En saa nähdä lapsenlastani ilman miniää
Ensimmäinen lapsenlapseni syntyi viime huhtikuussa ja on jo siis 10 kk vanha. Poikani perheineen asuu muutaman sadan kilometrin päässä, joten viikottain emme näe mutta kuitenkin kohtuullisen useasti olosuhteisiin nähden.
Alussa totta kai miniä oli jatluvasti vauva rinnallaan, mikä ihan ymmärrettävää mutta nyt laosi syö jo kiinteää ruokaa pääsääntöisesti ja ei enää tarvitse häntä jatkuvasti kannella kun hän itse konttaa menemään.
Mutta edelleen miniä vahtii pienokaistaan kuin haukka, kun olen kylässä. Ei anna minun itsenäisesti vaihtaa vaippaa, eikä syöttää. Jos kysyn, että haluaisiko äiti hieman vapaa-aikaa et voisin käydä vaunulenkillä niin hän haluaa vain mukaan. Laskin etten kertaakaan ole saanut olla yksin edes pientä hetkeä lapsenlapseni kanssa.
Puhelin miniän kuulleen lapsenlapselleni et kyl mummi sut sitten vie kahdestaan mökille kalastamaan kun oot vähän isompi tyttö niin miniä heti siihen sanoi että äiti tulee tietenkin mukaan myös.
Onko muilla tällaisia haukkoja miniöinään?
Itse olen antanut poikani isovanhempien ihan kahdenkeskenkin hoitaa häntä kun oli vielä vauva ja paljon viettivät aikaa poika ja isovanhemmat ilman minua tai miestä.
Onko tämä vaan joku uusi äitien trendi?
Kommentit (402)
Ehdit olla lapsen kanssa kun vähän kasvaa. Meillä samanikäinen lapsi ja en anna esim yökylään ennenkuin osaa itse jo vähän puhua, ei mitään henkilökohtaista, en vaan halua.
Ilmeisesti miniäsi ei halua lapsensa saavan vaikutteita sinulta. Ehkä olet kovin vanhoillinen tai uskonnollinen tms? Miniä ei selvästikään luota sinuun. Hänellä on oikeus olla luottamatta. Sinulla ei ole oikeutta vaatia lasta "omaan käyttöösi", huh huh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hölmö mummo. Kyllä sun aika vielä tulee, lapsenvahdiksi kelpaat kyllä muutaman vuoden päästä, odota. Anna nuoren äidin olla rauhassa äiti, lapsi on hänen ykkösasiansa nyt ja niin kuuluukin olla. Lapsi ei ole sinun lapsesi. Anoppini oli samanlainen kuin sinä ja vasta jälkikäteen ymmärsin miten väärin hän toimi, välillä ihan "varasti" lapsen itselleen vaunuilla ja muutenkin. Ei ollut oikein.
Jos lapseni mummo "varastaisi" lapseni koskaan, niin kaikki raivo mitä minusta löytyy niin kaatuisi hänen päällensä. Ottaisi minulle kaiken tärkeimmän asian ilman lupaa? Tuhoaisin hänet.
Eiköhän tuossa käytetty vain kielikuvaa. Taidat olla aika tuore äiti kun tuollainen järjetön hysteria päällä. Et ajattele järkevästi, jos "tuhoaisit" anopin siksi että haluaisi kerran vaunuilla lapsenlapsensa kanssa.
Et ota huomioon, että se sinulle kaikista tärkein asia on sen anopin kaikkein tärkeimmän asian tuotos, joka on ihan yhtä lailla maailman tärkeimpiä asioita.
Ikävää, että täällä miniät eivät anna lastensa ja mummien/anoppien tutustua. Itselläni on niin ihanat suhteet mummeihini, ja olen viettänyt heidän kanssaan lapsuudessani paljon aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että haukka. Olet tuntematon ihminen ja kuka sinuun luottaisi, varsinkin kun jo nyt alat kehittämään kaikkea mitä teet lapsen kanssa vaikka et ole asiasta puhunut vanhempien kanssa. Hyvä vaan ettei päästä ainokaistaan jonkun hörhömummon kanssa heti kaksistaan kalaan. Luottamus pitää ansaita, ei sitä saa automaattisesti niin kuin mummi tittelin
Siis tämä ei voi olla todellista! Aviopuolison äiti on "tuntematon ihminen", johon ei voi luottaa? "Kehittää kaikenlaista puhumatta vanhempien kanssa" ja "Heti kaksistaan kalaan" , kun puhutaan asiasta, joka toteutuu ehkä viiden- kuuden vuoden päästä! "Hörhömummo" kun puhelee 10 kk ikäisen lapsen kanssa?
Onneksi omat poikani ovat valinneet ihan täyspäiset puolisot.
On ihan eri asia jos on tuntenut anopin kauan. Mutta eikö ap muka heti kuvitellut vievänsä lapsenlapsen kalaan joskus vaikka siihen tosiaan on kuusi vuotta aikaa? Suunnitteli jo kuuden vuoden päähän toisen lapsen elämää, vaikka ei pakolla kuulu siihen enää vuosien päästä jos jatkaa sekomummoiluaan.
"Mummosekoilua" kun suunnittelee kalareissua lapsenlapsen kanssa myöhemmällä iällä? Voi herranjestas sentään... Sekoilua? Really?
Älä ylitulkitse sekopää. Ap on mummosekoilija, ei pelkästään tuon yhden kalastusjutun perusteella, vaan koko paketin perusteella.
Aijaa, nyt minäkin olen jo sekopää. Itse olen miniä sekä äiti, ja tottavie annan lapseni tutustua rauhassa isovanhempiinsa. Eiköhän se ole täällä joku muu, joka ylitulkitsee ja ylireagoi ja lietsoo hysteriaa ihan joka suhteessa. Uskomattomia naisia täällä on, eikä mitenkään hyvässä mielessä.
En näe ap:n käytöksessä mitään ihmeellistä tai etenkään pahaa, iha tavallista innostuneen mummin hössötystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hauku miniääni haukaksi vaan hänen käytös on haukkamaista, kun ei voi edes sekunniksi jättää lasta mummin kanssa.
Poikani on töissä usein kun päiväsaikaan nähdään minä, miniä ja vauva. Minusta se on vallan omituista että miniä ottaa vauvan jopa vessareissulle mukaan!
Minä en mitään suuria suunnitelmia ole tehnyt, kunhan vaan puhelin niitä näitä ja sanoin sen mökkijutun. Ja siitäkin sanoin että sitten kun tyttö on isompi. Ihan semmosta mummohöpinää.
Ja miksi haluaisin kahdenkeskistä aikaa pojantyttäreni kanssa? Että oppisin hänet tuntemaan ja että meidän suhteesta tulisi hyvä ja positiivinen. En koe voivani olla 100%sti mummi jos miniä jatkuvasti valvoo vieressä.
Ap
Vaikket suoranaisesti haukkumalla hauku miniää, niin rivien välistä kyllä voi kyllä aistia sen, että et miniääsi arvosta ollenkaan.
Tohon vessajuttuun pakko kommentoida, et itsekin otan 11 kk tyttöni mukasn vessareusuillekin jos isä ei ole kotona, koska vierastaminen ja eroahdistus ovat nyt vahvoina hänen elämässään. Siskoni, jolle luottaisin vauvani vaikka kasvatettavaksi oli kylässä viime viikolla. Tyttöni iloisesti leikki lattialla hänen kanssaa ja päätin mennä nopeasti käymään vessassa niin auta armias sitä huutoa, kun tyttö tajusi, et äiti katosi näköpiiristä.
Paljon mukavempi tytöllenikin on nyt tavata rakkaita ihmisiä äidin ja isän läsnäolossa.
Kysypä pojaltasi, miksi hän ei ole kehottanut vaimoansa relaamaan sinun läsnäollessasi.
En ymmärrä tätä syyllistävää kommentointia aloittaja-mummia kohtaan. Onhan toi nyt lapsen äidiltä ihan mahottoman neuroottista toimintaa. Nitä, jotka eivät oo päästäny lapsestaan irti vielä siinäkään vaiheessa, kun ovat jo lentäneet kotoa pois.
Nyt on kyseessä kuitenkin lapsen isovanhempi, ei kukaan vieras ihminen (toivottavasti). Jos ei taustalta löydy mitään syitä, en voi ymmärtää äidin käytöstä.
Vaikea sanoa juuta eikä jaata. Miniä kuitenkin antaa sinun nähdä lasta. Nauttisit siitä, etkä harmittele jotain vaunulenkkejä. Miniällä on syynsä, miksi ei anta lasta sinun hoteisiisi edes vaipanvaihdon verran. Se voi liittyä äitiin itseensä tai sinuun.
Täältä et saa vastausta, koska kukaan meistä ei taida olla sinun miniäsi. Jos tulette toimeen noinkin paljon, niin miksi et keskustele aiheesta nätisti miniäsi kanssa? Ei mitään "anna anna anna", vaan tuntemuksista ja fiiliksistä. Sieltä voi tulla vastaukseksi ihan mitä vain maan ja taivaan väliltä luottamuspulasta masennukseen.
Wtf?? Onko äidit nykyään sekaisin? Omat lapseni ovat jo isoja, ja viettivät paljon aikaa appivanhempien ja minun isäni kanssa, saaden kokemuksia marjametsästä, kalalla istumisesta jne. En ole yhtään vähemmän äiti tästä syystä, vaan äärettömän kiitollinen näistä rikkaista ihmissuhteista. Isovanhemmat saivat lisää elinvuosia ja iloa elämään, ja lapset monta rakastavaa aikuista. Tietysti, jos maailmankatsomukset eroavat hyvin radikaalisti, niin hankalaa voi olla.
Kannattaisi ap katsoa peiliin ja keskustella pojan kanssa. En itsekään luota miehen vanhempiin lastenhoitajina. Ovat 70-vuotiaita eivätkä huomaa esimerkiksi reaktiokykynsä olevan heikkenemään päin. Vilkkaiden lasten kanssa tulisi olla koko ajan askeleen edellä, mutta he eivät pysy kunnolla edes perässä. Lisäksi he vähättelevät hoito-ohjeita. He kuvittelevat tietävänsä erikoislääkäreitä paremmin mikä lapsellemme on parasta! Harvakseltaan jätämme lapsia heille hoitoon, koska poissa ollessamme saa koko ajan olla sydän kurkussa.
Ap, jospa miettisit omaa käytöstäsi? Onko se ollut luottamusta herättävää?
Meidän isoäiti ei suostu tulemaan meille kylään. En tiedä miksi, vaikka olen kutsunut. Välillä menee kuukausia, ettei hän vastaa yhteydenottoihini. Sitten yhtäkkiä soittaa ja sanoo, että haluaa, että nyt heti huomenna tuon lapsen hänen hoitoon kahden kesken. Ja kauhea draama, kun en suostu tuosta noin vaan. Mutta lapsen kotiin ei voi tulla lapsen kanssa leikkimään.
Kun lapsi oli ihan pieni vauva ja olisin tarvinnut apua, että hän olisi päiväsaikaan vahtinut vauvaa edes tunnin, jotta olisin voinut nukkua univelkaa hetken pois, niin hän kävi vaan kylässä. Joi kahvit, otti lapsesta pari kuvaa ja kun pyysin apua, tulikin kiire kotiin. Ihan outoa touhua.
Kun olemme käyneet hänen luonaan kylässä, saan seuraavalla viikolla kuulla hänen puhuvan muille ihmisille, että ei ole nähnyt meitä kuukausiin. En ymmärrä.
Ei tunnu ihan tasapainoiselta käytökseltä.
Jotkut äidit ovat äärettömän mustasukkaisia lapsistaan. He eivät halua, että lapsi kiintyy kehenkään muuhun kuin omiin vanhempiinsa. Tällaiselle äidille olisi henkilökohtainen loukkaus, jos lapsi joskus sanoisi mummin olevan kivempi kuin äiti. He eivät ymmärrä, että mummin kuuluukin olla kivempi kuin äiti, koska mummi ei ole heidän äitinsä. Ehkä miniäsi kuuluu näihin äiteihin?
Anopeista parhainkin muuttuu hirviöksi lapsenlapsen syntyessä.
Aiheellisempi kysymys lienee miksi sinä haluat erottaa äidin lapsestaan. Kyse ei välttämättä ole siitä ettei hän luota sinuun tai edes siitä ettet osaisi hoitaa lasta, vaan äiti ei vain halua sinun tekevän hänen töitään.
Itse olen kai tällainen "haukka". En kuitenkaan pilaa lapseni elämää ylisuojelevuudella, vaikka käsittelenkin yhä traumaa esikoisen kuolemasta.
Kerran meinasin luottaa vauvani mumminsa, anoppini hoiviin hetkeksi, kun tämä oikein tarjoutui. Lähtöä tehdessäni hän totesi ettei ala sitten vaippaa vaihtamaan. Siis tottakai vaippa pitää vaihtaa jos on tarve! En ole sen jälkeen ottanut lapsenvahtiapua vastaan edes hetkeksi, koska tiedän itse pitäväni huolta lapsen kaikista tarpeista paremmin.
En myöskään uskalla anoppilassa jättää pikkuista vahtimatta vaarallisten tavaraviritelmien takia. Kuitenkin lastenlasten pakko tulla kylään, jostain syystä ei koskaan toisinpäin.
Minä olen kyllä antanut anoppini auttaa ja hoitaa niin paljon kuin vaan haluaa. Ihan tarpeeksi silti jää ihanaa äiti-poika aikaa, ei se minulta ole pois että lapsellamme on läheiset välit isovanhempiin. Muutenkin teemme porukalla (meidän perhe ja appivanhemmat) paljon matkoja ja käymme erilaisissa tapahtumissa. Olen vaan onnellinen kun poika 3,5 v sanoo rakastavansa myös mummuja ja vaareja.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä syyllistävää kommentointia aloittaja-mummia kohtaan. Onhan toi nyt lapsen äidiltä ihan mahottoman neuroottista toimintaa. Nitä, jotka eivät oo päästäny lapsestaan irti vielä siinäkään vaiheessa, kun ovat jo lentäneet kotoa pois.
Nyt on kyseessä kuitenkin lapsen isovanhempi, ei kukaan vieras ihminen (toivottavasti). Jos ei taustalta löydy mitään syitä, en voi ymmärtää äidin käytöstä.
Niin, 11kk ikäinenhän on ihan sama asia kuin armeijaan lähtevä 19v, joten jos lapsi ei pääse mummolaan yökylään alle vuoden iässä, ei se ikinä pysty lähtemään kotoa.
Suurin osa suomalaisista ei ennen kouluikää (Väestöliiton tekemän tutkimuksen mukaan) ole ollut yökylässä mummolassa. Jostain syystä aikuiseksi varttuminen ei edellytä sitä, että ollaan vaippaiässä öitä erossa vanhemmista eikä suhde hyvä isovanhempiin edellytä sitä, että ollaan hoidossa mummolassa. Isovanhemmuus ei sulje vanhemmuutta pois, joten kelpo kansalaisia kasvaa niistäkin, jotka vierailevat mummolassa koko perheen kanssa.
Vanha viisaus sanoo, että ei kannata ryhtyä korjaamaan ehjää. Ihan samalla tavalla on turha laittaa lapsi hoitoon, jos hoidolle ei ole tarvetta. Jos äiti nauttii aikuisesta seurasta (isovanhemmasta), niin lapsi näkee, että hänelle tärkeillä ihmisillä on hauskaa yhdessä. Se antaa paljon paremmat lähtökohdat elämälle kuin pakotettu yökyläily, oli se pakkoa kokevat sitten lapsi, äiti tai isovanhempi.
Toivottavasti sinulla ap on myös tyttäriä ja he saavat joskus lapsia. Tilanteesi on varsin tavallinen, kun on kyse pojan lapsista. Tyttäret yleensä antavat äitiensä muodostaa läheisen suhteen lapsiinsa.
Ei nyt varsinaisesti liity aiheeseen mutta tuli tästä mieleen kun täällä joku joskus kertoi jättäneensä pienen vauvansa hetkeksi oman äitinsä vai anoppinsa hoitoon en muista kumman ja kun oli tullut takaisin niin tämä oli "imettänyt" vauvaa!😂 Hyi helvetti!
Vierailija kirjoitti:
Aiheellisempi kysymys lienee miksi sinä haluat erottaa äidin lapsestaan. Kyse ei välttämättä ole siitä ettei hän luota sinuun tai edes siitä ettet osaisi hoitaa lasta, vaan äiti ei vain halua sinun tekevän hänen töitään.
Itse olen kai tällainen "haukka". En kuitenkaan pilaa lapseni elämää ylisuojelevuudella, vaikka käsittelenkin yhä traumaa esikoisen kuolemasta.
Kerran meinasin luottaa vauvani mumminsa, anoppini hoiviin hetkeksi, kun tämä oikein tarjoutui. Lähtöä tehdessäni hän totesi ettei ala sitten vaippaa vaihtamaan. Siis tottakai vaippa pitää vaihtaa jos on tarve! En ole sen jälkeen ottanut lapsenvahtiapua vastaan edes hetkeksi, koska tiedän itse pitäväni huolta lapsen kaikista tarpeista paremmin.
En myöskään uskalla anoppilassa jättää pikkuista vahtimatta vaarallisten tavaraviritelmien takia. Kuitenkin lastenlasten pakko tulla kylään, jostain syystä ei koskaan toisinpäin.
Tuota, kyse ei ole siitä että ap haluaisi erottaa äidin ja pojan, se on sinun omassa päässäsi. Kyse on siitä, että ap haluaisi viettää aikaa lapsenlapsensa kanssa ilman, että haukkaminiä on vierellä kommentoimassa ja pitämässä kiinni. On kyllä jo neuroottista, jos ei voi vessakäynnin ajaksi jättää lasta mummin hoiviin tai päästää syliin.
Siinä tulee fiilis, että äiti on tavattoman omistuksenhaluinen lapsestaan eikä halua lapsen kehittävän minkäänlaista sidettä isänsä vanhempiin.
Ylipäätään täällä kaikki hysteeriset äidit ottavat asian siltä kantilta, että heidät halutaan erottaa lapsestaan kuin siten, että mummi haluaisi joskus aikaa lapsenlapsen kanssa.
"Mummosekoilua" kun suunnittelee kalareissua lapsenlapsen kanssa myöhemmällä iällä? Voi herranjestas sentään... Sekoilua? Really?