Äsytyävät aikuisopiskelijat! Arghhh
Onko muilla kokemusta ärsyttävistä aikuisopiskelijoista? Siis näistä keski-ikäisistä alanvaihtajista tai jatkokouluttautujista, jotka luennoilla keskeyttää luennoitsijan kertoakseen milloin minkäkin "aiheeseen liittyvän" oman kokemuksen tai muuten vaan päteäkseen, aloittaen sanoin "kyllähän se niin on, että...".
Näiden kanssa ryhmätöiden tekeminen on ihan mahdotonta, lähteiden käyttöä ja merkintää eivät osaa, eivätkä kirjoittaa selkeää, analysoivaa tekstiä.
Omia puutteita ei siis tunnisteta, tai sivuutetaan tyyliin "mä en ole ikinä ollut mikään kirjatoukkajoka joka piipertää yksityiskohtien kanssa, paljon tärkeämpää on käytäntö Ja sen mä osaan kun on tätä ELÄMÄNKOKEMUSTA!!!" Tämäkin siis muita ikäänkuin halventaen.
Ja sitten korostetaan lisää sitä elämänkokemusta joka välissä. "Kun mulla on tätä ELÄMÄNKOKEMUSTA niin tiedän kyllä että..." tai vähyksytään nuorempia tyyliin "kyllä tässä työssä vaan on parempi työntekijä jos on sitä ELÄMÄNKOKEMUSTA.." jne.
Esim. pedagogiikan opinnoissa yksi täti kailotti kuinka ei pitäisi päästä päiväkotiin töihin, jos ei ole omia lapsia, sillä silloin ei voi olla pätevä.
Ja ei, en ole itse mikään 20v, ja opiskelemani ala ei ole kasvatustiede, vaikka pedagogiikan opintoja siihen liittyykin.
Onko muilla kokemuksia, että aikuisopiskelijat (päälle 40v.) olisivat jotenkin erityisen rasittavia opiskelutovereita? Vai onko se vaan minä ?
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne opettajat lähes ainakaan ole mitään autuaaksitekeviä jumalhahmoja ja sellaisia auktoriteetteja joita ei saisi ollenkaan kyseenalaistaa.
Parhaimmat ja fiksuimmat opettajat suorastaan vaativat että heidät kyseenalaistetaan.
Mitäköhän kertoo sinusta, että et kestä mielipiteeseesi kohdistuvaa arviointia, vaan se pitäisi niellä sellaisenaan? Pohdin vain. :,)
T. Nelikymppinen täti-ihminen
Mistäs sellaista implikoit?
Kestän mielipiteeseni kohdistuvan arvioinnin, jos se perustellaan hyvin.
En nyt ymmärrä ihan mitä tarkoitat.
Ymmärsitkös nyt täti-ihminen ihan lukemaasi, vai mistä tuo pohdintasi nyt purskahti. Avaa vähän!
Yliopiston massaluennoilla olen törmännyt joskus vanhoihin miehiin, jotka rasittavan hitaasti puhuvat ja tuovat näitä Oman Elämän Kokemuksia esiin, mitkä eivät tuo mitään lisää itse aiheeseen. Jos itse pitää saavutuksena sitä, että on syntynyt sota-aikana, ei se kosketa välttämättä luennon aihetta.
Kokemusta on kikattavista 2kymppisistä, joilla yleissivistys on nollan luokkaa ja kokemusta toinen nolla. ei niinkään keski-ikäisten kanssa ole ollut mitenkään ärsyttävää. no ryhmätyöt on muutenkin aika peestä. yks jyrää ja sit loppujen lopuksi tekee ison osan töistä, kun ei osaa jakaa töitään/luota toisten osaamiseen. yks tuijottaa tyhjyyteen tekemättä mitään, loput inisee omiin nimiin. no voi olla että se keski-ikäisten viisastelu kävis ketuttamaan. Mut ei se ole herkkua nuorempienkaan kanssa, rautalankaa tarvitaan ja usein.