Lue keskustelun säännöt.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijä pyysi arvailulausuntoa elämästämme sijaisvanhemmalta
13.02.2017 |
Kysyivät sijaisvanhemmalta, tietääkö tämä minkälaista elämämme on. Kun sijari vastasi, ettei voi tietää tarkasti mitä teemme kotona, niin sosiaalityöntekijä ehdotti että sijari kirjottaisi kuitenkin lausunnon. Sijari kieltäytyi. Minkälainen ammatti-ihminen pyytää tällaisia arvailulausuntoja? Eihän lastensuojelun toimet voi perustua luuloihin ja arvailuihin, eihän?
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisten keskustelujen ja "sossuvihalietsonnan" vuoksi en halua lastensuojeluun sosiaalityöntekijäksi, vaikka sossuksi kouluttaudunkin. Moniongelmaiset lastensuojelun asiakasvanhemmat voivat väittää ihan mitä vaan - siis iiiiiihan mitä vaan- valehdellen niin itselleen kuin muille ihmisille, selittäen ja kääntäen asiat aina itselleen edullisiksi. Asiakkaidenhan on helppo vähätellä omia virheitään ja ongelmiaan sekä kaivamalla kaivella jotain negatiivista sanottavaa "valtiovallasta" ja viranomaisista, jotta itse ei vaikuttaisi niin paskalta vanhemmalta (mitä todellisuudessa usein on ja joka on se perimmäinen syy miksi ylipäätään viranomaisten on ollut pakko puuttua lapsen oikeuksiin). Ihmiset lietsoontuu helposti mukaan näiden asiakkaiden tarinoihin ja vouhkaamiseen, koska viranomaisilla on aina jyrkkä vaitiolovelvollisuus ja toimivat aina lapsen edun mukaisesti - eli eivät voi oikaista asioita ja perustella päätöksiään tai toimiaan kenellekään ulkopuoliselle. Asiakas on usein myös suuren tunnemyllerryksen vallassa ja siinä psyykkisessä kaaoksessa tulee helposti (tahallisia) väärinymmärryksiä.
Avataanpas taas vähän tätä nykyistä lastensuojelun rakennetta:
Ensinnäkin, lastensuojelun asiakkuus ei ala aina automaattisesti, kun sosiaalitoimi saa lasuilmoituksen. Se on totta, että lasuilmoituksia väsätään myös aiheetta (koska kuka vaan voi sen tehdä ja tietyt ammattihenkilöt ovat velvollisia tekemään ilmoituksen matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisevästi, esim.jos vanhempi aloittaa päihdekuntoutuksen ilman että lapsesta olisi herännyt varsinaista huolta). Näissä tapauksissa sosiaalitoimi tietenkin selvittää lastensuojelun tarpeen, mutta asiakas ei ole lasun asiakas. Selvitys on vain pakko tehdä ja lisäksi tarjotaan tarvittavia palveluita tilanteen mukaisesti. Lasuilmoitus EI siis johda saman tien lasuasiakkuuteen. Joidenkin palveluiden saaminen edellyttää lapsiperheiden sosiaalihuollon asiakkuutta, mikä EI ole sama kuin lastensuojelu. Lastensuojelua tarvitaan oikeasti vain vaativimmissa tapauksissa.
Jos siis olet lasun asiakas (avohuolto tai sijaishuolto), asiat eivät todellakaan ole hyvin ja silloin varsinkin sosiaalityöntekijöiden on pakko ottaa kaikki osapuolet ja näkökulmat huomioon. On täysin lapsen edun mukaista ja asiaan kuuluvaa, että sijaisvanhempia konsultoidaan eli heidän näkemyksiään kysytään. Sijaisvanhempana on velvollisuus kertoa se, mitä on havainnut ja tietää lapsen tilanteesta. Tässä ap:n tapauksessakin on varmasti käynyt niin, että sosiaalityöntekijät ovat yksinkertaisesti vain halunneet kuulla, miten lapsella menee, onko lapsi tuonut jotain uusia asioita esiin puheessaan, onko sijaisvanhemmat tavanneet lapsen omat vanhemmat ja onko näissä tapaamisissa/yhteydenpidossa tullut esiin jotain, mitä sosiaalityöntekijät eivät vielä tiedä.
Tiedän kyllä, että jokaiseen ammattikuntaan kuuluu tyhmiä, ammattitaidottomia työntekijöitä ja on hyvin mahdollista, että ap:n sossut ovat menetelleet tai vähintäänkin ilmaisseet asiansa väärällä tavalla. Mutta siinä tapauksessa on asiakkaan vastuulla ottaa suoraan yhteyttä sossuunsa ja kysyä suoraan, onko tämä totta ja miksi näin toimivat. Ap voisi vaikka pyytää kirjallista selvitystä sossuilta, miksi ja mitä näkemystä he tarkalleen ottaen pyytävät tältä sijaisvanhemmalta. Sama koskee sijaisvanhempaa: jos sijaisvanhempi ei ymmärrä, miksi näin toimitaan ja mitä hänen tarkalleen ottaen tulisi kertoa sossuille, hän voi pyytää selvitystä kirjallisesti. Jos sossut siltikin toimivat kyseenalaisesti tai siinä on jotain epäselvää, ottakaa herran jumala yhteyttä SOSIAALIASIAMIEHEEN ja johtavaan sossuu. Älkää nyt jeesus soikoon täällä mammapalstalla vouhkatko ja velloko epävarmuudessa.
Jos ja kun sosiaalivirasto möhlii, ei kannata jäädä setvimään heidän kanssaan, vaan tehdä suoraan kantelu aluehallintovirastoon.
Ja jos jo ennen alalle hakeutumista, on valinnut pääaineekseen uhriutumisen, kannattaa lasten takia pysyä poissa sieltä lastensuojelujsta.
Ihmettelen muuten ristiriitaa siinä, että lastensuojelu itse korostaa, että kuka lapsiperhe vaan voi joskus tarvita tukea, mutta jos sitä tukea sitten erehtyy hakemaan lastensuojelusta, onkin heps kukkuu samantien vastenmielinen moniongelmaperhe.
Edelleen: Jos lapsiperhe tarvitsee tukea, sen saa ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Eli kyllä lasuasiakkaat ovat usein moniongelmaisia. Btw, kukaan ei sanonut "vastenmielinen moniongelmaperhe". Sä lisäsit sen ihan itse. Oliko kenties freudilainen lipsahdus ja ajattelet ITSE lasun asiakkaat vastenmielisiksi?
Moniongelmaisuus voi tarkoittaa esim.vanhemman päihdeongelma + lapsen perustarpeista ei huolehdita + talousvaikeudet.
Toki voi ottaa yhteyttä Aviinkin, mutta saat varautua, että silloin asian hoitamisessa kestää. Suosittelen siis edelleen sos.asiamiestä, koska tällaisessa ap:n tapauksessa Avista varmaan tod.näk. käskettäisiin ensin olemaan yhteydessä sos.asiamieheen. Mutta tee miten lystäät, itsepähän tiesi valitset.
Ja niinhän minä sanoin: en aio mennä lasuun töihin, koska se on täyttä paskaa. Joten älä huoli. Sinulle sen sijaan ehdottaisin peruskoulun äidinkielen tunteja, jotta saisit harjoitusta luetunymmärtämiseen.
Luetun ymmärtäminen ei ole yhdyssana.
Sinun suosituksesi eivät ketään kiinnosta. Aluehallintovirasto on puolueettomampi. Sosiaalivirasto ei omia mokiaan selvitä. Ja nopeampikin se Aluehallintovirasto on.
Jos luetun ***välilyönti*** ymmärtäminen sujuu, ei pienillä kirjoitusvirheillä ole mitään merkitystä, sillä asiasisällän ymmärtäminen on tärkein.
Sun varmaan pitäis ryhtyä sossuksi, kun oot tuollainen kaikkitietävä oraakkeli. Ihanko oikein tiedät kaikkien puolesta, että yhtään ketään tällä palstalla ei kiinnosta mun suositukset? Mä taas veikkaan, että joku ihminen saattaa olla kiinnostunut ja suosituksestani voi olla hyötyä. Enhän mä sitä sitä ultimaattisena faktana esitä, kunhan vain suosittelin ja kuten sanoin, sä saat toimia ihan niin kuin itse haluat... En mä sua sinne Aviin todellakaan kielläkään ottamasta yhteyttä, parempi vaan että heitäkin työllistettäisiin. Heillä on ihan hyvät liksatkin niin saisivat mun puolesta ottaa hoitaakseen enemmänkin asioita.
Tässä nyt vielä Avin oma linjaus:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällaisten keskustelujen ja "sossuvihalietsonnan" vuoksi en halua lastensuojeluun sosiaalityöntekijäksi, vaikka sossuksi kouluttaudunkin. Moniongelmaiset lastensuojelun asiakasvanhemmat voivat väittää ihan mitä vaan - siis iiiiiihan mitä vaan- valehdellen niin itselleen kuin muille ihmisille, selittäen ja kääntäen asiat aina itselleen edullisiksi. Asiakkaidenhan on helppo vähätellä omia virheitään ja ongelmiaan sekä kaivamalla kaivella jotain negatiivista sanottavaa "valtiovallasta" ja viranomaisista, jotta itse ei vaikuttaisi niin paskalta vanhemmalta (mitä todellisuudessa usein on ja joka on se perimmäinen syy miksi ylipäätään viranomaisten on ollut pakko puuttua lapsen oikeuksiin). Ihmiset lietsoontuu helposti mukaan näiden asiakkaiden tarinoihin ja vouhkaamiseen, koska viranomaisilla on aina jyrkkä vaitiolovelvollisuus ja toimivat aina lapsen edun mukaisesti - eli eivät voi oikaista asioita ja perustella päätöksiään tai toimiaan kenellekään ulkopuoliselle. Asiakas on usein myös suuren tunnemyllerryksen vallassa ja siinä psyykkisessä kaaoksessa tulee helposti (tahallisia) väärinymmärryksiä.
Avataanpas taas vähän tätä nykyistä lastensuojelun rakennetta:
Ensinnäkin, lastensuojelun asiakkuus ei ala aina automaattisesti, kun sosiaalitoimi saa lasuilmoituksen. Se on totta, että lasuilmoituksia väsätään myös aiheetta (koska kuka vaan voi sen tehdä ja tietyt ammattihenkilöt ovat velvollisia tekemään ilmoituksen matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisevästi, esim.jos vanhempi aloittaa päihdekuntoutuksen ilman että lapsesta olisi herännyt varsinaista huolta). Näissä tapauksissa sosiaalitoimi tietenkin selvittää lastensuojelun tarpeen, mutta asiakas ei ole lasun asiakas. Selvitys on vain pakko tehdä ja lisäksi tarjotaan tarvittavia palveluita tilanteen mukaisesti. Lasuilmoitus EI siis johda saman tien lasuasiakkuuteen. Joidenkin palveluiden saaminen edellyttää lapsiperheiden sosiaalihuollon asiakkuutta, mikä EI ole sama kuin lastensuojelu. Lastensuojelua tarvitaan oikeasti vain vaativimmissa tapauksissa.
Jos siis olet lasun asiakas (avohuolto tai sijaishuolto), asiat eivät todellakaan ole hyvin ja silloin varsinkin sosiaalityöntekijöiden on pakko ottaa kaikki osapuolet ja näkökulmat huomioon. On täysin lapsen edun mukaista ja asiaan kuuluvaa, että sijaisvanhempia konsultoidaan eli heidän näkemyksiään kysytään. Sijaisvanhempana on velvollisuus kertoa se, mitä on havainnut ja tietää lapsen tilanteesta. Tässä ap:n tapauksessakin on varmasti käynyt niin, että sosiaalityöntekijät ovat yksinkertaisesti vain halunneet kuulla, miten lapsella menee, onko lapsi tuonut jotain uusia asioita esiin puheessaan, onko sijaisvanhemmat tavanneet lapsen omat vanhemmat ja onko näissä tapaamisissa/yhteydenpidossa tullut esiin jotain, mitä sosiaalityöntekijät eivät vielä tiedä.
Tiedän kyllä, että jokaiseen ammattikuntaan kuuluu tyhmiä, ammattitaidottomia työntekijöitä ja on hyvin mahdollista, että ap:n sossut ovat menetelleet tai vähintäänkin ilmaisseet asiansa väärällä tavalla. Mutta siinä tapauksessa on asiakkaan vastuulla ottaa suoraan yhteyttä sossuunsa ja kysyä suoraan, onko tämä totta ja miksi näin toimivat. Ap voisi vaikka pyytää kirjallista selvitystä sossuilta, miksi ja mitä näkemystä he tarkalleen ottaen pyytävät tältä sijaisvanhemmalta. Sama koskee sijaisvanhempaa: jos sijaisvanhempi ei ymmärrä, miksi näin toimitaan ja mitä hänen tarkalleen ottaen tulisi kertoa sossuille, hän voi pyytää selvitystä kirjallisesti. Jos sossut siltikin toimivat kyseenalaisesti tai siinä on jotain epäselvää, ottakaa herran jumala yhteyttä SOSIAALIASIAMIEHEEN ja johtavaan sossuu. Älkää nyt jeesus soikoon täällä mammapalstalla vouhkatko ja velloko epävarmuudessa.
Olen pahoillani jos koet näiden sossujen toiminnasta kirjoittamisen jonain vihanlietsontana. Vielä kerran rautalangasta: Sosiaalityöntekijät pyysivät sijaisvanhemmalta kirjallista lausuntoa siitä, mitä EHKÄ/MAHDOLLISESTI teemme kotona. Lausuntoa ei pyydetty mitä lapsi on puhunut, tai mitä sijaisvanhempi on itse nähnyt tai kuullut täällä käydessään. Kysyinkin näin yleisellä tasolla, että eihän tällainen lausuntopyyntö ole mitenkään lain mukaista? Ja nyt ihmettelen lisää, että kuinka paljon tällaisia arvauspyyntöjä tehdään? Onko tämä mielestäsi siis oikea tapa toimia, vai mitä yrität sanoa? ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisten keskustelujen ja "sossuvihalietsonnan" vuoksi en halua lastensuojeluun sosiaalityöntekijäksi, vaikka sossuksi kouluttaudunkin. Moniongelmaiset lastensuojelun asiakasvanhemmat voivat väittää ihan mitä vaan - siis iiiiiihan mitä vaan- valehdellen niin itselleen kuin muille ihmisille, selittäen ja kääntäen asiat aina itselleen edullisiksi. Asiakkaidenhan on helppo vähätellä omia virheitään ja ongelmiaan sekä kaivamalla kaivella jotain negatiivista sanottavaa "valtiovallasta" ja viranomaisista, jotta itse ei vaikuttaisi niin paskalta vanhemmalta (mitä todellisuudessa usein on ja joka on se perimmäinen syy miksi ylipäätään viranomaisten on ollut pakko puuttua lapsen oikeuksiin). Ihmiset lietsoontuu helposti mukaan näiden asiakkaiden tarinoihin ja vouhkaamiseen, koska viranomaisilla on aina jyrkkä vaitiolovelvollisuus ja toimivat aina lapsen edun mukaisesti - eli eivät voi oikaista asioita ja perustella päätöksiään tai toimiaan kenellekään ulkopuoliselle. Asiakas on usein myös suuren tunnemyllerryksen vallassa ja siinä psyykkisessä kaaoksessa tulee helposti (tahallisia) väärinymmärryksiä.
Avataanpas taas vähän tätä nykyistä lastensuojelun rakennetta:
Ensinnäkin, lastensuojelun asiakkuus ei ala aina automaattisesti, kun sosiaalitoimi saa lasuilmoituksen. Se on totta, että lasuilmoituksia väsätään myös aiheetta (koska kuka vaan voi sen tehdä ja tietyt ammattihenkilöt ovat velvollisia tekemään ilmoituksen matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisevästi, esim.jos vanhempi aloittaa päihdekuntoutuksen ilman että lapsesta olisi herännyt varsinaista huolta). Näissä tapauksissa sosiaalitoimi tietenkin selvittää lastensuojelun tarpeen, mutta asiakas ei ole lasun asiakas. Selvitys on vain pakko tehdä ja lisäksi tarjotaan tarvittavia palveluita tilanteen mukaisesti. Lasuilmoitus EI siis johda saman tien lasuasiakkuuteen. Joidenkin palveluiden saaminen edellyttää lapsiperheiden sosiaalihuollon asiakkuutta, mikä EI ole sama kuin lastensuojelu. Lastensuojelua tarvitaan oikeasti vain vaativimmissa tapauksissa.
Jos siis olet lasun asiakas (avohuolto tai sijaishuolto), asiat eivät todellakaan ole hyvin ja silloin varsinkin sosiaalityöntekijöiden on pakko ottaa kaikki osapuolet ja näkökulmat huomioon. On täysin lapsen edun mukaista ja asiaan kuuluvaa, että sijaisvanhempia konsultoidaan eli heidän näkemyksiään kysytään. Sijaisvanhempana on velvollisuus kertoa se, mitä on havainnut ja tietää lapsen tilanteesta. Tässä ap:n tapauksessakin on varmasti käynyt niin, että sosiaalityöntekijät ovat yksinkertaisesti vain halunneet kuulla, miten lapsella menee, onko lapsi tuonut jotain uusia asioita esiin puheessaan, onko sijaisvanhemmat tavanneet lapsen omat vanhemmat ja onko näissä tapaamisissa/yhteydenpidossa tullut esiin jotain, mitä sosiaalityöntekijät eivät vielä tiedä.
Tiedän kyllä, että jokaiseen ammattikuntaan kuuluu tyhmiä, ammattitaidottomia työntekijöitä ja on hyvin mahdollista, että ap:n sossut ovat menetelleet tai vähintäänkin ilmaisseet asiansa väärällä tavalla. Mutta siinä tapauksessa on asiakkaan vastuulla ottaa suoraan yhteyttä sossuunsa ja kysyä suoraan, onko tämä totta ja miksi näin toimivat. Ap voisi vaikka pyytää kirjallista selvitystä sossuilta, miksi ja mitä näkemystä he tarkalleen ottaen pyytävät tältä sijaisvanhemmalta. Sama koskee sijaisvanhempaa: jos sijaisvanhempi ei ymmärrä, miksi näin toimitaan ja mitä hänen tarkalleen ottaen tulisi kertoa sossuille, hän voi pyytää selvitystä kirjallisesti. Jos sossut siltikin toimivat kyseenalaisesti tai siinä on jotain epäselvää, ottakaa herran jumala yhteyttä SOSIAALIASIAMIEHEEN ja johtavaan sossuu. Älkää nyt jeesus soikoon täällä mammapalstalla vouhkatko ja velloko epävarmuudessa.
Jos ja kun sosiaalivirasto möhlii, ei kannata jäädä setvimään heidän kanssaan, vaan tehdä suoraan kantelu aluehallintovirastoon.
Ja jos jo ennen alalle hakeutumista, on valinnut pääaineekseen uhriutumisen, kannattaa lasten takia pysyä poissa sieltä lastensuojelujsta.
Ihmettelen muuten ristiriitaa siinä, että lastensuojelu itse korostaa, että kuka lapsiperhe vaan voi joskus tarvita tukea, mutta jos sitä tukea sitten erehtyy hakemaan lastensuojelusta, onkin heps kukkuu samantien vastenmielinen moniongelmaperhe.
Edelleen: Jos lapsiperhe tarvitsee tukea, sen saa ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Eli kyllä lasuasiakkaat ovat usein moniongelmaisia. Btw, kukaan ei sanonut "vastenmielinen moniongelmaperhe". Sä lisäsit sen ihan itse. Oliko kenties freudilainen lipsahdus ja ajattelet ITSE lasun asiakkaat vastenmielisiksi?
Moniongelmaisuus voi tarkoittaa esim.vanhemman päihdeongelma + lapsen perustarpeista ei huolehdita + talousvaikeudet.
Toki voi ottaa yhteyttä Aviinkin, mutta saat varautua, että silloin asian hoitamisessa kestää. Suosittelen siis edelleen sos.asiamiestä, koska tällaisessa ap:n tapauksessa Avista varmaan tod.näk. käskettäisiin ensin olemaan yhteydessä sos.asiamieheen. Mutta tee miten lystäät, itsepähän tiesi valitset.
Ja niinhän minä sanoin: en aio mennä lasuun töihin, koska se on täyttä paskaa. Joten älä huoli. Sinulle sen sijaan ehdottaisin peruskoulun äidinkielen tunteja, jotta saisit harjoitusta luetunymmärtämiseen.
Luetun ymmärtäminen ei ole yhdyssana.
Sinun suosituksesi eivät ketään kiinnosta. Aluehallintovirasto on puolueettomampi. Sosiaalivirasto ei omia mokiaan selvitä. Ja nopeampikin se Aluehallintovirasto on.
Jos luetun ***välilyönti*** ymmärtäminen sujuu, ei pienillä kirjoitusvirheillä ole mitään merkitystä, sillä asiasisällän ymmärtäminen on tärkein.
Sun varmaan pitäis ryhtyä sossuksi, kun oot tuollainen kaikkitietävä oraakkeli. Ihanko oikein tiedät kaikkien puolesta, että yhtään ketään tällä palstalla ei kiinnosta mun suositukset? Mä taas veikkaan, että joku ihminen saattaa olla kiinnostunut ja suosituksestani voi olla hyötyä. Enhän mä sitä sitä ultimaattisena faktana esitä, kunhan vain suosittelin ja kuten sanoin, sä saat toimia ihan niin kuin itse haluat... En mä sua sinne Aviin todellakaan kielläkään ottamasta yhteyttä, parempi vaan että heitäkin työllistettäisiin. Heillä on ihan hyvät liksatkin niin saisivat mun puolesta ottaa hoitaakseen enemmänkin asioita.
Tässä nyt vielä Avin oma linjaus:
Kannattaisi tutustua siihen peruskoulun äidinkieleen niin ei tulisi tuollaisia kielivirheitä.
Ja luuletko sinä jotenkin olevasi niiiiin jumala, että voit määrätä jonkun olemaan käyttämään kansalaisen kunnollisia valituskanavia. Jestas.
AP ei ole vieläkään kertonut syytä siihen miksi lapset sijoitettiin. Vastausten perusteella voi sulkea pois vain vanhempien sairauden, onnettomuuteen joutumisen tai vastaavan akuutin kriisin jonka ajaksi perheellä ei ollut turvaverkkoa omasta takaa.
AP, kertoisitko jo mitä olet(te) tehneet? Koska vanhempien käytös kiinnostaa sossuja noin kovasti, voinemme olettaa että sillä on tekemistä myös lasu-asiakkuutenne kanssa eikä kyseessä ole mikään ihan pikkustiplu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisten keskustelujen ja "sossuvihalietsonnan" vuoksi en halua lastensuojeluun sosiaalityöntekijäksi, vaikka sossuksi kouluttaudunkin. Moniongelmaiset lastensuojelun asiakasvanhemmat voivat väittää ihan mitä vaan - siis iiiiiihan mitä vaan- valehdellen niin itselleen kuin muille ihmisille, selittäen ja kääntäen asiat aina itselleen edullisiksi. Asiakkaidenhan on helppo vähätellä omia virheitään ja ongelmiaan sekä kaivamalla kaivella jotain negatiivista sanottavaa "valtiovallasta" ja viranomaisista, jotta itse ei vaikuttaisi niin paskalta vanhemmalta (mitä todellisuudessa usein on ja joka on se perimmäinen syy miksi ylipäätään viranomaisten on ollut pakko puuttua lapsen oikeuksiin). Ihmiset lietsoontuu helposti mukaan näiden asiakkaiden tarinoihin ja vouhkaamiseen, koska viranomaisilla on aina jyrkkä vaitiolovelvollisuus ja toimivat aina lapsen edun mukaisesti - eli eivät voi oikaista asioita ja perustella päätöksiään tai toimiaan kenellekään ulkopuoliselle. Asiakas on usein myös suuren tunnemyllerryksen vallassa ja siinä psyykkisessä kaaoksessa tulee helposti (tahallisia) väärinymmärryksiä.
Avataanpas taas vähän tätä nykyistä lastensuojelun rakennetta:
Ensinnäkin, lastensuojelun asiakkuus ei ala aina automaattisesti, kun sosiaalitoimi saa lasuilmoituksen. Se on totta, että lasuilmoituksia väsätään myös aiheetta (koska kuka vaan voi sen tehdä ja tietyt ammattihenkilöt ovat velvollisia tekemään ilmoituksen matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisevästi, esim.jos vanhempi aloittaa päihdekuntoutuksen ilman että lapsesta olisi herännyt varsinaista huolta). Näissä tapauksissa sosiaalitoimi tietenkin selvittää lastensuojelun tarpeen, mutta asiakas ei ole lasun asiakas. Selvitys on vain pakko tehdä ja lisäksi tarjotaan tarvittavia palveluita tilanteen mukaisesti. Lasuilmoitus EI siis johda saman tien lasuasiakkuuteen. Joidenkin palveluiden saaminen edellyttää lapsiperheiden sosiaalihuollon asiakkuutta, mikä EI ole sama kuin lastensuojelu. Lastensuojelua tarvitaan oikeasti vain vaativimmissa tapauksissa.
Jos siis olet lasun asiakas (avohuolto tai sijaishuolto), asiat eivät todellakaan ole hyvin ja silloin varsinkin sosiaalityöntekijöiden on pakko ottaa kaikki osapuolet ja näkökulmat huomioon. On täysin lapsen edun mukaista ja asiaan kuuluvaa, että sijaisvanhempia konsultoidaan eli heidän näkemyksiään kysytään. Sijaisvanhempana on velvollisuus kertoa se, mitä on havainnut ja tietää lapsen tilanteesta. Tässä ap:n tapauksessakin on varmasti käynyt niin, että sosiaalityöntekijät ovat yksinkertaisesti vain halunneet kuulla, miten lapsella menee, onko lapsi tuonut jotain uusia asioita esiin puheessaan, onko sijaisvanhemmat tavanneet lapsen omat vanhemmat ja onko näissä tapaamisissa/yhteydenpidossa tullut esiin jotain, mitä sosiaalityöntekijät eivät vielä tiedä.
Tiedän kyllä, että jokaiseen ammattikuntaan kuuluu tyhmiä, ammattitaidottomia työntekijöitä ja on hyvin mahdollista, että ap:n sossut ovat menetelleet tai vähintäänkin ilmaisseet asiansa väärällä tavalla. Mutta siinä tapauksessa on asiakkaan vastuulla ottaa suoraan yhteyttä sossuunsa ja kysyä suoraan, onko tämä totta ja miksi näin toimivat. Ap voisi vaikka pyytää kirjallista selvitystä sossuilta, miksi ja mitä näkemystä he tarkalleen ottaen pyytävät tältä sijaisvanhemmalta. Sama koskee sijaisvanhempaa: jos sijaisvanhempi ei ymmärrä, miksi näin toimitaan ja mitä hänen tarkalleen ottaen tulisi kertoa sossuille, hän voi pyytää selvitystä kirjallisesti. Jos sossut siltikin toimivat kyseenalaisesti tai siinä on jotain epäselvää, ottakaa herran jumala yhteyttä SOSIAALIASIAMIEHEEN ja johtavaan sossuu. Älkää nyt jeesus soikoon täällä mammapalstalla vouhkatko ja velloko epävarmuudessa.
Jos ja kun sosiaalivirasto möhlii, ei kannata jäädä setvimään heidän kanssaan, vaan tehdä suoraan kantelu aluehallintovirastoon.
Ja jos jo ennen alalle hakeutumista, on valinnut pääaineekseen uhriutumisen, kannattaa lasten takia pysyä poissa sieltä lastensuojelujsta.
Ihmettelen muuten ristiriitaa siinä, että lastensuojelu itse korostaa, että kuka lapsiperhe vaan voi joskus tarvita tukea, mutta jos sitä tukea sitten erehtyy hakemaan lastensuojelusta, onkin heps kukkuu samantien vastenmielinen moniongelmaperhe.
Edelleen: Jos lapsiperhe tarvitsee tukea, sen saa ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Eli kyllä lasuasiakkaat ovat usein moniongelmaisia. Btw, kukaan ei sanonut "vastenmielinen moniongelmaperhe". Sä lisäsit sen ihan itse. Oliko kenties freudilainen lipsahdus ja ajattelet ITSE lasun asiakkaat vastenmielisiksi?
Moniongelmaisuus voi tarkoittaa esim.vanhemman päihdeongelma + lapsen perustarpeista ei huolehdita + talousvaikeudet.
Toki voi ottaa yhteyttä Aviinkin, mutta saat varautua, että silloin asian hoitamisessa kestää. Suosittelen siis edelleen sos.asiamiestä, koska tällaisessa ap:n tapauksessa Avista varmaan tod.näk. käskettäisiin ensin olemaan yhteydessä sos.asiamieheen. Mutta tee miten lystäät, itsepähän tiesi valitset.
Ja niinhän minä sanoin: en aio mennä lasuun töihin, koska se on täyttä paskaa. Joten älä huoli. Sinulle sen sijaan ehdottaisin peruskoulun äidinkielen tunteja, jotta saisit harjoitusta luetunymmärtämiseen.
Luetun ymmärtäminen ei ole yhdyssana.
Sinun suosituksesi eivät ketään kiinnosta. Aluehallintovirasto on puolueettomampi. Sosiaalivirasto ei omia mokiaan selvitä. Ja nopeampikin se Aluehallintovirasto on.
Jos luetun ***välilyönti*** ymmärtäminen sujuu, ei pienillä kirjoitusvirheillä ole mitään merkitystä, sillä asiasisällän ymmärtäminen on tärkein.
Sun varmaan pitäis ryhtyä sossuksi, kun oot tuollainen kaikkitietävä oraakkeli. Ihanko oikein tiedät kaikkien puolesta, että yhtään ketään tällä palstalla ei kiinnosta mun suositukset? Mä taas veikkaan, että joku ihminen saattaa olla kiinnostunut ja suosituksestani voi olla hyötyä. Enhän mä sitä sitä ultimaattisena faktana esitä, kunhan vain suosittelin ja kuten sanoin, sä saat toimia ihan niin kuin itse haluat... En mä sua sinne Aviin todellakaan kielläkään ottamasta yhteyttä, parempi vaan että heitäkin työllistettäisiin. Heillä on ihan hyvät liksatkin niin saisivat mun puolesta ottaa hoitaakseen enemmänkin asioita.
Tässä nyt vielä Avin oma linjaus:
Kannattaisi tutustua siihen peruskoulun äidinkieleen niin ei tulisi tuollaisia kielivirheitä.
Ja luuletko sinä jotenkin olevasi niiiiin jumala, että voit määrätä jonkun olemaan käyttämään kansalaisen kunnollisia valituskanavia. Jestas.
Kyllä minä ainakin olen ihan suoraan pyytänyt sosiaalityöntekijöiltä mm. ammattimaisia asiakaskirjauksia sekä avointa yhteistyötä kumpaakaan saamatta. En usko että erikseen tehty muistutus auttaisi mitään, sillä ihmisiä sosiaalityöntekijätkin ovat ja ehkä osittain kaavoihin kangistuneita. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisten keskustelujen ja "sossuvihalietsonnan" vuoksi en halua lastensuojeluun sosiaalityöntekijäksi, vaikka sossuksi kouluttaudunkin. Moniongelmaiset lastensuojelun asiakasvanhemmat voivat väittää ihan mitä vaan - siis iiiiiihan mitä vaan- valehdellen niin itselleen kuin muille ihmisille, selittäen ja kääntäen asiat aina itselleen edullisiksi. Asiakkaidenhan on helppo vähätellä omia virheitään ja ongelmiaan sekä kaivamalla kaivella jotain negatiivista sanottavaa "valtiovallasta" ja viranomaisista, jotta itse ei vaikuttaisi niin paskalta vanhemmalta (mitä todellisuudessa usein on ja joka on se perimmäinen syy miksi ylipäätään viranomaisten on ollut pakko puuttua lapsen oikeuksiin). Ihmiset lietsoontuu helposti mukaan näiden asiakkaiden tarinoihin ja vouhkaamiseen, koska viranomaisilla on aina jyrkkä vaitiolovelvollisuus ja toimivat aina lapsen edun mukaisesti - eli eivät voi oikaista asioita ja perustella päätöksiään tai toimiaan kenellekään ulkopuoliselle. Asiakas on usein myös suuren tunnemyllerryksen vallassa ja siinä psyykkisessä kaaoksessa tulee helposti (tahallisia) väärinymmärryksiä.
Avataanpas taas vähän tätä nykyistä lastensuojelun rakennetta:
Ensinnäkin, lastensuojelun asiakkuus ei ala aina automaattisesti, kun sosiaalitoimi saa lasuilmoituksen. Se on totta, että lasuilmoituksia väsätään myös aiheetta (koska kuka vaan voi sen tehdä ja tietyt ammattihenkilöt ovat velvollisia tekemään ilmoituksen matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisevästi, esim.jos vanhempi aloittaa päihdekuntoutuksen ilman että lapsesta olisi herännyt varsinaista huolta). Näissä tapauksissa sosiaalitoimi tietenkin selvittää lastensuojelun tarpeen, mutta asiakas ei ole lasun asiakas. Selvitys on vain pakko tehdä ja lisäksi tarjotaan tarvittavia palveluita tilanteen mukaisesti. Lasuilmoitus EI siis johda saman tien lasuasiakkuuteen. Joidenkin palveluiden saaminen edellyttää lapsiperheiden sosiaalihuollon asiakkuutta, mikä EI ole sama kuin lastensuojelu. Lastensuojelua tarvitaan oikeasti vain vaativimmissa tapauksissa.
Jos siis olet lasun asiakas (avohuolto tai sijaishuolto), asiat eivät todellakaan ole hyvin ja silloin varsinkin sosiaalityöntekijöiden on pakko ottaa kaikki osapuolet ja näkökulmat huomioon. On täysin lapsen edun mukaista ja asiaan kuuluvaa, että sijaisvanhempia konsultoidaan eli heidän näkemyksiään kysytään. Sijaisvanhempana on velvollisuus kertoa se, mitä on havainnut ja tietää lapsen tilanteesta. Tässä ap:n tapauksessakin on varmasti käynyt niin, että sosiaalityöntekijät ovat yksinkertaisesti vain halunneet kuulla, miten lapsella menee, onko lapsi tuonut jotain uusia asioita esiin puheessaan, onko sijaisvanhemmat tavanneet lapsen omat vanhemmat ja onko näissä tapaamisissa/yhteydenpidossa tullut esiin jotain, mitä sosiaalityöntekijät eivät vielä tiedä.
Tiedän kyllä, että jokaiseen ammattikuntaan kuuluu tyhmiä, ammattitaidottomia työntekijöitä ja on hyvin mahdollista, että ap:n sossut ovat menetelleet tai vähintäänkin ilmaisseet asiansa väärällä tavalla. Mutta siinä tapauksessa on asiakkaan vastuulla ottaa suoraan yhteyttä sossuunsa ja kysyä suoraan, onko tämä totta ja miksi näin toimivat. Ap voisi vaikka pyytää kirjallista selvitystä sossuilta, miksi ja mitä näkemystä he tarkalleen ottaen pyytävät tältä sijaisvanhemmalta. Sama koskee sijaisvanhempaa: jos sijaisvanhempi ei ymmärrä, miksi näin toimitaan ja mitä hänen tarkalleen ottaen tulisi kertoa sossuille, hän voi pyytää selvitystä kirjallisesti. Jos sossut siltikin toimivat kyseenalaisesti tai siinä on jotain epäselvää, ottakaa herran jumala yhteyttä SOSIAALIASIAMIEHEEN ja johtavaan sossuu. Älkää nyt jeesus soikoon täällä mammapalstalla vouhkatko ja velloko epävarmuudessa.
Jos ja kun sosiaalivirasto möhlii, ei kannata jäädä setvimään heidän kanssaan, vaan tehdä suoraan kantelu aluehallintovirastoon.
Ja jos jo ennen alalle hakeutumista, on valinnut pääaineekseen uhriutumisen, kannattaa lasten takia pysyä poissa sieltä lastensuojelujsta.
Ihmettelen muuten ristiriitaa siinä, että lastensuojelu itse korostaa, että kuka lapsiperhe vaan voi joskus tarvita tukea, mutta jos sitä tukea sitten erehtyy hakemaan lastensuojelusta, onkin heps kukkuu samantien vastenmielinen moniongelmaperhe.
Edelleen: Jos lapsiperhe tarvitsee tukea, sen saa ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Eli kyllä lasuasiakkaat ovat usein moniongelmaisia. Btw, kukaan ei sanonut "vastenmielinen moniongelmaperhe". Sä lisäsit sen ihan itse. Oliko kenties freudilainen lipsahdus ja ajattelet ITSE lasun asiakkaat vastenmielisiksi?
Moniongelmaisuus voi tarkoittaa esim.vanhemman päihdeongelma + lapsen perustarpeista ei huolehdita + talousvaikeudet.
Toki voi ottaa yhteyttä Aviinkin, mutta saat varautua, että silloin asian hoitamisessa kestää. Suosittelen siis edelleen sos.asiamiestä, koska tällaisessa ap:n tapauksessa Avista varmaan tod.näk. käskettäisiin ensin olemaan yhteydessä sos.asiamieheen. Mutta tee miten lystäät, itsepähän tiesi valitset.
Ja niinhän minä sanoin: en aio mennä lasuun töihin, koska se on täyttä paskaa. Joten älä huoli. Sinulle sen sijaan ehdottaisin peruskoulun äidinkielen tunteja, jotta saisit harjoitusta luetunymmärtämiseen.
Luetun ymmärtäminen ei ole yhdyssana.
Sinun suosituksesi eivät ketään kiinnosta. Aluehallintovirasto on puolueettomampi. Sosiaalivirasto ei omia mokiaan selvitä. Ja nopeampikin se Aluehallintovirasto on.
Jos luetun ***välilyönti*** ymmärtäminen sujuu, ei pienillä kirjoitusvirheillä ole mitään merkitystä, sillä asiasisällän ymmärtäminen on tärkein.
Sun varmaan pitäis ryhtyä sossuksi, kun oot tuollainen kaikkitietävä oraakkeli. Ihanko oikein tiedät kaikkien puolesta, että yhtään ketään tällä palstalla ei kiinnosta mun suositukset? Mä taas veikkaan, että joku ihminen saattaa olla kiinnostunut ja suosituksestani voi olla hyötyä. Enhän mä sitä sitä ultimaattisena faktana esitä, kunhan vain suosittelin ja kuten sanoin, sä saat toimia ihan niin kuin itse haluat... En mä sua sinne Aviin todellakaan kielläkään ottamasta yhteyttä, parempi vaan että heitäkin työllistettäisiin. Heillä on ihan hyvät liksatkin niin saisivat mun puolesta ottaa hoitaakseen enemmänkin asioita.
Tässä nyt vielä Avin oma linjaus:
Kannattaisi tutustua siihen peruskoulun äidinkieleen niin ei tulisi tuollaisia kielivirheitä.
Ja luuletko sinä jotenkin olevasi niiiiin jumala, että voit määrätä jonkun olemaan käyttämään kansalaisen kunnollisia valituskanavia. Jestas.
Kyllä minä ainakin olen ihan suoraan pyytänyt sosiaalityöntekijöiltä mm. ammattimaisia asiakaskirjauksia sekä avointa yhteistyötä kumpaakaan saamatta. En usko että erikseen tehty muistutus auttaisi mitään, sillä ihmisiä sosiaalityöntekijätkin ovat ja ehkä osittain kaavoihin kangistuneita. ap
Kyllä se kantelu heidätkin saa skarppaamaan ja edes hetken noudattamaan lakia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisten keskustelujen ja "sossuvihalietsonnan" vuoksi en halua lastensuojeluun sosiaalityöntekijäksi, vaikka sossuksi kouluttaudunkin. Moniongelmaiset lastensuojelun asiakasvanhemmat voivat väittää ihan mitä vaan - siis iiiiiihan mitä vaan- valehdellen niin itselleen kuin muille ihmisille, selittäen ja kääntäen asiat aina itselleen edullisiksi. Asiakkaidenhan on helppo vähätellä omia virheitään ja ongelmiaan sekä kaivamalla kaivella jotain negatiivista sanottavaa "valtiovallasta" ja viranomaisista, jotta itse ei vaikuttaisi niin paskalta vanhemmalta (mitä todellisuudessa usein on ja joka on se perimmäinen syy miksi ylipäätään viranomaisten on ollut pakko puuttua lapsen oikeuksiin). Ihmiset lietsoontuu helposti mukaan näiden asiakkaiden tarinoihin ja vouhkaamiseen, koska viranomaisilla on aina jyrkkä vaitiolovelvollisuus ja toimivat aina lapsen edun mukaisesti - eli eivät voi oikaista asioita ja perustella päätöksiään tai toimiaan kenellekään ulkopuoliselle. Asiakas on usein myös suuren tunnemyllerryksen vallassa ja siinä psyykkisessä kaaoksessa tulee helposti (tahallisia) väärinymmärryksiä.
Avataanpas taas vähän tätä nykyistä lastensuojelun rakennetta:
Ensinnäkin, lastensuojelun asiakkuus ei ala aina automaattisesti, kun sosiaalitoimi saa lasuilmoituksen. Se on totta, että lasuilmoituksia väsätään myös aiheetta (koska kuka vaan voi sen tehdä ja tietyt ammattihenkilöt ovat velvollisia tekemään ilmoituksen matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisevästi, esim.jos vanhempi aloittaa päihdekuntoutuksen ilman että lapsesta olisi herännyt varsinaista huolta). Näissä tapauksissa sosiaalitoimi tietenkin selvittää lastensuojelun tarpeen, mutta asiakas ei ole lasun asiakas. Selvitys on vain pakko tehdä ja lisäksi tarjotaan tarvittavia palveluita tilanteen mukaisesti. Lasuilmoitus EI siis johda saman tien lasuasiakkuuteen. Joidenkin palveluiden saaminen edellyttää lapsiperheiden sosiaalihuollon asiakkuutta, mikä EI ole sama kuin lastensuojelu. Lastensuojelua tarvitaan oikeasti vain vaativimmissa tapauksissa.
Jos siis olet lasun asiakas (avohuolto tai sijaishuolto), asiat eivät todellakaan ole hyvin ja silloin varsinkin sosiaalityöntekijöiden on pakko ottaa kaikki osapuolet ja näkökulmat huomioon. On täysin lapsen edun mukaista ja asiaan kuuluvaa, että sijaisvanhempia konsultoidaan eli heidän näkemyksiään kysytään. Sijaisvanhempana on velvollisuus kertoa se, mitä on havainnut ja tietää lapsen tilanteesta. Tässä ap:n tapauksessakin on varmasti käynyt niin, että sosiaalityöntekijät ovat yksinkertaisesti vain halunneet kuulla, miten lapsella menee, onko lapsi tuonut jotain uusia asioita esiin puheessaan, onko sijaisvanhemmat tavanneet lapsen omat vanhemmat ja onko näissä tapaamisissa/yhteydenpidossa tullut esiin jotain, mitä sosiaalityöntekijät eivät vielä tiedä.
Tiedän kyllä, että jokaiseen ammattikuntaan kuuluu tyhmiä, ammattitaidottomia työntekijöitä ja on hyvin mahdollista, että ap:n sossut ovat menetelleet tai vähintäänkin ilmaisseet asiansa väärällä tavalla. Mutta siinä tapauksessa on asiakkaan vastuulla ottaa suoraan yhteyttä sossuunsa ja kysyä suoraan, onko tämä totta ja miksi näin toimivat. Ap voisi vaikka pyytää kirjallista selvitystä sossuilta, miksi ja mitä näkemystä he tarkalleen ottaen pyytävät tältä sijaisvanhemmalta. Sama koskee sijaisvanhempaa: jos sijaisvanhempi ei ymmärrä, miksi näin toimitaan ja mitä hänen tarkalleen ottaen tulisi kertoa sossuille, hän voi pyytää selvitystä kirjallisesti. Jos sossut siltikin toimivat kyseenalaisesti tai siinä on jotain epäselvää, ottakaa herran jumala yhteyttä SOSIAALIASIAMIEHEEN ja johtavaan sossuu. Älkää nyt jeesus soikoon täällä mammapalstalla vouhkatko ja velloko epävarmuudessa.
Jos ja kun sosiaalivirasto möhlii, ei kannata jäädä setvimään heidän kanssaan, vaan tehdä suoraan kantelu aluehallintovirastoon.
Ja jos jo ennen alalle hakeutumista, on valinnut pääaineekseen uhriutumisen, kannattaa lasten takia pysyä poissa sieltä lastensuojelujsta.
Ihmettelen muuten ristiriitaa siinä, että lastensuojelu itse korostaa, että kuka lapsiperhe vaan voi joskus tarvita tukea, mutta jos sitä tukea sitten erehtyy hakemaan lastensuojelusta, onkin heps kukkuu samantien vastenmielinen moniongelmaperhe.
Edelleen: Jos lapsiperhe tarvitsee tukea, sen saa ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Eli kyllä lasuasiakkaat ovat usein moniongelmaisia. Btw, kukaan ei sanonut "vastenmielinen moniongelmaperhe". Sä lisäsit sen ihan itse. Oliko kenties freudilainen lipsahdus ja ajattelet ITSE lasun asiakkaat vastenmielisiksi?
Moniongelmaisuus voi tarkoittaa esim.vanhemman päihdeongelma + lapsen perustarpeista ei huolehdita + talousvaikeudet.
Toki voi ottaa yhteyttä Aviinkin, mutta saat varautua, että silloin asian hoitamisessa kestää. Suosittelen siis edelleen sos.asiamiestä, koska tällaisessa ap:n tapauksessa Avista varmaan tod.näk. käskettäisiin ensin olemaan yhteydessä sos.asiamieheen. Mutta tee miten lystäät, itsepähän tiesi valitset.
Ja niinhän minä sanoin: en aio mennä lasuun töihin, koska se on täyttä paskaa. Joten älä huoli. Sinulle sen sijaan ehdottaisin peruskoulun äidinkielen tunteja, jotta saisit harjoitusta luetunymmärtämiseen.
Luetun ymmärtäminen ei ole yhdyssana.
Sinun suosituksesi eivät ketään kiinnosta. Aluehallintovirasto on puolueettomampi. Sosiaalivirasto ei omia mokiaan selvitä. Ja nopeampikin se Aluehallintovirasto on.
Jos luetun ***välilyönti*** ymmärtäminen sujuu, ei pienillä kirjoitusvirheillä ole mitään merkitystä, sillä asiasisällän ymmärtäminen on tärkein.
Sun varmaan pitäis ryhtyä sossuksi, kun oot tuollainen kaikkitietävä oraakkeli. Ihanko oikein tiedät kaikkien puolesta, että yhtään ketään tällä palstalla ei kiinnosta mun suositukset? Mä taas veikkaan, että joku ihminen saattaa olla kiinnostunut ja suosituksestani voi olla hyötyä. Enhän mä sitä sitä ultimaattisena faktana esitä, kunhan vain suosittelin ja kuten sanoin, sä saat toimia ihan niin kuin itse haluat... En mä sua sinne Aviin todellakaan kielläkään ottamasta yhteyttä, parempi vaan että heitäkin työllistettäisiin. Heillä on ihan hyvät liksatkin niin saisivat mun puolesta ottaa hoitaakseen enemmänkin asioita.
Tässä nyt vielä Avin oma linjaus:
Kannattaisi tutustua siihen peruskoulun äidinkieleen niin ei tulisi tuollaisia kielivirheitä.
Ja luuletko sinä jotenkin olevasi niiiiin jumala, että voit määrätä jonkun olemaan käyttämään kansalaisen kunnollisia valituskanavia. Jestas.
On todella masentavaa, kuinka heikkolahjaisia ihmisiä Suomesta löytyy. Lillukanvarsia ja omia tulkintoja ja salaliittoteorioita.
Minusta ainakin hyvä vinkki, että mihin tahoon kannattaa ottaa yhteyttä. Itse uskon enemmän alan koulutuksen saanutta, kuin random huutelijaa (sossun asiakas..?)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisten keskustelujen ja "sossuvihalietsonnan" vuoksi en halua lastensuojeluun sosiaalityöntekijäksi, vaikka sossuksi kouluttaudunkin. Moniongelmaiset lastensuojelun asiakasvanhemmat voivat väittää ihan mitä vaan - siis iiiiiihan mitä vaan- valehdellen niin itselleen kuin muille ihmisille, selittäen ja kääntäen asiat aina itselleen edullisiksi. Asiakkaidenhan on helppo vähätellä omia virheitään ja ongelmiaan sekä kaivamalla kaivella jotain negatiivista sanottavaa "valtiovallasta" ja viranomaisista, jotta itse ei vaikuttaisi niin paskalta vanhemmalta (mitä todellisuudessa usein on ja joka on se perimmäinen syy miksi ylipäätään viranomaisten on ollut pakko puuttua lapsen oikeuksiin). Ihmiset lietsoontuu helposti mukaan näiden asiakkaiden tarinoihin ja vouhkaamiseen, koska viranomaisilla on aina jyrkkä vaitiolovelvollisuus ja toimivat aina lapsen edun mukaisesti - eli eivät voi oikaista asioita ja perustella päätöksiään tai toimiaan kenellekään ulkopuoliselle. Asiakas on usein myös suuren tunnemyllerryksen vallassa ja siinä psyykkisessä kaaoksessa tulee helposti (tahallisia) väärinymmärryksiä.
Avataanpas taas vähän tätä nykyistä lastensuojelun rakennetta:
Ensinnäkin, lastensuojelun asiakkuus ei ala aina automaattisesti, kun sosiaalitoimi saa lasuilmoituksen. Se on totta, että lasuilmoituksia väsätään myös aiheetta (koska kuka vaan voi sen tehdä ja tietyt ammattihenkilöt ovat velvollisia tekemään ilmoituksen matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisevästi, esim.jos vanhempi aloittaa päihdekuntoutuksen ilman että lapsesta olisi herännyt varsinaista huolta). Näissä tapauksissa sosiaalitoimi tietenkin selvittää lastensuojelun tarpeen, mutta asiakas ei ole lasun asiakas. Selvitys on vain pakko tehdä ja lisäksi tarjotaan tarvittavia palveluita tilanteen mukaisesti. Lasuilmoitus EI siis johda saman tien lasuasiakkuuteen. Joidenkin palveluiden saaminen edellyttää lapsiperheiden sosiaalihuollon asiakkuutta, mikä EI ole sama kuin lastensuojelu. Lastensuojelua tarvitaan oikeasti vain vaativimmissa tapauksissa.
Jos siis olet lasun asiakas (avohuolto tai sijaishuolto), asiat eivät todellakaan ole hyvin ja silloin varsinkin sosiaalityöntekijöiden on pakko ottaa kaikki osapuolet ja näkökulmat huomioon. On täysin lapsen edun mukaista ja asiaan kuuluvaa, että sijaisvanhempia konsultoidaan eli heidän näkemyksiään kysytään. Sijaisvanhempana on velvollisuus kertoa se, mitä on havainnut ja tietää lapsen tilanteesta. Tässä ap:n tapauksessakin on varmasti käynyt niin, että sosiaalityöntekijät ovat yksinkertaisesti vain halunneet kuulla, miten lapsella menee, onko lapsi tuonut jotain uusia asioita esiin puheessaan, onko sijaisvanhemmat tavanneet lapsen omat vanhemmat ja onko näissä tapaamisissa/yhteydenpidossa tullut esiin jotain, mitä sosiaalityöntekijät eivät vielä tiedä.
Tiedän kyllä, että jokaiseen ammattikuntaan kuuluu tyhmiä, ammattitaidottomia työntekijöitä ja on hyvin mahdollista, että ap:n sossut ovat menetelleet tai vähintäänkin ilmaisseet asiansa väärällä tavalla. Mutta siinä tapauksessa on asiakkaan vastuulla ottaa suoraan yhteyttä sossuunsa ja kysyä suoraan, onko tämä totta ja miksi näin toimivat. Ap voisi vaikka pyytää kirjallista selvitystä sossuilta, miksi ja mitä näkemystä he tarkalleen ottaen pyytävät tältä sijaisvanhemmalta. Sama koskee sijaisvanhempaa: jos sijaisvanhempi ei ymmärrä, miksi näin toimitaan ja mitä hänen tarkalleen ottaen tulisi kertoa sossuille, hän voi pyytää selvitystä kirjallisesti. Jos sossut siltikin toimivat kyseenalaisesti tai siinä on jotain epäselvää, ottakaa herran jumala yhteyttä SOSIAALIASIAMIEHEEN ja johtavaan sossuu. Älkää nyt jeesus soikoon täällä mammapalstalla vouhkatko ja velloko epävarmuudessa.
Jos ja kun sosiaalivirasto möhlii, ei kannata jäädä setvimään heidän kanssaan, vaan tehdä suoraan kantelu aluehallintovirastoon.
Ja jos jo ennen alalle hakeutumista, on valinnut pääaineekseen uhriutumisen, kannattaa lasten takia pysyä poissa sieltä lastensuojelujsta.
Ihmettelen muuten ristiriitaa siinä, että lastensuojelu itse korostaa, että kuka lapsiperhe vaan voi joskus tarvita tukea, mutta jos sitä tukea sitten erehtyy hakemaan lastensuojelusta, onkin heps kukkuu samantien vastenmielinen moniongelmaperhe.
Edelleen: Jos lapsiperhe tarvitsee tukea, sen saa ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Eli kyllä lasuasiakkaat ovat usein moniongelmaisia. Btw, kukaan ei sanonut "vastenmielinen moniongelmaperhe". Sä lisäsit sen ihan itse. Oliko kenties freudilainen lipsahdus ja ajattelet ITSE lasun asiakkaat vastenmielisiksi?
Moniongelmaisuus voi tarkoittaa esim.vanhemman päihdeongelma + lapsen perustarpeista ei huolehdita + talousvaikeudet.
Toki voi ottaa yhteyttä Aviinkin, mutta saat varautua, että silloin asian hoitamisessa kestää. Suosittelen siis edelleen sos.asiamiestä, koska tällaisessa ap:n tapauksessa Avista varmaan tod.näk. käskettäisiin ensin olemaan yhteydessä sos.asiamieheen. Mutta tee miten lystäät, itsepähän tiesi valitset.
Ja niinhän minä sanoin: en aio mennä lasuun töihin, koska se on täyttä paskaa. Joten älä huoli. Sinulle sen sijaan ehdottaisin peruskoulun äidinkielen tunteja, jotta saisit harjoitusta luetunymmärtämiseen.
Luetun ymmärtäminen ei ole yhdyssana.
Sinun suosituksesi eivät ketään kiinnosta. Aluehallintovirasto on puolueettomampi. Sosiaalivirasto ei omia mokiaan selvitä. Ja nopeampikin se Aluehallintovirasto on.
Jos luetun ***välilyönti*** ymmärtäminen sujuu, ei pienillä kirjoitusvirheillä ole mitään merkitystä, sillä asiasisällän ymmärtäminen on tärkein.
Sun varmaan pitäis ryhtyä sossuksi, kun oot tuollainen kaikkitietävä oraakkeli. Ihanko oikein tiedät kaikkien puolesta, että yhtään ketään tällä palstalla ei kiinnosta mun suositukset? Mä taas veikkaan, että joku ihminen saattaa olla kiinnostunut ja suosituksestani voi olla hyötyä. Enhän mä sitä sitä ultimaattisena faktana esitä, kunhan vain suosittelin ja kuten sanoin, sä saat toimia ihan niin kuin itse haluat... En mä sua sinne Aviin todellakaan kielläkään ottamasta yhteyttä, parempi vaan että heitäkin työllistettäisiin. Heillä on ihan hyvät liksatkin niin saisivat mun puolesta ottaa hoitaakseen enemmänkin asioita.
Tässä nyt vielä Avin oma linjaus:
Kannattaisi tutustua siihen peruskoulun äidinkieleen niin ei tulisi tuollaisia kielivirheitä.
Ja luuletko sinä jotenkin olevasi niiiiin jumala, että voit määrätä jonkun olemaan käyttämään kansalaisen kunnollisia valituskanavia. Jestas.
On todella masentavaa, kuinka heikkolahjaisia ihmisiä Suomesta löytyy. Lillukanvarsia ja omia tulkintoja ja salaliittoteorioita.
Minusta ainakin hyvä vinkki, että mihin tahoon kannattaa ottaa yhteyttä. Itse uskon enemmän alan koulutuksen saanutta, kuin random huutelijaa (sossun asiakas..?)
No niinpä. Kaikenlaisia tyhjäpäisiä taliaivoja sitä tunkee noita "alan" opintoja suorittamaan. Ei se ihme ole, että julkinen sektori on kriisissä. Ja sossu ei löydä pahoinpideltyjä (Erika) tai raiskattija (se Oulun tapaus) vaikka nokan eteen tuotaisiin. Sitä kun on jumalhahmo luulee herkästi itseään erehtymättömäksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko lapset sijoitettu vai huostaanotettu? Tuntuu monella menevän puurot ja vellit sekaisin. Sijoitus kestää yleensä maks. 6kk, ja jos ei kotiin edelleenkään voi palata valmistellaan huostaanotto, josta päättää viimekädessä hallinto-oikeus. Ei siis kukaan sos.tt. yksinään. Eikä näitä tehdä aivan heppoisin perustein. Eli jos teillä lapset on huostassa, niin kyllä on jotakin jätetty tarinasta kertomatta. Muutenkin juttu haiskahtaa todella oudolta.
Huostaanotetut lapset on myös sijoitettu. Hallinto-oikeuden päätös tarvitaan vain jos vanhempi vastustaa huostaanottoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saamme lapset siis kotiin kyllä, mutta miksi ihmeessä sosiaalityöntekijä yrittää painostaa tietämätöntä sijaria kirjoittamaan omasta päästään lausunnon? Mihin tällaista arvailulausuntoa tarvitaan? Väittävät että rytmimme on sekaisin vaikka käydään miehen kanssa töissä. En ymmärrä. ap
No mikset kysy sossusta?
Idiootti.
Joo, toki olen. Asiat kun voi ihan puhua viranomaisten kanssa niin jää katsos vähemmän niitä epäilyjä sinnekin puolelle. Jos kyräilee ja foliohattuilee niin kai se nyt hyvänen aika sossuakin kiinnostaa.
Jos tietäisit edes jotain itse asiasta, tietäisit ettei sieltä saa vastauksia tuollaisiin kysymyksiin.
Oletko monestikin ottanut ihan puhelimen käteen ja ystävällisesti tiedustellut asioita? Se on kyllä jännä että osalle poliisi, sossu, kela jne on ihan hirveitä mörköjä mutta kas kummaa suurin osa saa täysin asiallista palvelua sieltä samoilta henkilöiltä.
Riippuu kyllä yksilöistä siellä viranomaispuolellakin. Poliisista oon saanut hirveästi tukea ja apua, sitten oli pari nuijaa jotka tuli meille kotiin nauramaan perheväkivallan seurauksia. Sossussa oli ennen osaavia ihmisiä, nyt ehkä max 1/10. Kelassa en ole asioinut. Työkkäristä sain tosi hyvää ja tosi väsynyttä&kypsynyttä&huonoa palvelua eri ihmisiltä, samoista asioista juteltiin kummankin kanssa. Ja tää oli siis kokemukset yhdeltä paikkakunnalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen riittää, että normaali vanhemman luona käy vähän railakkaamman viikonlopun aikana poliisi ja sossutyöntekijä. Meillä se ainakin meni niin ja nyt on yhtä kyttäystä koko homma. Ollaan ihan tavalliset työssäkäyvät ihmiset ja korkeakoulutettuja. Lapset nukkuivat ja meillä oli käymässä kaksi tuttavapariskuntaa, niin alakerran naapurit päättivät tehdä tällaisen "jekun" ja kutsua paikalle poliisin ja olivat huolissaan lapsistamme.
Jos tässä tilanteessa olisi oikeasti kaikki ollut kunnossa, ei lapsia olisi sijoitettu minnekään. Poliisit ja lastensuojelun sossu olisivat pistuneet ja kirojittaneet toimenpidepäiväkirjaan että turha Käynti.
Sijaisvanhemmilta voidaan pyytää lausuntoa esim siitä, mitä lapset kertovat kotioloistaa n heille. Sellaista lausuntoa ei mielellään pyydetä, koska lapset ovat lapsia ja tarinoissa voi olla kaikenlaista ielikuvitusta mukana, eikä lapsilta koskaan saa maallikko kysellä mitään (koska vaara tuottaa muistoja on olemassa). Mutta lasten itse kertomien tarinoiden avulla voidaan arvioida, tarvitaanko lastenpsykologia puhuttamaan lapsia.
Niin, sitten saadaan sijaiskodista parhaassa tapauksessa sellaisia juttuja kuin Auerin lasten kohdalta. Kun sijaiskoti ei halua menettää kultamunaansa.
tää on jännä. JOS lapsia oikeasti otettais huostaan niin olemattomin perustein kun väität, "kultamunanhan" saisi korvattua uudella käden käänteessä. Oikeasti ne hoitokorvaukset on aika pieniä.
No Anneli Auerin kohdallahan on puhuttu tuhansien eurojen ( jopa 8000 e/ kk ) korvauksista kolmelle lapselle, mikä maksettiin Anneli A:n veljelle ja tämän vaimolle.
Hyvässä duunissa pitää olla, että tuohon yltää.
Eeh... Eiköhän tuossa puhuta jostain ihan muusta korvauksista.
Sijaisperheiden korvaukset ei ole mitään isoja. Jos olisi isot taksat, niin eiköhän meillä olisi joka toinen kotitalous sijaisperheenä.
No tämä nyt on ollut ihan uutisissa tämä Auerin veljen saama korvaussumma, joka on niin järjetön, että ei ihme, että lapset siellä vähän sekoavat ja alkavat selittää mitä sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saamme lapset siis kotiin kyllä, mutta miksi ihmeessä sosiaalityöntekijä yrittää painostaa tietämätöntä sijaria kirjoittamaan omasta päästään lausunnon? Mihin tällaista arvailulausuntoa tarvitaan? Väittävät että rytmimme on sekaisin vaikka käydään miehen kanssa töissä. En ymmärrä. ap
No mikset kysy sossusta?
Idiootti.
Joo, toki olen. Asiat kun voi ihan puhua viranomaisten kanssa niin jää katsos vähemmän niitä epäilyjä sinnekin puolelle. Jos kyräilee ja foliohattuilee niin kai se nyt hyvänen aika sossuakin kiinnostaa.
Jos tietäisit edes jotain itse asiasta, tietäisit ettei sieltä saa vastauksia tuollaisiin kysymyksiin.
Oletko monestikin ottanut ihan puhelimen käteen ja ystävällisesti tiedustellut asioita? Se on kyllä jännä että osalle poliisi, sossu, kela jne on ihan hirveitä mörköjä mutta kas kummaa suurin osa saa täysin asiallista palvelua sieltä samoilta henkilöiltä.
Olin kuusi vuotta sosiaalityöntekijöiden kanssa tekemisissä koska olen adoptioäiti. Se avasi silmät sen suhteen, mikä on heidän ammattitaitonsa taso. Se ei ole korkea.
Etpä silti vastannut kysymykseeni.
Mikä se oli?
No jos sun taito keskusteluun sossun kanssa oli samaa tasoa niin enpä ihmettele miksi et ole saanut vastauksia.
Ei me voida kaikki suomalaiset opiskella sossualaa ja sossutermejä, että osataan kommunikoida heidän kanssa. Kyllä se kommunikointitaito pitää olla eritoten siellä ammattilaispuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuule kuka vaan voi sairastua tai joutua onnettomuuteen tai ero. Ei ole häpeä jos hakee apua /tai naapurit ilmoittaneet. Lastensuojelu tekee hyvää myös. Itsellä on kokemus olen itse terveydenhoitoalalla ja jouduin autokolariin jossa tuli pahoja vammoja sain heti perhetyöntekijän sekä kodinhoitajan sain nukkua. Kun ihana nainen siivoili ja heräsin pullan tuoksuun. Ei ole aina negatiivista muistakaa kuka vaan voi joutua siihen tilanteeseen. Naisille tiedoksi yleensä miehet lähtee jos sairastutte turha esittää parempaa ja olla koppava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen riittää, että normaali vanhemman luona käy vähän railakkaamman viikonlopun aikana poliisi ja sossutyöntekijä. Meillä se ainakin meni niin ja nyt on yhtä kyttäystä koko homma. Ollaan ihan tavalliset työssäkäyvät ihmiset ja korkeakoulutettuja. Lapset nukkuivat ja meillä oli käymässä kaksi tuttavapariskuntaa, niin alakerran naapurit päättivät tehdä tällaisen "jekun" ja kutsua paikalle poliisin ja olivat huolissaan lapsistamme.
Jos tässä tilanteessa olisi oikeasti kaikki ollut kunnossa, ei lapsia olisi sijoitettu minnekään. Poliisit ja lastensuojelun sossu olisivat pistuneet ja kirojittaneet toimenpidepäiväkirjaan että turha Käynti.
Sijaisvanhemmilta voidaan pyytää lausuntoa esim siitä, mitä lapset kertovat kotioloistaa n heille. Sellaista lausuntoa ei mielellään pyydetä, koska lapset ovat lapsia ja tarinoissa voi olla kaikenlaista ielikuvitusta mukana, eikä lapsilta koskaan saa maallikko kysellä mitään (koska vaara tuottaa muistoja on olemassa). Mutta lasten itse kertomien tarinoiden avulla voidaan arvioida, tarvitaanko lastenpsykologia puhuttamaan lapsia.
Niin, sitten saadaan sijaiskodista parhaassa tapauksessa sellaisia juttuja kuin Auerin lasten kohdalta. Kun sijaiskoti ei halua menettää kultamunaansa.
tää on jännä. JOS lapsia oikeasti otettais huostaan niin olemattomin perustein kun väität, "kultamunanhan" saisi korvattua uudella käden käänteessä. Oikeasti ne hoitokorvaukset on aika pieniä.
No Anneli Auerin kohdallahan on puhuttu tuhansien eurojen ( jopa 8000 e/ kk ) korvauksista kolmelle lapselle, mikä maksettiin Anneli A:n veljelle ja tämän vaimolle.
Hyvässä duunissa pitää olla, että tuohon yltää.
Eeh... Eiköhän tuossa puhuta jostain ihan muusta korvauksista.
Sijaisperheiden korvaukset ei ole mitään isoja. Jos olisi isot taksat, niin eiköhän meillä olisi joka toinen kotitalous sijaisperheenä.
No tämä nyt on ollut ihan uutisissa tämä Auerin veljen saama korvaussumma, joka on niin järjetön, että ei ihme, että lapset siellä vähän sekoavat ja alkavat selittää mitä sattuu.
Palkkio vai korvaus vai molemmat yhteensä? Toivottavasti kukaan ei luule, että sijaisvanhemmat oikeasti saisivat tuollaisia summia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saamme lapset siis kotiin kyllä, mutta miksi ihmeessä sosiaalityöntekijä yrittää painostaa tietämätöntä sijaria kirjoittamaan omasta päästään lausunnon? Mihin tällaista arvailulausuntoa tarvitaan? Väittävät että rytmimme on sekaisin vaikka käydään miehen kanssa töissä. En ymmärrä. ap
Mitä helv. se sossulle kuuluu mihin aikaan missäkin perheessä nukutaan ja herätään? Jos kouluun lapset kuitenkin menevät(jos ovat kouluikäisiä).
Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä arkeensa. Ja jos vanhemmat riekkuvat yömyöhään ja nukkuvat iltapäivään, niin eipä sitä säännöllisyyttä kovasti tule.
Varmaan sitten kannattaa lakiin määrätä monelta oltava viimeistään nukkumassa ja monelta herätä, ettei tule väärinkäsityksiä. Tätä valvomaan kotitarkastajat joka lapsiperheeseen aamuin illoin. Heti ilmoitus lasuun jos lakia rikottu. Useasta rikkomuksesta lapset huostaan ja vanhemmat käräjille.
Näin tulee taas uusia työpaikkojakin, Suomi nousuun!
Meillä kuraattori antoi lapsen yläasteella tarkat ohjeet. Luetteli myös sopivat välipalat. Itse kuraattoriämmä tunnettu kylällä panojutuistaan ja alkkismiehestään, jonka heitti ulos yhteisestä kodista. Varmaan aika harva otti ohjeita tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen riittää, että normaali vanhemman luona käy vähän railakkaamman viikonlopun aikana poliisi ja sossutyöntekijä. Meillä se ainakin meni niin ja nyt on yhtä kyttäystä koko homma. Ollaan ihan tavalliset työssäkäyvät ihmiset ja korkeakoulutettuja. Lapset nukkuivat ja meillä oli käymässä kaksi tuttavapariskuntaa, niin alakerran naapurit päättivät tehdä tällaisen "jekun" ja kutsua paikalle poliisin ja olivat huolissaan lapsistamme.
Jos tässä tilanteessa olisi oikeasti kaikki ollut kunnossa, ei lapsia olisi sijoitettu minnekään. Poliisit ja lastensuojelun sossu olisivat pistuneet ja kirojittaneet toimenpidepäiväkirjaan että turha Käynti.
Sijaisvanhemmilta voidaan pyytää lausuntoa esim siitä, mitä lapset kertovat kotioloistaa n heille. Sellaista lausuntoa ei mielellään pyydetä, koska lapset ovat lapsia ja tarinoissa voi olla kaikenlaista ielikuvitusta mukana, eikä lapsilta koskaan saa maallikko kysellä mitään (koska vaara tuottaa muistoja on olemassa). Mutta lasten itse kertomien tarinoiden avulla voidaan arvioida, tarvitaanko lastenpsykologia puhuttamaan lapsia.
Niin, sitten saadaan sijaiskodista parhaassa tapauksessa sellaisia juttuja kuin Auerin lasten kohdalta. Kun sijaiskoti ei halua menettää kultamunaansa.
tää on jännä. JOS lapsia oikeasti otettais huostaan niin olemattomin perustein kun väität, "kultamunanhan" saisi korvattua uudella käden käänteessä. Oikeasti ne hoitokorvaukset on aika pieniä.
No Anneli Auerin kohdallahan on puhuttu tuhansien eurojen ( jopa 8000 e/ kk ) korvauksista kolmelle lapselle, mikä maksettiin Anneli A:n veljelle ja tämän vaimolle.
Hyvässä duunissa pitää olla, että tuohon yltää.
Eeh... Eiköhän tuossa puhuta jostain ihan muusta korvauksista.
Sijaisperheiden korvaukset ei ole mitään isoja. Jos olisi isot taksat, niin eiköhän meillä olisi joka toinen kotitalous sijaisperheenä.
No tämä nyt on ollut ihan uutisissa tämä Auerin veljen saama korvaussumma, joka on niin järjetön, että ei ihme, että lapset siellä vähän sekoavat ja alkavat selittää mitä sattuu.
Palkkio vai korvaus vai molemmat yhteensä? Toivottavasti kukaan ei luule, että sijaisvanhemmat oikeasti saisivat tuollaisia summia.
Kyllä ne summat ihan julkisuudessa oli ja suuria olivat. Ja monellahan on niitä sijaislapsia paljon. Äitienpäivänä palkitaan sijaisäitejä jotka hoitaneet satoja lapsia. Se on ihan elinkeino Pohjois-Suomessa.
Niinpä kirjoitti:
Kuule kuka vaan voi sairastua tai joutua onnettomuuteen tai ero. Ei ole häpeä jos hakee apua /tai naapurit ilmoittaneet. Lastensuojelu tekee hyvää myös. Itsellä on kokemus olen itse terveydenhoitoalalla ja jouduin autokolariin jossa tuli pahoja vammoja sain heti perhetyöntekijän sekä kodinhoitajan sain nukkua. Kun ihana nainen siivoili ja heräsin pullan tuoksuun. Ei ole aina negatiivista muistakaa kuka vaan voi joutua siihen tilanteeseen. Naisille tiedoksi yleensä miehet lähtee jos sairastutte turha esittää parempaa ja olla koppava.
Monin paikoin lastensuojelusta ei saa minkäänlaista käytännön apua. Pelkkää keskustelemista, minkä moni kokee vain entistä kuormittavammaksi, kun pitää ehtiä viihdyttämään sitä muistiinpanojaan kirjaavaa tätikaksikkoa.
Muistan kyllä miten minunkin äitini 70-luvulla kävi sappikivileikkauksessa ja suonikohjuleikkauksessa ja meille tuli pitkäksi aikaa kodinhoitaja. Itseltäni murtui selkä onnettomuudessa ja sairaaöan sossu vain totesi, että kyllähän te pärjäätte, eikä avusta tietoakaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen riittää, että normaali vanhemman luona käy vähän railakkaamman viikonlopun aikana poliisi ja sossutyöntekijä. Meillä se ainakin meni niin ja nyt on yhtä kyttäystä koko homma. Ollaan ihan tavalliset työssäkäyvät ihmiset ja korkeakoulutettuja. Lapset nukkuivat ja meillä oli käymässä kaksi tuttavapariskuntaa, niin alakerran naapurit päättivät tehdä tällaisen "jekun" ja kutsua paikalle poliisin ja olivat huolissaan lapsistamme.
Jos tässä tilanteessa olisi oikeasti kaikki ollut kunnossa, ei lapsia olisi sijoitettu minnekään. Poliisit ja lastensuojelun sossu olisivat pistuneet ja kirojittaneet toimenpidepäiväkirjaan että turha Käynti.
Sijaisvanhemmilta voidaan pyytää lausuntoa esim siitä, mitä lapset kertovat kotioloistaa n heille. Sellaista lausuntoa ei mielellään pyydetä, koska lapset ovat lapsia ja tarinoissa voi olla kaikenlaista ielikuvitusta mukana, eikä lapsilta koskaan saa maallikko kysellä mitään (koska vaara tuottaa muistoja on olemassa). Mutta lasten itse kertomien tarinoiden avulla voidaan arvioida, tarvitaanko lastenpsykologia puhuttamaan lapsia.
Niin, sitten saadaan sijaiskodista parhaassa tapauksessa sellaisia juttuja kuin Auerin lasten kohdalta. Kun sijaiskoti ei halua menettää kultamunaansa.
tää on jännä. JOS lapsia oikeasti otettais huostaan niin olemattomin perustein kun väität, "kultamunanhan" saisi korvattua uudella käden käänteessä. Oikeasti ne hoitokorvaukset on aika pieniä.
No Anneli Auerin kohdallahan on puhuttu tuhansien eurojen ( jopa 8000 e/ kk ) korvauksista kolmelle lapselle, mikä maksettiin Anneli A:n veljelle ja tämän vaimolle.
Hyvässä duunissa pitää olla, että tuohon yltää.
Eeh... Eiköhän tuossa puhuta jostain ihan muusta korvauksista.
Sijaisperheiden korvaukset ei ole mitään isoja. Jos olisi isot taksat, niin eiköhän meillä olisi joka toinen kotitalous sijaisperheenä.
No tämä nyt on ollut ihan uutisissa tämä Auerin veljen saama korvaussumma, joka on niin järjetön, että ei ihme, että lapset siellä vähän sekoavat ja alkavat selittää mitä sattuu.
Palkkio vai korvaus vai molemmat yhteensä? Toivottavasti kukaan ei luule, että sijaisvanhemmat oikeasti saisivat tuollaisia summia.
Kyllä ne summat ihan julkisuudessa oli ja suuria olivat. Ja monellahan on niitä sijaislapsia paljon. Äitienpäivänä palkitaan sijaisäitejä jotka hoitaneet satoja lapsia. Se on ihan elinkeino Pohjois-Suomessa.
Sijoitettuja lapsia voi olla omat lapset mukaan lukien yhteensä neljä. Jos siis perheessä on jo kaksi lasta, sijoitettuja voi olla enintään kaksi. En tiedä mikä on ollut syynä moisiin jättikorvauksiin, mutta muut sijarit eivät sellaisia saa. Sijaisvanhempia on joka puolella maata. Missään ei ole sellaista pitäjää, jossa tämä olisi ensisijainen elinkeino. terkuin pohjoissuomalainen sijari.
Mulla on ollut syöpä ja olen yh joten sitä kautta olemme olleet hilkulla joutua sosiaalitoimen asiakkaaksi. Tottakai lapsi ois joutunut sijaisperheeseen jos mulle ois tullut pitempi sairaalajakso tms. kun ei lähipiiristä sopivaa huoltajan korviketta löydy. Miten yksinkertainen ja pumpulissa elänyt pitää olla, jos ajattelee että ainoa syy olla sosiaalitoimen asiakas on joku päihde- ja/tai mielenterveysongelma?