Lue keskustelun säännöt.
Onko nää kaikki sanat tosiaan Lapin murretta?
19.02.2017 |
http://yle.fi/uutiset/3-9456591
Tunnistatko nämä Lapin murresanat?
(p)ruukata = olla tapana *
häätyä = täytyä
hunteerata = miettiä
kläppi = lapsi
kahveli = haarukka *
siutti = ohi
vasiten = varta vasten, juuri sitä varten
havil(l)inen = joutava/sopiva johonkin tiettyyn tarkoitukseen
(p)raatata = puhella
hööli = antelias, runsaskätinen, vieraanvarainen
nuupahtaa = väsähtää, laskeutua levolle *
keritä = ehtiä, joutua *
kisuta = leikkiä, kisailla
sinni = sisu
sortti = laji *
kehata = viitsiä
falskata = vuotaa *
viskutella = kuiskutella
visto = ruma, vastenmielinen, ällöttävä, kauhea, pelottava
häävi = ei juuri minkään arvoinen *
viruttaa = huuhtoa *
luppoaika = joutoaika *
visuta = olla visu, säästää
perso = ahnas, herkkusuu, nautiskelija *
(k)ranttu = valikoiva *
äkätä = huomata, tajuta *
Noi missä tähti perässä, on ihan täällä Porissakin käytössä.
Kommentit (78)
Ihmettelen tuota häätyä verbiä. Missä päin Lappia tuo on käytössä? Tulee mieleen pikemminkin Itä-Suomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useampi on käytössä myös Etelä-pohjanmaalla vanhemmilla ihmisillä
polsteri = tyyny
kooli = pesuvati
meän = meidän
hottinen = tiainen
kaltio = lähde
kesu = kesy
viruttaa = huuhdella, huuhtoa
kirvata = kiroilla
kortto = huono, paha
kuu = rasva, läski, tali
mukka = mutka
myrtyä = hapantua
naakia = hiipiä, seurata jäljessä salaa
sati = jos
asento = nuotio, nuotiopaikka
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tuota häätyä verbiä. Missä päin Lappia tuo on käytössä? Tulee mieleen pikemminkin Itä-Suomi.
Sodankylässä ainakin käytetään häätyä. Itsenikin häätyy tästä lähtiä asioille.
Vierailija kirjoitti:
polsteri = tyyny
kooli = pesuvati
meän = meidän
hottinen = tiainen
kaltio = lähde
kesu = kesy
viruttaa = huuhdella, huuhtoa
kirvata = kiroilla
kortto = huono, paha
kuu = rasva, läski, tali
mukka = mutka
myrtyä = hapantua
naakia = hiipiä, seurata jäljessä salaa
sati = jos
asento = nuotio, nuotiopaikka
Korjaus edelliseen: hottinen on varpunen. Voi olla, että jossakin käytetään myös tiaisesta.
" Sati se vain uskaltaa" sati on eri merkityksessä kuin jos, mutta vähän vaikea suomentaa. Ilmaisee epäilystä siitä, onnistuu homma.
Kaltio on myös hete. Kun joku otus on oikein kesu, se saataa olla alju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kukhan mithän uusia sanoja ole tähän löytäny tai viittiny laittaa näköhjän.
Sie olet ainaki Nuuskakairasta. Tiiäkkö, mihin sallalainen mennee ku se lähtee atimoihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
polsteri = tyyny
kooli = pesuvati
meän = meidän
hottinen = tiainen
kaltio = lähde
kesu = kesy
viruttaa = huuhdella, huuhtoa
kirvata = kiroilla
kortto = huono, paha
kuu = rasva, läski, tali
mukka = mutka
myrtyä = hapantua
naakia = hiipiä, seurata jäljessä salaa
sati = jos
asento = nuotio, nuotiopaikka
Korjaus edelliseen: hottinen on varpunen. Voi olla, että jossakin käytetään myös tiaisesta.
" Sati se vain uskaltaa" sati on eri merkityksessä kuin jos, mutta vähän vaikea suomentaa. Ilmaisee epäilystä siitä, onnistuu homma.
Kaltio on myös hete. Kun joku otus on oikein kesu, se saataa olla alju.
Sati varmaan tarkoittaa saati, kuten tuossa edellä sanotaankin. Tosin noita sanoja käytetään yksilöllisesti miten itse kukin ne ymmärtää tai omasta mielestä tarkoittaa.
Puhutaan hottispaskakeitosta, joka tarkoittaa kuivalihakeittoa.
Kuivalihahan kuivattiin ainakin ennen katolla verkon sisällä tai saattoi olla ehkä ilmankin.
Pappalassa oli ennen pihassa ladon katolla puiset telineet sitä varten.
Varpusiahan ei ainakaan ennen ollut Lapissa.Keski-Pohjanmaalla puhutaan hetteestä tai lähteestä, kun puhutaan samasta asiasta. Lapissa siis myös kaltio.
Sukujuureni ovat Lapista ja Keski-Pohjanmaalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukhan mithän uusia sanoja ole tähän löytäny tai viittiny laittaa näköhjän.
Sie olet ainaki Nuuskakairasta. Tiiäkkö, mihin sallalainen mennee ku se lähtee atimoihin?
Voipi olla, en tiijä. Olen syntynyt Sodankylässä, kasvanut siellä pienessä erämaakylässä, jossa siihen aikhan ei ollu sähköjäkhän.
En tuota sannaa tieä, mutta sie jos kerrot, sitte tiän.
Täällä oulussa puhutaan noin, "muunnettua ruotsia" . Lapissa puhutaan samoin mutta hoon päältä. Ja mie/sie. Lisäksi saamea ne ketkä osaavat, ja saamen muunosta kyökkiruotsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sie olet ainaki Nuuskakairasta. Tiiäkkö, mihin sallalainen mennee ku se lähtee atimoihin?
Olisko juhliin..kylästelemään?
Vierailija kirjoitti:
Sie olet ainaki Nuuskakairasta. Tiiäkkö, mihin sallalainen mennee ku se lähtee atimoihin?
Olisko juhliin..kylästelemään?
No niimpä mie vain sieltä olenki, justhinsa sieltä. Isän suku kotosin Sompiosta.
Lapissa en ole enää käynytkään, kuin viimeksi isän hautajaisissa 1989.
Kiitos, kun kerroit tuon sanan merkityksen. Murteet on hieno asia. Ikävä vain, kun kielet köyhtyy ja murteet katoaa. Eipä sille mitään voi. Ihmiset eri puolilta ovat niin paljon tavalla ja toisella tekemisissä toistensa kanssa, joten kieli/kielet yhtenäistyy.
Sie olet tieten Sallasta kotosin. Veljen vaimo oli sieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piti vielä palata kysymään, mitä tuo Nuuskakairasta kotoisin oleminen tarkoittaa? Jotakin hölmöksi nimittelyä varmaan tai vastaavaa😄 Koetin googlettaa, mutta eipä vain löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla Länsi-Lapin murretta. Aika paljon on ruotsin kielestä nuo sanat.
Eli lähes meänkieltä. Tornionlaakson murretta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
olen savosta kotoisin ja en ole koskaan asunut lapissa. siitä huolimatta osa noista on sanoista tuttuja, vaikken niitä käytä.
kahveli sanaan olen tainnut törmätä vanhoissa elokuvissa.
häävi ja kehata ovat myös tuttuja sanoja.
Savvookii on monta. Kyllä minä kahvelilla söen pienenä poekana pottuhaavikkaeta ja läskisoossia. Paljo nuissa tuttuja sanoja ol.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä on pahki?
Oulussa.
Myös Rovaniemellä lapsuudestani.
Siutti, havil(l)inen ja visuta olivat minulle outoja. Muita olen kuullut käytössä ja olen Lapista, tosin eteläisestä Keski-Lapista, Rovaniemeltä.
Nykyisessä Lapin maakunnassa on eri murteita, jopa olennaisilta osin toisistaan eroavia. H:ta ei laiteta joka paikkaan eikä mie-sanaa käytetä ihan joka puolella Lappia. Nuuskakairaan päin mentäessä ruotsin kielen vaikutus kasvaa. Ei ole yhtä ainoaa Lapin murretta.
Vierailija kirjoitti:
Kisuta, visuta, havillinen, siutti ja kahveli oli vieraita minulle, vaikka Lapissa asun.
Minä taas tunnistin kaikki, asun lähellä Ruotsin rajaa.
Vierailija kirjoitti:
Piti vielä palata kysymään, mitä tuo Nuuskakairasta kotoisin oleminen tarkoittaa? Jotakin hölmöksi nimittelyä varmaan tai vastaavaa😄 Koetin googlettaa, mutta eipä vain löytynyt.
Nuuskakaira on Tornionjokilaakson kunnat eli Länsi-Lappia.
Itä-Lappi tunnistaa kaikki paitsi siutti. Paljon tuossa on selviä Länsi-Lapin sanoja mutta kyllä ne on aikain saatossa levinneet pitkin Lappia niin että ne ymmärretään kyllä joka paikassa vaikkei ite käytettäis.
Sie ja mie ei oo käytössä Itä-Lapissa. H:n päältä ja alta saatetaan puhua esim joissain kylissä muttei välttämättä ees koko kunnassa. Omia vanhoja sukulaisia Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Rovaniemi, Kemijärvi, eikä kukaan vanhoistakaan lisäile H:ta kuuluvasti sanoihin.
Missä on pahki?
No ajat vaikka autolla päin puuta,eli törmäät johonkin.
Joo osa sanoista myöskin väänetty ruotsista,esim. tiima tarkoittaa tuntia..olisko tullut aikoinaan tiimalasista.