Lue keskustelun säännöt.
Kympin keskiarvon lapsi haluaa amikseen
09.02.2017 |
Ja on hyvin varma asiastaan. Miehen mukaan sulaa hulluutta, itse olen hieman kahden vaiheilla. Toisaalta varmasti pärjäisi hyvin lukiossakin, toisaalta hänen elämänsä ja unelmansa siinä ovat kyseessä.
Syy on kuulemma se, että ei jaksa istua pulpetissa mitään tekemättä enää kolmea vuotta. Omien sanojensa mukaan ei tee muuta kuin pelaa puhelimella koulussa koska siellä on tylsää kuulemma ihan kaikki. Ihmiset ja opetettavat aineet. Haluaa kuulemma saada aikaan jotain omaa ja oikeaa.
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kympin oppilas pystyy jatkamaan amiksen jälkeenkin ihan missä tahansa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Siinä mielessä todella hyvälle oppilaalle ei ole mitään merkitystä, käykö lukion vai amiksen.
Tärkeintä olisi valita sellainen linja amiksessa, joka tukee mahdollisia jatko-opintoja.
Lukiossa opiskellut pärjää huomattavasti paremmin yliopistossa kuin vain peruskoulun ja amiksen käynyt. Peruskoulun ja amiksen matematiikalla ei pitkälle pötki yliopiston tekniikan puolella.
Amiksessa voi ottaa ns. pitemmän matematiikan esim jos haluaa ammattikork.
Eipä ole niin sanottua tuo. Amiksessa ei ole mitään "pitkää" ja "lyhyttä" matematiikkaa, vaan on ne pakolliset matematiikan kurssit ja sitten mahdollisesti valinnaisena valittavissa jotain lisää. Mutta amiksen opiskelijoiden keskuudessa matematiikka ei välttämättä ole kovin suosittu aina ja jos vaikka kolme opiskelijaa koko koulusta valitsee niin eipä niitä kursseja siinä tapauksessa toteuteta.
Ja taas se, että jos on menossa sinne korkeakouluun niin lukiosta saa siihen paljon paremman pohjan kuin amiksesta. Turhaa hukata kolmea vuotta elämästään käytännössä ei-mihinkään-järkevään jos ei edes ala ole varma. Kaikista huonoin tilanne on mennä korkeakouluun alaa vaihtaen amiksesta.
Ja jos lukiossa menee hyvin niin siinä voi sitten nostaa rimaansa ylemmäs ja mennä vaikka yliopistoon opiskelemaan DI:ksi sen sijaan että menisi AMK:n opiskelemaan insinööriksi.
En halua lastani lukioon jos sieltä tulee tuollaisia muiden ammattikuntien vähättelijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 9 luokan vanhempainillassa ja opo kertoi, että jatkossa ammattikorkeaan tai yliopistoon pääsee lähes pelkästään yo-tutkinnon suorittaneet. Muutos tulossa ja siinä painotetaan valintakriteereitä eri tavalla kuin nykyään.
Akateeminen työttömyys kasvaa koko ajan. Anna nuoren päättää itse.
Mun 22-vuotias pikkuveljeni on sähkömies ja hän ainakin tienaa :D osti juuri 90 neliön rivitaloasunnon Turun seudulta ja omistaa 2 autoa. Meitsi taas on ollut aina kympin oppilas, nykyään olen opettaja enkä kyllä tällä palkalla kehuskelisi.. Että ei se lukio tosiaankaan ole ainoa tie mammonaan ja menestykseen!
Mun sisko oli myös kympin oppilas ja turhautunut koulunkäyntiin. Hoksasi mennä iltalukioon, jossa kävi lukion salamavauhtia ja sitten lääkikseen. Oletteko te miettineet tuota iltalukiovaihtoehtoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:n kommenttien perusteella suosittelisin lapselle lukiota ja siitä AMK-insinöörin tutkintoa.
Lapsi pitää matikasta, joka on hyvä insinöörille. Hän myös kuulostaa pitävän enemmänkin sellaisesta puuhailusta kun rankasta fyysisestä työstä.
AMK:hon pääsee tekniikan alalle niin helposti, että lukion voi hyvin lusmuilla lävitse, eli AP:n lapsi todennäköisesti siitä pääsisi läpi vaikka ei laittaisi tikkua ristiin (toki arvosanat kärsisivät) kun kerta vetää puhdasta kymppiä kännykällä pelaillen. Ei tarvitsisi nähdä vaivaa.
Toinen vaihtoehto on kaksoistutkinto, jossa saisi sekä ammatin, että hyvän valmiuden jatkaa ammattikorkeakouluun.
Kehottaisin, että annat hänen päättää itse.
Minä olen vielä näin kymmenen vuoden jälkeenkin vähän katkera, kun omat vanhempani sekä yläasteen opo pakottivat mut hakemaan lukioon. Olin yläasteella tosi hyvä koulussa, jaksoin opiskella, koska arvelin, että hyvillä numeroilla pääsen sitten jatko-opintoihin minne haluan. No, väärin meni. En saanut hakea ammattikouluun haluamalleni alalle - "Kyllä noilla numeroilla lukioon mennään". (Naapurikunnan pikkulukioon pääsi käytännössä kuka tahansa.) Lukio ei kiinnostanut paskan vertaa, lintsasin paljon ja kirjoituksetkaan eivät olleet menestys, koska en viitsinyt panostaa. Mitään hyötyä noista kolmesta vuodesta ei ole myöhemmin elämässäni ollut, näen sen hukkaan heitettynä aikana.
Sori, aihe meni tunteisiin. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko kertoa mille alalle amikseen? Jonnekin luovalle?
Ei, sähköalalle, laborantiksi tai LVI-alalle on hakemassa, tuossa järjestyksessä. Häntä kuulemma kiehtoo rakentaa systeemi ja sitten nähdä kun se lähtee toimimaan, tuossa sähkössä siis. -AP
Mielestäni tuo ei ole lainkaan hullumpi perustelu. Ja jos jossain vaiheessa haluaa jatkaa opiskelua, käytännön osaamisesta ei ole ainakaan mitään haittaa.
No sanoisin, että paras insinööri on sellainen joka tajuaa myös käytännön tasolla, miten homma toimii. Oma poikani menee sähkölle ammattioppilaitoseen ja jatkaa sen jälkeen insinööriksi. Ihan omilla sanoillaan on sanonut näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kehottaisin, että annat hänen päättää itse.
Minä olen vielä näin kymmenen vuoden jälkeenkin vähän katkera, kun omat vanhempani sekä yläasteen opo pakottivat mut hakemaan lukioon. Olin yläasteella tosi hyvä koulussa, jaksoin opiskella, koska arvelin, että hyvillä numeroilla pääsen sitten jatko-opintoihin minne haluan. No, väärin meni. En saanut hakea ammattikouluun haluamalleni alalle - "Kyllä noilla numeroilla lukioon mennään". (Naapurikunnan pikkulukioon pääsi käytännössä kuka tahansa.) Lukio ei kiinnostanut paskan vertaa, lintsasin paljon ja kirjoituksetkaan eivät olleet menestys, koska en viitsinyt panostaa. Mitään hyötyä noista kolmesta vuodesta ei ole myöhemmin elämässäni ollut, näen sen hukkaan heitettynä aikana.
Sori, aihe meni tunteisiin. :D
Ja syytät tästä vanhempiasi? Jos olisit viitsinyt panostaa siihen opiskeluun lintsailun sijaan niin niistä vuosista olisi saattanut olla jotain hyötyäkin.
Asetettu päämäärä, suunnittelu ja toteuttaminen. Lahjakkuus, kontaktit, informaatio, muisti, informaation käsitteleminen, ennustaminen, kilpailu, motivaatio, energia, aika, alkupääoma jne..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdota kaksoistutkintoa? Saisi laskeskella pitkää matikkaa, jossa olisi haastetta eikä puhelimella pelaamalla saisi enää kymppejä, sekä opetella sähköasentamista amiksen puolella. Jos lapsi on yläasteella turhautunut, ei ammattikoulu välttämättä ole oikea paikka lapselle. Ammattikouluopiskeleminen on paljon väljempää eikä esim. matemaattiset taidot pääsisi samalla tavalla kehittymään kuin lukiossa. Miksi valita, kun voi ottaa molemmat samassa ajassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehottaisin, että annat hänen päättää itse.
Minä olen vielä näin kymmenen vuoden jälkeenkin vähän katkera, kun omat vanhempani sekä yläasteen opo pakottivat mut hakemaan lukioon. Olin yläasteella tosi hyvä koulussa, jaksoin opiskella, koska arvelin, että hyvillä numeroilla pääsen sitten jatko-opintoihin minne haluan. No, väärin meni. En saanut hakea ammattikouluun haluamalleni alalle - "Kyllä noilla numeroilla lukioon mennään". (Naapurikunnan pikkulukioon pääsi käytännössä kuka tahansa.) Lukio ei kiinnostanut paskan vertaa, lintsasin paljon ja kirjoituksetkaan eivät olleet menestys, koska en viitsinyt panostaa. Mitään hyötyä noista kolmesta vuodesta ei ole myöhemmin elämässäni ollut, näen sen hukkaan heitettynä aikana.
Sori, aihe meni tunteisiin. :D
Ja syytät tästä vanhempiasi? Jos olisit viitsinyt panostaa siihen opiskeluun lintsailun sijaan niin niistä vuosista olisi saattanut olla jotain hyötyäkin.
En syytä vanhempiani mun motivaation puutteesta. Mutta tiedätkö, kun mua ei yhtään kiinnostanut olla siellä lukiossa ja olin vaan aivan järkyttävän vihainen, kun en ollut saanut päättää itse noin tärkeää asiaa. Paljonko huvittaa panostaa johonkin, mistä ei itse tykkää eikä ole kiinnostunut? Ja tulevaisuuskaan ei paljoa kiinnostanut, ajauduin pahoihin mielenterveysongelmiin ja tuntui, etten tule kauaa elämään. (Meni taas ohi aiheen, pahoittelut.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen työttömyys kasvaa koko ajan. Anna nuoren päättää itse.
Niin se menee ettei nuorta voi pakottaa tiettyyn opinahjoon vaan nuoren on itsensä valittava. Nykyään voi käsittääkseni jatkaa opintoja vaikka kuin pitkälle vaikka kävis amiksen ensin. Harva nuori tietää mikä minusta tulee isona ja myöhemminkin on mahdollista kirjoittaa vaikka nettilukion kautta.
Kaksoistutkinto olisi kova sana AP.
Mua hieman kaduttaa, etten mennyt aikoinaan ammattikouluun. Olisin ihan samalla tavalla päässyt sieltä ammattikorkeaan kuin lukiostakin. Lisäksi minulla olisi ollut valmiina ammatti, jonka avulla olisi ollut ehkä helpompaa saada kesätöitä ja keikkatöitä opiskelujen ohelle. Monilla ammattikoulusta valmistuneilla oli ammattikorkeakouluaikana hyötyä työnhaussa siitä, että oli jo samalta alalta toisen asteen tutkinto ja työkokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen työttömyys kasvaa koko ajan. Anna nuoren päättää itse.
Niin se menee ettei nuorta voi pakottaa tiettyyn opinahjoon vaan nuoren on itsensä valittava. Nykyään voi käsittääkseni jatkaa opintoja vaikka kuin pitkälle vaikka kävis amiksen ensin. Harva nuori tietää mikä minusta tulee isona ja myöhemminkin on mahdollista kirjoittaa vaikka nettilukion kautta.
Juuri näin. Ja AMK-tutkinnon voi suorittaa vaikka työn ohessa, jos sellainen rupeaa jossain vaiheessa kiinnostamaan.
Kaksoistutkinto, kaksoistutkinto, kaksoistutkinto!
Kympin oppilaalla ei oo amiksessa mitään haastetta, lukioon ja siellä pitkä matematiikka, kaikki fykebi kurssit, psykologia, 4-5 kieltä, historia ja yhteiskuntaoppi, filosofia kaikki kurssit niin aivan varmasti haastetta löytyy lukiossa.
Eipä ole niin sanottua tuo. Amiksessa ei ole mitään "pitkää" ja "lyhyttä" matematiikkaa, vaan on ne pakolliset matematiikan kurssit ja sitten mahdollisesti valinnaisena valittavissa jotain lisää. Mutta amiksen opiskelijoiden keskuudessa matematiikka ei välttämättä ole kovin suosittu aina ja jos vaikka kolme opiskelijaa koko koulusta valitsee niin eipä niitä kursseja siinä tapauksessa toteuteta.
Ja taas se, että jos on menossa sinne korkeakouluun niin lukiosta saa siihen paljon paremman pohjan kuin amiksesta. Turhaa hukata kolmea vuotta elämästään käytännössä ei-mihinkään-järkevään jos ei edes ala ole varma. Kaikista huonoin tilanne on mennä korkeakouluun alaa vaihtaen amiksesta.
Ja jos lukiossa menee hyvin niin siinä voi sitten nostaa rimaansa ylemmäs ja mennä vaikka yliopistoon opiskelemaan DI:ksi sen sijaan että menisi AMK:n opiskelemaan insinööriksi.