Mikä on sun elämäsi suurin "virhe", valinta jota et uudelleen tekisi näillä kokemuksin mitä sulla nykyään on?
Kommentit (357)
Psyykkisesti sairaaseen mieheen sekaantuminen.
Jotenkin luulin, että kaikkien täytyy löytää parisuhde ja tehdä lapsia. En uskaltanut kulkea omia polkujani, vaan menin massan mukana. Näin jälkikäteen tajuan, että minun olisi kannattanut pysyä lapsettomana sinkkuna.
Ikävältä tuntuu sanoa, mutta en ryhtyis tähän parisuhteeseen, jos saisin nyt päättää. Olisin säästynyt monelta huolelta ja ongelmalta...
Olisin kouluttautunut ja mennyt vieraalle töihin. Olisin riippumaton yhteisestä yrityksestä miehen kanssa. En enää tiedä olemmeko yhdessä vain sen takia koska ero olisi kallis ja vaikea.
En olisi antanut sukulaismiehen hyväksikäyttää minua lapsena seksuaalisesti
Ammatti (sairaanhoitaja) ja mies. Hankala olla parisuhteessa miehen kanssa, joka ei puhu mitään:-( Kasvata siinä sitten lapsia, kun yhteistä säveltä ei löydy. Miehen mielestä esim on ihan normaalia, että esiteinit viettävät koko päivän netissä surffaillen.
Mun elämän suurin virhe on asia, jonka jätin tekemättä kun en uskonut itseeni tarpeeksi. Nyt tiedän virheeni ja kadun :(
Avioero olisi pitänyt ottaa aiemmin. Huonossa suhteessa roikkuminen aiheutti paljon hallaa mielenterveydelle ja sitä kautta muihin ihmissuhteisiin, opiskeluihin, töihin yms. Vaikka pärjään nykyään ihan ok, niin välillä miettii, miten erilailla asiat olis mennyt, jos olisin ymmärtänyt lähteä ennen kuin masennus ja lamaannus tulivat vuosiksi elämääni.
Rakastuminen kusipääksi osoittautuneeseen ihmiseen.
Vierailija kirjoitti:
Psyykkisesti sairaaseen mieheen sekaantuminen.
Kuten myös. Saimme ihanan ja terveen lapsen, mutta olisi pitänyt erota samana keväänä kun se olisi käynyt riidatta.
En pysyisi hiljaa perheväkivallasta, koska nykyään tiedän ettei siitä joudu vankilaan tai hullujenhuoneelle kuten uhattiin, eikä se lastenkotikaan olisi ollut yhtään niin hirveä vaihtoehto mitä annettiin ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Olisin kouluttautunut ja mennyt vieraalle töihin. Olisin riippumaton yhteisestä yrityksestä miehen kanssa. En enää tiedä olemmeko yhdessä vain sen takia koska ero olisi kallis ja vaikea.
Muuta erilleen?
Olisin jättänyt syntymättä tähän skeidaan.
Miehellä puhkesi kaksisuuntainen, sotki elämän ja petti minua ja suunnitteli ikäviä asioita selkäni takana. Oli hoidossakin aikansa. Avioero oli vireillä, mutta jäi sitten tekemättä. Se oli se virhe.
Ammatinvalinta. Pidän työstäni, mutta siihen liittyvät stereotypiat ovat uuvuttavia.
Olisin alkanut seurustella päihdeongelmaisen miehen kanssa. Silloin en olisi hengaillut sen raittiimman ja fiksumman ihmisen kanssa, joka raiskasi minut.
Kahdesta pahasta pienempi.
Olisin kuunnellut hälytyskellojani kun treffailin miestäni ja jättänyt tutustumatta. Nyt jumissa ammattilaistenkin taholta narsistiksi luonnehditun miehen kanssa.
Tämä olisi pitkä tarina, mutta luotin väärään ihmiseen, minkä seurauksena sain sairauden ja vamman joka ei koskaan parane.
Näillä kokemuksin varmasti valitsisin toisenlaisen isän lapsilleni. Kuitenkin, vielä huonomminkin olisi voinut käydä, mutta olisin kyllä nuorena, nättinä ja kivana saanut paremmankin. Ehkä tää on se suurin "moka".