Ei enää TET-nuoria meille - tässä syy

Mulla samanlaisia kokemuksia. Ei varsinaisesti TETtiläinen, mutta tällainen "tonnilla toimeen", kahden viikon kesätyöjuttu meidän toimistossa.

Kaverille annettiin hoidettavaksi juuri sellainen homma, minkä kuka tahansa aloittelija olisi saanut kontolleen (tyyliin siirrä nämä tilausnumerot tästä excelistä tuonne järjestelmään niiden asiakasnumeroiden alle, mihin ne kuuluukin). Eli ei mitään keksittyjä paskahommia, mutta sen verran simppeliä, ettei alan kummallisuuksia tarvitse kertoa juurta jaksaen. Homma meni kivasti jakeluun, ja päivän kaksi jaksoi niitä puurtaa. Sit alkoi tulla myöhässä, lähti ajoissa, lounaat venähti ja kahvilla luuhasi. Tokalla viikolla ei vaivautunut enää edes järjestelmää avaamaan, ja kuorsata korisi työtuolissaan joka päivä.

Kyseinen kaveri oli erään toimistomme ylemmän työntekijän puolison lapsi, joten fuduja ei oikein voinut antaa. Asiasta koitettiin sanoa sekä nätisti että napakasti tälle kundille, mutta eipä ottanut kuuleviin korviinsa. 

Kunnes sitten seuraavan viikon maanantaina tulimme toimistolle, jossa odotti kakkua ja keksejä ja karkkia ja käsin kirjoitettu lappu, jossa luki tyyliin "Anteeksi, että en tehnyt työtäni kunnolla, vaan lusmuilin". Tämä äitipuoli oli ottanut asian erittäin tiukasti puheeksi kundin kanssa, ja olivat sitten istuneet koko viikonlopun tekemässä ne hommat, jotka piti kahden viikon aikana suorittaa. 

Tässä tapauksessa kundin kotona oltiin onneksi oltu järkyttyneitä asiasta, ja annettu kurinpalautusta, mutta mitäs, jos kotona olisi samallalailla naureskeltu..? 

Vierailija kirjoitti:

Kahdelta asiakkaalta kuullut, että TET harjoittelivat eivät ole osanneet mapittaa kansioita oikein- siksi koska eivät osaa aakkosia. Eikö tuo opetella ensimmäisenä kun mennään kouluun?

Meillä TET-harjoittelija löysi kahden asiakkaan laskutuksesta isoja virheitä. Nähtävästi tradenomi saa tehdä 10 000 euron mokan?

Vierailija kirjoitti:

Kahdelta asiakkaalta kuullut, että TET harjoittelivat eivät ole osanneet mapittaa kansioita oikein- siksi koska eivät osaa aakkosia. Eikö tuo opetella ensimmäisenä kun mennään kouluun?

Itseasiassa en muista, että aakkosjärjestystä olisi varsinaisesti koskaan opetettu ainakaan koulussa, mutta ehkä se sitten oli jo päiväkodin puolella tai eskarissa. Ja ainakin mun aikaan lukemaan ja kirjoittamaan opeteltaessa käytiin tietysti kirjaimet läpi, mutta eri järjestyksessä (a, i, u, s, n, e, o, l, r, m, t, ä, p, k, j, y, v...). 

Toki silti aakkosjärjestys kuuluu osata, jokaisen ja viimeistään alakoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Mulla samanlaisia kokemuksia. Ei varsinaisesti TETtiläinen, mutta tällainen "tonnilla toimeen", kahden viikon kesätyöjuttu meidän toimistossa.

Kaverille annettiin hoidettavaksi juuri sellainen homma, minkä kuka tahansa aloittelija olisi saanut kontolleen (tyyliin siirrä nämä tilausnumerot tästä excelistä tuonne järjestelmään niiden asiakasnumeroiden alle, mihin ne kuuluukin). Eli ei mitään keksittyjä paskahommia, mutta sen verran simppeliä, ettei alan kummallisuuksia tarvitse kertoa juurta jaksaen. Homma meni kivasti jakeluun, ja päivän kaksi jaksoi niitä puurtaa. Sit alkoi tulla myöhässä, lähti ajoissa, lounaat venähti ja kahvilla luuhasi. Tokalla viikolla ei vaivautunut enää edes järjestelmää avaamaan, ja kuorsata korisi työtuolissaan joka päivä.

Kyseinen kaveri oli erään toimistomme ylemmän työntekijän puolison lapsi, joten fuduja ei oikein voinut antaa. Asiasta koitettiin sanoa sekä nätisti että napakasti tälle kundille, mutta eipä ottanut kuuleviin korviinsa. 

Kunnes sitten seuraavan viikon maanantaina tulimme toimistolle, jossa odotti kakkua ja keksejä ja karkkia ja käsin kirjoitettu lappu, jossa luki tyyliin "Anteeksi, että en tehnyt työtäni kunnolla, vaan lusmuilin". Tämä äitipuoli oli ottanut asian erittäin tiukasti puheeksi kundin kanssa, ja olivat sitten istuneet koko viikonlopun tekemässä ne hommat, jotka piti kahden viikon aikana suorittaa. 

Tässä tapauksessa kundin kotona oltiin onneksi oltu järkyttyneitä asiasta, ja annettu kurinpalautusta, mutta mitäs, jos kotona olisi samallalailla naureskeltu..? 

Siis teillä on niin epäpätevää porukkaa siellä töissä, että ette osaa perehdyttää nuorta työhönsä eikä ole ketään ohjaamassa työtä! Siitähän tuo kertoo, ei nuoresta (tonnilla töihin on palkkatyötä, siinä pätee samat säännöt kuin muissakin palkkatyösuhteissa). Ei asioita sanota nätisti tai napakasti vaan esimies käy nuoren kanssa työtehtävät läpi, kunnes ne osataan.

Juuri tuollaista esimiestason lipsumista on monessa paikassa. Kun ei osata johtaa, kuvitellaan, että jokainen osaa automaattisesti kaiken.

Tottakai TET-jaksolla pitää nuorta myös työllistää. Idea ei ole se, että pesee yksin varastoa koko viikon jossain it-firmassa, mutta toki työhön pitää välillä laittaa. Sekin on arvokasta opetusta nähdä, että kaikenlaista voi tehdä ja motivoivampaakin, kun saa tehdä muuta kuin katsoa. Itse ainakin olin aikanaan ylpeä, kun TET-jaksolla sain siivota, vaikka virallisesti olinkin opettajan ammattiin tutustumassa. Opettajanakin sain olla ja auttaa oppilaita, mutta toki tein muitakin töitä ja järjestelin koulun varastoja.

Mitä tuohon tulee, että teinien kanssa kommunikointi on kahden kauppa... Sori, tunnetteko te muita teinejä kuin lapsenne ja niiden kaverit? Menkääpä joskus yläkouluun, niin tajuatte, millainen se kahden kauppa on. Jotkut puhuu, jotkut ei. Keskustelut on juuri tuota "emmätiiä"-tasoa. Semmoista aihetta ei olekaan, että tuollaisen huppupään saisi hereille. Jos ei oikeasti ole isojen teinimassojen kanssa koskaan ollut tekemisissä, ei kannata myöskään kuvitella, että juuri itse osaisi puhua teinien kanssa.

Noi kännyt on kaiken pahan alku ja juuri. Aikaisemmin vetelinkin teini osasi tarttua työhön ja katsella, mitä voisi tehdä. Nyt ei tarvi, kun voi olla silmät ja korvat laputettuna puhelimella. Tuo puhelinten käyttö on juuri siinä ongelma, että silloin katoaa se normaali virkeys huomata asioita. Tämä koskee myös oikeita kesätyöntekijöitä. Kun nostat jotain, niin joudut erikseen sanomaan/keskeyttämään sen puhelimen käytön, että "nostatko toisesta päästä?" ja toki se puhelin menee heti taskuun ja tulee nostoavuksi. Sitten taas puhelin käteen ja taas sama jne. Kun se puhelin olisi pois kädestä, niin sitä voisi ehkä huomata itsekin, missä voisi olla avuksi ilman jatkuvaa "nakittamista". Se nakittaminenkin on ärsyttävää ja alkaa verenpaine nousta, kun joka askel pitää erikseen pyytää tekemään. Tästä syystä ne puhelimet on kiellossa monissa paikoissa, vaikka välillä olisi luppoaikaakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän mahtaa olla "TET harjoittelivat"? Oikeinkirjoitus?

Sori, onko tampoonit loppu vai Kela ryssiny toimeentulotuen kanssa?

Jos ihminen erikseen määkii lapsen kielitaidoista ja itse kirjoittaa noin niin kyllä siihen tartun. Tampooneistako tuo kummallinen ilmaisu johtui?

Ap:n firmassa on ongelmana se ettei ymmärretä mikä TET on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla samanlaisia kokemuksia. Ei varsinaisesti TETtiläinen, mutta tällainen "tonnilla toimeen", kahden viikon kesätyöjuttu meidän toimistossa.

Kaverille annettiin hoidettavaksi juuri sellainen homma, minkä kuka tahansa aloittelija olisi saanut kontolleen (tyyliin siirrä nämä tilausnumerot tästä excelistä tuonne järjestelmään niiden asiakasnumeroiden alle, mihin ne kuuluukin). Eli ei mitään keksittyjä paskahommia, mutta sen verran simppeliä, ettei alan kummallisuuksia tarvitse kertoa juurta jaksaen. Homma meni kivasti jakeluun, ja päivän kaksi jaksoi niitä puurtaa. Sit alkoi tulla myöhässä, lähti ajoissa, lounaat venähti ja kahvilla luuhasi. Tokalla viikolla ei vaivautunut enää edes järjestelmää avaamaan, ja kuorsata korisi työtuolissaan joka päivä.

Kyseinen kaveri oli erään toimistomme ylemmän työntekijän puolison lapsi, joten fuduja ei oikein voinut antaa. Asiasta koitettiin sanoa sekä nätisti että napakasti tälle kundille, mutta eipä ottanut kuuleviin korviinsa. 

Kunnes sitten seuraavan viikon maanantaina tulimme toimistolle, jossa odotti kakkua ja keksejä ja karkkia ja käsin kirjoitettu lappu, jossa luki tyyliin "Anteeksi, että en tehnyt työtäni kunnolla, vaan lusmuilin". Tämä äitipuoli oli ottanut asian erittäin tiukasti puheeksi kundin kanssa, ja olivat sitten istuneet koko viikonlopun tekemässä ne hommat, jotka piti kahden viikon aikana suorittaa. 

Tässä tapauksessa kundin kotona oltiin onneksi oltu järkyttyneitä asiasta, ja annettu kurinpalautusta, mutta mitäs, jos kotona olisi samallalailla naureskeltu..? 

Siis teillä on niin epäpätevää porukkaa siellä töissä, että ette osaa perehdyttää nuorta työhönsä eikä ole ketään ohjaamassa työtä! Siitähän tuo kertoo, ei nuoresta (tonnilla töihin on palkkatyötä, siinä pätee samat säännöt kuin muissakin palkkatyösuhteissa). Ei asioita sanota nätisti tai napakasti vaan esimies käy nuoren kanssa työtehtävät läpi, kunnes ne osataan.

Juuri tuollaista esimiestason lipsumista on monessa paikassa. Kun ei osata johtaa, kuvitellaan, että jokainen osaa automaattisesti kaiken.

Kyllä ne hommat käytiin sen kanssa läpi, ja ihan hienosti se osasi kahden päivän ajan niitä hommia tehdä (ja sillon vkl). Mut eihän ne ollu superjänniä hommia tai millään tavalla sometuksen arvoisia. Tyypistä oli kivempi ottaa selfieitä, nukkua, luukuttaa kuulokkeistaan musiikkia, tulla ja mennä miten lystää. Asiasta keskusteltiin tyypin kanssa pitkin viikkoja, ensin kauniisti huomauttamalla, sitten vähän napakammin sanomalla. Kaikki työntekijät kävivät vuorollaan kyselemässä, että miten menee ja tarvitsetko apua tai opastusta, tuu  heti vaan kysyy, jos tulee ihan mitä vaan mieleen. Mut ku ei ni ei.

Samaan aikaan kun se teini voi hyvinkin ymmärtää, ettei oikein voi tehdä vaativampia työtehtäviä, niin kyllä se on aika luonnollista että kaikenlaisten paskahommien nakitukset alkaa aika nopeasti vituttaa. Mapitus, kuittien järjestely, tavaroiden järjestely ja joku turhanpäiväinen pölyjen pyyhintä, kyllähän siinä on ilmaisen työvoiman hyväksikäytön maku.

Noilla nuorillakin on sellaisia taitoja, että moni kalkkis kalpenee rinnalla. Me annettiin meidän viime vuoden tettiläisen haltuun firman somekanavat (toki viestintäkoordinaattorin valvovan silmän alla) ja hän sai kuvata viikon ajan yrityksen arkea snapchatiin, instagramiin ja facebookiin. Samalla hän näki mitä me tehdään ja pääsi tekemään jotain, mitä oikeasti osaa hienosti ja mistä oli meillekin paljon iloa ja hyötyä. Tyttöä kiinnosti erityisesti viestintä tulevana opiskelualana, joten tuo oli myös käytännön kokemuksen kannalta hyödykästä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla samanlaisia kokemuksia. Ei varsinaisesti TETtiläinen, mutta tällainen "tonnilla toimeen", kahden viikon kesätyöjuttu meidän toimistossa.

Kaverille annettiin hoidettavaksi juuri sellainen homma, minkä kuka tahansa aloittelija olisi saanut kontolleen (tyyliin siirrä nämä tilausnumerot tästä excelistä tuonne järjestelmään niiden asiakasnumeroiden alle, mihin ne kuuluukin). Eli ei mitään keksittyjä paskahommia, mutta sen verran simppeliä, ettei alan kummallisuuksia tarvitse kertoa juurta jaksaen. Homma meni kivasti jakeluun, ja päivän kaksi jaksoi niitä puurtaa. Sit alkoi tulla myöhässä, lähti ajoissa, lounaat venähti ja kahvilla luuhasi. Tokalla viikolla ei vaivautunut enää edes järjestelmää avaamaan, ja kuorsata korisi työtuolissaan joka päivä.

Kyseinen kaveri oli erään toimistomme ylemmän työntekijän puolison lapsi, joten fuduja ei oikein voinut antaa. Asiasta koitettiin sanoa sekä nätisti että napakasti tälle kundille, mutta eipä ottanut kuuleviin korviinsa. 

Kunnes sitten seuraavan viikon maanantaina tulimme toimistolle, jossa odotti kakkua ja keksejä ja karkkia ja käsin kirjoitettu lappu, jossa luki tyyliin "Anteeksi, että en tehnyt työtäni kunnolla, vaan lusmuilin". Tämä äitipuoli oli ottanut asian erittäin tiukasti puheeksi kundin kanssa, ja olivat sitten istuneet koko viikonlopun tekemässä ne hommat, jotka piti kahden viikon aikana suorittaa. 

Tässä tapauksessa kundin kotona oltiin onneksi oltu järkyttyneitä asiasta, ja annettu kurinpalautusta, mutta mitäs, jos kotona olisi samallalailla naureskeltu..? 

Siis teillä on niin epäpätevää porukkaa siellä töissä, että ette osaa perehdyttää nuorta työhönsä eikä ole ketään ohjaamassa työtä! Siitähän tuo kertoo, ei nuoresta (tonnilla töihin on palkkatyötä, siinä pätee samat säännöt kuin muissakin palkkatyösuhteissa). Ei asioita sanota nätisti tai napakasti vaan esimies käy nuoren kanssa työtehtävät läpi, kunnes ne osataan.

Juuri tuollaista esimiestason lipsumista on monessa paikassa. Kun ei osata johtaa, kuvitellaan, että jokainen osaa automaattisesti kaiken.

Kyllä ne hommat käytiin sen kanssa läpi, ja ihan hienosti se osasi kahden päivän ajan niitä hommia tehdä (ja sillon vkl). Mut eihän ne ollu superjänniä hommia tai millään tavalla sometuksen arvoisia. Tyypistä oli kivempi ottaa selfieitä, nukkua, luukuttaa kuulokkeistaan musiikkia, tulla ja mennä miten lystää. Asiasta keskusteltiin tyypin kanssa pitkin viikkoja, ensin kauniisti huomauttamalla, sitten vähän napakammin sanomalla. Kaikki työntekijät kävivät vuorollaan kyselemässä, että miten menee ja tarvitsetko apua tai opastusta, tuu  heti vaan kysyy, jos tulee ihan mitä vaan mieleen. Mut ku ei ni ei.

Siis samaa excelin näpräystä kaksi viikkoa? Numeroiden siirtelyä ja taulukointia? En väitä että lusmuilu on ok, mutta onhan tuota nyt herranjestas todella puuduttavaa tehdä kaksi viikkoa.

Mua vaivaa näissä keskusteluissa usein etenkin se, että huonot kokemukset yleistetään koko nuorten ikäluokkaa koskeviksi. "Teinit sitä ja teinit tätä". Kyllä hekin ihan yksilöitä ovat, siihen joukkoon mahtuu huonoja tyyppejä ja hyviä tyyppejä, ahkeria, laiskempia, enemmän ja vähemmän somettavia. Ja keskenkasvuisiahan he ovat, heiltä voi odottaa samanlaista käytöstä kuin aikuisilta mutta se tietää vaan sitä että tulee pettymään.

Nykynuorilla voi teettää mm slaidien tekoa. Osaavat paljon paremmin kuin me keski-ikäiset. Myös englannin oikoluku onnistuu.

Ja ylipäätään se nuoren perspektiivin kuuleminen tuo uusia näkökulmia.

Ei ne nuoret tule sinne kuitteja lajittelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Kiva että joissain firmoissa on aikaa ja mahdollisuuksia ottaa nuoria ihan myytitapaamisiin mukaan. Ala, jolla työskentelen vaikuttaa kovasti mielenkiintoisemmalta, kuin aikuisten oikeasti on ja materiaalit sekä tehtävät vaativat paljon salassapitoa, joten niihin ei yleensä kertakaikkiaan voi ottaa lörppäsuisia teinejä mukaan. Ne  kevyet tehtävät, joita meillä on annettu eivät ole kelvanneet. Sitä tässä yritän tuoda esiin. Nuorista on enemmän vaivaa kuin uskottiin ja kukaan ei halua ottaa yhtään kontolleen. On kaikille mielekkäämpää, että nuoret tekevät edes jotain työtehtävää itse päivän mittaan, siksi tuo kuittilajittelu - josta olisi voinut olla ihan apuakin, mutta ei.

Miksihän TET-lomakkeessa on "Työtehtävät" -sarake, jos nuorten ei kuulu tehdä mitään, vaan katsoa kun aikuiset tekee. Toki SoMe ja selfiet haittaavat keskittymistä, vaikka pyytäisi jättämään kännykän takin taskuun.

Itse tein ihan oikeita kevyitä työtehtäviä TET:ssä sekä vaatekaupassa, että veljeni työpaikan konttorilla. Tein ohjeen mukaan enkä istunut ja katsellut kun muut teki. Kai tämäkin on muuttunut.

AP

Luonnollisesti tuollaisessa huippusalaisia sopimusneuvotteluja käyvässä kovasti mielenkiintoisen alan yrityksessä ei ole aikaa rakentaa niin pitkäaikaisia ja rentoja asiakassuhteita, että sieltä asiakaskannasta löytyisi joku pitkäaikainen, jo myyjän kanssa ystävätasolle päässyt asiakas, joka olisi vähän niinkun juonessa mukana. C'moon, pää pois kanksojen välistä. 

Vierailija kirjoitti:

Kahdelta asiakkaalta kuullut, että TET harjoittelivat eivät ole osanneet mapittaa kansioita oikein- siksi koska eivät osaa aakkosia. Eikö tuo opetella ensimmäisenä kun mennään kouluun?

Olen tavannut kaksikymppisiä jotka eivät osaa kirjoittaa. Eivätkä käyneet peruskoulua päivääkään. Tätä nykyistä unelmaa mitä kovasti halutaan.

Mä olin TET:issä aikanaan sairaalassa. Sain kulkea sairaanhoitajan mukana sisätautiosastolla, näin gastroskopian ym. Eli sananmukaisesti tutustuin sairaanhoitajan työhön ja näin lääkäritehtäviäkin, en esim. siivonnut huoneita. Harjoitteluksi sitä ei voi sanoa, koska minusta ei tietenkään olisi ollut tekemään sen osaston sairaanhoitajan tehtäviä, mutta rapsoillakin olin mukana ja seurasin lääkkeenjakoa sekä sairaanhoitaja selosti mikä merkitys milläkin on ja mitä erityistä tarkkuutta ja huomioitavaa jossain tehtävässä on. Kahvitauoilla myös selosti erilaisista sairauksista sekä niiden hoidoista ja kertoi sydänvalvonnasta ym.  Oli mielenkiintoista, vaikka minusta ei sairaanhoitajaa tullutkaan. 

Olin TET:ssä ravintolassa ja se oli täyttä työtä. Lähimmäs ravintolatyötä pääsin kun pääsin pilkkomaan sipuleita ja kuorimaan perunoita. Muuten työtehtäviäni olivat mm. henkilökunnan tilojen siivoaminen juuriharjan avulla seiniä myöten sekä ikkunoiden pesu yms. En oikeastaan muista edes tuon TET-paikan henkilökuntaa hyvin toisin kuin erään toisen paikan koska olin eristyksissä ja tein töitä yksin tuota juuresten pilkkomista lukuunottamatta. Omistajst muistan hyvin koska heiltä sain jatkuvasti lisää työtehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Tetiä varten on ihan nettisivusto ja nuoren kanssa tehdään kirjallinen sopimus.

Molempiin paikkoihin voi kirjata ihan yksityiskohtaisesti ne työtehtävät.

T. Tetiläisen äiti

Niin? Ja mitäs sitten kun näin on tehty ja teini jättää hommat hoitamatta ja mököttää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tetiä varten on ihan nettisivusto ja nuoren kanssa tehdään kirjallinen sopimus.

Molempiin paikkoihin voi kirjata ihan yksityiskohtaisesti ne työtehtävät.

T. Tetiläisen äiti

Niin? Ja mitäs sitten kun näin on tehty ja teini jättää hommat hoitamatta ja mököttää?

En tiedä. Enpä ole ikinä moiseen törmännyt. Mitä töitä hänelle laatasitte? Vessanpesun, kuittivuoren ja kahvinkeiton?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla samanlaisia kokemuksia. Ei varsinaisesti TETtiläinen, mutta tällainen "tonnilla toimeen", kahden viikon kesätyöjuttu meidän toimistossa.

Kaverille annettiin hoidettavaksi juuri sellainen homma, minkä kuka tahansa aloittelija olisi saanut kontolleen (tyyliin siirrä nämä tilausnumerot tästä excelistä tuonne järjestelmään niiden asiakasnumeroiden alle, mihin ne kuuluukin). Eli ei mitään keksittyjä paskahommia, mutta sen verran simppeliä, ettei alan kummallisuuksia tarvitse kertoa juurta jaksaen. Homma meni kivasti jakeluun, ja päivän kaksi jaksoi niitä puurtaa. Sit alkoi tulla myöhässä, lähti ajoissa, lounaat venähti ja kahvilla luuhasi. Tokalla viikolla ei vaivautunut enää edes järjestelmää avaamaan, ja kuorsata korisi työtuolissaan joka päivä.

Kyseinen kaveri oli erään toimistomme ylemmän työntekijän puolison lapsi, joten fuduja ei oikein voinut antaa. Asiasta koitettiin sanoa sekä nätisti että napakasti tälle kundille, mutta eipä ottanut kuuleviin korviinsa. 

Kunnes sitten seuraavan viikon maanantaina tulimme toimistolle, jossa odotti kakkua ja keksejä ja karkkia ja käsin kirjoitettu lappu, jossa luki tyyliin "Anteeksi, että en tehnyt työtäni kunnolla, vaan lusmuilin". Tämä äitipuoli oli ottanut asian erittäin tiukasti puheeksi kundin kanssa, ja olivat sitten istuneet koko viikonlopun tekemässä ne hommat, jotka piti kahden viikon aikana suorittaa. 

Tässä tapauksessa kundin kotona oltiin onneksi oltu järkyttyneitä asiasta, ja annettu kurinpalautusta, mutta mitäs, jos kotona olisi samallalailla naureskeltu..? 

Siis teillä on niin epäpätevää porukkaa siellä töissä, että ette osaa perehdyttää nuorta työhönsä eikä ole ketään ohjaamassa työtä! Siitähän tuo kertoo, ei nuoresta (tonnilla töihin on palkkatyötä, siinä pätee samat säännöt kuin muissakin palkkatyösuhteissa). Ei asioita sanota nätisti tai napakasti vaan esimies käy nuoren kanssa työtehtävät läpi, kunnes ne osataan.

Juuri tuollaista esimiestason lipsumista on monessa paikassa. Kun ei osata johtaa, kuvitellaan, että jokainen osaa automaattisesti kaiken.

Kyllä ne hommat käytiin sen kanssa läpi, ja ihan hienosti se osasi kahden päivän ajan niitä hommia tehdä (ja sillon vkl). Mut eihän ne ollu superjänniä hommia tai millään tavalla sometuksen arvoisia. Tyypistä oli kivempi ottaa selfieitä, nukkua, luukuttaa kuulokkeistaan musiikkia, tulla ja mennä miten lystää. Asiasta keskusteltiin tyypin kanssa pitkin viikkoja, ensin kauniisti huomauttamalla, sitten vähän napakammin sanomalla. Kaikki työntekijät kävivät vuorollaan kyselemässä, että miten menee ja tarvitsetko apua tai opastusta, tuu  heti vaan kysyy, jos tulee ihan mitä vaan mieleen. Mut ku ei ni ei.

Siis samaa excelin näpräystä kaksi viikkoa? Numeroiden siirtelyä ja taulukointia? En väitä että lusmuilu on ok, mutta onhan tuota nyt herranjestas todella puuduttavaa tehdä kaksi viikkoa.

Niin no, ei kaikki työt ole jänniä. Tuo homma oli tiimin töitä, ja niitä harvoja hommia, jotka lyhyellä perehdytyksellä oli mahdollista antaa hoidettavaksi (lyhyt perehdytys = 8 h). Seuraavaksi kahdeksi viikoksi tulleella toisella nuorella ei ollut mitään ongelmia tehdä kyseistä hommaa, sai jopa valmiiksi reilusti ennen määräaikaa ja tuli samantien kysymään, että mitäs sitten vois tehdä. Olen itsekin ollut tettiläisenä, ja mm. laskenut kenkäkaupassa pohjallisia useamman päivän ajan ja solminut kengännauhoja loput päivät.