Mitä 40 vuotiaan kannattaa opiskella?
Olen ollut 3 vuotta hoitamassa lastamme kotona ja nyt työtön vuoden verran. Koulutuksena ylioppilas ja kesken jääneet amk opinnot 15 vuoden takaa, lähdin ulkomaille töihin 10 vuodeksi.
En ole erityisen lahjakas missään, moni asia kiinnostaa mutta pelkällä huonolla yo todistuksella ei saa Suomessa töitä (ulkomailla oli vakkarityö).
Lähihoitajan työ ei innosta palkan takia, enkä muutenkaan halua kolmivuorotyöhön.
Ehdotuksia ammateista joissa saisi käteen n. 2000 (millään 1400 nettopalkalla en tule lapsen kanssa toimeen).
T: työtön yh
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon ei ole lukupäätä, liian pitkät opinnot... en selviäisi mistään gradujen tekemisistä. Opiskelu tuntuu tosi hankalalta aloittaa kun en ole mitään opiskellut 20 vuoteen...lisäksi mietin mikä ala voisi olla, siis olen ihan hukassa asian kanssa. Asun Helsingissä ja täällä on mahdotonta päästä työllistävien alojen koulutukseen yliopistoon.
Ei kannata hakea yliopistoon, jos ei mikään ala kiinnosta erityisesti eikä ylipäänsä ole kauheasti lukuhaluja. Itse olen työtön maisteri, jota opiskeluala kiinnosti. En ymmärrä suomalaisten koulutushysteriaa. Pitäisi voida olla työpaikkoja, joihin ei tarvita mitään tutkielmien vääntämistä. Joskin palkasta täytyy sitten tinkiä. Varmaan ei kannata asua Helsingissä (vuokra), jos ei ole pakko.
[/quote]
Mitä ihmettä ne kaikki muut jotka ovat menettäneet sen perussduuninsa oikein tekevät?
En usko että kaikilla on joku yliopistokoulutus ja amk:hon eivät kaikki pääse.
Joku aulapalveluemäntä olisi kiva työ, mutta en ole mikään parikymppinen missi, aika usein ovat hehkeitä parikymppisiä.[/quote]
Mutta kun sulla on se minimipalkkavaatimus!
Jos karsit siitä, elämä aukeaa uudella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Myyntihommiin rakennusalalle tai muuhun miehiseen alaan. Et usko millaisia turoja on arvostetuissa myyntipäällikköjen viroissa ihan vaan siksi että on mies ja on ns. miehinen ala. Niissä pyörii raha ja tyhmäkin voi tienata.
Niinpä mutta ap ei ilmeisesti ole mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon ei ole lukupäätä, liian pitkät opinnot... en selviäisi mistään gradujen tekemisistä. Opiskelu tuntuu tosi hankalalta aloittaa kun en ole mitään opiskellut 20 vuoteen...lisäksi mietin mikä ala voisi olla, siis olen ihan hukassa asian kanssa. Asun Helsingissä ja täällä on mahdotonta päästä työllistävien alojen koulutukseen yliopistoon.
Ei kannata hakea yliopistoon, jos ei mikään ala kiinnosta erityisesti eikä ylipäänsä ole kauheasti lukuhaluja. Itse olen työtön maisteri, jota opiskeluala kiinnosti. En ymmärrä suomalaisten koulutushysteriaa. Pitäisi voida olla työpaikkoja, joihin ei tarvita mitään tutkielmien vääntämistä. Joskin palkasta täytyy sitten tinkiä. Varmaan ei kannata asua Helsingissä (vuokra), jos ei ole pakko.
Jatkan vielä, kun sain koko ketjun luettua. Ihmettelen, miksi täällä nyt väitellään jostain insinöörien työllistymisestä, kun ap itse on todennut, että ei pärjää matikassa, eikä halua pidemmälle opiskellakaan. Mielestäni jo se on lahja, että pärjää asiakaspalvelutyössä, eivät siinä ihan todella kaikki pärjää! Ihan turha itkeä jonkun matemaattisen lahjakkuuden perään, jos on jossain muussa hyvä. Kiinnostaisiko ap:ta joku myyjän työ? Tietysti on kurja ajatella pienen lapsen laittamista vuoropäiväkotiin, mutta olisihan se kuitenkin mahdollista, niin voisi tehdä iltatöitä. Paljon vaikeampaa se sitten on, kun lapsi on joku pikkukoululainen! Jos koulutusta tarvitsee, olisiko oppisopimus mahdollinen? Ei varmaan myyjällä huipputulot ole, mutta mietin, olisiko mahdollista muuttaa kehäkolmosen ulkopuolelle, niin olisi pienempi vuokra? Myyntityötä nyt kai jossain määrin on vähän kaikkialla. Joskin ajokortittomana kannattaa sitten katsoa se vuoropäiväkotimahdollisuus. Itse esim. asun pienessä kaupungissa, jossa on melko huonot bussivuorot ja jos vuoropäiväkoteja on yksi kaupungin toisella laidalla, niin vaikeaksi menee. Mutta pointtini oli nyt tsempata sinua näkemään omat vahvuutesi. Ei kaikilla tarvitsekaan olla ns. lukupäätä. Minulla oli muinoin ystävä, joka oli käytännöllinen, ei teoreettinen, mutta hänelle oli kauhean tärkeä opiskella ja jotenkin päteä sillä, mutta pärjäsi huonosti. Heti kun hän teki jotain käytännön juttuja ja oli ihmisten kanssa, hänestä näki kauas, että hän oli siinä hyvä, muttei itse vaan jotenkin hyväksynyt sitä. Minusta asiakaspalveluhenkisyys noin esimerkiksi on tosi hyvä piirre!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse painin samassa suossa. En halua masentaa, mutta ovet ei tunnu aukenevan mihinkään. Haen ja haen, mutta opiskelupaikkaa ei irtoa.
Olisihan noita avoimen yliopiston kursseja ja muita, mutta mihin se lapsi silloin menisi. Kurssit maksaa, hoitaja maksaa. Meillä Vantaalla päivähoito-oikeuttakin rajattiin, joten mitään mahdollisuutta ei ole opiskella päivisin ilman virallista opiskelupaikkaa.
Sitä matikkaa tuntuu tarvitsevan joka paikassa. Se sulkee pois jo monia kiinnostavia ammatteja. Samoin vuorotyö. Minulla on lisäksi astma, joka rajoittaa entisestään.
Kieliä tykkäisin opiskella, mutta joo, niitä paikkoja on niin rajoitetusti ja omat taidot sellaista turistiluokkaa, että heikolta näyttää. Yritän kyllä, niinhän ne vuodet on tähän astikin kuluneet. Ikää tulee ja nuortenkin on vaikea saada uraa urkenemaan. En minä oikeastaan enää edes kuvittele saavani kunnon työuraa.
Voisitko sinä ajatella vaikka jotain käsityöammattia, huonekalujen entisöintiä esimerkiksi.
Nyt ensiksi unohdat sen mitä olisi KIVA OPISKELLA. Rupea miettimään miten voisit saada töitä joilla elät ja kuitenkin pystyt sietämään itseäsi. Pelkillä kielten opinnoilla ei elä kunnolla kuin ihan murto-osa yliopistoihin sisälle päässeistä ja kielten opiskelijaksi on todella vaikea päästä. Tämä johtuu juuri siitä kun kielten opiskelu on kivaa ja avartavaa, mutta loppupeleissä kääntäjiä ja tulkkeja tarvitaan vähän ja se leipä on to se Ellakin kiven alla. Suurin osa päätyy opettajiksi tajutessaan tuon, mutta sielläkin on mieletön ylitarjonta.
Tukiaineena kielet toki on oikein kannatettavia vaihtoehtoja, mutta silloin täytyy pitää fokus kirkkaana mielessä ja keskittyä siihen omaan (tulevaan) ydinosaamiseensa. Todellinen myyjä tai insinööri saa kyllä sen tulkin mukaansa jos se kielitaito on oikeasti tärkeää.Käypä nyt kurkkaamassa uudelleen ne avointen opintotarjonnat. Vaikka Jyväskylässä taitaa olla yli 90% sellaisia kursseja jotka voi suorittaa kokonaan etänä. Koita valkata sieltä jotkut perusopinnot jotka hoidat kuntoon kun lapsi on osa-aikaisessa päivähoidossa. Toki illalla jatkat opiskelua. Matikan puute toki rajoittaa järkeviä valintoja, mutta koita löytää joku edes hiukan kiinnostava jolla pääset ensin harjoittelemaan opiskelua!
Itse valkkaisin varmaan sosiaalipsykologian, eli siinä tutkitaan miten ihmisjoukot käyttäytyy. Työllistymisen kannalta tuo varmaan tuo pienet plussat, mutta ei riittävästi yksinään tietenkään mutta ei myöskään ole negatiivinen asia. Se kelpaa sitten aikanaan sivuaineeksi valtio/hallintotieteelliseen sekä kaupoikseen, ehkä jopa humanistiseenkin. Inssipuolellekin kelpaisi lyhyenä mutta matikka sulki sen pois. Hoitopuolella luulisi kelpaavan terveydenhoitajille, joka onkin ainut ei vuorotyötä tekevä ammattiryhmä siellä (no hammaspuoli ainakin on myös).
Tuo oli ennemminkin tarkoitettu esimerkiksi että ajattelet jotain ennen kuin vain valkkaat jonkun randomin aineen. Kirkkohistoria ja naistutkimus kuulostaa kivoilta ja mielenkiintoisilta, mutta edes haastatteluihin et tule pääsemään jos nuo kirjoitat CVhen.Miksi muuten sellaiset ihmiset hakkaa päätään vuodesta toiseen ja yrittävät väkisin päästä yliopistoon, jos kerran kyvyt ei riitä. Vaikka pääsisittekin sisälle viiden vuoden puurtamisen jälkeen, niin kisaatte loppuelämänne niitä vastaan ketkä pääsivät sisälle ekalla yrityksellä! On paljon parempi vaihtoehto olla keskinkertainen insinööri kuin huono DI, mutta paras noista olisi hyvä työmies. Suomessa ei ole sellaiset tuloerot että kannattaisi pyrkiä sellaisiin hommiin missä pärjää vain juuri ja juuri.
Oho, mistä moinen aggressio?
En omaa tilannettani avannut tähän sen enempää kuin mitä koin tarpeelliseksi. Yritin asettua ap:n asemaan ja vähän raotin näitä omia rajoitteita. Tarkoitus oli tuoda esille, että ymmärrän erinomaisesti sen että jotkut hyvät vaihtoehdot ei vaan käy.
Jotta saat rauhan sielullesi, niin tässä lista, mihin olen hakenut nämä vuodet:
-toimintaterapia
-terveydenhoitaja
-sosionomi
-kielet (ruotsi, saksa)
-koneistaja
-puheterapeutti
-lääketeknikko
-merkonomi
-lähihoitaja (asiakaspalvelu ja tiedonhallinta)
Pääsen välillä pääsykokeisiin ja usein muut vaan on parempia. Koskaan en ole saanut palautetta, että en sovellu alalle. Mutta hakijoita on niin paljon.
Pienen lapsen kanssa ei ole järkevää muuttaa johonkin hevonkuuseen kun siellä ei sitten ole niitä töitä eikä elintärkeitä tukiverkostoja.
Ap hae sinne Uuteenkaupunkiin autotehtaalle, sinne taitaa olla haku juuri nyt vielä pari päivää. Se on vuorotyötä, mutta täytyyhän siellä sitten hoitopaikkojakin olla.
Sosiaalityön opintoihin! Netto noin 2000.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä ne kaikki muut jotka ovat menettäneet sen perussduuninsa oikein tekevät?
En usko että kaikilla on joku yliopistokoulutus ja amk:hon eivät kaikki pääse.
Joku aulapalveluemäntä olisi kiva työ, mutta en ole mikään parikymppinen missi, aika usein ovat hehkeitä parikymppisiä.
Mutta kun sulla on se minimipalkkavaatimus!
Jos karsit siitä, elämä aukeaa uudella tavalla.
Mitä ihmettä? Onhan se joo tosiaan ihan kamala vaatimus että palkalla tulee toimeen, varsinkin kun ei tuo ap:n minimipalkkavaatimus ole mikään mahdoton. Ymmärrän lisäksi hyvin, ettei vuorotyö onnistu yh:na, itse lapsettomana sinkkunakin olen huomannut siinä olevan turhan paljon haasteita ihan jo bussiaikatauluista lähtien eikä palkka silti kyllä päätä huimaa. Yksinasuvana ja ilman elätettäviä sillä toki joten kuten pärjää mutta kyllä puuropäivät on tuttuja ihan joka kuukausi. Nyt olen taas työttömänä ja painin ihan samojen ongelmien kanssa, peruskoulupohjalla tuntuu olevan ihan kaikki kiinnostavat alat poissuljettuja.
N40
Jos ei ole töitä alueella niin kannattaako olla työttömänä Suomen kalliimmalla alueella? Jos asuisi jossain jossa asuminen maksaa max 400€. Työttömänä voisi elää halvemmalla ja pistää rahaa syrjään. Muuttaa sitten kultapalatsiin kun löytyy se rahakas duuni.
Talousihminen kirjoitti:
Jos ei ole töitä alueella niin kannattaako olla työttömänä Suomen kalliimmalla alueella? Jos asuisi jossain jossa asuminen maksaa max 400€. Työttömänä voisi elää halvemmalla ja pistää rahaa syrjään. Muuttaa sitten kultapalatsiin kun löytyy se rahakas duuni.
Työn saaminen on pk-seudulla todennäköisempää kuin jossain perähikiällä. Lisäksi se muuttaminen perähikiälle ei myöskään ole ilmaista ja tyhjästä on paha nyhjästä.
Lisäksi sä et ole ollut päivääkään työttömänä kun kuvittelet että työttömällä on mahdollisuus laittaa rahaa syrjään.
Joku viikko sitten oli uutinen että Norjaan haetaan kalanperkaajia. Palkka on 3000€/kk ja järjestävät asunnot. Samaten Uuteenkaupunkiin haetaan autonkasaajia. Siellä kylläkin maksetaan 1900€ , mutta kai voit satasen joustaa kun saa asunnonkin.
ja pois sieltä 900€/kk maksavasta ryöstöhinnalla olevasta asunnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene paskahommiin ja jätä opiskelupaikat nuorille. Sun aikas meni jo.
Mitä töitä ne paskahommat on ja miten niitä saa? Voiko niistä saatavalla palkalla maksaa 900 e vuokran ja lapsen ja minun elämisen? Laskin että tarvitsen n. 2000 jotta tulemme toimeen (elareita saan 170 e kk).
Kokopäiväsiivooja taitaa saada n. 1400 vai olenko väärässä? Kaupan kassan täytyy tehdä vuorotyötä joka ei lapsen takia itseltäni onnistu, eli täytyisi olla 8-16 työ. Koulunkäyntiavustaja saa käteen n. 1400 e joten silläkään ei toimeen tule.
Merkonomin tutkintoa olen miettinyt mutta joka puolella kuulee ettei se kannata, insinööriksi tai hoitoalalle en sovi. Yliopistotutkinto liian pitkä tässä elämänvaiheessa, ja muutenkin liian haastavat kun aikaa edellisestä koulutusesta on jo sen 20 v.
Itse luin näyttötutkinnolla itseni merkonomiksi, nippa nappa alle viiskymppisenä. 2 vuoden lija, luin vuodessa.
Nyt on vakityöpaikka, jonne tein 1/2 vuotta ilmaista työtä, että sain näytön suoritettua.
Kannatti.
Itsetunto nousi ja oli tosi kova juttu, opiskella etu-ajassa tutkinto.
Koskaan ei ole liian myöhäistä!
Näyttötutkinto, jos muualle ei pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Farmasia. Palkka yli 2000 ja työpaikka suht varma.
Mut helvetin vaikea päästä jos edes tradenomiksi ei päässy lukemaan. Realismia kehiin!
Miltä alalta ne aiemmat AMKkiopinnot on? Oletko selvittänyt että olisiko niistä mitään iloa, mahdollisesti jatkaisit samalla alalla ja ne tiedot hiukan helpottaisi opintoja tai sitten peräti saisit noppia hyväksiluettua.
Mene käymään www.oph.fi ja selaa mitä kaikkia ammatillisia tutkintoja on olemassa. Niistä saattaisi joku vaikka kolahtaakin.
Esimerkiksi maalari olisi sellainen mikä täyttäisi nuo speksisi hyvin: Nopea koulutus kun yleispohjaa on, ei matemaattisesti vaativa, säännölliset työajat 07.00-15.30 ja palkkauskin ennemminkin ylittää tuon vaatimustasosi.
Joku duunariala olisi varmaan hyvä mutta nauraako ne muut minut ulos kun olen tälläinen 40 v ylipainoinen täti? Saako oikeasti nainen maalarina töitä?
Itseasiassa maalareissa on jopa yllättävän paljon 30-50 vuotiaita sopivan reheviä tätejä. Riittävän fyysinen työ että peruskunto pysyy kohdillaan mutta kun ruoka on eväitä niin se muuttuu äkkiä äijämäiseksi eli riittävän tuhdiksi.
Ei auta mikään vaan naiset nyt sattuu oikeasti olemaan parempia työntekijöitä kun halutaan sitä pitkäjänteistä detaljien nysväystä, eli vaikka valmiin pinnan laadukasta jälkeä päivästä toiseen.3v lapsi yksinhuoltajalla on aina riski työnantajalle. Sinulle tulee keskimääräistä useammin nopeita töistä poisjääntejä kun lapsi on kipeänä.
Parhaiten voisi onnistua jos löytäisit Ekalle vuodelle ns. koulupaikan eli ihan fyysisesti läsnä koulussa. Hoitaisit siinä ne teoria-aineet pois, eli mitä nyt hiukan käydään läpi pakkoruotsia (juu, kukaan ei tiedä miksi se on pakollinen maalareillekin. Varmaankin jos joku ruotsinkielinen kaipaa hätämaalausurakkaa omalla äidinkielellään) ja sitten on työturvallisuuksia ja eri maalien ominaisuuksia/mihin niitä voi käyttää. Tämän vuoden aikana sitten muistat sen mitä sanoin peruskunnosta! 8 tunnin työpäivä jaloillaan ja kokoajan käsillä tehden toistuvia liikkeitä ei kertakaikkiaan onnistu ellei peruskunto ole kondiksessa. Juoksukuntoa et tarvitse, mutta hölkkäkunnon täytyy olla rautainen! (pitkiä lenkkejä hiki päällä mutta ei tarvitse hengästyä)
Loppuihin sitten koitat etsiä jostain sen oppisopimuspaikan. Voi olla että löytäisit sellaisen jo nytkin jos oikein etsit.
Rakennusalalla muuten alkoi nyt työkokeilun mahdollisuus. Jollet ole ennen työskennellyt raksalla, niin ekat puoli vuotta voit olla 6€/h hommissa. Siitä voikin sitten jatkaa jo suoraan oppisopimuksella 12€/h ja ylöspäin. Tosin en tiedä että tuliko tuo myös maalausalan TESsiin vai pelkästään talonrakentajille.
Sen tiedän, että raksasiivoojia tarvitaan aina....meillä oli remontissa virolaisia...hyvää liksaa saivat ja olivat tyytyväisiä. Painoivat pitkää päivää, tekivät hommansa ihan helvetin hyvin ja asukkaat talossa kiittivät.
Heikot ei noissa hommissa pärjää ja se on oikeesti kovaa duunia.
Maalari on kans sellainen, johon pitää ensin kouluttautua, mutta töitä pitäis löytyä.
Vierailija kirjoitti:
Talousihminen kirjoitti:
Jos ei ole töitä alueella niin kannattaako olla työttömänä Suomen kalliimmalla alueella? Jos asuisi jossain jossa asuminen maksaa max 400€. Työttömänä voisi elää halvemmalla ja pistää rahaa syrjään. Muuttaa sitten kultapalatsiin kun löytyy se rahakas duuni.
Työn saaminen on pk-seudulla todennäköisempää kuin jossain perähikiällä. Lisäksi se muuttaminen perähikiälle ei myöskään ole ilmaista ja tyhjästä on paha nyhjästä.
Lisäksi sä et ole ollut päivääkään työttömänä kun kuvittelet että työttömällä on mahdollisuus laittaa rahaa syrjään.
No, jos töihin pääsy on todennäköistä, niin mikäs se ongelma oli? Totuus tuntuu olevan että Helsingistä muualle Suomeen on pitempi matka kuin muualta Suomesta Helsinkiin. Kuvitteellinen kynnys jonka ylittäneenä voin sana että elämä parani selvästi. Sain maksettua uuden omakotitalon 7 vuodessa ja rahaa n säästössä. Ja olin työttömänä muutama vuosi sitten ja läksin paremmille metsästysmaille.
Vierailija kirjoitti:
Talousihminen kirjoitti:
Jos ei ole töitä alueella niin kannattaako olla työttömänä Suomen kalliimmalla alueella? Jos asuisi jossain jossa asuminen maksaa max 400€. Työttömänä voisi elää halvemmalla ja pistää rahaa syrjään. Muuttaa sitten kultapalatsiin kun löytyy se rahakas duuni.
Työn saaminen on pk-seudulla todennäköisempää kuin jossain perähikiällä. Lisäksi se muuttaminen perähikiälle ei myöskään ole ilmaista ja tyhjästä on paha nyhjästä.
Lisäksi sä et ole ollut päivääkään työttömänä kun kuvittelet että työttömällä on mahdollisuus laittaa rahaa syrjään.
Itseasiassa, kun olin ansiosidonnaisella, niin sain rahaa säästöön...peruspäivärahalla ei sit enää onnistunutkaan. Yhtiövastike omassa asunnossa 250€/kk, ei mitään asumistukea, kun vastike oli pieni....
Mutta jos kellottaa menonsa, niin ansiosidonnaisesta SAA rahaa säästöön. Se on ihan vissi.
Tiedän yhden tyypin joka nipistää asumistuesta ja peruspäivärahastakin jemmaan rahaa...on kundi, joten se ei vaatteita paljoo shoppaile....röökiin menee rahaa, mutta se blaadaakin rullattavia.
Suomessa on kallis asua ja minimipalkka tunnilta on 8e ja yleensä se on oikeasti 6e.
Minimipalkan pitäisi olla oikeasti 12e tunti että Suomessa pystyisi elämään siten että voi sanoa työnteon elättävän.
Nythän matala-alan hommista jää käteen vain satanen tai pari enemmän mitä esim sossuntuesta saa + asumistuki.
Ihmettelen suuresti miksi on näin ja aina kun otetaan puheeksi alhainen tuntipalkka niin mieluummin ollaan kaatamassa sosiaalitukia alemmas kuin oltaisiin korottamassa tuntipalkkaa paskahommista. Miksi ihmeessä?
Ei kaikki voi olla Lennartteja ja päästä leikiten lääkikseen. Miksi lääkäreitä palkitaan lahjakkuutensa lisäksi vielä korkealla palkalla ja ties millä lääkeyhtiöiden lisäboonuksilla?
Miksi siivoojan tuntipalkka on niin paska?
Työllä pitäisi kuitenkin elättää itsensä vai?
Nostan vielä tuon farmasian. Saat farmaseutin paperit 3 vuodessa, mikään pakko ei ole maisterivaiheeseen jatkaa. Ja toki farmasialla on ekana vuonna jonkun verran kemiaa, muttei todellakaan ylitsepääsemättömän vaikeata. Itselläni oli lukion lyhyt matikka 5 ja olen hyvin pärjännyt kemian kursseilla, laskuja ei ole paljon, lähinnä orgaanista kemiaa. Sekin aika loogista.
Pointtini siis se että farmasian opintoihin et tarvitse hyvää matikkapäätä.
T. Farmasian opiskelija
Jos ei ole töitä alueella niin kannattaako olla työttömänä Suomen kalliimmalla alueella? Jos asuisi jossain jossa asuminen maksaa max 400€. Työttömänä voisi elää halvemmalla ja pistää rahaa syrjään. Muuttaa sitten kultapalatsiin kun löytyy se rahakas duuni
Itsellä ongelma siinä, että työllistymismahdollisuudet ovat käytännössä Helsingissä. Toistaiseksi on tuntunut mielekkäämmältä olla täällä töissä ajoittain kuin muuttaa korpeen olemaan työtön lopullisesti.
t. pätkätyötön maisteri
Www.mol.fi/avo
Löytyy ammatinvalintaohjelma. Tee testi ja tutki sitten tuloksia mille alalle sovellut.
Sulle suosittelisin nyt aikuiskoulutusta ammattikoulussa, oppisopimusta tai avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Kun suorittaa 60 opintopistettä avoimessa ammattikorkeessa voi hakea sisään. Lukukausi (kevät/syksy) maksu on noin 150-200 euroa, jolloin saa opiskella niin paljon kuin ehtii. Opintoja voi suorittaa kurssista riippuen myös etänä.
Sen verran vielä kerron, että ite Tradenomina en suosittele traden opintoja, jos matikka ei suju.
Tällä hetkellä on pulaa esim. Suuhygienisteistä. On ammattikorkee tutkinto ja metropolissa voi opiskella monimuoto-opintoina. Siihen sun rahkeet riittää.
Siellä menee myös röntgenhoitaja ja bioanalyytikkoä mut epäilen, et niihin ei rahkeet riitä, koska niissä pitäs osaa mm. kemiaa ja fysiikkaa.
t. 19 v. nuori, joka pelkää että kilpailet kanssani samoista opiskelu- ja/tai työpaikoista