Millon jatkuva nälkä loppuu? Elämäntaparemontti menossa..
Olen siis vuosikausia syönyt iloon, suruun, tylsyyteen ja ihan muuten vaan. Vois jopa sanoa, että söin melkeinpä koko ajan eikä olis edes suuri vale.
Nyt olen vihdoin saanut itseäni niskasta kiinni ja tehnyt elämäntaparemontin ja painokin on laskenut. Ongelmana on kuitenkin edelleen lähes jatkuva nälkä. Tiedän, ettei se oikeasti voi nälkää olla vaan luultavasti enemmänkin mieliteko, kun on vuosia tottunut melkeen koko ajan mussuttamaan jotain.
Miten kauan kestää, että elimistö tottuu, että tiettyinä aikoina syödään ja välillä ollaan syömättäkin? Mitä kannattaa tehdä sillon, kun nälkä (tai todennäköisimmin mieliteko) iskee? Ei varmaan ainakaan syödä.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Olen siis vuosikausia syönyt iloon, suruun, tylsyyteen ja ihan muuten vaan. Vois jopa sanoa, että söin melkeinpä koko ajan eikä olis edes suuri vale.
Nyt olen vihdoin saanut itseäni niskasta kiinni ja tehnyt elämäntaparemontin ja painokin on laskenut. Ongelmana on kuitenkin edelleen lähes jatkuva nälkä. Tiedän, ettei se oikeasti voi nälkää olla vaan luultavasti enemmänkin mieliteko, kun on vuosia tottunut melkeen koko ajan mussuttamaan jotain.
Miten kauan kestää, että elimistö tottuu, että tiettyinä aikoina syödään ja välillä ollaan syömättäkin? Mitä kannattaa tehdä sillon, kun nälkä (tai todennäköisimmin mieliteko) iskee? Ei varmaan ainakaan syödä.
Syö kunnon, siis kunnon aamiainen, lounas ja illallinen. Ei muuta päivän aikana. Syö ruoka-aikoina kunnolla, siis terveellisesti ja niin, että vatsa tulee täyteen. Lounaalla ja illallisella alkupala, pääruoka ja jälkiruoka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käsitä asiantuntijaa, jonka mielestä on hyvä pitää ihmistä nälässä. Nälkä on niin vahva signaali, että se alkaa haitata jo työntekoakin pitkään jatkuessaan, koska kaikki ajatukset alkavat pyöriä sen ympärillä.
Itse näkisin parhaimpana olla kylläinen (ei ähky eikä mielihalusyöjä) ja sitten vain ennen ruoka-aikaa nälkäinen, etenkin jos ruokaväli on päässyt venymään nälkä tulee luonnollisesti.
Osaatko erottaa, onko sinulla nälkä vai mieliteko?
Ihmettelin myös ap:n "asiantuntijaa" Ap kärsinyt jo pari kuukautta nälästä ja mieliteoista eikä usko ruokavaliossa olevan mitään korjattavaa.
En ole kärsinyt nälästä kahta kuukautta, koska vasta kuukauden verran takana tätä elämäntaparemonttia. Niin kun olen moneen kertaan todennut, että aloituksessa mainitsemani nälkä ei omalla kohdallani ole ns. oikeaa nälkää, koska vatsani saattaa olla täysi ja silti tekis mieli jotain eli se on paremminkin mieliteko, joka menee ohi ihan omia aikojaankin, vaikkei siihen mitään söiskään.
En edelleenkään usko vian olevan nykyisessä ruokavaliossa (keskustellut tästä ruokavaliosta asiantuntijan kanssa ja lisäksi netistä ja ruokavalio on oikeasti kunnossa, vaikka täällä moni muuta näyttääkin ajattelevan) vaan enemmänkin siinä, että elimistöllä kestää oma aikansa tottua siihen, että on ruoka-ajat enkä puputa koko ajan jotain, kuten aikaisemmin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siis vuosikausia syönyt iloon, suruun, tylsyyteen ja ihan muuten vaan. Vois jopa sanoa, että söin melkeinpä koko ajan eikä olis edes suuri vale.
Nyt olen vihdoin saanut itseäni niskasta kiinni ja tehnyt elämäntaparemontin ja painokin on laskenut. Ongelmana on kuitenkin edelleen lähes jatkuva nälkä. Tiedän, ettei se oikeasti voi nälkää olla vaan luultavasti enemmänkin mieliteko, kun on vuosia tottunut melkeen koko ajan mussuttamaan jotain.
Miten kauan kestää, että elimistö tottuu, että tiettyinä aikoina syödään ja välillä ollaan syömättäkin? Mitä kannattaa tehdä sillon, kun nälkä (tai todennäköisimmin mieliteko) iskee? Ei varmaan ainakaan syödä.
Syö kunnon, siis kunnon aamiainen, lounas ja illallinen. Ei muuta päivän aikana. Syö ruoka-aikoina kunnolla, siis terveellisesti ja niin, että vatsa tulee täyteen. Lounaalla ja illallisella alkupala, pääruoka ja jälkiruoka.
Mä syön neljä kertaa päivässä (aamupala, lounas, välipala ja iltapala) ja joka syönnin jälkeen on kylläinen olo.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla siihen jatkuvan syömisen tarpeeseesta poisoppimiseen meni useampi kuukausi. Siihen asti piti vain pysyä puuhastelevana. Myös muiden ihmisten seurassa olo auttoi, se vei ajatukset muualle. Vuoden verran kesti ennen kuin erittäin huonoinakin päivinä ensimmäinen reaktio pahaan oloon ei ollut syöminen. Päiväkirjan pito auttoi. Yritä mahduttaa päivääsi mahdollisimman paljon hauskoja asioita. Onnea elämäntaparemonttiin!
Mulla on sama juttu ja ongelma on se, että yksinäisenä sinkkuna mulla ei ole mahdollisuutta olla muiden ihmisten seurassa ja todennäköisesti juurikin sitä tyhjiötä olen jatkuvalla syömisellä tähän asti yrittänyt täyttää. Lisäksi työt on valitettavasti pelkkiä pätkiä, töissä ollessa paino aina putoaa koska päivissä on rytmi ja paljon tekemistä mitä näin työttömänä ei juuri ole. Lisäksi puuttuu tosiaan ne vähätkin kontaktit muihin ihmisiin.
Tsemppiä, ap! Sulla on valitettavasti huono elimistö siinä mielessä, että monella nuo mieliteot jäävät pois tosi nopeasti (päivissä tai viikossa, parissa) ja elimistö alkaa kokea oikeaa nälkää mielitekojen sijaan.
Suosittelisin kokeilemaan noita tuotteita, joilla suoliston mikrobikantaa saisi muutettua suosiollisemmaksi, niillähän on tunnetusti vaikutusta ihmisen lihomisherkkyyteen. Ja varmaan olet kiinnittänyt huomion myös riittävään yöuneen ja stressin vähentämiseen, nehän molemmat lisäävät myös epäterveellisiä mielitekoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla siihen jatkuvan syömisen tarpeeseesta poisoppimiseen meni useampi kuukausi. Siihen asti piti vain pysyä puuhastelevana. Myös muiden ihmisten seurassa olo auttoi, se vei ajatukset muualle. Vuoden verran kesti ennen kuin erittäin huonoinakin päivinä ensimmäinen reaktio pahaan oloon ei ollut syöminen. Päiväkirjan pito auttoi. Yritä mahduttaa päivääsi mahdollisimman paljon hauskoja asioita. Onnea elämäntaparemonttiin!
Mulla on sama juttu ja ongelma on se, että yksinäisenä sinkkuna mulla ei ole mahdollisuutta olla muiden ihmisten seurassa ja todennäköisesti juurikin sitä tyhjiötä olen jatkuvalla syömisellä tähän asti yrittänyt täyttää. Lisäksi työt on valitettavasti pelkkiä pätkiä, töissä ollessa paino aina putoaa koska päivissä on rytmi ja paljon tekemistä mitä näin työttömänä ei juuri ole. Lisäksi puuttuu tosiaan ne vähätkin kontaktit muihin ihmisiin.
Mä en ymmärrä miksi ylipäätään haluat laihduttaa? Eikö se nyt ole ihan se ja sama kuinka lihava olet ja kuinka paljon syöt kun et ole parisuhteessa eikä sulla ole ystäviä? Miksi kiusaat itseäsi sillä ettet saisi tehdä sitä ainoaa asiaa mikä tuo sulle iloa?
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, ap! Sulla on valitettavasti huono elimistö siinä mielessä, että monella nuo mieliteot jäävät pois tosi nopeasti (päivissä tai viikossa, parissa) ja elimistö alkaa kokea oikeaa nälkää mielitekojen sijaan.
Suosittelisin kokeilemaan noita tuotteita, joilla suoliston mikrobikantaa saisi muutettua suosiollisemmaksi, niillähän on tunnetusti vaikutusta ihmisen lihomisherkkyyteen. Ja varmaan olet kiinnittänyt huomion myös riittävään yöuneen ja stressin vähentämiseen, nehän molemmat lisäävät myös epäterveellisiä mielitekoja.
Täytynee kokeilla noita. Ja kyllä olen tietoinen, että mm. huonosti nukkuminen ja stressi lisää mielitekoja. Nämä on niin hyvin kondiksessa, kun vaan voi. Oon aina nukkunut melko huonosti ja kun herään niin en meinaa saada nukahdettua millään uusiks. Tämä on kyllä jonkin verran iän myötä parantunut, muttei täysin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla siihen jatkuvan syömisen tarpeeseesta poisoppimiseen meni useampi kuukausi. Siihen asti piti vain pysyä puuhastelevana. Myös muiden ihmisten seurassa olo auttoi, se vei ajatukset muualle. Vuoden verran kesti ennen kuin erittäin huonoinakin päivinä ensimmäinen reaktio pahaan oloon ei ollut syöminen. Päiväkirjan pito auttoi. Yritä mahduttaa päivääsi mahdollisimman paljon hauskoja asioita. Onnea elämäntaparemonttiin!
Mulla on sama juttu ja ongelma on se, että yksinäisenä sinkkuna mulla ei ole mahdollisuutta olla muiden ihmisten seurassa ja todennäköisesti juurikin sitä tyhjiötä olen jatkuvalla syömisellä tähän asti yrittänyt täyttää. Lisäksi työt on valitettavasti pelkkiä pätkiä, töissä ollessa paino aina putoaa koska päivissä on rytmi ja paljon tekemistä mitä näin työttömänä ei juuri ole. Lisäksi puuttuu tosiaan ne vähätkin kontaktit muihin ihmisiin.
Mä en ymmärrä miksi ylipäätään haluat laihduttaa? Eikö se nyt ole ihan se ja sama kuinka lihava olet ja kuinka paljon syöt kun et ole parisuhteessa eikä sulla ole ystäviä? Miksi kiusaat itseäsi sillä ettet saisi tehdä sitä ainoaa asiaa mikä tuo sulle iloa?
Et oo tosissas!!??!! Miten ees kehtaat sanoa tommosta?? Eihän kukaan laihduta tai paranna elintapojaan toisten ihmisten takia vaan ihan itsensä takia tai näin sen ainakin pitäis olla. Mä olin aikoinaan lihava ja yksinäinen, ei edes sukulaisia lähettyvillä. Kyllästyin ylipainoon ja vääränlaiseen syömiseen ja päätin muuttaa elämäntapani lopullisesti ja onnistuin. Tämän tein vain ja ainoastaan itseni vuoksi, en kenenkään toisen. Ja kas kummaa nyt olen onnellisesti avoliitossa ja ystäviäkin on. Mulla oli ylipainoisena niin p*ska itsetunto, etten uskonu kenenkään haluavan olla mun ystävä saati seurustella mun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla jatkuva nälkä ja jatkuvat mieliteot hävisivät, kun aloin syödä harvemmin ja rasvaisemmin. Nykyään syön kolme kertaa päivässä noin 5-6 välein enkä koe nälkää aterioiden välillä ollenkaan. Mieliteot myös kadonneet, paitsi joskus jos haistan jotain todella houkuttelevaa. Hiilarit vähemmälle, ja rasvaa enemmän. Siinä se avain oli mun kohdalla.
Mä olen muuttanut ruokavaliotani tämän elämäntaparemontin myötä rasvaisemmaks ja paljon hiilareita sisältäviä tuotteita välttelen. Lisäksi sen oon huomannut, että vehnä ei sovi mun kropalle ollenkaan, jo pienikin määrä aiheuttaa mm. ripulia, turvotusta ja vatsakipuja. En nyt varsinaisesti koe karppaavani, mutta kasviksia/juureksia syön paljon enemmän mitä aiemmin ja kevyttuotteet oon vaihtanut täysrasvasiin jne.
Tein tämän aloituksen lähinnä siksi, kun mietin, että onko tämä jatkuva "nälkä" ainainen riesa vai tottuuko elimistö jossain vaiheessa siihen, että vain tiettyinä aikoina syödään, kun monen monta vuotta on tullu syötyä melkeinpä koko ajan ja luonnollisesti elimistö on siihen tottunut.
Syy tuohon jatkuvaan syömiseen tuli osin alku lapsuudesta ja se jatkui, kun olin pitkään huonossa parisuhteessa, jota en kyllä itse edes vuosiin tajunnut, vasta tässä lähiaikoina sen ymmärsin lopullisesti, kun mies ei esim. tykännyt yhtään ajatuksesta, kun päätin tehdä elämäntaparemontin ja samalla saada painoa alaspäin. Erottiin ja nyt (ihme kyllä) voin paljon paremmin henkisesti, mitä tuossa parisuhteessa koskaan.
ap
Ei se ainainen nälkä lopu ennen kuin alat syödä siten kuin kroppasi haluaa.
Siis koko ajan vai? Jos tätä sun ohjetta noudattaisin niin tuohan se ois, joten kiitos ei. Mieluummin kärsin välillä hetkellisesti siitä pienestä nälästä tai mieliteosta kun palaan siihen vanhaan joka aiheutti vaan pahaa oloa niin henkisesti kun fyysisestikin.
ap
Siis nythän haluat syödä koko ajan, koska ruokavaliosi ei ole kunnossa. Kun sen korjaat, niin sulla ei ole koko ajan nälkä. Tällä hetkellä sun kehosi reagoi sopimattomaan ravintoon jatkuvalla nälällä ja mieliteoilla.
Ruokavalioni on todellakin nyt kunnossa, vaikka miten muuta väittäisit. Luotan ennemmin asiantuntijoihin tässä asiassa kun tähän palstaan. Täältäkin voi kyllä saada hyviä vinkkejä, eipä sillä. Mutta myös eriäviä mielipiteitä, niin kun varmaan jokaselta keskustelupalstalta..
Kyselin edelleen enemmänkin sitä, että kauanko tämä ns. jatkuva nälkä kestää, kun on vuosikausia tottunut syömään käytännössä koko ajan. Tähän kyllä sainkin jo vastauksia sekä myös vinkkejä mitä tehdä, kun se "nälkä"/mieliteko iskee ja niitä aion nyt kokeilla.
Ja kuten jo aiemmin monesti olen sanonut niin se nälkä ei ole oikeaa nälkää sen tiedostan vaan enemmänkin mieliteko, joka on kyllä tähän asti hävinnyt ihan itekseenkin, kun en vaan ole syönyt, vaikka mieli tehnytkin.
ap
Sun paras asiantuntijasi on oma kehosi, jota et halua kuunnella. Sun mielitekosi loppuu kun alat syömään siten kuin kroppasi haluaa.
Voi idootti, lopeta nyt. Luuletko todella, että vaikeasti ylipainoiset voivat syödä mitä haluavat? Jos minä söisin kuten kroppani tällä hetkellä haluaa, söisin kokoajan suklaata ja herkkuja, pikaruokaa jne. Se on TODISTETTU FAKTA, että monilla ylipainoisilla on nälänsäätely häiriintynyt, eikä se heti korjaannu kun ravinnon muuttaa oikeanlaiseksi. Elimistö ei enää tunnista, milloin on oikeasti nälkä, jos on vuosia syönyt KOKO AJAN. Yritä nyt jo ymmärtää tämä, tai lähde muualle tästä ketjusta, ap pyysi hyviä vinkkejä eikä jankkaamista.
No ei tietenkään voi syödä mitä haluaa vaan mistä tulee kylläiseksi. Yleensä nuo himoherkut vaan pahentavat nälkää, koska niistä saa energiaa muttei ravinteita. Pitäisi syödä ravinteita ja kylläisyydentunteen tuovaa ruokaa (laadukasta rasvaa ilman sokeria, punaistalihaa tms. raskasta mutta terveellistä ja tietysti järkevä määrä, ei mättöä).
Voi toopejen toope! Kun mahalaukku on venynyt niin sellaista kylläisyyden tunnetta ei tule, etteikö sen normaalin aterian jälkeen hetkenpäästä maistuisi jokin "herkku". Mutta tämä kommentoija taitaa kyllä trollata tahallaan, on niin sitkeää sorttia.
Olen tämän jo useampaan kertaan tämän kirjoittanut, mutta laitetaan nyt vielä. Se, mistä puhuin aloituksessa nälkänä niin se on kyllä todennäköisemmin mieliteko. Näitä mielitekoja tulee muutaman kerran päivässä, riippuu vähän päivästä. Tosin nämä kyllä myös häviävät ns. omia aikojaan, vaikkei mitään söisikään. Ja vatsa on siis kyllä täysi, ettei se ole ns. oikea nälkä senkään puolesta.
Ja kuten moneen kertaan tämänkin todennut niin mulla on oikeasti elimistöllä täysin vääristynyt kuva syömisen suhteen, kun olen käytännössä syönyt koko ajan jo vuosia. Ei se ihan hetkessä korjaannu, vaikka ruokavalioni onkin nyt vihdoin kunnossa.
ap