Lastensuojelun sosiaalityöntekijä pyysi arvailulausuntoa elämästämme sijaisvanhemmalta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijaisvanhempi voi kirjoittaa lausunnon ainoastaan siitä, mitä on havainnut lapsesta, mitä lapsi on kertonut, tai mitä on havainnut lapsen ja vanhemman väleistä lapsen vienti/tuontitilanteissa tai vanhemman puheista ja käytöksestä. Kotioloja ei ole nähnyt niin ei voi niistä arviota antaa.

Näin. Tietysti sijaisvanhemmat seuraavat miten kotikäynnit sujuvat jne. Pitäisikö ap:n mielestä sossujen itsekseen siellä pohtia hienoilla selvännäkijä taidoillaan, miten lapset voivat? Parempihan on, että sijaisvanhempi kirjoittaa virallisenpaperin miten on sujunut ja mitä lapset ovat sanoneet, turvaa kaikkien oikeusturvan.

Kyllähän sosiaalityöntekijöiden työnkuvaan kuuluu ottaa selvää jos jokin asia lasten kotioloissa askarruttaa. Miksei sitten vaikka soita vanhemmille suoraan? Tässä tapauksessa sosiaalityöntekijä pyysi sijaisvanhempaa arvaamaan mitä kotona tapahtuu kun perhe on keskenään. Ja tästä siis sijaisvanhempi kieltäytyi. Tietenkin saa antaa lausunnon vienti ja hakutilanteissa, sehän on selvä mutta tällaista ei ole pyydetty. Eli siis sinusta oikeusturva toteutuisi jos sijaisvanhempi antaisi lausunnon lasten kotioloista omasta päästään? Just.ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioitahan ei kuulu tehdä selän takana. Senkun reklamoitte. MUTTA kukaanhan ei ole ns. täydellinen. Kaikissa ihmisissä ja yhteisöissä on varmasti varaa pieneen itsetutkiskeluun.

Eikai kukaan ole täydellinen, mutta eikö tällaisten lausuntojen keräämisestä ole olemassa mitään yleismaallisia ohjeita, vai kelpaakop naapurin kummin kaiman mielipide? Selän takana toimiminen on ikävää kun itse haluat olla avoin ja mahdollisimman rehellinen. Lopulta näkisin että olemme samalla puolella kaikki, lasten parasta ajatellen. Mutta tällainen toiminta on minusta törkeää. ap

Mutta eihän tämä nyt ole mikään naapurin kummin kaima, vaan teidän lapsenne sijaisvanhempi, joka on sosiaalityöntekijöiden valitsema. Sijaisvanhemman kai täytyy käydä joku ko tehtävään valmentava koulutus?

Niin kyllä ja sijaisvanhempi monesti istuu meillä kahvilla, kun tuo lapset eli sikäli kyllä näkee meidän kodin joka viikko. Ainoa ongelma on ettei tiedä mitä teemme kun lähtee pois, eli ei voi varmaksi sanoa mitä lopulta touhuamme. Eikä siis suostunut arvailemaan. ap

Mutta sittenhän sinulla asiat on hyvin! Tämä kirjoittaa teistä tietysti ylistävän lausunnon, kun on kerran tuttavakin. Ko ihminen joutuu kyllä hankalaan välikäteen, kun ei varmasti voi mitään negatiivista sanoa perheestänne, vaikka ehkä haluaisikin :(

On edelleen kumma. Teki sossu niin tai näin niin aina teki väärinpäin. Joko ei puututa tarpeeksi nopeaan, kuten Erikan tapauksessa, tai sitten ulvotaan, kun sossu puuttuu.

Itse tunnen alkoholistipariskunnan , joka jaksoi möyhätä ja valittaa kun perkeleen sossut veivät lapset ja ihan hirveää vainoa oli. Kuitenkin lapset eivät saaneet välttämättä ruokaa tai puhtaita vaatteita, vanhemmat sammuiluvat kotiin yms.

Kannattaa muistaa, että sossun asiakkaista varmaan 90% pitää itseään täysin syyttöminä ja viattomina, huolimatta siitä millainen tilanne todellisuudessa olisi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen riittää, että normaali vanhemman luona käy vähän railakkaamman viikonlopun aikana poliisi ja sossutyöntekijä. Meillä se ainakin meni niin ja nyt on yhtä kyttäystä koko homma. Ollaan ihan tavalliset työssäkäyvät ihmiset ja korkeakoulutettuja. Lapset nukkuivat ja meillä oli käymässä kaksi tuttavapariskuntaa, niin alakerran naapurit päättivät tehdä tällaisen "jekun" ja kutsua paikalle poliisin ja olivat huolissaan lapsistamme. 

Ja paskan marjat.

Lapsia EI oteta huostaan siksi, että iltaa istutaan ja musiikki soi. Lasten huostaanotto on järein lastensuojelun toimenpide, ja se maksaa 70 tonnia vuodessa per lapsi.

Jos olitte kaikki tolkuttomassa humalassa, ja kykenemättömiä hoitamaan tarvittaessa lapsia, se on peruste väliaikaiseen huostaanottoon. Mutta sekin siis väliaikainen... teillä lienee pidempiaikainen huostaanotto kyseessä, joten EN todellakaan osta nyt tota sun selittelyä.

Oli kyse lastensuojelun asiakkaaksi joutumisesta, ei huostaanotosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saamme lapset siis kotiin kyllä, mutta miksi ihmeessä sosiaalityöntekijä yrittää painostaa tietämätöntä sijaria kirjoittamaan omasta päästään lausunnon? Mihin tällaista arvailulausuntoa tarvitaan? Väittävät että rytmimme on sekaisin vaikka käydään miehen kanssa töissä. En ymmärrä. ap

Mitä helv. se sossulle kuuluu mihin aikaan missäkin perheessä nukutaan ja herätään? Jos kouluun lapset kuitenkin menevät(jos ovat kouluikäisiä).

Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä arkeensa. Ja jos vanhemmat riekkuvat yömyöhään ja nukkuvat iltapäivään, niin eipä sitä säännöllisyyttä kovasti tule.

Varmaan sitten kannattaa lakiin määrätä monelta oltava viimeistään nukkumassa ja monelta herätä, ettei tule väärinkäsityksiä. Tätä valvomaan kotitarkastajat joka lapsiperheeseen aamuin illoin. Heti ilmoitus lasuun jos lakia rikottu. Useasta rikkomuksesta lapset huostaan ja vanhemmat käräjille.

Näin tulee taas uusia työpaikkojakin, Suomi nousuun!

Vierailija kirjoitti:

On edelleen kumma. Teki sossu niin tai näin niin aina teki väärinpäin. Joko ei puututa tarpeeksi nopeaan, kuten Erikan tapauksessa, tai sitten ulvotaan, kun sossu puuttuu.

Itse tunnen alkoholistipariskunnan , joka jaksoi möyhätä ja valittaa kun perkeleen sossut veivät lapset ja ihan hirveää vainoa oli. Kuitenkin lapset eivät saaneet välttämättä ruokaa tai puhtaita vaatteita, vanhemmat sammuiluvat kotiin yms.

Kannattaa muistaa, että sossun asiakkaista varmaan 90% pitää itseään täysin syyttöminä ja viattomina, huolimatta siitä millainen tilanne todellisuudessa olisi...

Nimenomaan tämä on sossun ammattitaidottomuutta, ei osata erottaa tosissaan apua tarvitsevia apua tarvitsemattomista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On edelleen kumma. Teki sossu niin tai näin niin aina teki väärinpäin. Joko ei puututa tarpeeksi nopeaan, kuten Erikan tapauksessa, tai sitten ulvotaan, kun sossu puuttuu.

Itse tunnen alkoholistipariskunnan , joka jaksoi möyhätä ja valittaa kun perkeleen sossut veivät lapset ja ihan hirveää vainoa oli. Kuitenkin lapset eivät saaneet välttämättä ruokaa tai puhtaita vaatteita, vanhemmat sammuiluvat kotiin yms.

Kannattaa muistaa, että sossun asiakkaista varmaan 90% pitää itseään täysin syyttöminä ja viattomina, huolimatta siitä millainen tilanne todellisuudessa olisi...

Nimenomaan tämä on sossun ammattitaidottomuutta, ei osata erottaa tosissaan apua tarvitsevia apua tarvitsemattomista.

Ja sekö on aina niin yksiselitteisen helppoa suorilta käsin sanoa kuka on oikeasti avun tarpeessa ja kuka ei? Voi luoja.

Kertoiko ap missään vaiheessa, miksi lapset alunperin sijoitettiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saamme lapset siis kotiin kyllä, mutta miksi ihmeessä sosiaalityöntekijä yrittää painostaa tietämätöntä sijaria kirjoittamaan omasta päästään lausunnon? Mihin tällaista arvailulausuntoa tarvitaan? Väittävät että rytmimme on sekaisin vaikka käydään miehen kanssa töissä. En ymmärrä. ap

Mitä helv. se sossulle kuuluu mihin aikaan missäkin perheessä nukutaan ja herätään? Jos kouluun lapset kuitenkin menevät(jos ovat kouluikäisiä).

Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä arkeensa. Ja jos vanhemmat riekkuvat yömyöhään ja nukkuvat iltapäivään, niin eipä sitä säännöllisyyttä kovasti tule.

Varmaan sitten kannattaa lakiin määrätä monelta oltava viimeistään nukkumassa ja monelta herätä, ettei tule väärinkäsityksiä. Tätä valvomaan kotitarkastajat joka lapsiperheeseen aamuin illoin. Heti ilmoitus lasuun jos lakia rikottu. Useasta rikkomuksesta lapset huostaan ja vanhemmat käräjille.

Näin tulee taas uusia työpaikkojakin, Suomi nousuun!

Höpöhöpö. Onhan ne nyt jo suositukset, milloin esim koululaisen pitäisi olla nukkumassa, että jaksaa seuraavana aamuna kouluun. Samoin pk-ikäisille on suositukset ja ohjeita ennen nukkumaanmenoa. Ja järkevät vanhemmat noudattavat näitä ihan lapsen parhaaksi.

"Miten kukaa normaali vanhempi joutuu edes lastensuojelun kanssa tekemisiin?"

Ööö, esimerkiksi siksi että lapsi ei ole "normaali" vaikka vanhempi olisikin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On edelleen kumma. Teki sossu niin tai näin niin aina teki väärinpäin. Joko ei puututa tarpeeksi nopeaan, kuten Erikan tapauksessa, tai sitten ulvotaan, kun sossu puuttuu.

Itse tunnen alkoholistipariskunnan , joka jaksoi möyhätä ja valittaa kun perkeleen sossut veivät lapset ja ihan hirveää vainoa oli. Kuitenkin lapset eivät saaneet välttämättä ruokaa tai puhtaita vaatteita, vanhemmat sammuiluvat kotiin yms.

Kannattaa muistaa, että sossun asiakkaista varmaan 90% pitää itseään täysin syyttöminä ja viattomina, huolimatta siitä millainen tilanne todellisuudessa olisi...

Nimenomaan tämä on sossun ammattitaidottomuutta, ei osata erottaa tosissaan apua tarvitsevia apua tarvitsemattomista.

Ja sekö on aina niin yksiselitteisen helppoa suorilta käsin sanoa kuka on oikeasti avun tarpeessa ja kuka ei? Voi luoja.

Ei ole todellakaan helppoa. Niinhän siinä Eerikankin tilanteessa vanhemmat valehtelivat sos työntekijöille päin naamaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On edelleen kumma. Teki sossu niin tai näin niin aina teki väärinpäin. Joko ei puututa tarpeeksi nopeaan, kuten Erikan tapauksessa, tai sitten ulvotaan, kun sossu puuttuu.

Itse tunnen alkoholistipariskunnan , joka jaksoi möyhätä ja valittaa kun perkeleen sossut veivät lapset ja ihan hirveää vainoa oli. Kuitenkin lapset eivät saaneet välttämättä ruokaa tai puhtaita vaatteita, vanhemmat sammuiluvat kotiin yms.

Kannattaa muistaa, että sossun asiakkaista varmaan 90% pitää itseään täysin syyttöminä ja viattomina, huolimatta siitä millainen tilanne todellisuudessa olisi...

Nimenomaan tämä on sossun ammattitaidottomuutta, ei osata erottaa tosissaan apua tarvitsevia apua tarvitsemattomista.

Ja sekö on aina niin yksiselitteisen helppoa suorilta käsin sanoa kuka on oikeasti avun tarpeessa ja kuka ei? Voi luoja.

Ei ole todellakaan helppoa. Niinhän siinä Eerikankin tilanteessa vanhemmat valehtelivat sos työntekijöille päin naamaa.

Näin juuri! Sossun vaan pitäisi ilmeisesti omata valheenpaljastin ja ennustajan ominaisuudet.

Vierailija kirjoitti:

Miten kukaa normaali vanhempi joutuu edes lastensuojelun kanssa tekemisiin?

Esim. asperger-lapsen vanhempi, joka yrittää saada lapselleen oikeanlaista tukea, voi joutua lastensuojelun kanssa tekemisiin enemmän kuin haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On edelleen kumma. Teki sossu niin tai näin niin aina teki väärinpäin. Joko ei puututa tarpeeksi nopeaan, kuten Erikan tapauksessa, tai sitten ulvotaan, kun sossu puuttuu.

Itse tunnen alkoholistipariskunnan , joka jaksoi möyhätä ja valittaa kun perkeleen sossut veivät lapset ja ihan hirveää vainoa oli. Kuitenkin lapset eivät saaneet välttämättä ruokaa tai puhtaita vaatteita, vanhemmat sammuiluvat kotiin yms.

Kannattaa muistaa, että sossun asiakkaista varmaan 90% pitää itseään täysin syyttöminä ja viattomina, huolimatta siitä millainen tilanne todellisuudessa olisi...

Nimenomaan tämä on sossun ammattitaidottomuutta, ei osata erottaa tosissaan apua tarvitsevia apua tarvitsemattomista.

Ja sekö on aina niin yksiselitteisen helppoa suorilta käsin sanoa kuka on oikeasti avun tarpeessa ja kuka ei? Voi luoja.

Ei ole todellakaan helppoa. Niinhän siinä Eerikankin tilanteessa vanhemmat valehtelivat sos työntekijöille päin naamaa.

Näin juuri! Sossun vaan pitäisi ilmeisesti omata valheenpaljastin ja ennustajan ominaisuudet.

Eerikan tapauksessa kylläkin se oli se sosiaalijohtajamummo ja lastensuojelun ammattilaisia vilisevä isän suku, joita lastensuojelu kumarteli, eikä kuunnellut koulua, äitiä tai lasta. Eli mitä suurimmassa määrin sossun moka.

Tällaisten keskustelujen ja "sossuvihalietsonnan" vuoksi en halua lastensuojeluun sosiaalityöntekijäksi, vaikka sossuksi kouluttaudunkin. Moniongelmaiset lastensuojelun asiakasvanhemmat voivat väittää ihan mitä vaan - siis iiiiiihan mitä vaan- valehdellen niin itselleen kuin muille ihmisille, selittäen ja kääntäen asiat aina itselleen edullisiksi. Asiakkaidenhan on helppo vähätellä omia virheitään ja ongelmiaan sekä kaivamalla kaivella jotain negatiivista sanottavaa "valtiovallasta" ja viranomaisista, jotta itse ei vaikuttaisi niin paskalta vanhemmalta (mitä todellisuudessa usein on ja joka on se perimmäinen syy miksi ylipäätään viranomaisten on ollut pakko puuttua lapsen oikeuksiin). Ihmiset lietsoontuu helposti mukaan näiden asiakkaiden tarinoihin ja vouhkaamiseen, koska viranomaisilla on aina jyrkkä vaitiolovelvollisuus ja toimivat aina lapsen edun mukaisesti - eli eivät voi oikaista asioita ja perustella päätöksiään tai toimiaan kenellekään ulkopuoliselle. Asiakas on usein myös suuren tunnemyllerryksen vallassa ja siinä psyykkisessä kaaoksessa tulee helposti (tahallisia) väärinymmärryksiä.

Avataanpas taas vähän tätä nykyistä lastensuojelun rakennetta:

Ensinnäkin, lastensuojelun asiakkuus ei ala aina automaattisesti, kun sosiaalitoimi saa lasuilmoituksen. Se on totta, että lasuilmoituksia väsätään myös aiheetta (koska kuka vaan voi sen tehdä ja tietyt ammattihenkilöt ovat velvollisia tekemään ilmoituksen matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisevästi, esim.jos vanhempi aloittaa päihdekuntoutuksen ilman että lapsesta olisi herännyt varsinaista huolta). Näissä tapauksissa sosiaalitoimi tietenkin selvittää lastensuojelun tarpeen, mutta asiakas ei ole lasun asiakas. Selvitys on vain pakko tehdä ja lisäksi tarjotaan tarvittavia palveluita tilanteen mukaisesti. Lasuilmoitus EI siis johda saman tien lasuasiakkuuteen. Joidenkin palveluiden saaminen edellyttää lapsiperheiden sosiaalihuollon asiakkuutta, mikä EI ole sama kuin lastensuojelu. Lastensuojelua tarvitaan oikeasti vain vaativimmissa tapauksissa.

Jos siis olet lasun asiakas (avohuolto tai sijaishuolto), asiat eivät todellakaan ole hyvin ja silloin varsinkin sosiaalityöntekijöiden on pakko ottaa kaikki osapuolet ja näkökulmat huomioon. On täysin lapsen edun mukaista ja asiaan kuuluvaa, että sijaisvanhempia konsultoidaan eli heidän näkemyksiään kysytään. Sijaisvanhempana on velvollisuus kertoa se, mitä on havainnut ja tietää lapsen tilanteesta. Tässä ap:n tapauksessakin on varmasti käynyt niin, että sosiaalityöntekijät ovat yksinkertaisesti vain halunneet kuulla, miten lapsella menee, onko lapsi tuonut jotain uusia asioita esiin puheessaan, onko sijaisvanhemmat tavanneet lapsen omat vanhemmat ja onko näissä tapaamisissa/yhteydenpidossa tullut esiin jotain, mitä sosiaalityöntekijät eivät vielä tiedä.

Tiedän kyllä, että jokaiseen ammattikuntaan kuuluu tyhmiä, ammattitaidottomia työntekijöitä ja on hyvin mahdollista, että ap:n sossut ovat menetelleet tai vähintäänkin ilmaisseet asiansa väärällä tavalla. Mutta siinä tapauksessa on asiakkaan vastuulla ottaa suoraan yhteyttä sossuunsa ja kysyä suoraan, onko tämä totta ja miksi näin toimivat. Ap voisi vaikka pyytää kirjallista selvitystä sossuilta, miksi ja mitä näkemystä he tarkalleen ottaen pyytävät tältä sijaisvanhemmalta. Sama koskee sijaisvanhempaa: jos sijaisvanhempi ei ymmärrä, miksi näin toimitaan ja mitä hänen tarkalleen ottaen tulisi kertoa sossuille, hän voi pyytää selvitystä kirjallisesti. Jos sossut siltikin toimivat kyseenalaisesti tai siinä on jotain epäselvää, ottakaa herran jumala yhteyttä SOSIAALIASIAMIEHEEN ja johtavaan sossuu. Älkää nyt jeesus soikoon täällä mammapalstalla vouhkatko ja velloko epävarmuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Tällaisten keskustelujen ja "sossuvihalietsonnan" vuoksi en halua lastensuojeluun sosiaalityöntekijäksi, vaikka sossuksi kouluttaudunkin. Moniongelmaiset lastensuojelun asiakasvanhemmat voivat väittää ihan mitä vaan - siis iiiiiihan mitä vaan- valehdellen niin itselleen kuin muille ihmisille, selittäen ja kääntäen asiat aina itselleen edullisiksi. Asiakkaidenhan on helppo vähätellä omia virheitään ja ongelmiaan sekä kaivamalla kaivella jotain negatiivista sanottavaa "valtiovallasta" ja viranomaisista, jotta itse ei vaikuttaisi niin paskalta vanhemmalta (mitä todellisuudessa usein on ja joka on se perimmäinen syy miksi ylipäätään viranomaisten on ollut pakko puuttua lapsen oikeuksiin). Ihmiset lietsoontuu helposti mukaan näiden asiakkaiden tarinoihin ja vouhkaamiseen, koska viranomaisilla on aina jyrkkä vaitiolovelvollisuus ja toimivat aina lapsen edun mukaisesti - eli eivät voi oikaista asioita ja perustella päätöksiään tai toimiaan kenellekään ulkopuoliselle. Asiakas on usein myös suuren tunnemyllerryksen vallassa ja siinä psyykkisessä kaaoksessa tulee helposti (tahallisia) väärinymmärryksiä.

Avataanpas taas vähän tätä nykyistä lastensuojelun rakennetta:

Ensinnäkin, lastensuojelun asiakkuus ei ala aina automaattisesti, kun sosiaalitoimi saa lasuilmoituksen. Se on totta, että lasuilmoituksia väsätään myös aiheetta (koska kuka vaan voi sen tehdä ja tietyt ammattihenkilöt ovat velvollisia tekemään ilmoituksen matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisevästi, esim.jos vanhempi aloittaa päihdekuntoutuksen ilman että lapsesta olisi herännyt varsinaista huolta). Näissä tapauksissa sosiaalitoimi tietenkin selvittää lastensuojelun tarpeen, mutta asiakas ei ole lasun asiakas. Selvitys on vain pakko tehdä ja lisäksi tarjotaan tarvittavia palveluita tilanteen mukaisesti. Lasuilmoitus EI siis johda saman tien lasuasiakkuuteen. Joidenkin palveluiden saaminen edellyttää lapsiperheiden sosiaalihuollon asiakkuutta, mikä EI ole sama kuin lastensuojelu. Lastensuojelua tarvitaan oikeasti vain vaativimmissa tapauksissa.

Jos siis olet lasun asiakas (avohuolto tai sijaishuolto), asiat eivät todellakaan ole hyvin ja silloin varsinkin sosiaalityöntekijöiden on pakko ottaa kaikki osapuolet ja näkökulmat huomioon. On täysin lapsen edun mukaista ja asiaan kuuluvaa, että sijaisvanhempia konsultoidaan eli heidän näkemyksiään kysytään. Sijaisvanhempana on velvollisuus kertoa se, mitä on havainnut ja tietää lapsen tilanteesta. Tässä ap:n tapauksessakin on varmasti käynyt niin, että sosiaalityöntekijät ovat yksinkertaisesti vain halunneet kuulla, miten lapsella menee, onko lapsi tuonut jotain uusia asioita esiin puheessaan, onko sijaisvanhemmat tavanneet lapsen omat vanhemmat ja onko näissä tapaamisissa/yhteydenpidossa tullut esiin jotain, mitä sosiaalityöntekijät eivät vielä tiedä.

Tiedän kyllä, että jokaiseen ammattikuntaan kuuluu tyhmiä, ammattitaidottomia työntekijöitä ja on hyvin mahdollista, että ap:n sossut ovat menetelleet tai vähintäänkin ilmaisseet asiansa väärällä tavalla. Mutta siinä tapauksessa on asiakkaan vastuulla ottaa suoraan yhteyttä sossuunsa ja kysyä suoraan, onko tämä totta ja miksi näin toimivat. Ap voisi vaikka pyytää kirjallista selvitystä sossuilta, miksi ja mitä näkemystä he tarkalleen ottaen pyytävät tältä sijaisvanhemmalta. Sama koskee sijaisvanhempaa: jos sijaisvanhempi ei ymmärrä, miksi näin toimitaan ja mitä hänen tarkalleen ottaen tulisi kertoa sossuille, hän voi pyytää selvitystä kirjallisesti. Jos sossut siltikin toimivat kyseenalaisesti tai siinä on jotain epäselvää, ottakaa herran jumala yhteyttä SOSIAALIASIAMIEHEEN ja johtavaan sossuu. Älkää nyt jeesus soikoon täällä mammapalstalla vouhkatko ja velloko epävarmuudessa.

Jos ja kun sosiaalivirasto möhlii, ei kannata jäädä setvimään heidän kanssaan, vaan tehdä suoraan kantelu aluehallintovirastoon.

Ja jos jo ennen alalle hakeutumista, on valinnut pääaineekseen uhriutumisen, kannattaa lasten takia pysyä poissa sieltä lastensuojelujsta.

Ihmettelen muuten ristiriitaa siinä, että lastensuojelu itse korostaa, että kuka lapsiperhe vaan voi joskus tarvita tukea, mutta jos sitä tukea sitten erehtyy hakemaan lastensuojelusta, onkin heps kukkuu samantien vastenmielinen moniongelmaperhe.

Vierailija kirjoitti:

Siihen riittää, että normaali vanhemman luona käy vähän railakkaamman viikonlopun aikana poliisi ja sossutyöntekijä. Meillä se ainakin meni niin ja nyt on yhtä kyttäystä koko homma. Ollaan ihan tavalliset työssäkäyvät ihmiset ja korkeakoulutettuja. Lapset nukkuivat ja meillä oli käymässä kaksi tuttavapariskuntaa, niin alakerran naapurit päättivät tehdä tällaisen "jekun" ja kutsua paikalle poliisin ja olivat huolissaan lapsistamme. 

  No ei ne kyllä pelkästä meluamisilmoituksesta sossutädit jouda yöllä juoksemaan minnekään.  Kyllä nyt puhut omaan päähäsi asian nurinpäin.  Poliisi vasta ilmoittaa sossulle jos tarvitaan lasten takia tulemaan.  Ensin he koputtaa ovelle ja käy katsomassa oltaisko vähän hiljempaa.  Ja jos huomaavat että lapset siellä rypee lattialla oksenuksessa kun vanhemmat örveltää  niin varmasti tulee sossutäti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisten keskustelujen ja "sossuvihalietsonnan" vuoksi en halua lastensuojeluun sosiaalityöntekijäksi, vaikka sossuksi kouluttaudunkin. Moniongelmaiset lastensuojelun asiakasvanhemmat voivat väittää ihan mitä vaan - siis iiiiiihan mitä vaan- valehdellen niin itselleen kuin muille ihmisille, selittäen ja kääntäen asiat aina itselleen edullisiksi. Asiakkaidenhan on helppo vähätellä omia virheitään ja ongelmiaan sekä kaivamalla kaivella jotain negatiivista sanottavaa "valtiovallasta" ja viranomaisista, jotta itse ei vaikuttaisi niin paskalta vanhemmalta (mitä todellisuudessa usein on ja joka on se perimmäinen syy miksi ylipäätään viranomaisten on ollut pakko puuttua lapsen oikeuksiin). Ihmiset lietsoontuu helposti mukaan näiden asiakkaiden tarinoihin ja vouhkaamiseen, koska viranomaisilla on aina jyrkkä vaitiolovelvollisuus ja toimivat aina lapsen edun mukaisesti - eli eivät voi oikaista asioita ja perustella päätöksiään tai toimiaan kenellekään ulkopuoliselle. Asiakas on usein myös suuren tunnemyllerryksen vallassa ja siinä psyykkisessä kaaoksessa tulee helposti (tahallisia) väärinymmärryksiä.

Avataanpas taas vähän tätä nykyistä lastensuojelun rakennetta:

Ensinnäkin, lastensuojelun asiakkuus ei ala aina automaattisesti, kun sosiaalitoimi saa lasuilmoituksen. Se on totta, että lasuilmoituksia väsätään myös aiheetta (koska kuka vaan voi sen tehdä ja tietyt ammattihenkilöt ovat velvollisia tekemään ilmoituksen matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisevästi, esim.jos vanhempi aloittaa päihdekuntoutuksen ilman että lapsesta olisi herännyt varsinaista huolta). Näissä tapauksissa sosiaalitoimi tietenkin selvittää lastensuojelun tarpeen, mutta asiakas ei ole lasun asiakas. Selvitys on vain pakko tehdä ja lisäksi tarjotaan tarvittavia palveluita tilanteen mukaisesti. Lasuilmoitus EI siis johda saman tien lasuasiakkuuteen. Joidenkin palveluiden saaminen edellyttää lapsiperheiden sosiaalihuollon asiakkuutta, mikä EI ole sama kuin lastensuojelu. Lastensuojelua tarvitaan oikeasti vain vaativimmissa tapauksissa.

Jos siis olet lasun asiakas (avohuolto tai sijaishuolto), asiat eivät todellakaan ole hyvin ja silloin varsinkin sosiaalityöntekijöiden on pakko ottaa kaikki osapuolet ja näkökulmat huomioon. On täysin lapsen edun mukaista ja asiaan kuuluvaa, että sijaisvanhempia konsultoidaan eli heidän näkemyksiään kysytään. Sijaisvanhempana on velvollisuus kertoa se, mitä on havainnut ja tietää lapsen tilanteesta. Tässä ap:n tapauksessakin on varmasti käynyt niin, että sosiaalityöntekijät ovat yksinkertaisesti vain halunneet kuulla, miten lapsella menee, onko lapsi tuonut jotain uusia asioita esiin puheessaan, onko sijaisvanhemmat tavanneet lapsen omat vanhemmat ja onko näissä tapaamisissa/yhteydenpidossa tullut esiin jotain, mitä sosiaalityöntekijät eivät vielä tiedä.

Tiedän kyllä, että jokaiseen ammattikuntaan kuuluu tyhmiä, ammattitaidottomia työntekijöitä ja on hyvin mahdollista, että ap:n sossut ovat menetelleet tai vähintäänkin ilmaisseet asiansa väärällä tavalla. Mutta siinä tapauksessa on asiakkaan vastuulla ottaa suoraan yhteyttä sossuunsa ja kysyä suoraan, onko tämä totta ja miksi näin toimivat. Ap voisi vaikka pyytää kirjallista selvitystä sossuilta, miksi ja mitä näkemystä he tarkalleen ottaen pyytävät tältä sijaisvanhemmalta. Sama koskee sijaisvanhempaa: jos sijaisvanhempi ei ymmärrä, miksi näin toimitaan ja mitä hänen tarkalleen ottaen tulisi kertoa sossuille, hän voi pyytää selvitystä kirjallisesti. Jos sossut siltikin toimivat kyseenalaisesti tai siinä on jotain epäselvää, ottakaa herran jumala yhteyttä SOSIAALIASIAMIEHEEN ja johtavaan sossuu. Älkää nyt jeesus soikoon täällä mammapalstalla vouhkatko ja velloko epävarmuudessa.

Jos ja kun sosiaalivirasto möhlii, ei kannata jäädä setvimään heidän kanssaan, vaan tehdä suoraan kantelu aluehallintovirastoon.

Ja jos jo ennen alalle hakeutumista, on valinnut pääaineekseen uhriutumisen, kannattaa lasten takia pysyä poissa sieltä lastensuojelujsta.

Ihmettelen muuten ristiriitaa siinä, että lastensuojelu itse korostaa, että kuka lapsiperhe vaan voi joskus tarvita tukea, mutta jos sitä tukea sitten erehtyy hakemaan lastensuojelusta, onkin heps kukkuu samantien vastenmielinen moniongelmaperhe.

Edelleen: Jos lapsiperhe tarvitsee tukea, sen saa ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Eli kyllä lasuasiakkaat ovat usein moniongelmaisia. Btw, kukaan ei sanonut "vastenmielinen moniongelmaperhe". Sä lisäsit sen ihan itse. Oliko kenties freudilainen lipsahdus ja ajattelet ITSE lasun asiakkaat vastenmielisiksi?

Moniongelmaisuus voi tarkoittaa esim.vanhemman päihdeongelma + lapsen perustarpeista ei huolehdita + talousvaikeudet.

Toki voi ottaa yhteyttä Aviinkin, mutta saat varautua, että silloin asian hoitamisessa kestää. Suosittelen siis edelleen sos.asiamiestä, koska tällaisessa ap:n tapauksessa Avista varmaan tod.näk. käskettäisiin ensin olemaan yhteydessä sos.asiamieheen. Mutta tee miten lystäät, itsepähän tiesi valitset.

Ja niinhän minä sanoin: en aio mennä lasuun töihin, koska se on täyttä paskaa. Joten älä huoli. Sinulle sen sijaan ehdottaisin peruskoulun äidinkielen tunteja, jotta saisit harjoitusta luetunymmärtämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisten keskustelujen ja "sossuvihalietsonnan" vuoksi en halua lastensuojeluun sosiaalityöntekijäksi, vaikka sossuksi kouluttaudunkin. Moniongelmaiset lastensuojelun asiakasvanhemmat voivat väittää ihan mitä vaan - siis iiiiiihan mitä vaan- valehdellen niin itselleen kuin muille ihmisille, selittäen ja kääntäen asiat aina itselleen edullisiksi. Asiakkaidenhan on helppo vähätellä omia virheitään ja ongelmiaan sekä kaivamalla kaivella jotain negatiivista sanottavaa "valtiovallasta" ja viranomaisista, jotta itse ei vaikuttaisi niin paskalta vanhemmalta (mitä todellisuudessa usein on ja joka on se perimmäinen syy miksi ylipäätään viranomaisten on ollut pakko puuttua lapsen oikeuksiin). Ihmiset lietsoontuu helposti mukaan näiden asiakkaiden tarinoihin ja vouhkaamiseen, koska viranomaisilla on aina jyrkkä vaitiolovelvollisuus ja toimivat aina lapsen edun mukaisesti - eli eivät voi oikaista asioita ja perustella päätöksiään tai toimiaan kenellekään ulkopuoliselle. Asiakas on usein myös suuren tunnemyllerryksen vallassa ja siinä psyykkisessä kaaoksessa tulee helposti (tahallisia) väärinymmärryksiä.

Avataanpas taas vähän tätä nykyistä lastensuojelun rakennetta:

Ensinnäkin, lastensuojelun asiakkuus ei ala aina automaattisesti, kun sosiaalitoimi saa lasuilmoituksen. Se on totta, että lasuilmoituksia väsätään myös aiheetta (koska kuka vaan voi sen tehdä ja tietyt ammattihenkilöt ovat velvollisia tekemään ilmoituksen matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisevästi, esim.jos vanhempi aloittaa päihdekuntoutuksen ilman että lapsesta olisi herännyt varsinaista huolta). Näissä tapauksissa sosiaalitoimi tietenkin selvittää lastensuojelun tarpeen, mutta asiakas ei ole lasun asiakas. Selvitys on vain pakko tehdä ja lisäksi tarjotaan tarvittavia palveluita tilanteen mukaisesti. Lasuilmoitus EI siis johda saman tien lasuasiakkuuteen. Joidenkin palveluiden saaminen edellyttää lapsiperheiden sosiaalihuollon asiakkuutta, mikä EI ole sama kuin lastensuojelu. Lastensuojelua tarvitaan oikeasti vain vaativimmissa tapauksissa.

Jos siis olet lasun asiakas (avohuolto tai sijaishuolto), asiat eivät todellakaan ole hyvin ja silloin varsinkin sosiaalityöntekijöiden on pakko ottaa kaikki osapuolet ja näkökulmat huomioon. On täysin lapsen edun mukaista ja asiaan kuuluvaa, että sijaisvanhempia konsultoidaan eli heidän näkemyksiään kysytään. Sijaisvanhempana on velvollisuus kertoa se, mitä on havainnut ja tietää lapsen tilanteesta. Tässä ap:n tapauksessakin on varmasti käynyt niin, että sosiaalityöntekijät ovat yksinkertaisesti vain halunneet kuulla, miten lapsella menee, onko lapsi tuonut jotain uusia asioita esiin puheessaan, onko sijaisvanhemmat tavanneet lapsen omat vanhemmat ja onko näissä tapaamisissa/yhteydenpidossa tullut esiin jotain, mitä sosiaalityöntekijät eivät vielä tiedä.

Tiedän kyllä, että jokaiseen ammattikuntaan kuuluu tyhmiä, ammattitaidottomia työntekijöitä ja on hyvin mahdollista, että ap:n sossut ovat menetelleet tai vähintäänkin ilmaisseet asiansa väärällä tavalla. Mutta siinä tapauksessa on asiakkaan vastuulla ottaa suoraan yhteyttä sossuunsa ja kysyä suoraan, onko tämä totta ja miksi näin toimivat. Ap voisi vaikka pyytää kirjallista selvitystä sossuilta, miksi ja mitä näkemystä he tarkalleen ottaen pyytävät tältä sijaisvanhemmalta. Sama koskee sijaisvanhempaa: jos sijaisvanhempi ei ymmärrä, miksi näin toimitaan ja mitä hänen tarkalleen ottaen tulisi kertoa sossuille, hän voi pyytää selvitystä kirjallisesti. Jos sossut siltikin toimivat kyseenalaisesti tai siinä on jotain epäselvää, ottakaa herran jumala yhteyttä SOSIAALIASIAMIEHEEN ja johtavaan sossuu. Älkää nyt jeesus soikoon täällä mammapalstalla vouhkatko ja velloko epävarmuudessa.

Jos ja kun sosiaalivirasto möhlii, ei kannata jäädä setvimään heidän kanssaan, vaan tehdä suoraan kantelu aluehallintovirastoon.

Ja jos jo ennen alalle hakeutumista, on valinnut pääaineekseen uhriutumisen, kannattaa lasten takia pysyä poissa sieltä lastensuojelujsta.

Ihmettelen muuten ristiriitaa siinä, että lastensuojelu itse korostaa, että kuka lapsiperhe vaan voi joskus tarvita tukea, mutta jos sitä tukea sitten erehtyy hakemaan lastensuojelusta, onkin heps kukkuu samantien vastenmielinen moniongelmaperhe.

Edelleen: Jos lapsiperhe tarvitsee tukea, sen saa ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Eli kyllä lasuasiakkaat ovat usein moniongelmaisia. Btw, kukaan ei sanonut "vastenmielinen moniongelmaperhe". Sä lisäsit sen ihan itse. Oliko kenties freudilainen lipsahdus ja ajattelet ITSE lasun asiakkaat vastenmielisiksi?

Moniongelmaisuus voi tarkoittaa esim.vanhemman päihdeongelma + lapsen perustarpeista ei huolehdita + talousvaikeudet.

Toki voi ottaa yhteyttä Aviinkin, mutta saat varautua, että silloin asian hoitamisessa kestää. Suosittelen siis edelleen sos.asiamiestä, koska tällaisessa ap:n tapauksessa Avista varmaan tod.näk. käskettäisiin ensin olemaan yhteydessä sos.asiamieheen. Mutta tee miten lystäät, itsepähän tiesi valitset.

Ja niinhän minä sanoin: en aio mennä lasuun töihin, koska se on täyttä paskaa. Joten älä huoli. Sinulle sen sijaan ehdottaisin peruskoulun äidinkielen tunteja, jotta saisit harjoitusta luetunymmärtämiseen.

Luetun ymmärtäminen ei ole yhdyssana.

Sinun suosituksesi eivät ketään kiinnosta. Aluehallintovirasto on puolueettomampi. Sosiaalivirasto ei omia mokiaan selvitä. Ja nopeampikin se Aluehallintovirasto on.

Ja Aluehallintovirasto muuten käsittelee kantelut ihan kanteluina. Ei tod kehota johonkin sosiaaliasiameheen ottamaan yhteyttä! Älä viitsi jakaa täysin väärää tietoa.