä samassa avokonttorissa, jossa ei ole korkeita sermejä), pitivät silmällä työntekijää, tarjoutuivat avuksi ja opastamaan, mutta jos toinen sanoo, ettei apua tarvitse, niin ei kai sitä voi pakollakaan tuputtaa? Varsinkin, kun tyyppi nyt ihan oikeasti osasi tehdä sen, mitä kuuluikin, mutta ei vain viitsinyt.
En tiedä miten teillä toimitaan, mutta kyllä meillä perehdytyksen ja varmistelun jälkeen jätetään myös uudet tekemään töitä omassa tahdissa ja omaan rauhaan, varsinkin, kun uusi sanoo, et hommat on hanskassa ja tietää, mistä apua löytyy.
Olen ymmärtänyt että TET on juuri että esitellään mahdollisimman hyvin työpaikan tehtäviä lapsille. Perusasioista johtajaan.