Hauskimmat ja ärsyttävimmät kokemukset tilanteista, joissa joku suuttuu tai pahoittaa mielensä aivan olemattomista asioista!
Tällaista ketjua en muista AV:lla nähneeni, vaikka muuten tämä onkin ollut mahtava paikka bongailla ihmisten käyttäytymisen absurdeimpia piirteitä. Aloittakaamme!
Kommentit (833)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta eikö näillä "mulla on oikeus raivota ja suuttua kaikesta"-ihmisillä ole normaalia menettämisen pelkoa ? Ts. Eivät pelkää että menettävät läheisensä jatkuvalla raivoamisella?
Ei, kun se raivo vaan tulee yllättäen. Ei kai kukaan raivoaisi mistään, jos sen voisi välttää.
Tämä. En usko että kovinkaan moni päättää suuttua ja raivota. Itse en ainakaan haluaisi käyttäytyä niin. Mutta sille ei vaan voi mitään vaikka kuinka yrittäisi.
Jos omat keinot ei riitä, niin eikö silloin jo pitäisi hakea ongelmaan jotain lääkitystä, terapiaa tms? Tuohan on varmasti itsellekin ihan hirveää, läheisistä puhumattakaan!
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoliso oli saunomassa sukulaisellaan, uusi sauna ja uusi kiuas. Kävin hakemassa sovitusti kotiin ja vaihdoin muutaman sanan sen sukulaisen kanssa. Puoliso huikkasi väliin, että oli tosi hyvät löylyt. Kommentoin sukulaiselle että ethän vaan antanut puolison lämmittää saunaa, kun se ei oikein ole vahvuusalueella. Juu, hän huomasi, puoliso sai pesän sammumaan kertaalleen ja sen jälkeen vielä unohti lisätä puita. Joo, tuttua hommaa, totesin.
Tänään puoliso tuli raivoamaan, että hän ei voi enää koskaan mennä ko. sukulaiselle, kun nolasin hänet niin pahasti. Että oli pakko dissata niin pahasti.
Puoliso on omassa suvussaan tunnettu siitä, ettei osaa tehdä tulia mihinkään tulipesään, ei edes grilliin hiilillä....
No mä ymmärrän sun puolisoa täysin, toi oli todella hänen nolaamista ja sinä olet se jolla ei
Jaa. Ko "puute" on siis ollut noin 40 vuotta puolison perheen huvituksen aihe, ja on itsekin sitä naureskellut "kaikille". Minusta se EI ole hauska eikä huvittava, koska asumme puulämmitteisessä talossa, jossa on puulämmitteinen kiuas. Olen 30 vuotta lämmittänyt talon ja saunan aina yksin, koska puoliso ei sitä osaa tehdä.
Ja en kyllä maininnut puolison sukupuolta. Hän ottaisi kyllä pultit siitäkin, että väittäisin häntä mieheksi...
Mutta olen siis tilannetajuton ja empatiakyvytön, enkä osaa kävellä munankuorilla riittävästi. Tästä lähtien en kommentoi sitten enää mitään hänestä kenellekään, vaikka hän kommentoi syömisiäni, työtäni, autoani, lapsiamme, milloin mitäkin.suoraan vxttuilemalla.
Kiitos. Tämä selvä.
Olisin itse tosi varovainen vitsailemasta mistään asioista, joissa toinen on ns. "huono".
Itselleen voi aina naureskella, teen sitä itsekin, mutta ei sekään tarkoita, että kaikki saavat sitten alkaa osoitella kuinka huono olen tuossa ja tässä.
Miten olette päätyneet puulämmitteiseen asumiseen, jos asia hiertää arjessa?
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta eikö näillä "mulla on oikeus raivota ja suuttua kaikesta"-ihmisillä ole normaalia menettämisen pelkoa ? Ts. Eivät pelkää että menettävät läheisensä jatkuvalla raivoamisella?
Ai epävakaat persoonallisuushäiriöiset? Sitähän ne juuri pelkäävät ja silti raivoavat.
Sisareni oikeuttaa muun muassa omaansa ja lapsensa sukumökin käyttöä parhaaseen kesäaikaan sillä, että hän käy ensin tekemässä mökillä jonkun askareen - (näihin talkoisiin ei ikinä kutsuta muita kuin hänet ja lähiklaaninsa).
Sitten kun joku muukin haluaisi esim heinäkuussa tai juhanuksena mökkeillä niin hän räyhää siitä iäkkäille sukulaisille kuinka hänellä on etuoikeus. Jos joku muu peruu oman vuoronsa tai käväisee esim pari päivää välissä muualla, näistä vapautuvista päivistä pitäisi ensitilassa ilmoittaa hänelle tai jälkeläisilleen koska syyt x, y ja z- ja koska he ovat tehneet siellä niin paljon sitä tätä ja tuota...(Turhiakin juttuja).
Luonnollisesti muiden tekemiset on aina väärin tai niitä ei huomioida ollenkaan.
Narsistin määräysvaltaan ei kukaan halua joutua ja siksi monet sukulaiset ovat lopettaneet mökin käytön. Siihenhän narsku pyrkiikin...
Jos joku kehtaa kysyä esim juhannusta, narskun klaani suuttuu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odottelin kerran anoppia kylään ja olin sitten vessassa kun anoppi soitti ovikelloa, olin ovella n.30sek päästä sen soimisesta, mutta anopppia ei näkynyt enää missään. Menin pihalle katsomaan ja siellä istui autossaan. Vilkutin iloisesti, että tule vaan tänne, no ei tullut joten kävelin ihan autolle asti jolloin hän kaahaasi renkaat sojossa pois.
Perään tuli puhelua, että kuinka kehtaan odotuttaa häntä ihan turhaan ja ihan selvästi en kuulemma halunnut häntä kylään.. Kerroin olleeni vessassa ja vastaukseski sain "niin varmaan no ymmärrän kyllä milloin minua ei kaivata"
No tämän jälkeen anopista ei ole kuulunut 5 kuukauteen.. käytiin pari kertaa ovella, jolloin ei avannut ovea vaan katsoi ovensa ikkunasta tuimalla ilmeellä.. Nyt odotellaan milloin leppyy ja minähän seuraavaksi.
Lapsen kaverin piti tulla kylään mutta ketään ei kuulunut. Sitten sen äi
Ai kauhee mitä mielikuvia 😂
Veljeni toi uuden tyttöystävänsä eka kerran käymään. Etukäteen eivät ilmoittaneet mitään tulostaan. Meillä oli just ruoka-aika joten tarjosin tietysti myös heille. Ruokana sattui olemaan lasagnea, jossa tietysti myös jauhelihaa ja juustoa. No, tyttöystävä suorastaan kirkui, että hän on vegaani ja miksi hänelle tuollaista tarjotaan. Loukkantui ihan verisesti asiasta.
Vierailija kirjoitti:Minulla oli tuollainen "erikoinen" mummu ja "erikoinen" äiti. En suostunut ottamaan heiltä mitään vastaan koska he olisivat väittäneet sen avulla kuinka paljon ovat minua auttaneet ja kuinka kiittämätön musta lammas olen jne jne
Tästä tuli mieleen yksi äitini mielestäni erikoinen suuttuminen. Isä ja äiti oli meillä kylässä ja oltiin keittiössä. Isä pudotti vahingossa kissan lautasen ja se hajosi. (Se oli tosi nätti, siinä oli kuvassa kissanpentu, joka oli kuin meidän kissa pentuna.) Minulta pääsi spontaani "Voi eiii!" tms. Äiti rähjäsi tästä jälkeenpäin, kuinka kehtasinkin sillä tavalla sanoa isälle pahasti ja kuinka olen kiittämätön kun on niitä arabian astioitakin sinulle annettu... Ensinnäkin astiat otin kun tyrkytettiin, koska äiti aivan yleisesti heitteli roskiin, kaikkea tavaraa, myös arvokkaita astioita ja olisi todennäköisesti viskannut arabiatkin. Lisäksi äiti huusi aina kuin hyeena vähän kaikille ja kaikesta, joten paras sanomaan...
Upea ketju, ihmiset on niin käsittämättömiä. 😂 Itselläni varmaan yllättävin tilanne oli tämä: ystävä suuttui kun mentiin samana vuonna naimisiin kuin hän ja hänen puolisonsa. Ei kuulemma oltaisi saatu vielä mennä, kun oli heidän vuoronsa.
Tästä tuli mieleen kun ostin lasten rattaita sovitusta paikasta (ABC) ja myyjä kysyi onko mulla oikeasti lapsi siihen. En pahoittanut mieltäni 🤣
Monesti näissä loukkaantumisissa on kyse väärinymmärryksistä. Joku sanoo jotain ilman mitään taka-ajatuksia tai tarkoitusta pahoittaa toisen mieltä. Joko sanavalinta tai muuten sekoilu sanomisessa aiheuttaa sen, että toinen loukkaantuu verisesti. Vieläpä niin ettei sanoja tajua mitään. Ihmettelee vain mikä toiselle tuli kun ei myöhemmin puhu eikä välttämättä edes tervehdi.
Firma järjesti kesäjuhlat, esimies järjesti käytännön asiat eli juhlapaikan, ohjelman ja ruokailun. Puolet porukasta ei osallistunut, koska paikka oli useimmille meistä hankalan matkan päässä ja osa meistä ei-osallistujista lähti omakustanteisesti viettämään aikaa keskenään, päivä sattui olemaan sama kuin virallisilla juhlilla. Esimies loukkaantui verisesti, itki kun häntä kiusataan ja että keräsimme oman porukan emmekä kertoneet hänelle. Hän siis tiesi kuitenkin ennakkoon, ettemme osallistu ja syynä on etäisyys.
Vierailija kirjoitti:
Firma järjesti kesäjuhlat, esimies järjesti käytännön asiat eli juhlapaikan, ohjelman ja ruokailun. Puolet porukasta ei osallistunut, koska paikka oli useimmille meistä hankalan matkan päässä ja osa meistä ei-osallistujista lähti omakustanteisesti viettämään aikaa keskenään, päivä sattui olemaan sama kuin virallisilla juhlilla. Esimies loukkaantui verisesti, itki kun häntä kiusataan ja että keräsimme oman porukan emmekä kertoneet hänelle. Hän siis tiesi kuitenkin ennakkoon, ettemme osallistu ja syynä on etäisyys.
Lapsellista käytöstä molemmilta. Oliko teidän pakko järjestää oma tapahtuma samalle päivälle kuin firman juhlat? Pomolta taas turhaa kiukuttelua. Ei hän olisi päässyt mukaan joka tapauksessa kun oli firman juhlissa.
Olimme ystäväni kanssa kirpputorilla ja löysin kivan neulepaidan,ystäväni tokaisi ette toi sulle mahdu,näkeehän sen. Kun neule sopikin,ystäväni poistui vihaisena mitään sanomatta. Kolmekymppinen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Sisareni oikeuttaa muun muassa omaansa ja lapsensa sukumökin käyttöä parhaaseen kesäaikaan sillä, että hän käy ensin tekemässä mökillä jonkun askareen - (näihin talkoisiin ei ikinä kutsuta muita kuin hänet ja lähiklaaninsa).
Sitten kun joku muukin haluaisi esim heinäkuussa tai juhanuksena mökkeillä niin hän räyhää siitä iäkkäille sukulaisille kuinka hänellä on etuoikeus. Jos joku muu peruu oman vuoronsa tai käväisee esim pari päivää välissä muualla, näistä vapautuvista päivistä pitäisi ensitilassa ilmoittaa hänelle tai jälkeläisilleen koska syyt x, y ja z- ja koska he ovat tehneet siellä niin paljon sitä tätä ja tuota...(Turhiakin juttuja).
Luonnollisesti muiden tekemiset on aina väärin tai niitä ei huomioida ollenkaan.
Narsistin määräysvaltaan ei kukaan halua joutua ja siksi monet sukulaiset ovat lopettaneet mökin käytön. Siihenhän narsku pyrkiikin...
Jos joku kehtaa kysyä esim juhann
Ja meillä yksi vaatii, että vain heidän perhe saa olla paikalla, muiden oltava pois. Muut eivät saa vaatia samaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuntikausia kuunneltuani alakerran naapurin mekastusta (melu tunkeutui jopa kuulokkeilla kuuntelemani musiikin läpi) koputin lattiaan kaksi kertaa. Naapuri sai tästä aivan silmittömän raivarin ja alkoi hakkaamaan kattoaan kuin joku mielipuoli. Eli hän saa mölytä niin paljon kuin haluaa, mutta auta armias jos kukaan muu aiheuttaa pienintäkään ääntä.
Tämmöinen urpo asuu alakerrassa, mesoaa aamukuuteen asti ja suuttuu jos asiasta edes mainitaan. Rakkinsakin saavat räkyttää, ei kuulemma kiinnosta! Noh, onneksi tuota yritetään potki pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Tuntikausia kuunneltuani alakerran naapurin mekastusta (melu tunkeutui jopa kuulokkeilla kuuntelemani musiikin läpi) koputin lattiaan kaksi kertaa. Naapuri sai tästä aivan silmittömän raivarin ja alkoi hakkaamaan kattoaan kuin joku mielipuoli. Eli hän saa mölytä niin paljon kuin haluaa, mutta auta armias jos kukaan muu aiheuttaa pienintäkään ääntä.
Meilläkin on tuollaisia naapureita, jotka katsovat yksinoikeudekseen metelöidä ja häiritä. Jos ajoimme pitkää nurmikkoa päiväsaikaan, aloittivat naapurissa vielä kovemman metelin, eli musiikki tms. silloin täysille. Jos napautin kerrankin jotain, ryntäsi naapurin ukko heti hakkaamaan hampaat irvessä petivaatteitaan vastapäätä.
Eräs työkaveri halusi katsella rauhassa pihansa kukkapenkkiä sunnuntaiaamuna klo 6 kenkkuilevien naapureiden takia. Eikös silloinkin naapurin avoimesta ikkunasta kuulunut kiukkuinen kommentti: sielläkös se taas seisoo. Samainen naapuri valitti myös työkaverin aidassa metelöivistä linnuista.
Kaverini oli ostanut erikoisen jeepin ja tuli sillä lapseni synttäreille. Meillä esiintyi lapsille pelle, jota juuri odoteltiin. Vieraan auton nähdessämme luultiin pellen saapuvan. Ystäväni tulistui tästä oletuksestamme ja juuri ostettu auto meni myyntiin.
Pandemian aikaan ihmisillä oli kova usko siihen että mitä tahansa voi tehdä vetoamalla pandemiaan. Pandemia ei ollut enää tässä vaiheessa tuore juttu kun olin järjestänyt kaveripiirin kanssa peli-iltaa luonani ja asiasta oli sovittu viikkoja ennen varsinaista tapahtumaa. Peli-ilta oli kaikille fine. Vaimo oli lähtenyt lapsen kanssa sovitusti anoppilaan ja pelien piti alkaa samana iltana. Yllättäen yksi tyypeistä laittaa yhteiseen whatsapp ryhmään viestin ettei tahdokaan tulla ettei vaan saa koronaa, tähän toinen tyyppi vastaa ettei hänkään tule kun korona on hänen puolisolleen niin paha juttu (lähinnä työn kannalta) ettei halua ottaa riskiä. Laitoin sitten oikeasti suht laimean viestin että miksi ilmoittavat vasta pelipäivänä kun tapahtumasta on viestitelty viikkoja ja että en oikein pitänyt käytöstä asiallisena. Vastaukset olivat vähintäänkin hermostuneita ja olin kuulemma hullu kun en ymmärtänyt riskiä. Toista tyyppiä en ole sen koommin nähnyt eli kilahti niin kovasti että laittoi välit poikki.
En ottaisi hääpäiväkommenttia pahalla, jos alla on tuore avioero. Sen sijaan saattaisin kysellä, että miten voit?
Avioero kuitenkin voi olla iso kriisi, en juuri sillä hetkellä sitä tilannetta elävää vaatisi riemuitsemaan oman tuoreen avioliittoni johdosta.
Miten tuo lapsista suuttuminen ilmeni?