Lue keskustelun säännöt.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijä pyysi arvailulausuntoa elämästämme sijaisvanhemmalta
13.02.2017 |
Kysyivät sijaisvanhemmalta, tietääkö tämä minkälaista elämämme on. Kun sijari vastasi, ettei voi tietää tarkasti mitä teemme kotona, niin sosiaalityöntekijä ehdotti että sijari kirjottaisi kuitenkin lausunnon. Sijari kieltäytyi. Minkälainen ammatti-ihminen pyytää tällaisia arvailulausuntoja? Eihän lastensuojelun toimet voi perustua luuloihin ja arvailuihin, eihän?
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä te uskallatte adoptoida? Priimaa tuskin saa koskaan.
" Ei elämästä selviä hengissä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asioitahan ei kuulu tehdä selän takana. Senkun reklamoitte. MUTTA kukaanhan ei ole ns. täydellinen. Kaikissa ihmisissä ja yhteisöissä on varmasti varaa pieneen itsetutkiskeluun.
Eikai kukaan ole täydellinen, mutta eikö tällaisten lausuntojen keräämisestä ole olemassa mitään yleismaallisia ohjeita, vai kelpaakop naapurin kummin kaiman mielipide? Selän takana toimiminen on ikävää kun itse haluat olla avoin ja mahdollisimman rehellinen. Lopulta näkisin että olemme samalla puolella kaikki, lasten parasta ajatellen. Mutta tällainen toiminta on minusta törkeää. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saamme lapset siis kotiin kyllä, mutta miksi ihmeessä sosiaalityöntekijä yrittää painostaa tietämätöntä sijaria kirjoittamaan omasta päästään lausunnon? Mihin tällaista arvailulausuntoa tarvitaan? Väittävät että rytmimme on sekaisin vaikka käydään miehen kanssa töissä. En ymmärrä. ap
No mikset kysy sossusta?
Idiootti.
Joo, toki olen. Asiat kun voi ihan puhua viranomaisten kanssa niin jää katsos vähemmän niitä epäilyjä sinnekin puolelle. Jos kyräilee ja foliohattuilee niin kai se nyt hyvänen aika sossuakin kiinnostaa.
Jos tietäisit edes jotain itse asiasta, tietäisit ettei sieltä saa vastauksia tuollaisiin kysymyksiin.
Oletko monestikin ottanut ihan puhelimen käteen ja ystävällisesti tiedustellut asioita? Se on kyllä jännä että osalle poliisi, sossu, kela jne on ihan hirveitä mörköjä mutta kas kummaa suurin osa saa täysin asiallista palvelua sieltä samoilta henkilöiltä.
Olin kuusi vuotta sosiaalityöntekijöiden kanssa tekemisissä koska olen adoptioäiti. Se avasi silmät sen suhteen, mikä on heidän ammattitaitonsa taso. Se ei ole korkea.
No tässä toinen adoptioäiti, joka on tyytyväinen sosiaalityöntekijöihinsä. Ammattitaito ja tietämys adoptiolasten mahdollisista erityistarpeista auttoi alkuvaiheessa paljonkin. Nyt meillä on hyvinvoiva ja hyvin kiintynyt yläkoululainen. Onneksi. Lapsen edustahan lastensuojelussa on pohjimmiltaan kysymys.
No minun lapsillani ei ole erityistarpeita.
Kuuden vuoden ja kahden prosessin aikana tapasimme 38 sosiaalityöntekijää. Kaksi oli sellaista normaalijärjellä varustettua fiksua, kuusi oli täysin pimahtanutta hurua ja ne loput oli sellaisia hitaita byrokratian rattaita, jotka vaan vaihtuivat koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä te uskallatte adoptoida? Priimaa tuskin saa koskaan.
Ai jaa. Meidän lapset on kyllä ihan priimaa, suvun adhd:t on kaikki biologisia.
Sosiaalityöntekijöissä oli kyllä ihme viheltäjiä useampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saamme lapset siis kotiin kyllä, mutta miksi ihmeessä sosiaalityöntekijä yrittää painostaa tietämätöntä sijaria kirjoittamaan omasta päästään lausunnon? Mihin tällaista arvailulausuntoa tarvitaan? Väittävät että rytmimme on sekaisin vaikka käydään miehen kanssa töissä. En ymmärrä. ap
No mikset kysy sossusta?
Idiootti.
Joo, toki olen. Asiat kun voi ihan puhua viranomaisten kanssa niin jää katsos vähemmän niitä epäilyjä sinnekin puolelle. Jos kyräilee ja foliohattuilee niin kai se nyt hyvänen aika sossuakin kiinnostaa.
Jos tietäisit edes jotain itse asiasta, tietäisit ettei sieltä saa vastauksia tuollaisiin kysymyksiin.
Oletko monestikin ottanut ihan puhelimen käteen ja ystävällisesti tiedustellut asioita? Se on kyllä jännä että osalle poliisi, sossu, kela jne on ihan hirveitä mörköjä mutta kas kummaa suurin osa saa täysin asiallista palvelua sieltä samoilta henkilöiltä.
Olin kuusi vuotta sosiaalityöntekijöiden kanssa tekemisissä koska olen adoptioäiti. Se avasi silmät sen suhteen, mikä on heidän ammattitaitonsa taso. Se ei ole korkea.
No tässä toinen adoptioäiti, joka on tyytyväinen sosiaalityöntekijöihinsä. Ammattitaito ja tietämys adoptiolasten mahdollisista erityistarpeista auttoi alkuvaiheessa paljonkin. Nyt meillä on hyvinvoiva ja hyvin kiintynyt yläkoululainen. Onneksi. Lapsen edustahan lastensuojelussa on pohjimmiltaan kysymys.
Se mikä järkytti oikeasti oli se kiivas juoruilu, mitä nuo adoptioihmiset harrastavat. Meillä perhetuttuna Pelan adoptiotyöntekijä ja hän laverteli iloisen avoimesti meille aivan kaikki toisen tuttavaperheemme neuvonnasta, jonka hän teki. Samaten kertoili iloisesti, miten Pelassa oltiin juoruiltu ja kouhkattu erään toisen tuttumme lapsen vammasta - ja yllättäen päädytty monen viikon kohkaamisen jälkeen siihen, että kaikki vika on "varmasti" adoptiovanhemmissa. Siinä oli ammattimaisuus kaukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asioitahan ei kuulu tehdä selän takana. Senkun reklamoitte. MUTTA kukaanhan ei ole ns. täydellinen. Kaikissa ihmisissä ja yhteisöissä on varmasti varaa pieneen itsetutkiskeluun.
Eikai kukaan ole täydellinen, mutta eikö tällaisten lausuntojen keräämisestä ole olemassa mitään yleismaallisia ohjeita, vai kelpaakop naapurin kummin kaiman mielipide? Selän takana toimiminen on ikävää kun itse haluat olla avoin ja mahdollisimman rehellinen. Lopulta näkisin että olemme samalla puolella kaikki, lasten parasta ajatellen. Mutta tällainen toiminta on minusta törkeää. ap
Mutta eihän tämä nyt ole mikään naapurin kummin kaima, vaan teidän lapsenne sijaisvanhempi, joka on sosiaalityöntekijöiden valitsema. Sijaisvanhemman kai täytyy käydä joku ko tehtävään valmentava koulutus?
Vierailija kirjoitti:
Tähän asiaan kantaa ottamatta tiedän perheen, missä tuli lastenhuoltokysely, kun naapurit kyllästyivät lasten mekastukseen. Todettiin aiheettomaksi, mutta prosessinsa silti.
Kuluttavaa tuossa on juuri tuo prosessi ja seuranta. Paljon palavereja jotka vaativat aikaa, tulee miinuksia työtunteihin. Lisäksi alkaa olla varuillaan ja paniikissa. Jännittää miten lapsi käyttäytyy, tuleeko vaikka uhmakohtaus jossain.
Sitten tuohon sijareilta vaadittuun arviointilausuntoon. Lastenkodithan tekevät automaattisesti sen, mutta heille se on helpompaa. Vanhemmat usein vierailevat siellä useammin ja lapsen tullessa takaisin kotiin tehdään kotikäyntejä. Vanhempi voi myös vapaaehtoisesti suostua mim-kuvaukseen, vuorovaikutuksen analysointiin. Ja näitä arviointeja voidaan tehdä vaikka lapsi olisi vain hetken poissa kotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saamme lapset siis kotiin kyllä, mutta miksi ihmeessä sosiaalityöntekijä yrittää painostaa tietämätöntä sijaria kirjoittamaan omasta päästään lausunnon? Mihin tällaista arvailulausuntoa tarvitaan? Väittävät että rytmimme on sekaisin vaikka käydään miehen kanssa töissä. En ymmärrä. ap
No mikset kysy sossusta?
Idiootti.
Joo, toki olen. Asiat kun voi ihan puhua viranomaisten kanssa niin jää katsos vähemmän niitä epäilyjä sinnekin puolelle. Jos kyräilee ja foliohattuilee niin kai se nyt hyvänen aika sossuakin kiinnostaa.
Jos tietäisit edes jotain itse asiasta, tietäisit ettei sieltä saa vastauksia tuollaisiin kysymyksiin.
Oletko monestikin ottanut ihan puhelimen käteen ja ystävällisesti tiedustellut asioita? Se on kyllä jännä että osalle poliisi, sossu, kela jne on ihan hirveitä mörköjä mutta kas kummaa suurin osa saa täysin asiallista palvelua sieltä samoilta henkilöiltä.
Olin kuusi vuotta sosiaalityöntekijöiden kanssa tekemisissä koska olen adoptioäiti. Se avasi silmät sen suhteen, mikä on heidän ammattitaitonsa taso. Se ei ole korkea.
No tässä toinen adoptioäiti, joka on tyytyväinen sosiaalityöntekijöihinsä. Ammattitaito ja tietämys adoptiolasten mahdollisista erityistarpeista auttoi alkuvaiheessa paljonkin. Nyt meillä on hyvinvoiva ja hyvin kiintynyt yläkoululainen. Onneksi. Lapsen edustahan lastensuojelussa on pohjimmiltaan kysymys.
Se mikä järkytti oikeasti oli se kiivas juoruilu, mitä nuo adoptioihmiset harrastavat. Meillä perhetuttuna Pelan adoptiotyöntekijä ja hän laverteli iloisen avoimesti meille aivan kaikki toisen tuttavaperheemme neuvonnasta, jonka hän teki. Samaten kertoili iloisesti, miten Pelassa oltiin juoruiltu ja kouhkattu erään toisen tuttumme lapsen vammasta - ja yllättäen päädytty monen viikon kohkaamisen jälkeen siihen, että kaikki vika on "varmasti" adoptiovanhemmissa. Siinä oli ammattimaisuus kaukana.
No etkö antanut palautetta ja ottanut puheeksi?? Tuossahan on rikottu vaitiolovelvollisuutta!
Itsellä ei tuollaista kokemusta ole adoptiovanhempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saamme lapset siis kotiin kyllä, mutta miksi ihmeessä sosiaalityöntekijä yrittää painostaa tietämätöntä sijaria kirjoittamaan omasta päästään lausunnon? Mihin tällaista arvailulausuntoa tarvitaan? Väittävät että rytmimme on sekaisin vaikka käydään miehen kanssa töissä. En ymmärrä. ap
No mikset kysy sossusta?
Idiootti.
Joo, toki olen. Asiat kun voi ihan puhua viranomaisten kanssa niin jää katsos vähemmän niitä epäilyjä sinnekin puolelle. Jos kyräilee ja foliohattuilee niin kai se nyt hyvänen aika sossuakin kiinnostaa.
Jos tietäisit edes jotain itse asiasta, tietäisit ettei sieltä saa vastauksia tuollaisiin kysymyksiin.
Oletko monestikin ottanut ihan puhelimen käteen ja ystävällisesti tiedustellut asioita? Se on kyllä jännä että osalle poliisi, sossu, kela jne on ihan hirveitä mörköjä mutta kas kummaa suurin osa saa täysin asiallista palvelua sieltä samoilta henkilöiltä.
Olin kuusi vuotta sosiaalityöntekijöiden kanssa tekemisissä koska olen adoptioäiti. Se avasi silmät sen suhteen, mikä on heidän ammattitaitonsa taso. Se ei ole korkea.
No tässä toinen adoptioäiti, joka on tyytyväinen sosiaalityöntekijöihinsä. Ammattitaito ja tietämys adoptiolasten mahdollisista erityistarpeista auttoi alkuvaiheessa paljonkin. Nyt meillä on hyvinvoiva ja hyvin kiintynyt yläkoululainen. Onneksi. Lapsen edustahan lastensuojelussa on pohjimmiltaan kysymys.
Se mikä järkytti oikeasti oli se kiivas juoruilu, mitä nuo adoptioihmiset harrastavat. Meillä perhetuttuna Pelan adoptiotyöntekijä ja hän laverteli iloisen avoimesti meille aivan kaikki toisen tuttavaperheemme neuvonnasta, jonka hän teki. Samaten kertoili iloisesti, miten Pelassa oltiin juoruiltu ja kouhkattu erään toisen tuttumme lapsen vammasta - ja yllättäen päädytty monen viikon kohkaamisen jälkeen siihen, että kaikki vika on "varmasti" adoptiovanhemmissa. Siinä oli ammattimaisuus kaukana.
No etkö antanut palautetta ja ottanut puheeksi?? Tuossahan on rikottu vaitiolovelvollisuutta!
Itsellä ei tuollaista kokemusta ole adoptiovanhempana.
Myös meidän sosiaalityöntekijämme, joka siis teki seurannan oli ihan samaa tasoa. Enimmäkseen ne käynnit oli sitä, että hän kouhkasi suorastaan hysteerisenä omasta burnoutistaan ja kaikista kamaluuksista, joista oli adoptioon liittyen jossakin joskus kuullut eli suomeksi ihan vaan juoruili. Jauhoi myös alan huonoa arvostusta loputtomiin.
Ja tapa jolla Pelan työntekijä noita juttujaan kertoi kyllä paljasti, että se juoruilu ja asiakkaiden asioiden käsittely juoruämmäpiirissä on ihan yleinen käytäntö, eikä mikään yksittäisen työntekijän virkavirhe. Turha sellaiseen tuulimyllysotaan on lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olettaisin että lapset voidaan sijoittaa väliaikaisesti sukulaisten luo ilman sijaisperhekoulutusta. Esim. Jonkun ison kriisin sattuessa. Voisin hyvinkin kuvitella että meidän lapset sijoitettaisiin vaikkapa isovanhemmille jos tulisi mulle tai miehelle joku onnettomuus tai vakava sairaus tai muuta vastaavaa. Enkä usko että heiltä vaadittaisiin tässä tapauksessa mitään koulutusta.
Yllättävän moni vanhempi katsoo, että on ihan okei olla humalassa kun lapset nukkuvat. Se ei ole okei eikä normaalia. Tässä tapauksessa hyvin huolestuttavaa on se, että ap ei edelleenkään ajattele tehneensä väärin. Selitellään vain, että "vähän lähti illanvietto käsistä". Et siis edelleenkään ymmärrä toimineesi väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän moni vanhempi katsoo, että on ihan okei olla humalassa kun lapset nukkuvat. Se ei ole okei eikä normaalia. Tässä tapauksessa hyvin huolestuttavaa on se, että ap ei edelleenkään ajattele tehneensä väärin. Selitellään vain, että "vähän lähti illanvietto käsistä". Et siis edelleenkään ymmärrä toimineesi väärin.
Ei ap ollut se joka kirjoitti illanvietosta... lukutaito?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asioitahan ei kuulu tehdä selän takana. Senkun reklamoitte. MUTTA kukaanhan ei ole ns. täydellinen. Kaikissa ihmisissä ja yhteisöissä on varmasti varaa pieneen itsetutkiskeluun.
Eikai kukaan ole täydellinen, mutta eikö tällaisten lausuntojen keräämisestä ole olemassa mitään yleismaallisia ohjeita, vai kelpaakop naapurin kummin kaiman mielipide? Selän takana toimiminen on ikävää kun itse haluat olla avoin ja mahdollisimman rehellinen. Lopulta näkisin että olemme samalla puolella kaikki, lasten parasta ajatellen. Mutta tällainen toiminta on minusta törkeää. ap
Mutta eihän tämä nyt ole mikään naapurin kummin kaima, vaan teidän lapsenne sijaisvanhempi, joka on sosiaalityöntekijöiden valitsema. Sijaisvanhemman kai täytyy käydä joku ko tehtävään valmentava koulutus?
Niin kyllä ja sijaisvanhempi monesti istuu meillä kahvilla, kun tuo lapset eli sikäli kyllä näkee meidän kodin joka viikko. Ainoa ongelma on ettei tiedä mitä teemme kun lähtee pois, eli ei voi varmaksi sanoa mitä lopulta touhuamme. Eikä siis suostunut arvailemaan. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän moni vanhempi katsoo, että on ihan okei olla humalassa kun lapset nukkuvat. Se ei ole okei eikä normaalia. Tässä tapauksessa hyvin huolestuttavaa on se, että ap ei edelleenkään ajattele tehneensä väärin. Selitellään vain, että "vähän lähti illanvietto käsistä". Et siis edelleenkään ymmärrä toimineesi väärin.
Mä sanoisin myös ap:lle vink vink, että parasta tuossa tilanteessa on myöntää sossulle, että teimme virheen eikä se tule toistumaan.
Eihän siinä ole ongelmaa jos vaikka juo lasin viiniä vieraiden kanssa, mutta jos kaikki haluavat nauttia enemmän, niin hankkikaa lastenhoitaja siksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä te uskallatte adoptoida? Priimaa tuskin saa koskaan.
Ai jaa. Meidän lapset on kyllä ihan priimaa, suvun adhd:t on kaikki biologisia.
Sosiaalityöntekijöissä oli kyllä ihme viheltäjiä useampi.
Et sä kuitenkaan voi sanoa, että ADHD lapset eivät olisi priimaa. He ovat priimaa omalla erityisellä tavallaan! Fiksujakin monet!
Sijaisvanhempi voi kirjoittaa lausunnon ainoastaan siitä, mitä on havainnut lapsesta, mitä lapsi on kertonut, tai mitä on havainnut lapsen ja vanhemman väleistä lapsen vienti/tuontitilanteissa tai vanhemman puheista ja käytöksestä. Kotioloja ei ole nähnyt niin ei voi niistä arviota antaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaa normaali vanhempi joutuu edes lastensuojelun kanssa tekemisiin?
No esim tukiverkoton yh sairastuu syöpään tms.
Ja kuka tahansa hullun sukulaisen tai naapurin omaava voi joutua lastensuojeluilmoituksen kohteeksi.
Ja onhan varmaan sellaisiakin tapauksia, jossa esim isovanhempi tekee ilmoituksen vain koska ei saa hoitaa lasta. Ihan kiusantekona siis.
Vierailija kirjoitti:
Sijaisvanhempi voi kirjoittaa lausunnon ainoastaan siitä, mitä on havainnut lapsesta, mitä lapsi on kertonut, tai mitä on havainnut lapsen ja vanhemman väleistä lapsen vienti/tuontitilanteissa tai vanhemman puheista ja käytöksestä. Kotioloja ei ole nähnyt niin ei voi niistä arviota antaa.
Näin. Tietysti sijaisvanhemmat seuraavat miten kotikäynnit sujuvat jne. Pitäisikö ap:n mielestä sossujen itsekseen siellä pohtia hienoilla selvännäkijä taidoillaan, miten lapset voivat? Parempihan on, että sijaisvanhempi kirjoittaa virallisenpaperin miten on sujunut ja mitä lapset ovat sanoneet, turvaa kaikkien oikeusturvan.
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaa normaali vanhempi joutuu edes lastensuojelun kanssa tekemisiin?
Meihin ollaan oltu kaksi kertaa yhteydessä. Molemmat tullet hoitopaikoista. Eka kerta oli kun mummo joutui hakemaan kerran lapsen pois ja suupalttina oli sitten kaikenlaista jutustellut mielestään kevyesti, ls lähti siitä, kun mummo oli sanonut että lapsi on vähän hunningolla (tarkoitti meidän vapaampia syömis/nukkumis ym. aikoja). Toinen tuli kun pk johtaja oli sitä mieltä, että lapsellamme on kuulossa vikaa emmekä ottaneet häntä tosissamme (siis ei ole vikaa, oli vaan usein omissa ajatuksissaan, eikä huomioi aikuisten sanomisia silloin).
*huoh*
Ja oikea osotehan on siis SOSIAALIASIAMIES. Hän kyllä kertoo miten tulee toimia.