Kaveri on raskaana.. ex-miehelleni!
Kaveri kertoi jokin aika sitten olevansa raskaana. Lapsen isästä kertominen oli jotenkin kummallisen vaikeaa, ja lopulta mutisi siihen jotain epämääräistä vastaukseksi. Eli sanonut suoraan oikein mitään.
Ex-mies (ollaan siis saatu avioero voimaan neljä vuotta sitten, yhteisten lasten vuoksi ollaan tekemisissä) oli tuon tiedon kertomisen aikaan jotenkin omituinen ja alkoi vaatia, että esim. lasten tapaamissopimukset tehdään virallisina, aiemmin oltiin sovittu tapaamisista ihan suusanallisesti mikä musta toimi ihan ok. Jotenkin noiden vaatimusten (siis että pitää lastenvalvojalle mennä kirjoittamaan paperit) aloin miettimään, että jotain on tulossa, aiemmin kun exällekin on nuo sanalliset sopimiset riittäneet ja nyt ei yhtäkkiä enää. Kyselin, mutta mies lähinnä suuttui kyselyistäni.
Tavallaan mulla on ollut asiasta omat epäilykseni, kai mä en ole halunnut vain päästää niitä mieleeni sen kummemmin...
Joka tapauksessa ex ja kaverini (joka taitaa nyt lukeutua entisiin kavereihin) kertoivat, että lapsi on exän ja kertominen on ollut vaikeaa koska mun reaktiota on pelätty. Molemmat kehtas vielä sanoa, että välirikko ei tilannetta muuta ja että siksi kumpikin toivoo että välit pysyisi ennallaan kaikesta huolimatta. Mitä helvettiä, miten voi pysyä ennallaan tuon petoksen jälkeen?!
Kaveri ei ole tuon tapaamisen jälkeen ottanut yhteyttä.
Mä olen koettanut sulatella ja miettiä, mutta en vain VOI hyväksyä asiaa! Mitä te tekisitte?
Kommentit (129)
Minusta exäsi ja ystäväsi käytös ei ole normaalia ja itse en lasta omiin lapsiimi tutustuttaisi, ettei lapset ajattele vastaavan käytöksen olevan ok "erosin äidistänne ja pamautin sen kaverin paksuksi vaikkei ollakaan yhdessä". Ei ei ei. Jos jotain pakko nusasta, niin ei oman lasten äidin kaveria, joka osana lasten elämää.
Eikös tuo ole kätevää, että lapset näkevät sisarustaan samalla kun sä kaverias?
Kai sitä aikuiset saa tehdä keskenään mitä lystää? Mitä se sun persettä kutittaa, jos ex-miehesi polkaisee sun kaverin paksuks? Ex-miehen asiat eivät ole varsinaisesti kuuluneet sinulle neljään vuoteen ja kai sinun kaverillasikin on oikeus harrastaa seksiä miesten (ja naistenkin) kanssa. En näe tässä mitään ihmeellistä. Olisi täysin eri asia, jos olisitte miehesi kanssa yhdessä ja miehesi laittaisi ystäväsi raskaaksi.
Minusta tuo on sellainen loukkaus, että ex-miehen ei tule enää saada nähdä lapsia.
Ja jälleen yksi draamakuningatar! Ymmärrän, että onhan tuo hassu tilanne, mutta ihan oikeasti... ei sinun exäsi tai kaverisi säädöt kuulu sinulle.
Jos et pysty hyväksymään tilannetta, tee palvelus kaikille ja jätä yhteydenpito ystäväsi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä nyt se provo mihin kaikki mammat lankeaa? :D
No aivan taatusti :D Tuo "Koska se on MUN ex" sinetöi koko homman. Trololooo, mutta ihan kelpo aihe, joka kuumentaa tunteita kunnolla. Mahtaako tulla kaksoset? Jatkakaa! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin nykyisiin eikä exiin kosketa. Se on sääntö jota ei tarvitse edes ääneen sanoa. Välit menisi poikki molempien kanssa jos omalle kohdalle sattuisi noin.
Naurettavaa. Elämä menee eteenpäin ja ihmiset sen mukana.
No näin! Vai miten toimitte? Ystävystytte jonkun kanssa, mutta ihan aluksi näytätte toisillenne pitkän listan existä, joihin ei sitten saa kajota, eikä edes katsoa? Onko nämä jotenkin loppuiäkseen merkitty niin, että vain te sallitte exille uuden suhteen, ja vain jos itsellä on jo joku??? Ei hemmetti, sairasta!
Oudolta tosin tuntuisi esim. jos exä alkaisi olla vaikka oman siskon kanssa, mutta siitäkin selvittäisiin. Aikuiset ihmiset. Mutta kaikkea ei silti voi vaatia; oma äiti ja ex, huh huh! Se menisi jo yli sietokyvyn.
Vierailija kirjoitti:
Kaverin nykyisiin eikä exiin kosketa. Se on sääntö jota ei tarvitse edes ääneen sanoa. Välit menisi poikki molempien kanssa jos omalle kohdalle sattuisi noin.
Ei kannattaisi horoilla koko kylän miehiä läpi. Mun esimerkiksi olisi ollut tosi vaikea ikinä löytää ketään jos kaverini kaikki hoidot ja exät olisivat olleet kiellettyjä. Ei kukaan voi omia kaikkia ihmisiä. Eikä ne olleet apeen tapauksessa kuin panneet mutta tulikin todiste. Tiesivät että ap on seko joka sotkisi lapset vihaansa exää ja kaveria kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja jälleen yksi draamakuningatar! Ymmärrän, että onhan tuo hassu tilanne, mutta ihan oikeasti... ei sinun exäsi tai kaverisi säädöt kuulu sinulle.
Jos et pysty hyväksymään tilannetta, tee palvelus kaikille ja jätä yhteydenpito ystäväsi kanssa.
Ystävä on apeen lapsien sisaruksen äiti. Eikö anna lasten ikinä tavata?
4 vuotta on pirun pitkä aika ja sinulle ei periaatteessa kuulu, kenen kanssa ex-miehesi seurustelee tai sänkyyn päätyy. Olisiko tilanne parempi, jos kaverisi ja ex-miehesi olisivat rakastuneet toisiinsa, menisivät naimisiin ja tekisivät lapsia? Nyt on selvästi vain kertapanoista tultu raskaaksi ja varmaan kännissä jossain baarissa nähneet ja yheisen yön viettäneet.
Niin.. Mä yritän miettiä tätä asiaa toiselta kantilta. Että jos olisin itse kaverini tilanteessa. Kyllä mä varmaan toivoisin, että lapseni saisi tutustua sisaruksiinsa. Eikä se lasten kiva tietenkään ole, heille sisarus voi olla parhaimmillaan vaikka kuinka hieno asia.
Kyselin exältä asioita, joihin en saanut vastausta.. Sitä se ex sanoo ettei sen asiat kuulu mulle, koska ollaan erottu. Mun mielestä ne lasten kautta kuitenkin kuuluu.
ap. kirjoitti:
Niin.. Mä yritän miettiä tätä asiaa toiselta kantilta. Että jos olisin itse kaverini tilanteessa. Kyllä mä varmaan toivoisin, että lapseni saisi tutustua sisaruksiinsa. Eikä se lasten kiva tietenkään ole, heille sisarus voi olla parhaimmillaan vaikka kuinka hieno asia.
Kyselin exältä asioita, joihin en saanut vastausta.. Sitä se ex sanoo ettei sen asiat kuulu mulle, koska ollaan erottu. Mun mielestä ne lasten kautta kuitenkin kuuluu.
Toki, tiettyyn pisteeseen asti. Nythän linjasi kuulostaa jo paljon fiksummalta: lapset saavat tutustua toisiinsa ja aikuisten välit pysyvät asiallisina. Mutta mitään "petosta" tässä ei ole tapahtunut, sillä maailma ei pyöri sinun ympärilläsi ja ihmiset jatkavat elämäänsä vaikka mitä tapahtuisi.
Hmm, jos oma isäni olisi pamauttanut äitini ystävän paksuksi, en välttämättä haluaisi tietää tällaisesta sisaruksesta, ainakaan ennen aikuisikää. Se voi olla nuorelle vaikea asia käsitellä, miksi isä on "jättänyt perheen". Jokaisella on oikeus siirtyä eteenpäin, mutta minusta lapsella kuuluu olla oikeus tasapainoiseen suhteeseen molempiin vanhempiin. Avioliiton ulkopuolinen lapsi äidin ystävän kanssa, jonka lapset todennäköisesti tuntevat, voi oll kova pala.
lapsetlapset kirjoitti:
Hmm, jos oma isäni olisi pamauttanut äitini ystävän paksuksi, en välttämättä haluaisi tietää tällaisesta sisaruksesta, ainakaan ennen aikuisikää. Se voi olla nuorelle vaikea asia käsitellä, miksi isä on "jättänyt perheen". Jokaisella on oikeus siirtyä eteenpäin, mutta minusta lapsella kuuluu olla oikeus tasapainoiseen suhteeseen molempiin vanhempiin. Avioliiton ulkopuolinen lapsi äidin ystävän kanssa, jonka lapset todennäköisesti tuntevat, voi oll kova pala.
Niin. Mä vaan luulen, että asia ei täällä pysyisi mitenkään salassa lapsilta ja toisaalta, kaipa sen lapsen täytyy itsensäkin tietää, kuka hänen isänsä on. Että kaipa tavallaan on lapsia kohtaan reilua, jos asia tiedetään jo ennalta käsin. Eikä niin, että joku muu ehtii ensin. En mä tiedä, tämä on ihan kamalaa..
Mun ja exän lapset ei ole onneksi vielä murkkuja, mutta esikoisella on jonkinlainen uhmaikä ja muutenkin ongelmia kaverisuhteissa joten totta kai mä mietin, kuinka tämä vaikuttaa häneen.
Enpä mä varmaankaan voi estää lapsia tutustumasta toisiinsa. Lasten isä todennäköisesti pitää kuitenkin huolen tutustumisesta.
Vierailija kirjoitti:
ap. kirjoitti:
Niin.. Mä yritän miettiä tätä asiaa toiselta kantilta. Että jos olisin itse kaverini tilanteessa. Kyllä mä varmaan toivoisin, että lapseni saisi tutustua sisaruksiinsa. Eikä se lasten kiva tietenkään ole, heille sisarus voi olla parhaimmillaan vaikka kuinka hieno asia.
Kyselin exältä asioita, joihin en saanut vastausta.. Sitä se ex sanoo ettei sen asiat kuulu mulle, koska ollaan erottu. Mun mielestä ne lasten kautta kuitenkin kuuluu.
Toki, tiettyyn pisteeseen asti. Nythän linjasi kuulostaa jo paljon fiksummalta: lapset saavat tutustua toisiinsa ja aikuisten välit pysyvät asiallisina. Mutta mitään "petosta" tässä ei ole tapahtunut, sillä maailma ei pyöri sinun ympärilläsi ja ihmiset jatkavat elämäänsä vaikka mitä tapahtuisi.
Silti tää tuntuu musta jollain tavalla petokselta. :( Tosin onhan se niinkin, että mä en ole koskaan ystävälleni kertonut, että mulla on ollut vielä jonkinlaisia toiveita mun ja exän yhteenpaluusta, pikemminkin päin vastoin. Kaipa sekin on ollut omiaan luomaan sellaista mielikuvaa, että asia ehkä voisi olla ok. Tai jotain.
No mitä sitten, eihän se exä ollut enää sun ukkos.
Vierailija kirjoitti:
Kaverin nykyisiin eikä exiin kosketa. Se on sääntö jota ei tarvitse edes ääneen sanoa. Välit menisi poikki molempien kanssa jos omalle kohdalle sattuisi noin.
No ei mulla vaan mitään tuollaisia sääntöjä ole. Itse asiassa yksi läheisimmistä ystävistäni alkoi seurustella exäni kanssa (meidän erosta tuolloin 2 vuotta) ja ei se minua millään tasolla haitannut, vietettiin aikaa kolmistaankin.
Mehän olimme jo eronneet ja kummallakin omat, "uudet" elämät. En minä häntä omista eikä hän minua.
He tosin erosivat myöhemmin, ja olin aidosti pahoillani että homma ei toiminutkaan.
No tää on provo. Jos ei oo niin olette varmaan sitä surullisen kuuluisaa white trashia, pienet piirit pyörivät.. :D
Jos naiset olisi solidaarisia toisilleen niin nyt ystäväsi kanssa liittoutuisitte exää vastaan ja kasvattaisitte lapsenne yhdessä. Exältä vaan nyhtäisitte kaikki rahat mitä irti lähtee.