HS: Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

Mun vaatteet on kyllä ihan nuhjuiset. Kotona lorvin vanhoissa verkkareissa ja muuten vanhoissa farkuissa. Rahaa olisi ostaa kallistakin mutta miksi? Ei huvita, eikä kiinnosta minkään vertaa mitä muut ajattelee. 

Vierailija kirjoitti:

"Köyhän ulkomuoto ei kerro itseään työstävästä, tuottavasta kansalaisesta, Bergroth tiivistää."

 

Bergroth voisi elää niinkuin opettaa ja ryhtyä työllistämään itsensä eli ryhtymällä yrittäjäksi. Ihme huutelija vaikka on bättre fölk ja käsienheiluttelu ammattina.

Yleensä väitöskirjatutkijat työllistävät itse itsensä, eli he ovat freelancereita, ja kuuluvat köyhälistöön.

Tutkimuskysymys on kylläkin korni. Jos perustaa tutkimuksensa siihen, mitä vauvapalstalla ja muilla vastaavilla keskustelupalstoilla kirjoitellaan köyhyydestä, ei oikein parempaankaan analyysiin voi päästä. Samat, palstoilla esiintyvät stereotypiat näkyvät myös väitöskirjan pohdinnoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen aika hyvintoimeentuleva asianajaja. Vihaan vaatekauppoja enkä tykkää netistäkään ostella. Vaatteet siis vanhoja. Aika hyvin kuvastaa minua, että kotimekkona, mikä kyllä päällä saatan kaupassakin käydä, on pikkusiskon ylioppilasmekko. Sisko on 47 v. "Vähän" on kukkakuvio takapuolen kohdalta jäänyt jonnekin vuosien saatossa, mutta haitanneeko tuo mitään.....

Toppatakkikin taitaa olla 10 v vanha. Ehkä sen voisi ensi talveksi uusia.... Ei vaan kiinnosta vaatehommat.

 

Olet vain poikkeus, joka vahvistaa säännön. Yleensä juristit ovat melkoisen huolitellusti pukeutuvia. Se kulttuuri taitaa tarttua moniin jo opiskeluaikoina.

Klassinen tyyli ei vanhene. Jos on laadukasta materiaalia, kestää helpostikin 10v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahatonta väkeä joilla aina siistit ja puhtaat vaatteet,

ei salailla köyhyyttä, eletään vain kuten on aina totuttu.

Kumma että monet tuijottavat mitä koruja on ja minkälaiset kengät, näistä ei voida päätellä varakkuutta.

 

Kengät paljastaa paljon ihmisestä. Varsinkin miesten kohdalla. Kun etsitte miestä elämäänne katsokaa myös kenkiä . Onko siistit, huolletut ja nahkakengät kiillotetut. Silloin kun oli napakymppi telkussa, moni nainen halusi nähdä miehiltä kengät, koska ne kertovat paljon kantajastaan.

 

Eikä paljasta. Kenkäfriikit on erikseen mutta tavallinen tyyppi ostaa kengät, jotka tuntuu jalassa hyviltä, ulkonäöstä viis.

Semmonen vanhanaikainen "kengistä huolehtiminen" tarkoittaa vain nahkakenkiä, mitä nykyään ei ihmisillä juu

Entisajan nahkakengät ovatkin ylivoimaisia. Minulla on käytössä yhä 90-luvulta hankitut Sievin nahkakengät. Siihen aikaan EU ei määrännyt maatuvasta muovista. Nykyään kenkien pohjat alkavat hajota 5 vuoden sisällä juuri EU:n sääntelyn takia, siksi on pakko ostaa Aasiasta. 

Vierailija kirjoitti:

Enemmän voisi keskustella vaatteiden lisäksi siitä, millainen vartalo ja hiusmalli ja yleinen itsensä kantaminen on köyhillä vs rikkailla. Vaikka joku täällä sanoikin, että työttömällähän on aikaa käydä lenkillä ja nostella painoja vaikka useita kertoja päivässä, ei näin useinkaan ole. Siis 99 % työttömistä. 

Toisin taas uraohjukset ja ns menestyjät: he ovat treenattuja ja liikkuvat vaikka aamuyöstä, jotta liikunta saadaan mahtumaan päivään Koska siihen piiriin kuuluu, että on treenattu. Naiset ovat useat jopa syömishäiriön rajalla. Miehillä ei mitään mahanrellukkaa nähtävsiää. Se kun tosiaan kuuluu siihen, että olisit uskottava työssäsi ja bisneksess

No tämä! Todellakin oikeanlaisissa piireissä ei passaa olla ollenkaan ylipainoinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo onebagging käytännössä toimii jos lähdet parin viikon reissuun? Pesetätkö vaatteet pesulassa? Köyhänä pitää pakata enemmän vaatteita mukaan jos ei ole varaa ostaa tai pesettää vaatteita (köyhä voi joutua matkustamaan esim. sukulaisvierailu tms.)

 

Kyllä, parin viikon reissulla  yleensä täytyy jo pesettää jotain tai pestä itse lavuaarissa, tai jos sukuloimassa on niin pyytää saada käyttää pesukonetta. Ei one bagging tosiaankaan sovi kaikille tai joka tilanteeseen, itselle se on menetelmä joka vain on hyvä osata ja josta on monella matkalla selvää hyötyä. Koska olen matkustanut sillä tyylillä jo useamman kerran, selviytyisin todennäköisesti juuri pari viikkoa. Varma ei tietty voi olla, tykkäisin kyllä jos tuonkin pituisella matkalla voisi pestä ainakin jotain.

Mulla on yleensä matkalla mukana max 12 pitovaatetta+päällysvaatteet, alusvaatt

Mä pärjään lämpimään kohteeseen matkustettaessa kolmella asulla plus päällä olevat vaatteet eli 1 tuulitakki, 2 t-paitaa, 1 pitkähihainen, 1 villaneule, 3 housut, 3 rintaliivit, 3 pikkuhousut, 3 sukat, 1 lenkkarit, 1 ballerinat. Pesen lavuaarissa tarvittaessa. Lampimissä maissa kuivuu yönaikana. Mulla on matkoilla mukana 20l reppu, josta vaatteet vie max. 10l. Loput varataan mm. hygieniatarvikkeille yms. Mulla painoi kahden viikon reissun kamat 3 kg.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rikkaat ovat tiedostavia ja kampanjoivat halparetkuketjuja vastaan. On huomattavasti tuomittavampaa käyttää vaatteita henkkamaukalta, zarasta, cosilta, gapilta, bananarepublicanista yms. kuin olla omistamatta Louis Vuittonia tai Chanelia tms. 

Joku valitti että on vaikea löytää laadukkaita vaatteita edullisesti. Ei ole. Niitä myydään sellaisissa paikoissa joissa rikkaat käyvät ostoksilla ja sana kiirii piireissä mistä löytyy. Siis vaikka vaatteiden osto ei ole maailman kiinnostavin asia niin en ole sellaista liikenaista, nörttiä vielä tavannut joka ei halua panostaa vaatetukseen ja näyttää hyvältä. Kaikki ei osaa luonnostaan mutta heillä on varaa palkata joku hankkimaan puolestaan. Suurin osa ylemmästä palkkaluokasta ei ole niin tietoinen että edes tietäisi jonkun Zaran :) Ne vanhat luksusmerkit tunnetaan. Siksipä esimerkiksi Burberry ja edelleen pitää pintansa businessnaisten työvaatemar

Christopher Bailey onnistui nostamaan merkin takaisin luksusten pariin, mutta uusi muotijohtaja halusi teinejä asiakkaiksi. Siitä alkoi uusi alamäki. Lähinnä Burberryn trenssi on se kestosuosikki rikkaiden keskuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Köyhän ulkomuoto ei kerro itseään työstävästä, tuottavasta kansalaisesta, Bergroth tiivistää."

 

Bergroth voisi elää niinkuin opettaa ja ryhtyä työllistämään itsensä eli ryhtymällä yrittäjäksi. Ihme huutelija vaikka on bättre fölk ja käsienheiluttelu ammattina.

Yleensä väitöskirjatutkijat työllistävät itse itsensä, eli he ovat freelancereita, ja kuuluvat köyhälistöön.

Tutkimuskysymys on kylläkin korni. Jos perustaa tutkimuksensa siihen, mitä vauvapalstalla ja muilla vastaavilla keskustelupalstoilla kirjoitellaan köyhyydestä, ei oikein parempaankaan analyysiin voi päästä. Samat, palstoilla esiintyvät stereotypiat näkyvät myös väitöskirjan pohdinnoissa.

Kai sinä hyvä ihminen ymmärrät, että on tarkoituskin tutkia juuri tällaisella palstalla esiintyviä representaatioita, eikä tehdä muita johtopäätöksiä? Ihanko totta ajattelit ettei tutkija itse ohjaajineen olisi tuollaista huomannut?

Vierailija kirjoitti:

Itse saan vaatteet lahjoituksina. Laitan vaaterahat johonkin tärkeämpänä. Tämä tarkoittaa, että minulla on kaikenlaisia vaatteita. Ne eivät ole minun tyylisiäni. Ne eivät edusta yhtä tyyliä. Saan hienoja merkkivaatteita jotka ovat kuitenkin jo aikansa eläneitä. Saan uusia vikaostoksia mutta en voi valittaa väärästä mallista tai liian isosta koosta. Käsilaukut tulee toiselta bling bling käsilaukkufriikkikaverilta. Hänellä on pieni kengänkoko joten kengät tulee sporttikaverilta. Eli kuljen lenkkareissa bling bling käsilaukun kanssa. Päässä lasten vanha pipo ja takkina ikivanha moneen kertaan korjattu merkkitakki. Niin en tunne olevani omissa nahoissani tai minkään tyylinen. Olen kuitenkin erittäin onnellinen jokaisesta vaatekappaleesta.

Joku ehdotti 15 euron villakangastakkia. Voiko ne pestä kotona vai pitääkö viedä pesulaan? Tämä ketju on todella hyvä esimerkki kuinka on vaikea tajuta sellaista mikä ei koske itseään.

Voi pestä käsinpesuohjelmassa villanpesuaineella. Älä käytä tavallista pesuainetta, koska se pesee samalla villan lämmöneristysominaisuudet pois. Ota ennen linkousta pois ja kuivaa taloyhtiön kuivaushuoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse saan vaatteet lahjoituksina. Laitan vaaterahat johonkin tärkeämpänä. Tämä tarkoittaa, että minulla on kaikenlaisia vaatteita. Ne eivät ole minun tyylisiäni. Ne eivät edusta yhtä tyyliä. Saan hienoja merkkivaatteita jotka ovat kuitenkin jo aikansa eläneitä. Saan uusia vikaostoksia mutta en voi valittaa väärästä mallista tai liian isosta koosta. Käsilaukut tulee toiselta bling bling käsilaukkufriikkikaverilta. Hänellä on pieni kengänkoko joten kengät tulee sporttikaverilta. Eli kuljen lenkkareissa bling bling käsilaukun kanssa. Päässä lasten vanha pipo ja takkina ikivanha moneen kertaan korjattu merkkitakki. Niin en tunne olevani omissa nahoissani tai minkään tyylinen. Olen kuitenkin erittäin onnellinen jokaisesta vaatekappaleesta.

Joku ehdotti 15 euron villakangastakkia. Voiko ne pestä kotona vai pitääkö viedä pesulaan? Tämä ketju on todella hyvä esimerkki kuinka on vaikea tajuta se

Villakangastakissa voi olla tukikankaita, jotka irtoavat vesipesussa. Jos kuitenkin ottaa riskin ja pesee takin villanpesuohjelmassa, kannattaa hankkia sappi- ja Marseillesaippuaa. Ensin kannattaa hieroa sappisaippuaa takin hihansuihin, kaulukseen ja nappilistaan sekä muihin tahroihin ja antaa vaikuttaa vähintään 10-15 minuutin ajan.

 

Marseillesaippuasta kannattaa tehdä jo pyykkiä edeltävänä päivänä pesunestettä raastamalla saippuaa muutaman gramman verran ja laittamalla vaikka kahvimukin pohjalle. Siihen päälle kiehuvaa vettä ja sekoittelua. Sitä liuosta kannattaa laimentaa kuumalla vedellä vielä pesupäivän aamunakin, ettei takkiin jää missään nimessä mitään saippuaraitoja. 

Kun takki on pesty villapesuohjelmassa, se kannattaa rullata kerran tai pari froteepyyhkeeseen ja antaa pyyhkeen imeä enimmät vedet. Sen jälkeen takki ripustetaan mielellään muoviselle takkihenkarille ja oiotaan varovasti saumoista jne. Villa muuttaa helposti muotoaan märkänä ja sen vuoksi sitä ei kannata venytellä kovakouraisesti. Saman syyn vuoksi sen kannattaa ripustaa henkarille saman tien kunnolla. Jos vielä jaksaa prässätä tai höyryttää kuivuneen takin prässiliinan läpi tai höyryttimellä ja irroitella nypyt kainaloista varovasti kynsisaksilla, tulos on hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jaa. Pidän itseäni varakkaana, mutta pukeudun boheemisti ja mukavasti. Välillä erityisinä rönttäpäivinä mietin kaupungilla että näytän varmaan narkomaanilta, mutta suoraan sanottuna ei kiinnosta ja samat vaatteet vedän päälle seuraavallekin kauppareissulle.

 

Hah, mulla on myös fyffee mutta ei voisi vähempää kiinnostaa vaatteet. Näytän varmaan joltain ojassa pyörivältä puliakalta. Toki osaan laittautua juhliin ja niihin on omat vaatteensa mutta noin arkisin näytän kutakuinkin alkkikselta.

Tämä on jotain mitä en sitten ymmärrä yhtään. Miksi joku haluaa kävellä ympäriinsä, ihan yhtään missään yhteiskuntaluokissa, näyttäen alkoholistilta tai narkkarilta? Alkoholismi on vakava sairaus ja en tiedä, mutta minä en ainakaan haluaisi näyttää siltä, että kärsin siitä. Vaik

Itse en pidä outona. Hän varmasti kärjisti asiansa. Pukeutuu kuin haluaa välittämättä mielipiteistä, mikä on terveen aikuisen merkki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Köyhän ulkomuoto ei kerro itseään työstävästä, tuottavasta kansalaisesta, Bergroth tiivistää."

 

Bergroth voisi elää niinkuin opettaa ja ryhtyä työllistämään itsensä eli ryhtymällä yrittäjäksi. Ihme huutelija vaikka on bättre fölk ja käsienheiluttelu ammattina.

Yleensä väitöskirjatutkijat työllistävät itse itsensä, eli he ovat freelancereita, ja kuuluvat köyhälistöön.

Tutkimuskysymys on kylläkin korni. Jos perustaa tutkimuksensa siihen, mitä vauvapalstalla ja muilla vastaavilla keskustelupalstoilla kirjoitellaan köyhyydestä, ei oikein parempaankaan analyysiin voi päästä. Samat, palstoilla esiintyvät stereotypiat näkyvät myös väitöskirjan pohdinnoissa.

Mutta raha jolla se maksetaan tulee ennen pitkää veronmaksajien taskusta. 

No itse olen joskus ollut tilanteessa, ettei ole ollut varaa ostaa mitään. Toisin sanoen piti paikata esim. laukkuun tullut reikä ja rintsikat tuli käytettyä niin puhki että hävetti lääkärille mennä. Siinä tilanteessa köyhyyden tosiaankin näki. 

Rumat ne vaatteilla koreilee...

Jaa, mun ex oli miljönääri ja näytti usein kun katuojasta repäistyltä. Siis yhdet puolitutut kerran selitti jostain aktiviteetista ja lopuksi totesivat, että ainiin, sinne tosiaan on vaikea mennä julkisilla että pitäisi olla auto. Oltiin kumpikin hiljaa ja nyökyltiin vaan. Sillä oli useampi ihan helvetin kallis urheiluauto, mutta parempi oli jättää se sanomatta :D 

Vierailija kirjoitti:

Tietämämi viisi-kuusikymppiset varakkaat on just niin tylsiä ja näkymättömiä pukeutujia kuin olla voi.

Kulkevat juuri niin marketvaatteiden näköisissä mukavissa perusperttivaatteissa.

Ne on äkkirikastuneita, jotka materialisteja.

Mä olen just tällainen tylsä ja näkymätön kuuskymppinen. Ajan vanhalla autolla ja vaatteet tylsiä ja huomaamattomia. En meikkaa ja tukka ponnarilla tai nutturalla. Hymyilytti, kun uusi porukka tallilla ihmetteli salaa, kenen hevosia käyn hoitamassa, vaikka omistan kolme hevosta tallilla. Vanhat ja kuluneet ratsastuskamppeet päällä. Suku rikasta jo parisataa vuotta eli perin ns. vanhaa rahaa. Äkkirikastuneet usein pukeutuvat näyttävästi ja käytös moukkamaista. Meillä perheessä painotettu kunnon ammatin hankintaa ja koulutusta. Sekä käytöstapoja.

Oma kokemuksi on se että ne kenellä on varaa kulkevat juurikin niissä halvoissa ja huonoissa vaatteissa. Ylipäätänsä varakkaat ihmiset ei tuhlaa rahojaan turhuuksiin vaan he ostelevat halpoja asioita jne. 

Uskallan väittää että kaupoissa alennustuotteita ostelee lähinnä varakkaat ihmiset.

Ne jotka tuhlaa rahansa ravintoloihin ja ostelee kalliita asioita niin he saattavat olla velkaantuneita ja he hyvin harvoin vaurastuvat.

Vaate asia siis pätee miespuolisiin ihmiisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olen todella pienituloinen (teen osa-aikaista siivoustyötä) mulla on suurin osa vaatteista sellaisia vähän parempia merkkejä, mutta ostankin aina alesta! Nytkin on nettikaupoissa hyviä aleja jopa 80%. Laadukkaat ja klassiset vaatteet säilyy siisteinä vuosikausia. Mitään hm:n akryylirytkyjä en osta ikinä, ne nukkaantuu ja kulahtaa parissa pesussa.

Haha! löysin oman vastaukseni vuodelta 2017! :D 

Joskus vuosituhannen vaihteessa tuttuni kävi usein Helsingissä. Hän ihmetteli sitä, että siellä työttömät erottuivat katukuvassa selvästi toisin kuin hänen kotiseudullaan pohjoisessa.

Harvat tuntemani Todella Rikkaat eivät ole tunteneet tarvetta korostaa eikä varsinkaan esitellä vaurauttaan millään tavalla. Muuankin koki kiusalliseksi uusrikkaat naapurit, joilla piti olla "kullatut vessannupitkin". Hänen oman perheensä rikkautta ei olisi voinut päätellä ulkoisesti mistään, eikä myöskään epäilemättä ylimpään sosiaaliluokkaan kuulumista kaikilla käytettävissä olevilla kriteereillä tuntematta häntä ja perhettään paremmin.

Merkkivaatteita ei pidä kuin keskiluokka, joka luulee niin näyttävänsä varakkaalta. Itse kyseiseen luokkaan kuuluvana yritän ostaa hyvistä kankaista valmistettuja vaatteita, jotka kestävät. Rahan näyttäminen on liian kallista saatuihin hyötyihin verrattuna, jos sitä rahaa ei oikeasti ole järjettömiä summia.