Lastensuojelun sosiaalityöntekijä pyysi arvailulausuntoa elämästämme sijaisvanhemmalta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen riittää, että normaali vanhemman luona käy vähän railakkaamman viikonlopun aikana poliisi ja sossutyöntekijä. Meillä se ainakin meni niin ja nyt on yhtä kyttäystä koko homma. Ollaan ihan tavalliset työssäkäyvät ihmiset ja korkeakoulutettuja. Lapset nukkuivat ja meillä oli käymässä kaksi tuttavapariskuntaa, niin alakerran naapurit päättivät tehdä tällaisen "jekun" ja kutsua paikalle poliisin ja olivat huolissaan lapsistamme. 

Jos tässä tilanteessa olisi oikeasti kaikki ollut kunnossa, ei lapsia olisi sijoitettu minnekään. Poliisit ja lastensuojelun sossu olisivat pistuneet ja kirojittaneet toimenpidepäiväkirjaan että turha Käynti.

Sijaisvanhemmilta voidaan pyytää lausuntoa esim siitä, mitä lapset kertovat kotioloistaa n heille. Sellaista lausuntoa ei mielellään pyydetä, koska lapset ovat lapsia ja tarinoissa voi olla kaikenlaista ielikuvitusta mukana, eikä lapsilta koskaan saa maallikko kysellä mitään (koska vaara tuottaa muistoja on olemassa). Mutta lasten itse kertomien tarinoiden avulla voidaan arvioida, tarvitaanko lastenpsykologia puhuttamaan lapsia.

Niin, sitten saadaan sijaiskodista parhaassa tapauksessa sellaisia juttuja kuin Auerin lasten kohdalta. Kun sijaiskoti ei halua menettää kultamunaansa.

tää on jännä. JOS lapsia oikeasti otettais huostaan niin olemattomin perustein kun väität, "kultamunanhan" saisi korvattua uudella käden käänteessä. Oikeasti ne hoitokorvaukset on aika pieniä.

No Anneli Auerin kohdallahan on puhuttu tuhansien eurojen ( jopa 8000 e/ kk ) korvauksista kolmelle lapselle,  mikä maksettiin Anneli A:n veljelle ja tämän vaimolle.

Hyvässä duunissa pitää olla, että tuohon yltää.

Eeh... Eiköhän tuossa puhuta jostain ihan muusta korvauksista.

Sijaisperheiden korvaukset ei ole mitään isoja. Jos olisi isot taksat, niin eiköhän meillä olisi joka toinen kotitalous sijaisperheenä.

No tämä nyt on ollut ihan uutisissa tämä Auerin veljen saama korvaussumma, joka on niin järjetön, että ei ihme, että lapset siellä vähän sekoavat ja alkavat selittää mitä sattuu.

Palkkio vai korvaus vai molemmat yhteensä? Toivottavasti kukaan ei luule, että sijaisvanhemmat oikeasti saisivat tuollaisia summia.

Kyllä ne summat ihan julkisuudessa oli ja suuria olivat. Ja monellahan on niitä sijaislapsia paljon. Äitienpäivänä palkitaan sijaisäitejä jotka hoitaneet satoja lapsia. Se on ihan elinkeino Pohjois-Suomessa.

Sijoitettuja lapsia voi olla omat lapset mukaan lukien yhteensä neljä. Jos siis perheessä on jo kaksi lasta, sijoitettuja voi olla enintään kaksi. En tiedä mikä on ollut syynä moisiin jättikorvauksiin, mutta muut sijarit eivät sellaisia saa. Sijaisvanhempia on joka puolella maata. Missään ei ole sellaista pitäjää, jossa tämä olisi ensisijainen elinkeino. terkuin pohjoissuomalainen sijari.

No kyllä se sijaisäitiys on yleisempää syrjäseuduilla joissa muuta ansiota ei oel ja asuntoihin mahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kukaa normaali vanhempi joutuu edes lastensuojelun kanssa tekemisiin?

Esim. asperger-lapsen vanhempi, joka yrittää saada lapselleen oikeanlaista tukea, voi joutua lastensuojelun kanssa tekemisiin enemmän kuin haluaisi.

Tämä on yllättävän yleistä neurologisista ongelmista kärsivien lasten kohdalla. Äärimmäisissä tapauksissa puhutaan jopa "hoidollisista huostaanotoista", mikä tarkoittaa siis sitä, että lapsi ei saa tarvitsemaansa kuntoutusta/hoitoa muuten kuin huostaanotettuna, koska hoitoa/kuntoutusta järjestäviä laitospaikkoja ei ole terveydenhoidon puolella. Kuntoutusta on saatavilla pääsääntöisesti vain yksityisissä lastensuojelulaitoksissa, joihin pääsee ainoastaan lastensuojelun asiakkuuden kautta ja pitkäaikaishoitoon vain huostaanotettuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen riittää, että normaali vanhemman luona käy vähän railakkaamman viikonlopun aikana poliisi ja sossutyöntekijä. Meillä se ainakin meni niin ja nyt on yhtä kyttäystä koko homma. Ollaan ihan tavalliset työssäkäyvät ihmiset ja korkeakoulutettuja. Lapset nukkuivat ja meillä oli käymässä kaksi tuttavapariskuntaa, niin alakerran naapurit päättivät tehdä tällaisen "jekun" ja kutsua paikalle poliisin ja olivat huolissaan lapsistamme. 

Jos tässä tilanteessa olisi oikeasti kaikki ollut kunnossa, ei lapsia olisi sijoitettu minnekään. Poliisit ja lastensuojelun sossu olisivat pistuneet ja kirojittaneet toimenpidepäiväkirjaan että turha Käynti.

Sijaisvanhemmilta voidaan pyytää lausuntoa esim siitä, mitä lapset kertovat kotioloistaa n heille. Sellaista lausuntoa ei mielellään pyydetä, koska lapset ovat lapsia ja tarinoissa voi olla kaikenlaista ielikuvitusta mukana, eikä lapsilta koskaan saa maallikko kysellä mitään (koska vaara tuottaa muistoja on olemassa). Mutta lasten itse kertomien tarinoiden avulla voidaan arvioida, tarvitaanko lastenpsykologia puhuttamaan lapsia.

Niin, sitten saadaan sijaiskodista parhaassa tapauksessa sellaisia juttuja kuin Auerin lasten kohdalta. Kun sijaiskoti ei halua menettää kultamunaansa.

tää on jännä. JOS lapsia oikeasti otettais huostaan niin olemattomin perustein kun väität, "kultamunanhan" saisi korvattua uudella käden käänteessä. Oikeasti ne hoitokorvaukset on aika pieniä.

No Anneli Auerin kohdallahan on puhuttu tuhansien eurojen ( jopa 8000 e/ kk ) korvauksista kolmelle lapselle,  mikä maksettiin Anneli A:n veljelle ja tämän vaimolle.

Hyvässä duunissa pitää olla, että tuohon yltää.

Eeh... Eiköhän tuossa puhuta jostain ihan muusta korvauksista.

Sijaisperheiden korvaukset ei ole mitään isoja. Jos olisi isot taksat, niin eiköhän meillä olisi joka toinen kotitalous sijaisperheenä.

No tämä nyt on ollut ihan uutisissa tämä Auerin veljen saama korvaussumma, joka on niin järjetön, että ei ihme, että lapset siellä vähän sekoavat ja alkavat selittää mitä sattuu.

Palkkio vai korvaus vai molemmat yhteensä? Toivottavasti kukaan ei luule, että sijaisvanhemmat oikeasti saisivat tuollaisia summia.

Kyllä ne summat ihan julkisuudessa oli ja suuria olivat. Ja monellahan on niitä sijaislapsia paljon. Äitienpäivänä palkitaan sijaisäitejä jotka hoitaneet satoja lapsia. Se on ihan elinkeino Pohjois-Suomessa.

Sijoitettuja lapsia voi olla omat lapset mukaan lukien yhteensä neljä. Jos siis perheessä on jo kaksi lasta, sijoitettuja voi olla enintään kaksi. En tiedä mikä on ollut syynä moisiin jättikorvauksiin, mutta muut sijarit eivät sellaisia saa. Sijaisvanhempia on joka puolella maata. Missään ei ole sellaista pitäjää, jossa tämä olisi ensisijainen elinkeino. terkuin pohjoissuomalainen sijari.

No kyllä se sijaisäitiys on yleisempää syrjäseuduilla joissa muuta ansiota ei oel ja asuntoihin mahtuu.

Laitahan linkkiä.

En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta jos sijoitusta kerran ollaan lopettamassa, niin pitähään sosiaalityöntekijän tietää sijaisvanhemman mielipide siitä voidaanko lasta kotiuttaa,

Ja kait ne silloin pyytävät arvion sijaisvanhemmilta onko apn koti sellainen jonne lapsi voidaan palauttaa.

Kannattaa ihmeessä lyödä kapuloita rattaisiin ja sitten ihmetellä kun lapset onkin huostassa.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä kirjoitti:

Kuule kuka vaan voi sairastua tai joutua onnettomuuteen tai ero. Ei ole häpeä jos hakee apua /tai naapurit ilmoittaneet. Lastensuojelu tekee hyvää myös. Itsellä on kokemus olen itse terveydenhoitoalalla ja jouduin autokolariin jossa tuli pahoja vammoja sain heti perhetyöntekijän sekä kodinhoitajan sain nukkua. Kun ihana nainen siivoili ja heräsin pullan tuoksuun. Ei ole aina negatiivista muistakaa kuka vaan voi joutua siihen tilanteeseen. Naisille tiedoksi yleensä miehet lähtee jos sairastutte turha esittää parempaa ja olla koppava.

Monin paikoin lastensuojelusta ei saa minkäänlaista käytännön apua. Pelkkää keskustelemista, minkä moni kokee vain entistä kuormittavammaksi, kun pitää ehtiä viihdyttämään sitä muistiinpanojaan kirjaavaa tätikaksikkoa.

Muistan kyllä miten minunkin äitini 70-luvulla kävi sappikivileikkauksessa ja suonikohjuleikkauksessa ja meille tuli pitkäksi aikaa kodinhoitaja. Itseltäni murtui selkä onnettomuudessa ja sairaaöan sossu vain totesi, että kyllähän te pärjäätte, eikä avusta tietoakaan...

70-luvulla... tirsk. Ajathan eivät ole yhtään tuosta muuttuneet... Ja mitä apua sä sitten olisit enempää tarvinut, jos teillä oli jo kodinhoitaja? Jotain terapeuttia? Erillistä lastenhoitajaa? Rahaa? Eihän sossu mikään ihmeparantaja ole, vaan todennäköisesti silloin 70-luvullakin myönsi sitä kodinhoitoapua. Niin kuin nykyäänkin. Mitä te edes kuvittelette niiden sossujen olevan? Jotain terapeuttiraha-automaattisiivoojaterveydenhoitajalapsenvahteja? Sossut myöntävät taloudellista tukea ja palveluita arvioituaan asiakkaan tilanteen. Thats it. Ja jos asiakas kokee jotain tarvitsevansa, niin aukaiskoon suunsa. Kyllä sossut kysyy aina, että mitä tarvitsette, onko jotain mitä toivotte, mikä auttaisi teitä tässä tilanteessa jne. Mutta jos asiakas ei kykene avaamaan suutaan ja ilmaisemaan niin se on sitten voivoi. Sossut ei edelleenkään ole mitään ajatuksenlukijoita tai valheenpaljastimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä kirjoitti:

Kuule kuka vaan voi sairastua tai joutua onnettomuuteen tai ero. Ei ole häpeä jos hakee apua /tai naapurit ilmoittaneet. Lastensuojelu tekee hyvää myös. Itsellä on kokemus olen itse terveydenhoitoalalla ja jouduin autokolariin jossa tuli pahoja vammoja sain heti perhetyöntekijän sekä kodinhoitajan sain nukkua. Kun ihana nainen siivoili ja heräsin pullan tuoksuun. Ei ole aina negatiivista muistakaa kuka vaan voi joutua siihen tilanteeseen. Naisille tiedoksi yleensä miehet lähtee jos sairastutte turha esittää parempaa ja olla koppava.

Monin paikoin lastensuojelusta ei saa minkäänlaista käytännön apua. Pelkkää keskustelemista, minkä moni kokee vain entistä kuormittavammaksi, kun pitää ehtiä viihdyttämään sitä muistiinpanojaan kirjaavaa tätikaksikkoa.

Muistan kyllä miten minunkin äitini 70-luvulla kävi sappikivileikkauksessa ja suonikohjuleikkauksessa ja meille tuli pitkäksi aikaa kodinhoitaja. Itseltäni murtui selkä onnettomuudessa ja sairaaöan sossu vain totesi, että kyllähän te pärjäätte, eikä avusta tietoakaan...

70-luvulla... tirsk. Ajathan eivät ole yhtään tuosta muuttuneet... Ja mitä apua sä sitten olisit enempää tarvinut, jos teillä oli jo kodinhoitaja? Jotain terapeuttia? Erillistä lastenhoitajaa? Rahaa? Eihän sossu mikään ihmeparantaja ole, vaan todennäköisesti silloin 70-luvullakin myönsi sitä kodinhoitoapua. Niin kuin nykyäänkin. Mitä te edes kuvittelette niiden sossujen olevan? Jotain terapeuttiraha-automaattisiivoojaterveydenhoitajalapsenvahteja? Sossut myöntävät taloudellista tukea ja palveluita arvioituaan asiakkaan tilanteen. Thats it. Ja jos asiakas kokee jotain tarvitsevansa, niin aukaiskoon suunsa. Kyllä sossut kysyy aina, että mitä tarvitsette, onko jotain mitä toivotte, mikä auttaisi teitä tässä tilanteessa jne. Mutta jos asiakas ei kykene avaamaan suutaan ja ilmaisemaan niin se on sitten voivoi. Sossut ei edelleenkään ole mitään ajatuksenlukijoita tai valheenpaljastimia.

Vastasin kommenttiin jossa selitettiin että lastensuojelusta saa muka leivonta- ja kodinhoitoapua jos äiti sairastuu. Ei saa. Edes vakavan onnettomuuden jälkeen.

Ennen sai. Ihan rutiinileikkausten jälkeen.

Hohhoijaa. T. Sossu

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta jos sijoitusta kerran ollaan lopettamassa, niin pitähään sosiaalityöntekijän tietää sijaisvanhemman mielipide siitä voidaanko lasta kotiuttaa,

Ja kait ne silloin pyytävät arvion sijaisvanhemmilta onko apn koti sellainen jonne lapsi voidaan palauttaa.

Kannattaa ihmeessä lyödä kapuloita rattaisiin ja sitten ihmetellä kun lapset onkin huostassa.

Et näköjään vaivautunut lukemaan edes aloitusta. Ei sosiaalityöntekijät kysyneet sijarin mielipidettä vaan pyysivät arvaamaan mitä mahdollisesti kotona keskenämme touhuamme. Sinänsä typerä lausuntopyyntö ja vielä kirjallisena, eikä sijari tähän suostunut. Kysyisivät lapsilta jos epäilevät että me valehtelemme. ap

Jo on vaikeaa. Kokemukseni mukaan sossut ovat ihan työtään tekeviä (toki vaihtelee, kuten muillakin aloilla) ja oma(t) vanhempani haukkuu ja välttelee heitä...

T: Huostaanotettu

Vierailija kirjoitti:

Siihen riittää, että normaali vanhemman luona käy vähän railakkaamman viikonlopun aikana poliisi ja sossutyöntekijä. Meillä se ainakin meni niin ja nyt on yhtä kyttäystä koko homma. Ollaan ihan tavalliset työssäkäyvät ihmiset ja korkeakoulutettuja. Lapset nukkuivat ja meillä oli käymässä kaksi tuttavapariskuntaa, niin alakerran naapurit päättivät tehdä tällaisen "jekun" ja kutsua paikalle poliisin ja olivat huolissaan lapsistamme. 

Juuri näin se menee tämä elämä tässä nyky-Suomessa kaikilla elämänalueilla.

Tästä maasta on tullut tällainen merkillinen kiusanteko-, ilmianto-, kantelupukki- ja väärien todistusten lähimmäisistä -antoyhteiskunta. Jokin on mennyt pieleen suomalaisten mielenterveydessä.

Voikohan muuten kokonainen kansa, poliittinen järjestelmä - kuten esim. valtio - tai yhteiskunta olla samalla tavalla raamatullisessa mielessä riivattu kuin yksilöihminenkin? Suomi saattaa hyvinkin olla sellainen, joka sitten näkyy näinä tällaisina tapauksina kuin esim. lainaamani kirjoittajan kiusaajat, tai noissa muissa keskusteluissa nuo kaikenmaailman Kelan nöyrät kätyrit ja ilmiantajat sekä toisten tukien kadehtijat.