En enää yhtään ihmettele miksi korkeasti koulutettuja on työttöminä.

Hmm, tohtorihan on siis tutkimuksen asiantuntija. Ja vaikka uutta tietoa tulee jatkuvalla syötöllä, niin tutkimustyö on todella hidasta. Artikkeleiden luku, oman tutkimuksen suunnittelu, alasta riippuen kokeiden suunnittelu ja toteutus, johtopäätösten teko, oman artikkelin kirjoittaminen ja sen loputon muokkaus... Ajankäsitys on tohtoreilla ihan toisenlainen, koska työ ei lopu klo 17 kun työaika loppuu, vaan jatkuu kotona, tai sitten jäädään vain palkatta työpaikalle.

Kuulostaa, että ap:n työkaveri on jäänyt tähän tohtori-ajanmalliin. Kyllä se siitä, fiksu ihminen oppii tavoille, pitää vain ohjeistaa. Ja jos ei opi, niin sitten on vain palkattu väärä ihminen.

Olin nuorena juuri tuollainen hidas toimistohommissa kun hieroin kaikkia asioita ihan viimeisen päälle. Meni varmasti tuplasti enemmän aikaa tehtäviin kuin muilta. Vähitellen oivalsin, ettei tarvitse olla niin tarkka ja homma tulee silti hoidettua riittävän hyvin. Jospa tämä henkilö onkin tällainen samanlainen perfektionistinen tutkijaluonne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja juuri siinä on asian ydin; tohtori on tottunut toisenlaiseen työskentelyyn eikä pärjää käytännön työssä. Ap

Otsikon mukaan alkuperäinen ytimesi oli se, ettet ihmettele korkeasti koulutettujen työttömyyttä. Se on kuitenkin eri asia kuin erilaiset työskentelytavat. Aika moni käytännön työ automatisoidaan, jolloin itseasiassa sinun kaltaisia tekijöitä ei enää tarvita.

Ai että tulevaisuudessa työ sosiaalitoimistossa automatisoidaan? Sen päivän kun näkisi! Robotti tekee lastensuojelutyötä ja myöntää toimeentulotukea! Ap

Vaimoni on tohtori ja tehnyt myös paljon käytännön sosiaalityötä. On sanonut, että amk:laisille pitäisi opettaa edes jotain teoriaa, sillä asenteet ja toimintavat asiakkaisiin ovat yleensä aivan kauheita. Ovat kiinnostuneita vain oman arvonsa pönkittämisestä ja asiakkaiden haukkumisesta.

Liian paljon valtaa eikä osaamista käyttää sitä vastuullisesti ja lain mukaan. Ei valvontaa.Ei tajua siitä että vallalla on rajat. Vrt  Turun kupittaan sairaalan sh: t.

Vierailija kirjoitti:

Hmm, tohtorihan on siis tutkimuksen asiantuntija. Ja vaikka uutta tietoa tulee jatkuvalla syötöllä, niin tutkimustyö on todella hidasta. Artikkeleiden luku, oman tutkimuksen suunnittelu, alasta riippuen kokeiden suunnittelu ja toteutus, johtopäätösten teko, oman artikkelin kirjoittaminen ja sen loputon muokkaus... Ajankäsitys on tohtoreilla ihan toisenlainen, koska työ ei lopu klo 17 kun työaika loppuu, vaan jatkuu kotona, tai sitten jäädään vain palkatta työpaikalle.

Kuulostaa, että ap:n työkaveri on jäänyt tähän tohtori-ajanmalliin. Kyllä se siitä, fiksu ihminen oppii tavoille, pitää vain ohjeistaa. Ja jos ei opi, niin sitten on vain palkattu väärä ihminen.

Hohhoijaa! On kyllä myös tohtoreita, jotka on pullauttanut sen väikkärinsä tosta noin vaan.

No höpö höpö aloittaja. Sinulla on yksi kokemus oikeasti korkeakoulutetusta henkilöstä ja sen perusteella kaikki on samanlaisia?

Ja olet vain kateellinen työtoverillesi ja sen vuoksi keksit hänestä pa.kaa.

Miten muuten ehdit omilta töiltäsi kyttäämään mitä muut tekevät?

Vierailija kirjoitti:

Väitelleissä on sellaisia luusereita tullut vastaan, ettei ne saa töitä mistään. Niitten ei olis pitänyt väitellä alunpitäänkään eikä mennä edes yliopistoon. Sitten kun ne on siellä 10 vuotta roikkunut ja armosta päästetty läpi niin proffa saa väitösbonarit ja tyyppi itse on hukannut 10 vuotta elämästään.

Miten se menikään? Kateus vie kalatkin vedestä.

Meidän työpaikalla oli sama juttu. Koulutetuin ihminen ei tajunnut yksinkertaisia asioita, ja se varsinainen homma, johon hänet palkattiin, ei ollut valmis vielä kahden vuoden kuluttuakaan, vaikka toisella ihmisellä vastaavaan meni pari kuukautta. Sitten tuli yt:t, ja turhista ihmisistä onneksi päästiin eroon.

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikalla oli sama juttu. Koulutetuin ihminen ei tajunnut yksinkertaisia asioita, ja se varsinainen homma, johon hänet palkattiin, ei ollut valmis vielä kahden vuoden kuluttuakaan, vaikka toisella ihmisellä vastaavaan meni pari kuukautta. Sitten tuli yt:t, ja turhista ihmisistä onneksi päästiin eroon.

On se vaan outoo siinä tapauksessa, että työttömänä on todennäköisemmin vähemmän kuin enemmän koulutettu. On se outoo.

"...turhista ihmisistä päästiin eroon". Voi hitto mikä asenne! Jos sais toivoa ikäviä, niin tämän kirjoittajalle toivoisin hänen maistavan omaa lääkettään - olevan se turha ihminen.

Usein korkeasti koulutettu, tohtori, yms. on erittäin teoreettisesti suuntautunut älykkö. Hänen tarvitsee prosessoida työn kuvaa, järjestelmää. Voi olla, että korkeimmin koulutetun täytyy ensin löytää mieli, järki, perustelu, syy, analyysi, toimintamalli, abstrahointi, mikä tahansa, että työ alkaa sujua.

Toinen ärsytyksen aihe on: suomalaisen työntekijän odotetaan heti ja välittömästi pystyvän samaan työtahtiin ja -tulokseen kuin mitä pitkään työtä tehnyt. Miten voi olla, että aloittajalle ei suoda minkäänlaista joustoa? Työnohjaus on retuperällä. Perehdyttäminen työtehtäviin on vaillinaista. Itsenäisyyden vaatimus menee liian pitkälle.

Suomalaisen työntekijän on kylmiltään hypättävä liikkuvaan junaan, kuten usein sanotaan. Myös sanonta silmät sidottuna kylmään veteen uimataidottamana - ja sitten muut katsovat vierestä, että oppiiko uimaan. Kielikuvia, mutta käytännössä näin toimitaan monella työpaikalla.

Sen olen myös huomannut, että juuri AMK-taustaisilla on joku ihmeellinen alemmuudenkompleksi heitä korkeammin koulutettuihin. Työpaikalla seurataan suurennuslasin kanssa uuden työntekijän työskentelyä, ja pienimmästäkin valituksia tulee.

Olettamuksesi on erikoinen. Yhden tapauksen perusteella yleistät. Se, että työpaikallesi on tullut korkeasti koulutettu työntekijä, joka ei syystä tai toisesta kykene vielä samaan työtulokseen kuin pidempään työtä tehneet, ei tarkoita että kaikki olisivat niin. Akateemisen työttömyyden syyt ovat monen eri tekijän summa. Eräs syy on, että maistereita koulutetaan liikaa. Yrityksistä on väkeä vähennetty, kunta- ja valtio eivät palkkaa maistereita, koska ei ole varaa palkata. Palkkataso? Syytä ammattiliittoja, tms. Akateeminen koulutus antaa hyvät valmiudet tiedon etsintään, tiedon arviointiin, kritiikkiin, tutkimusten kirjoittamiseen. Tämä kaikki on asiantuntijatyötä - ja että laatu säilyy, niin se vie aikaa. Toki toiset ovat tehokkaampia ja nopeampia, näkevät heti asian ytimen.

On väärin, että työpaikoilla ainoa hyväksyttävä normi on nopeus ja tehokkuus.  

Ensiksi, Korkeakoulutettujen työttömyys tuskin johtuu havaitsemastasi asiasta, eli hitaudesta. Havaintosi pätee vain tähän yhteen tapaukseen. Vaikuttaa siltä, että kanssakäymisesi väitelleiden kanssa on kovin vähäistä. Meitäkin on moneen junaan. Vältä moisia yksinkertaiselta kuulostavia yleistyksiä. Jotkut on hitaampia kuin toiset. Ymmärrän tosin turhautumisesi,nopeana ihmisenä itsekin usein ihmettelen, miten jotkut saavat kulumaan johonkin pieneen juttuun, esim. pöytäkirjan laatimiseen kokonaisen päivän.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on siis amk- tason koulutus. Ja tekemämme työ ei vaadi ylempää koulutusta. Mutta paikalle valittiin henkilö, jolla on kaikista korkein koulutus. Ja tässä tulos; henkilö ei osaa tehdä yhtään mitään ja se on taas meidän muiden työtaakkana.

Ootko Ap miettinyt, että sä et ehkä aloittaessasi ollut kovin nopea? Kaikki aloittelijat (sitähän uusi työntekijä uudessa työpaikassa on!) tekee hommat hitaammin kuin vuosia työpaikalla ollut? Mitä jos päivittelemisen sijaan tarjoaisit uudelle työntekijälle apua? Kysyisit, onko jossain työtehtävässä epäselvyyksiä? Kysy mietityttääkö jokin? Voi olla vaikeaa uudelle työntekijälle myöntää, etä ei tajunut koko hommaa pomon puolen tunnin perehdytyksellä, vaikka harva tajuaa. Yleensä työkaverit on niin kivoja että neuvoo uutta työntekijää vielä lisää seuraavat kuukaudet. 

Vierailija kirjoitti:

"...turhista ihmisistä päästiin eroon". Voi hitto mikä asenne! Jos sais toivoa ikäviä, niin tämän kirjoittajalle toivoisin hänen maistavan omaa lääkettään - olevan se turha ihminen.

Usein korkeasti koulutettu, tohtori, yms. on erittäin teoreettisesti suuntautunut älykkö. Hänen tarvitsee prosessoida työn kuvaa, järjestelmää. Voi olla, että korkeimmin koulutetun täytyy ensin löytää mieli, järki, perustelu, syy, analyysi, toimintamalli, abstrahointi, mikä tahansa, että työ alkaa sujua.

Toinen ärsytyksen aihe on: suomalaisen työntekijän odotetaan heti ja välittömästi pystyvän samaan työtahtiin ja -tulokseen kuin mitä pitkään työtä tehnyt. Miten voi olla, että aloittajalle ei suoda minkäänlaista joustoa? Työnohjaus on retuperällä. Perehdyttäminen työtehtäviin on vaillinaista. Itsenäisyyden vaatimus menee liian pitkälle.

Suomalaisen työntekijän on kylmiltään hypättävä liikkuvaan junaan, kuten usein sanotaan. Myös sanonta silmät sidottuna kylmään veteen uimataidottamana - ja sitten muut katsovat vierestä, että oppiiko uimaan. Kielikuvia, mutta käytännössä näin toimitaan monella työpaikalla.

Sen olen myös huomannut, että juuri AMK-taustaisilla on joku ihmeellinen alemmuudenkompleksi heitä korkeammin koulutettuihin. Työpaikalla seurataan suurennuslasin kanssa uuden työntekijän työskentelyä, ja pienimmästäkin valituksia tulee.

Tämä mullakin pisti silmään. Miksi muuten Ap juuri korostaisi omaa AMK -taustaansa ja uuden työntekijän tohtoritaustaa? Itse olen maisteri ja jos jonkun AMK pohjaisen työntekijän hitaus ärsyttäisi, en kyllä ensimmäiseksi alkaisi syyttää siitä kaikkia muita AMK -koulutuksen saaneita ja lesoilla maisteristaustallani. 

Vierailija kirjoitti:

Olettamuksesi on erikoinen. Yhden tapauksen perusteella yleistät. Se, että työpaikallesi on tullut korkeasti koulutettu työntekijä, joka ei syystä tai toisesta kykene vielä samaan työtulokseen kuin pidempään työtä tehneet, ei tarkoita että kaikki olisivat niin. Akateemisen työttömyyden syyt ovat monen eri tekijän summa. Eräs syy on, että maistereita koulutetaan liikaa. Yrityksistä on väkeä vähennetty, kunta- ja valtio eivät palkkaa maistereita, koska ei ole varaa palkata. Palkkataso? Syytä ammattiliittoja, tms. Akateeminen koulutus antaa hyvät valmiudet tiedon etsintään, tiedon arviointiin, kritiikkiin, tutkimusten kirjoittamiseen. Tämä kaikki on asiantuntijatyötä - ja että laatu säilyy, niin se vie aikaa. Toki toiset ovat tehokkaampia ja nopeampia, näkevät heti asian ytimen.

On väärin, että työpaikoilla ainoa hyväksyttävä normi on nopeus ja tehokkuus.  

Totta koko juttu! Lisäksi tuo yhden tapauksen perusteella yleistys kertoo Ap:n huonosta sivistystasolta, yliopistolla opitaan ajattelemaan laajemmin. Jos sua Ap niin kovasti kaivelee työkaverisi yliopistotausta, mikset itse hae opiskelemaan lisää?

Vierailija kirjoitti:

Ap ei voi opastaa, koska muuten hän ei voi enää tuntea ylemmyyttä.

Ap on heikkolahjainen retardi. Itsekeskeinen paskanarsisti, sietäis saada lättyynsä oikeen kunnolla.

Jos Ap vain hoksaisi, että mitä paremmin/perusteellisemmin hän auttaisi uutta työntekijää heti alussa, sitä nopeammin hän myös pääsisi eroon kysymystulvasta. Nopeat tuhahdukset pitkin päivää eivät auta ketään. Pahimmillaan uusi työntekijä ei viitsi enää kysyä ja jatkaa työn tekemistä huonoksi koetulla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Ja juuri siinä on asian ydin; tohtori on tottunut toisenlaiseen työskentelyyn eikä pärjää käytännön työssä. Ap

Niin tämä yksi korkeasti koulutettu ei pärjää tässä yhdessä käytännön työssä. Ei kannata yhdestä tapauksesta vetää kovin suuria johtopäätöksiä.

Minä tiedän myös näitä tapauksia, mutta tiedän myös diplomi-insinöörin, joka tekee LVI-asennukset nopeammin ja luotettavammin kuin moni putkimies. En silti väitä, että kaikki putkimiehet ovat tumpeloita.

Akateeminen työttömyys ei ole seurausta siitä, että jokin yksilö ei suoriudu vasta-alkaneena työtehtävistään samassa ajassa kuin muut. Akateeminen työttömyys on todella monimutkaisempi ja erittäin vaikea yhteiskunnallinen ongelma. Maistereita koulututetaan suoraan työttömiksi sivistysvaltiossa. Työtön humanisti-maisteri ei todellakaan saa työtä oikein mistään, ei yrityksistä, ei kouluista, päiväkodeista, kunnan tai valtion toimista. Koska väärä koulutus. Joko liian korkeasti koulutettu, tai puuttuu jokin, esim. kasvatustieteen opintoja, tms. Mä hain (aineenopettajana) kerran työtä, missä vaadittiin jonkinlaista lähihoitajan ja/tai sosiaalialan koulutusta. Ei mitään mahdollisuuksia minun työllistyä! Oman alani aineenopettajan paikat ovat vähissä kouluissa. Mihin ihmeeseen voi työllistyä aineenopettaja...

Orjatyötä olisi ollut tarjolla jonkinlaisena uravalmentajana, uskomattoman huonoilla työehdoilla. Ihan kaikkeen polkemiseen en suostu (yksityisen yrityksen omistajan asuessa ulkomailla, jne.).

Vierailija kirjoitti:

Ensiksi, Korkeakoulutettujen työttömyys tuskin johtuu havaitsemastasi asiasta, eli hitaudesta. Havaintosi pätee vain tähän yhteen tapaukseen. Vaikuttaa siltä, että kanssakäymisesi väitelleiden kanssa on kovin vähäistä. Meitäkin on moneen junaan. Vältä moisia yksinkertaiselta kuulostavia yleistyksiä. Jotkut on hitaampia kuin toiset. Ymmärrän tosin turhautumisesi,nopeana ihmisenä itsekin usein ihmettelen, miten jotkut saavat kulumaan johonkin pieneen juttuun, esim. pöytäkirjan laatimiseen kokonaisen päivän.

Juuripa näin. Itse tohtorina kyllästyn firman koulutuksissa kun jotain uutta juttua, vaikka järjestelmää, opetetaan koko väelle. Ne AMKit ja muut pyörittelevät päätään, huokailevat ja ihmettelevät, minä vilkaisen ohjaajan ppt:t ja teen samalla jotain omia töitäni. Yleensä älykkyys näkyy kyvyssä omaksua uutta ja sinä korkeasti koulutetut, usein objektiivisilla mittareilla älykkääksi määritetyt selviävät nopeasti, ovat joutuneet opinnoissaan tuohon monesti. Itse suoritin huvin vuoksi avoimessa sosiaalityön opintoja, luin kirjat ja kuuntelin netistä luennot ihan kotitöiden ohessa illalla, kirjoittelin kirjalliset tehtävät telkkaria katsellen iltaisin ja suoritin 5 op arvosanalla 5/5 kun samaan aikaan huomasin netissä AMK sosionomien tuskailevan tehtävien kanssa ja kyselevän kaikkea mahdollista tutorilta. Silti jos minut laitettaisiin nyt lastensuojeluperheen pariin olisin varmasti aluksi hukassa kun kaikki käytänteet ja ne (osittain epävirallisesti muotoutuneet) toimintatavat olisivat etsinnässä. En kyllä tohtorina hakeutuisikaan "jalkatyöhön" vaan ajatukseni oli suuntautua miettimään SOTE verkostoja ja niiden parantamisia.

Ottamatta varsinaisesti kantaa koko tapaukseen, niin he jotka valittavat yleistyksistä niin pää kii. Korkekoulutettuja ihannoidaan ja ylistetään, eikä siinä mitään, kertoo paljon ihmisestä että jaksaa kahlata opintojen läpi, ja minun mielestä se on hienoa. Mutta tämä palsta vihaa duunareita, ei niin paljon kun työttömiä, mutta duunari on aina tyhmä ja laiska yms. muuta kivaa yleistystä. Ei se aina mene niin. Se on inhottavaa yleistämistä. Valitasseni duunari ammattiani ajattelin sitä että kuinka nopeasti pääsen työelämään, kuinka hyvä työllisyys on nyt ja tulevaisuudessa ja kuinka mielekästä työ on. En ole tyhmä, en kyllä maailman viisainkaan, mutta suoriutuisin kyllä myös korkeakoulutuksesta halutessani. Silti minut tullaan näkemään työtätekevien ihmisten pohjasakkana, koska en ole opiskellut kymmentä vuotta. Suomessa on luokkaerot, vaikka yhdestä luokasta toiseen voit kiivetä, silti se leimaa. En tunne mitään herrainvihaa, mutta sen huomaa jo pelkästään siinä, kun on vaikka illanistujaiset, joissa kaikki muut ovat lukiossa ja jatkamassa siitä yliopistoon, ja olen ainoana amislaisena paikalla, minua pidetään tyhmempänä. Se on surullista.