Lastensuojelun sosiaalityöntekijä pyysi arvailulausuntoa elämästämme sijaisvanhemmalta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saamme lapset siis kotiin kyllä, mutta miksi ihmeessä sosiaalityöntekijä yrittää painostaa tietämätöntä sijaria kirjoittamaan omasta päästään lausunnon? Mihin tällaista arvailulausuntoa tarvitaan? Väittävät että rytmimme on sekaisin vaikka käydään miehen kanssa töissä. En ymmärrä. ap

No mikset kysy sossusta?

Idiootti.

Joo, toki olen. Asiat kun voi ihan puhua viranomaisten kanssa niin jää katsos vähemmän niitä epäilyjä sinnekin puolelle. Jos kyräilee ja foliohattuilee niin kai se nyt hyvänen aika sossuakin kiinnostaa. 

Jos tietäisit edes jotain itse asiasta, tietäisit ettei sieltä saa vastauksia tuollaisiin kysymyksiin.

Oletko monestikin ottanut ihan puhelimen käteen ja ystävällisesti tiedustellut asioita? Se on kyllä jännä että osalle poliisi, sossu, kela jne on ihan hirveitä mörköjä mutta kas kummaa suurin osa saa täysin asiallista palvelua sieltä samoilta henkilöiltä. 

Olin kuusi vuotta sosiaalityöntekijöiden kanssa tekemisissä koska olen adoptioäiti. Se avasi silmät sen suhteen, mikä on heidän ammattitaitonsa taso. Se ei ole korkea.

Etpä silti vastannut kysymykseeni.

Mikä se oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saamme lapset siis kotiin kyllä, mutta miksi ihmeessä sosiaalityöntekijä yrittää painostaa tietämätöntä sijaria kirjoittamaan omasta päästään lausunnon? Mihin tällaista arvailulausuntoa tarvitaan? Väittävät että rytmimme on sekaisin vaikka käydään miehen kanssa töissä. En ymmärrä. ap

Mitä helv. se sossulle kuuluu mihin aikaan missäkin perheessä nukutaan ja herätään? Jos kouluun lapset kuitenkin menevät(jos ovat kouluikäisiä).

Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä arkeensa. Ja jos vanhemmat riekkuvat yömyöhään ja nukkuvat iltapäivään, niin eipä sitä säännöllisyyttä kovasti tule.

Voisikohan Auerin tapauksessa olla niin että lapset oireilevat niin pahasti että ne maksut menevät maksimissaan koska tarvitsevat paljon apua selviäkseen?

Jos on päätynyt lähtökohtaisesti tuohon asemaan, ei ansaitse olla vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen riittää, että normaali vanhemman luona käy vähän railakkaamman viikonlopun aikana poliisi ja sossutyöntekijä. Meillä se ainakin meni niin ja nyt on yhtä kyttäystä koko homma. Ollaan ihan tavalliset työssäkäyvät ihmiset ja korkeakoulutettuja. Lapset nukkuivat ja meillä oli käymässä kaksi tuttavapariskuntaa, niin alakerran naapurit päättivät tehdä tällaisen "jekun" ja kutsua paikalle poliisin ja olivat huolissaan lapsistamme. 

Jos tässä tilanteessa olisi oikeasti kaikki ollut kunnossa, ei lapsia olisi sijoitettu minnekään. Poliisit ja lastensuojelun sossu olisivat pistuneet ja kirojittaneet toimenpidepäiväkirjaan että turha Käynti.

Sijaisvanhemmilta voidaan pyytää lausuntoa esim siitä, mitä lapset kertovat kotioloistaa n heille. Sellaista lausuntoa ei mielellään pyydetä, koska lapset ovat lapsia ja tarinoissa voi olla kaikenlaista ielikuvitusta mukana, eikä lapsilta koskaan saa maallikko kysellä mitään (koska vaara tuottaa muistoja on olemassa). Mutta lasten itse kertomien tarinoiden avulla voidaan arvioida, tarvitaanko lastenpsykologia puhuttamaan lapsia.

Niin, sitten saadaan sijaiskodista parhaassa tapauksessa sellaisia juttuja kuin Auerin lasten kohdalta. Kun sijaiskoti ei halua menettää kultamunaansa.

tää on jännä. JOS lapsia oikeasti otettais huostaan niin olemattomin perustein kun väität, "kultamunanhan" saisi korvattua uudella käden käänteessä. Oikeasti ne hoitokorvaukset on aika pieniä.

No Anneli Auerin kohdallahan on puhuttu tuhansien eurojen ( jopa 8000 e/ kk ) korvauksista kolmelle lapselle,  mikä maksettiin Anneli A:n veljelle ja tämän vaimolle.

Hyvässä duunissa pitää olla, että tuohon yltää.

Korvauksen suuruudet määrääntyy kulujen mukaan, eikä se suinkaan ole vastikkeetonta rahaa tai hoitokorvausta.

Ja korvaus kun jaetaan kolmella niin tulee 1700€/lapsi, josta suurin osa voi mennä lapsen terapiakuluihin, jota lapsi tarvitsee välittömästi, kun kunnallisella ei ole paikkoja.

Vai ajatteletko, sijaisvanhempien maksavan omasta pussistaan terapiakulut. Ja eikös tuossa Auerin tapauksessa, nuin kuin yleensäkin, toinen vanhempi pidä kotiin jäädä hoitamaan lasta. Ja tuolla summallahan pitäisi maksaa kaikki kulut - asuminen, ruoka, vaatteet, harrastukset, terapiat jne.

Kulukorvausten lisäksi tälle veljelle maksettiin terapia- harrastekulut erikseen. Tämä pariskuntahan oli työttömänä, joten kummankaan ei tarvinnut jäädä työstä pois.

Tähän asiaan kantaa ottamatta tiedän perheen, missä tuli lastenhuoltokysely, kun naapurit kyllästyivät lasten mekastukseen. Todettiin aiheettomaksi, mutta prosessinsa silti.

Provo, liian monta epäjohdonmukaisuutta jutussa, jollain taas tylsää. Palsta näyttää olevan täynnä provoja. Tiedättekö mitä, karkotatte kaikki järkevät ihmiset pois, proajat ja niihin leikisti uskovat keskustelevat keskenään. Siinä sitten ihmetellään miksi palstalla on negatiivinen henki ja kärjistyneet mielipiteet. Muutama tylsistynyt mt-ongelmainen tai työtön jauhaa, me muut kaikotaan, heippa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kait te nyt jotenkin teitte yhteistyötä sijaisvanhempien kanssa - kävitte katsomassa lapsia, kyselitte kuulumisia jne.

Ei ne sijaisvanhemmat silti tieäd kodista mitään

Totta kait he tietävät. Jos lapset ovat olleet vaikka viikonlopun kotona, palautetaanko lapset nälkäisenä, hampaat pesemättä, alkkarit vaihtamatta, ovatko lapset ahdistuneita jne. joka kertoo paljon kotioloista.

Samoin lapsen tapaamiset, tullaanko sovittuun aikaan tai myöhässä tai tullaanko lainkaan, ollaanko päihteissä jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saamme lapset siis kotiin kyllä, mutta miksi ihmeessä sosiaalityöntekijä yrittää painostaa tietämätöntä sijaria kirjoittamaan omasta päästään lausunnon? Mihin tällaista arvailulausuntoa tarvitaan? Väittävät että rytmimme on sekaisin vaikka käydään miehen kanssa töissä. En ymmärrä. ap

No mikset kysy sossusta?

Idiootti.

Joo, toki olen. Asiat kun voi ihan puhua viranomaisten kanssa niin jää katsos vähemmän niitä epäilyjä sinnekin puolelle. Jos kyräilee ja foliohattuilee niin kai se nyt hyvänen aika sossuakin kiinnostaa. 

Jos tietäisit edes jotain itse asiasta, tietäisit ettei sieltä saa vastauksia tuollaisiin kysymyksiin.

Oletko monestikin ottanut ihan puhelimen käteen ja ystävällisesti tiedustellut asioita? Se on kyllä jännä että osalle poliisi, sossu, kela jne on ihan hirveitä mörköjä mutta kas kummaa suurin osa saa täysin asiallista palvelua sieltä samoilta henkilöiltä. 

Olin kuusi vuotta sosiaalityöntekijöiden kanssa tekemisissä koska olen adoptioäiti. Se avasi silmät sen suhteen, mikä on heidän ammattitaitonsa taso. Se ei ole korkea.

Täällä toinen adoptioäiti ja minulla kyllä on hyvät kokemukset sosiaalityöntekijöistä. Olen saanut vastaukset kysymyksiini ja tukeakin tarvittaessa. Asiallisia ammattilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saamme lapset siis kotiin kyllä, mutta miksi ihmeessä sosiaalityöntekijä yrittää painostaa tietämätöntä sijaria kirjoittamaan omasta päästään lausunnon? Mihin tällaista arvailulausuntoa tarvitaan? Väittävät että rytmimme on sekaisin vaikka käydään miehen kanssa töissä. En ymmärrä. ap

No mikset kysy sossusta?

Idiootti.

Joo, toki olen. Asiat kun voi ihan puhua viranomaisten kanssa niin jää katsos vähemmän niitä epäilyjä sinnekin puolelle. Jos kyräilee ja foliohattuilee niin kai se nyt hyvänen aika sossuakin kiinnostaa. 

Jos tietäisit edes jotain itse asiasta, tietäisit ettei sieltä saa vastauksia tuollaisiin kysymyksiin.

Oletko monestikin ottanut ihan puhelimen käteen ja ystävällisesti tiedustellut asioita? Se on kyllä jännä että osalle poliisi, sossu, kela jne on ihan hirveitä mörköjä mutta kas kummaa suurin osa saa täysin asiallista palvelua sieltä samoilta henkilöiltä. 

Olin kuusi vuotta sosiaalityöntekijöiden kanssa tekemisissä koska olen adoptioäiti. Se avasi silmät sen suhteen, mikä on heidän ammattitaitonsa taso. Se ei ole korkea.

Etpä silti vastannut kysymykseeni.

Mikä se oli?

No jos sun taito keskusteluun sossun kanssa oli samaa tasoa niin enpä ihmettele miksi et ole saanut vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saamme lapset siis kotiin kyllä, mutta miksi ihmeessä sosiaalityöntekijä yrittää painostaa tietämätöntä sijaria kirjoittamaan omasta päästään lausunnon? Mihin tällaista arvailulausuntoa tarvitaan? Väittävät että rytmimme on sekaisin vaikka käydään miehen kanssa töissä. En ymmärrä. ap

No mikset kysy sossusta?

Idiootti.

Joo, toki olen. Asiat kun voi ihan puhua viranomaisten kanssa niin jää katsos vähemmän niitä epäilyjä sinnekin puolelle. Jos kyräilee ja foliohattuilee niin kai se nyt hyvänen aika sossuakin kiinnostaa. 

Jos tietäisit edes jotain itse asiasta, tietäisit ettei sieltä saa vastauksia tuollaisiin kysymyksiin.

Oletko monestikin ottanut ihan puhelimen käteen ja ystävällisesti tiedustellut asioita? Se on kyllä jännä että osalle poliisi, sossu, kela jne on ihan hirveitä mörköjä mutta kas kummaa suurin osa saa täysin asiallista palvelua sieltä samoilta henkilöiltä. 

Olin kuusi vuotta sosiaalityöntekijöiden kanssa tekemisissä koska olen adoptioäiti. Se avasi silmät sen suhteen, mikä on heidän ammattitaitonsa taso. Se ei ole korkea.

No tässä toinen adoptioäiti, joka on tyytyväinen sosiaalityöntekijöihinsä. Ammattitaito ja tietämys adoptiolasten mahdollisista erityistarpeista auttoi alkuvaiheessa paljonkin. Nyt meillä on hyvinvoiva ja hyvin kiintynyt yläkoululainen. Onneksi. Lapsen edustahan lastensuojelussa on pohjimmiltaan kysymys.

Pitäkää ne lapsenne vaan kerrostaloissa ja naapurustossa hiljaisena, jos naapuri yhtään edes kerran älähtää, että ovat äänekkäitä. Ongelmia voi olla hyvinkin tiedossa jatkossa. Kaikki eivät edes sano ensin suoraan. Tässä kulttuurissa opetetaan hiljaiseksi. Nuo ulkomaan möykkääjät jatkavat samaa aikuisenakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saamme lapset siis kotiin kyllä, mutta miksi ihmeessä sosiaalityöntekijä yrittää painostaa tietämätöntä sijaria kirjoittamaan omasta päästään lausunnon? Mihin tällaista arvailulausuntoa tarvitaan? Väittävät että rytmimme on sekaisin vaikka käydään miehen kanssa töissä. En ymmärrä. ap

No mikset kysy sossusta?

Idiootti.

Joo, toki olen. Asiat kun voi ihan puhua viranomaisten kanssa niin jää katsos vähemmän niitä epäilyjä sinnekin puolelle. Jos kyräilee ja foliohattuilee niin kai se nyt hyvänen aika sossuakin kiinnostaa. 

Jos tietäisit edes jotain itse asiasta, tietäisit ettei sieltä saa vastauksia tuollaisiin kysymyksiin.

Siinähän sitten miettii lapsen perinnöllisiä mahdollisesti tulevia sairauksia ja mikä oli biologisten vanhempien älykkyysosamäärä ja päihdehistoria. Itse en rupeaisi.

Oletko monestikin ottanut ihan puhelimen käteen ja ystävällisesti tiedustellut asioita? Se on kyllä jännä että osalle poliisi, sossu, kela jne on ihan hirveitä mörköjä mutta kas kummaa suurin osa saa täysin asiallista palvelua sieltä samoilta henkilöiltä. 

Olin kuusi vuotta sosiaalityöntekijöiden kanssa tekemisissä koska olen adoptioäiti. Se avasi silmät sen suhteen, mikä on heidän ammattitaitonsa taso. Se ei ole korkea.

No tässä toinen adoptioäiti, joka on tyytyväinen sosiaalityöntekijöihinsä. Ammattitaito ja tietämys adoptiolasten mahdollisista erityistarpeista auttoi alkuvaiheessa paljonkin. Nyt meillä on hyvinvoiva ja hyvin kiintynyt yläkoululainen. Onneksi. Lapsen edustahan lastensuojelussa on pohjimmiltaan kysymys.

Onko lapset sijoitettu vai huostaanotettu? Tuntuu monella menevän puurot ja vellit sekaisin. Sijoitus kestää yleensä maks. 6kk, ja jos ei kotiin edelleenkään voi palata valmistellaan huostaanotto, josta päättää viimekädessä hallinto-oikeus. Ei siis kukaan sos.tt. yksinään. Eikä näitä tehdä aivan heppoisin perustein. Eli jos teillä lapset on huostassa, niin kyllä on jotakin jätetty tarinasta kertomatta. Muutenkin juttu haiskahtaa todella oudolta.

Toisaalta jos perhe ei kerro sijaisperheelle avoimesta elämästään, niin minusta ollaan lastensuojelun kannalta pahassa tilanteessa. Silloin ei voi tietää, miten lapsen paluu biologisille vanhemmille voidaan toteuttaa, jos perhe ei kykene yhteistyöhön sen vertaa, että kertoisi lapsen arjesta "lomilla".

Miten ihmeessä te uskallatte adoptoida? Priimaa tuskin saa koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä te uskallatte adoptoida? Priimaa tuskin saa koskaan.

Aivan. Kiva panostaa ensin taloudellisesti, ajallisesti ja rakkaudella resurssit. Sitten jonkin narkkaririkollisen ja alkoholistiäidin lapsi jatkaa geneettistä perimäänsä samalla käytöksellä. Oirehtii vielä siitä, ettei ole omiensa parissa. Tunnen useamman adoptiolapsen nyt jo aikuisiässä. Vaikka miten stabiilit kotiolosuhteet olisi myöhemmin olleet, niin kaikki oireilevat vähintäänkin psyykkisesti pahasti.

Sijaisvanhempi on perhetuttumme ja lapset ovat sijoitettuina eivät HUOSTAANOTETTUINA. Lapset palaavat kotiin, ja tämä prosessi alkaa olemaan ohitse. Kysyinkin etteihän lastensuojelun toimet voi perustua mutu-lausuntoihin, arvailuihin tai muuten epämääräisiin muka-tietoihin? Minusta tällainen lausuntojen keräily on huolestuttavaa. Sosiaalityöntekijät ovat jääneet minulle valheesta kiinni muutaman kerran, enkä oikein luota heihin täysin. Tämä vei kyllä loputkin luoton rippeet ja ajattelenkin muita perheitä tulevaisuudessa, pyydetäänkö muistakin tällaisia lausuntoja. Jos näin on, niin missä on perheiden oikeusturva? ap

Asioitahan ei kuulu tehdä selän takana. Senkun reklamoitte. MUTTA kukaanhan ei ole ns. täydellinen. Kaikissa ihmisissä ja yhteisöissä on varmasti varaa pieneen itsetutkiskeluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä te uskallatte adoptoida? Priimaa tuskin saa koskaan.

Aivan. Kiva panostaa ensin taloudellisesti, ajallisesti ja rakkaudella resurssit. Sitten jonkin narkkaririkollisen ja alkoholistiäidin lapsi jatkaa geneettistä perimäänsä samalla käytöksellä. Oirehtii vielä siitä, ettei ole omiensa parissa. Tunnen useamman adoptiolapsen nyt jo aikuisiässä. Vaikka miten stabiilit kotiolosuhteet olisi myöhemmin olleet, niin kaikki oireilevat vähintäänkin psyykkisesti pahasti.

Eihän niistä biologisista lapsistakaan saa takuuta, että kaikki menee hyvin. Adoptioperheiden tiivis seuranta on järjestetty juuri siksi,  että perhe saa tarvittaessa riittävästi tukea ja apua. Tottakai adoptiolapsen kohdalla haasteet ovat erilaiset, mutta niihinhän  adoptiovanhempi jo valmistautuu, kun käy pitkän adoptioprosessin läpi.