Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
äiti tappoi autistisen pojan pattijoella
01.02.2017 |
Kommentit (244)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli sairastunut joo, ja tiesi ettei kukaan muu pysty tai halua pitää pojasta huolta.
Nykypäivänä on asuntolat, koulut ja kaikki mahdollinen apu käytettävissä vammaisille. Tuo on kyllä niin tekosyy, kuin olla ja voi. Halusipahan vain tappaa.
Ei 20v enää kouluja käy, edes vammainen.
Vammaisille on kaikenlaista päivätoimintaa, kerhoja ym. Asuntolat, joissa hoitajat yötä päivää...siellä on mm kavereita. nimim. läheltä seurannut
Et tiedä asiasta selvästi mitään.
Laitospaikkoja ja asuntoloita on erittäin vähän, ja niihin pääseminen on lottovoiton tasoa. Pitää olla hyvin vaikeasti vammainen tai esim. vanhemmat joutuvat perustamaan sen asuntolan itse, mikä ei vähävaraisilta onnistu.
Jos tuo poika ei ollut syvästi autistinen, hänellä ei ole mitään asiaa vammaishoitolaitokseen.
Sittenkin sinne joutuu odottamaan, ja voi olla, että asuntola sijaitsee kaukana ja sinne pääsee vasta vuosien jonotuksen jälkeen.En usko tuota väitettä alkuunkaan! Jos vammaisen pojan huoltaja sairastuu, etteikö hänelle tarjota apua, eli laitospaikkaa, tai tukiasuntoa, jos hän ei kykene itsenäiseen elämään. Juurikin läheiseni dawn-tyttö, 27, sai tällaisen paikan.
Mutta varmasti ei saa, jos ei edes kysele, eikä yritä. Vie pojan jokeen ja istuu päälle. Thats it.
No älä usko, mutta pliis, voisit sentään vähän perehtyä asiaan.
Tässä faktoja:
- eri kunnissa on hyvin eri tilanne. Jossain on asuntolapaikkoja tarjolla, toisaalla taas ei ollenkaan.
- vammaisuutta on monenasteista ja vain osa autismikirjolaisista saa kehitysvammadiagnoosin. Down-aikuisilla ymmärtääkseni on aina kehitysvammadiagnoosi.
- kehitysvammaisuuden puuttumisesta huolimatta autismikirjolaisilla voi olla äärimmäisiä vaikeuksia selvitä itsenäisesti. Monilöa heistä ei ole taitoja soveltaa sääntöjä laisinkaan. Jos he ovat - kuten tuon uutisen nuori mies - esimerkiksi tottuneita kävelemään prikulleen tiettyä reittiä kävelyn joka arkipäivä, he saattavat eksyä, jos syystä tai toisesta tulevat puhutelluksi kävelyn aikana ja kävelevät vaikka vain 50 metriä sivuun normireitiltään. Tai jos sataa ja myrskyää, he tunkevat väkisin sille lenkilleen, koska se on "pakko" tehdä tietyllä kellonlyömällä - ja pukevat ylleen riittämättömästi. Tällaista, saati sitten jos tarvitsisi vaikka muuttuvassa elämäntilanteessa hankkia jotakin tukea tai palvelua viranomaisilta.
- toisin sanoen kaikkein vaikeinta saattaa olla juurikin niillä erityisillä, jotka ovat diagnoosimielessä liian hyvätasoisia saadakseen tukea, vaikka todellisuudessa eivät pärjääkään itsenäisesti. He ovat väliinputoajia. Ja heille EI ole asuntoloita, eikä tuettua asumista olemassakaan.
Ok. Mutta puhuin tilanteesta, jossa vammaisella, tässä tapauksessa autistilla, ei ole enää holhoojaa, jos hän on "pois pelistä" sairauden takia. Ei tällaista avutonta nuorta voi kadullekaan heittää, vai mitä meinaat? Miten hänelle sinun mielestäsi olisi käynyt, jollei äiti olis tappanut poikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli sairastunut joo, ja tiesi ettei kukaan muu pysty tai halua pitää pojasta huolta.
Nykypäivänä on asuntolat, koulut ja kaikki mahdollinen apu käytettävissä vammaisille. Tuo on kyllä niin tekosyy, kuin olla ja voi. Halusipahan vain tappaa.
Ei 20v enää kouluja käy, edes vammainen.
Vammaisille on kaikenlaista päivätoimintaa, kerhoja ym. Asuntolat, joissa hoitajat yötä päivää...siellä on mm kavereita. nimim. läheltä seurannut
Et tiedä asiasta selvästi mitään.
Laitospaikkoja ja asuntoloita on erittäin vähän, ja niihin pääseminen on lottovoiton tasoa. Pitää olla hyvin vaikeasti vammainen tai esim. vanhemmat joutuvat perustamaan sen asuntolan itse, mikä ei vähävaraisilta onnistu.
Jos tuo poika ei ollut syvästi autistinen, hänellä ei ole mitään asiaa vammaishoitolaitokseen.
Sittenkin sinne joutuu odottamaan, ja voi olla, että asuntola sijaitsee kaukana ja sinne pääsee vasta vuosien jonotuksen jälkeen.En usko tuota väitettä alkuunkaan! Jos vammaisen pojan huoltaja sairastuu, etteikö hänelle tarjota apua, eli laitospaikkaa, tai tukiasuntoa, jos hän ei kykene itsenäiseen elämään. Juurikin läheiseni dawn-tyttö, 27, sai tällaisen paikan.
Mutta varmasti ei saa, jos ei edes kysele, eikä yritä. Vie pojan jokeen ja istuu päälle. Thats it.
No älä usko, mutta pliis, voisit sentään vähän perehtyä asiaan.
Tässä faktoja:
- eri kunnissa on hyvin eri tilanne. Jossain on asuntolapaikkoja tarjolla, toisaalla taas ei ollenkaan.
- vammaisuutta on monenasteista ja vain osa autismikirjolaisista saa kehitysvammadiagnoosin. Down-aikuisilla ymmärtääkseni on aina kehitysvammadiagnoosi.
- kehitysvammaisuuden puuttumisesta huolimatta autismikirjolaisilla voi olla äärimmäisiä vaikeuksia selvitä itsenäisesti. Monilöa heistä ei ole taitoja soveltaa sääntöjä laisinkaan. Jos he ovat - kuten tuon uutisen nuori mies - esimerkiksi tottuneita kävelemään prikulleen tiettyä reittiä kävelyn joka arkipäivä, he saattavat eksyä, jos syystä tai toisesta tulevat puhutelluksi kävelyn aikana ja kävelevät vaikka vain 50 metriä sivuun normireitiltään. Tai jos sataa ja myrskyää, he tunkevat väkisin sille lenkilleen, koska se on "pakko" tehdä tietyllä kellonlyömällä - ja pukevat ylleen riittämättömästi. Tällaista, saati sitten jos tarvitsisi vaikka muuttuvassa elämäntilanteessa hankkia jotakin tukea tai palvelua viranomaisilta.
- toisin sanoen kaikkein vaikeinta saattaa olla juurikin niillä erityisillä, jotka ovat diagnoosimielessä liian hyvätasoisia saadakseen tukea, vaikka todellisuudessa eivät pärjääkään itsenäisesti. He ovat väliinputoajia. Ja heille EI ole asuntoloita, eikä tuettua asumista olemassakaan.Ok. Mutta puhuin tilanteesta, jossa vammaisella, tässä tapauksessa autistilla, ei ole enää holhoojaa, jos hän on "pois pelistä" sairauden takia. Ei tällaista avutonta nuorta voi kadullekaan heittää, vai mitä meinaat? Miten hänelle sinun mielestäsi olisi käynyt, jollei äiti olis tappanut poikaa?
Kun kyse on maalaiskunnasta, poika tuskin on missään kunnana asunnossa, joten ei, ei häntä kadulle heitettäisi.
Mutta jos hänellä ei ole kehitysvammadiagnoosia, kuten monella autismikirjolaisella ei ole, ei häntä myöskään otettaisi minnnekään asuntolaan tai laitokseen, tai anneta mitään tukea. Poika elelisi kotonaan ja kun rahat ja ruoka loppuvat, alkaisi hortoilöa naapurustossa ja jos oikein hyvä tuuri olisi, joku soittaisi sosiaalipäivystykseen, joka ehkä - jos on aikaa ja fiksu työntekijä - menisi katsomaan pojan kotiin ja yrittäisi saada hänelle edunvalvojan.
Todennäköisesti jo pelkkä perustoimenetulotuen hommaaminen pojalle veisi kuukausia, jonka aikana hän eläisi... millä? Saati jos hän tarvitsee mitään, siis yhtään mitään tukea vaikka laskujen maksamisessa, kauppa-asioinnissa tai vaikkapa lämmitysöljyn tilaamisessa taloon, hän olisi täysin käsi ja osaamaton, eikä kukaan perään katso, koska "itsenäisesti" elävä nuori mies. Siinäpä vaan palelee lämmittämättömässä talossa.
Itsenäiseen elämään tarvitaan ihan hirveä määrä kaikenlaista tietoa ja taitoa ja ennen kaikkea kykyä ottaa selvää ja soveltaa omaamaansa tietoa. Kaikki sellaista, jota ei välttämättä ns. hyvätasoisella autistilla ole, varsinkaan jos yhtäkkiä joutuu omilleen. Eikä välttämättä ole pitkällään valmentamisella, koska kaikkea ei voi ennakoida ja etukäteen opetyaa.
Mutta ei tuollaisella ole myöskään ketään, joka ottaisi noita hänelle hoitaakseen.
Poika pyöräili ja likkui itsenäisesti kylällä. Kävi myös töissä.
Äidin teko ei ole millään tavalla hyväksyttävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli sairastunut joo, ja tiesi ettei kukaan muu pysty tai halua pitää pojasta huolta.
Nykypäivänä on asuntolat, koulut ja kaikki mahdollinen apu käytettävissä vammaisille. Tuo on kyllä niin tekosyy, kuin olla ja voi. Halusipahan vain tappaa.
Ei 20v enää kouluja käy, edes vammainen.
Vammaisille on kaikenlaista päivätoimintaa, kerhoja ym. Asuntolat, joissa hoitajat yötä päivää...siellä on mm kavereita. nimim. läheltä seurannut
Et tiedä asiasta selvästi mitään.
Laitospaikkoja ja asuntoloita on erittäin vähän, ja niihin pääseminen on lottovoiton tasoa. Pitää olla hyvin vaikeasti vammainen tai esim. vanhemmat joutuvat perustamaan sen asuntolan itse, mikä ei vähävaraisilta onnistu.
Jos tuo poika ei ollut syvästi autistinen, hänellä ei ole mitään asiaa vammaishoitolaitokseen.
Sittenkin sinne joutuu odottamaan, ja voi olla, että asuntola sijaitsee kaukana ja sinne pääsee vasta vuosien jonotuksen jälkeen.En usko tuota väitettä alkuunkaan! Jos vammaisen pojan huoltaja sairastuu, etteikö hänelle tarjota apua, eli laitospaikkaa, tai tukiasuntoa, jos hän ei kykene itsenäiseen elämään. Juurikin läheiseni dawn-tyttö, 27, sai tällaisen paikan.
Mutta varmasti ei saa, jos ei edes kysele, eikä yritä. Vie pojan jokeen ja istuu päälle. Thats it.
No älä usko, mutta pliis, voisit sentään vähän perehtyä asiaan.
Tässä faktoja:
- eri kunnissa on hyvin eri tilanne. Jossain on asuntolapaikkoja tarjolla, toisaalla taas ei ollenkaan.
- vammaisuutta on monenasteista ja vain osa autismikirjolaisista saa kehitysvammadiagnoosin. Down-aikuisilla ymmärtääkseni on aina kehitysvammadiagnoosi.
- kehitysvammaisuuden puuttumisesta huolimatta autismikirjolaisilla voi olla äärimmäisiä vaikeuksia selvitä itsenäisesti. Monilöa heistä ei ole taitoja soveltaa sääntöjä laisinkaan. Jos he ovat - kuten tuon uutisen nuori mies - esimerkiksi tottuneita kävelemään prikulleen tiettyä reittiä kävelyn joka arkipäivä, he saattavat eksyä, jos syystä tai toisesta tulevat puhutelluksi kävelyn aikana ja kävelevät vaikka vain 50 metriä sivuun normireitiltään. Tai jos sataa ja myrskyää, he tunkevat väkisin sille lenkilleen, koska se on "pakko" tehdä tietyllä kellonlyömällä - ja pukevat ylleen riittämättömästi. Tällaista, saati sitten jos tarvitsisi vaikka muuttuvassa elämäntilanteessa hankkia jotakin tukea tai palvelua viranomaisilta.
- toisin sanoen kaikkein vaikeinta saattaa olla juurikin niillä erityisillä, jotka ovat diagnoosimielessä liian hyvätasoisia saadakseen tukea, vaikka todellisuudessa eivät pärjääkään itsenäisesti. He ovat väliinputoajia. Ja heille EI ole asuntoloita, eikä tuettua asumista olemassakaan.Ok. Mutta puhuin tilanteesta, jossa vammaisella, tässä tapauksessa autistilla, ei ole enää holhoojaa, jos hän on "pois pelistä" sairauden takia. Ei tällaista avutonta nuorta voi kadullekaan heittää, vai mitä meinaat? Miten hänelle sinun mielestäsi olisi käynyt, jollei äiti olis tappanut poikaa?
En ole tuo, jolta kysyt, mutta onpa sulla ihme kuvitelmat. Kenen luulet ottavan hoitaakseen aikuisen ihmisen elämän kaikkine tarpeineen, jos hän ei ole jo valmiiksi asuntolassa ja holhouksen alaisena? Kuka jossain Pattijoella näkee kristallipallostaan heti, että hei, Möttösen Matti on nyt avuttomassa tilassa ilman hoitoa ja ruokaa, tarve on tämä ja tämä, nyt heti kriisiryhmä paikalle panemaan miehen asiat kuntoon.
Eli jo pelkkä asioiden tietoon saaminen viranomaisille voi viedä tosi pitkän ajan, saati että viranomaisista joku ottaa oikean kokonaisvastuun.
Vierailija kirjoitti:
Poika pyöräili ja likkui itsenäisesti kylällä. Kävi myös töissä.
Äidin teko ei ole millään tavalla hyväksyttävä.
Mihin sä noi väitteesi perustat? Meinaan kun tuossa jutussa ei ainakaan noin sanota. Keksit omasta päästäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Poika pyöräili ja likkui itsenäisesti kylällä. Kävi myös töissä.
Äidin teko ei ole millään tavalla hyväksyttävä.
Jutussa ei mainiya tuollaista, mikä sun lähteesi on?
Joka tapauksessa ei tuota kukaan tässä ole hyväksynyt, mutta ymmärtänyt taustasyitä kyllä. Se on eri asia.
Omaishoitajan arki on karua. Kukaan ei välitä, jos ei enää jaksa. Lisää rahaa toivoisin tälläisten tapausten ennaltaehkäisyyn. Vähentäisivät niiden partasuiden hyysäämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä juttu tämä nyt on ettei kaikki autistit olisikaan kehitysvammaisia tyyliin Pertti Kurikka. Minun koulut on käyty kymmeniä vuosia sitten, mutta meille opetettiin että autisimi on nimen omaan älyllinen kehitysvamma. Että autisti voi saada älykkyystestistä hyvänkin tuloksen mutta ei osaa pyyhkiä pyllyään ja jos oppii pyyhkimään pyllynsä niin on avututon taas jos paperi loppuu telineestä.
Kehitysvammaiset on monet iloisia aina kuin koiran pennut, mutta autisteihin sekään ei sovi.
Vierailija kirjoitti:
Omaishoitajan arki on karua. Kukaan ei välitä, jos ei enää jaksa. Lisää rahaa toivoisin tälläisten tapausten ennaltaehkäisyyn. Vähentäisivät niiden partasuiden hyysäämistä.
Jaa. Minäkin toivoisin lisää rahaa vammaishoitoon, mutten halua asettaa kahta apua tarvitsevaa ryhmää tuolla lailla vastakkain.
T. Se autismikirjolaisen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli sairastunut joo, ja tiesi ettei kukaan muu pysty tai halua pitää pojasta huolta.
Nykypäivänä on asuntolat, koulut ja kaikki mahdollinen apu käytettävissä vammaisille. Tuo on kyllä niin tekosyy, kuin olla ja voi. Halusipahan vain tappaa.
Ei 20v enää kouluja käy, edes vammainen.
Vammaisille on kaikenlaista päivätoimintaa, kerhoja ym. Asuntolat, joissa hoitajat yötä päivää...siellä on mm kavereita. nimim. läheltä seurannut
Et tiedä asiasta selvästi mitään.
Laitospaikkoja ja asuntoloita on erittäin vähän, ja niihin pääseminen on lottovoiton tasoa. Pitää olla hyvin vaikeasti vammainen tai esim. vanhemmat joutuvat perustamaan sen asuntolan itse, mikä ei vähävaraisilta onnistu.
Jos tuo poika ei ollut syvästi autistinen, hänellä ei ole mitään asiaa vammaishoitolaitokseen.
Sittenkin sinne joutuu odottamaan, ja voi olla, että asuntola sijaitsee kaukana ja sinne pääsee vasta vuosien jonotuksen jälkeen.En usko tuota väitettä alkuunkaan! Jos vammaisen pojan huoltaja sairastuu, etteikö hänelle tarjota apua, eli laitospaikkaa, tai tukiasuntoa, jos hän ei kykene itsenäiseen elämään. Juurikin läheiseni dawn-tyttö, 27, sai tällaisen paikan.
Mutta varmasti ei saa, jos ei edes kysele, eikä yritä. Vie pojan jokeen ja istuu päälle. Thats it.
No älä usko, mutta pliis, voisit sentään vähän perehtyä asiaan.
Tässä faktoja:
- eri kunnissa on hyvin eri tilanne. Jossain on asuntolapaikkoja tarjolla, toisaalla taas ei ollenkaan.
- vammaisuutta on monenasteista ja vain osa autismikirjolaisista saa kehitysvammadiagnoosin. Down-aikuisilla ymmärtääkseni on aina kehitysvammadiagnoosi.
- kehitysvammaisuuden puuttumisesta huolimatta autismikirjolaisilla voi olla äärimmäisiä vaikeuksia selvitä itsenäisesti. Monilöa heistä ei ole taitoja soveltaa sääntöjä laisinkaan. Jos he ovat - kuten tuon uutisen nuori mies - esimerkiksi tottuneita kävelemään prikulleen tiettyä reittiä kävelyn joka arkipäivä, he saattavat eksyä, jos syystä tai toisesta tulevat puhutelluksi kävelyn aikana ja kävelevät vaikka vain 50 metriä sivuun normireitiltään. Tai jos sataa ja myrskyää, he tunkevat väkisin sille lenkilleen, koska se on "pakko" tehdä tietyllä kellonlyömällä - ja pukevat ylleen riittämättömästi. Tällaista, saati sitten jos tarvitsisi vaikka muuttuvassa elämäntilanteessa hankkia jotakin tukea tai palvelua viranomaisilta.
- toisin sanoen kaikkein vaikeinta saattaa olla juurikin niillä erityisillä, jotka ovat diagnoosimielessä liian hyvätasoisia saadakseen tukea, vaikka todellisuudessa eivät pärjääkään itsenäisesti. He ovat väliinputoajia. Ja heille EI ole asuntoloita, eikä tuettua asumista olemassakaan.Ok. Mutta puhuin tilanteesta, jossa vammaisella, tässä tapauksessa autistilla, ei ole enää holhoojaa, jos hän on "pois pelistä" sairauden takia. Ei tällaista avutonta nuorta voi kadullekaan heittää, vai mitä meinaat? Miten hänelle sinun mielestäsi olisi käynyt, jollei äiti olis tappanut poikaa?
En ole tuo, jolta kysyt, mutta onpa sulla ihme kuvitelmat. Kenen luulet ottavan hoitaakseen aikuisen ihmisen elämän kaikkine tarpeineen, jos hän ei ole jo valmiiksi asuntolassa ja holhouksen alaisena? Kuka jossain Pattijoella näkee kristallipallostaan heti, että hei, Möttösen Matti on nyt avuttomassa tilassa ilman hoitoa ja ruokaa, tarve on tämä ja tämä, nyt heti kriisiryhmä paikalle panemaan miehen asiat kuntoon.
Eli jo pelkkä asioiden tietoon saaminen viranomaisille voi viedä tosi pitkän ajan, saati että viranomaisista joku ottaa oikean kokonaisvastuun.
No mutta Möttösen Matillahan oli äiti, joka kaikki siihen asti, eiks vaan? MIKSI äiti ei näitä asioita järkännyt, kun muuten pystyi pojasta huolehtimaan??? Äiti olisi voinut sosiaaliviranomaisille todistaa olevansa sairas ja kyvytön enää huolehtimaan pojastaan. Varmasti olisi jonkinlaista apua Matille saatu, mutta ei, äiti meni, vei Matin jokeen ja istui päälle, jolloin Matti hukkui. Teki tämän suunnitelmallisesti, ei siis missään hetken mielijohteessa. Karsea juttu kaikenkaikkiaan.
Täällä vallitsee sellainen henki, että ei tuo nyt niin paha ollut, vaikka tappoikin poikansa. Eihän tällä mitään elämää enää olis kumminkaan ollut. Pöyristyttävää.
Olipa perse uutinen ): Tulin surulliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä juttu tämä nyt on ettei kaikki autistit olisikaan kehitysvammaisia tyyliin Pertti Kurikka. Minun koulut on käyty kymmeniä vuosia sitten, mutta meille opetettiin että autisimi on nimen omaan älyllinen kehitysvamma. Että autisti voi saada älykkyystestistä hyvänkin tuloksen mutta ei osaa pyyhkiä pyllyään ja jos oppii pyyhkimään pyllynsä niin on avututon taas jos paperi loppuu telineestä.
Kehitysvammaiset on monet iloisia aina kuin koiran pennut, mutta autisteihin sekään ei sovi.
Sinä puhut itsesi kanssa ristiin. Ensin väität autismia älylliseksi kehitysvammaksi, mitä se EI ole, vain osa autismikirjolaisista on kehitysvammaisia ja älyllisesti heikkotasoisia - hyvätasoisissa/aspergereissa o. Jopa huippuälykkäitä tiedemiehiä.
Ja sitten itsekin sanot, että autisti voi saada älykkyystestissä hyvänkin tuloksen. Nimenomaan.
Autisteja on monentasoisia. Osa pärjää elämässä normaalisti, jopa menestyy hyvin, näitä ovat melkein kaikki lievästi aspergerit. Osa on puhumattomia ja koko ikänsä laitoksessa. Mutta ongelmana ovat ne "hyvätasoiseksi" diagnosoidut, jotka eivät kumminkaan oikeasti kykene itsenäiseen elämään. Heitä on paljon, oikeastaan kaikki hyvätasoiset autistit ja syvästi aspergerit.
Käytin tuossa nyt erottelun takia vanhoja diagnoosinimikkeitä, NYT tutkimuksiin menevät lapset saavat kaikki autismikirjo-diagnoosin.
T. Aiemmin kommentoinut autismikirjolaisen äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli sairastunut joo, ja tiesi ettei kukaan muu pysty tai halua pitää pojasta huolta.
Nykypäivänä on asuntolat, koulut ja kaikki mahdollinen apu käytettävissä vammaisille. Tuo on kyllä niin tekosyy, kuin olla ja voi. Halusipahan vain tappaa.
Ei 20v enää kouluja käy, edes vammainen.
Vammaisille on kaikenlaista päivätoimintaa, kerhoja ym. Asuntolat, joissa hoitajat yötä päivää...siellä on mm kavereita. nimim. läheltä seurannut
Et tiedä asiasta selvästi mitään.
Laitospaikkoja ja asuntoloita on erittäin vähän, ja niihin pääseminen on lottovoiton tasoa. Pitää olla hyvin vaikeasti vammainen tai esim. vanhemmat joutuvat perustamaan sen asuntolan itse, mikä ei vähävaraisilta onnistu.
Jos tuo poika ei ollut syvästi autistinen, hänellä ei ole mitään asiaa vammaishoitolaitokseen.
Sittenkin sinne joutuu odottamaan, ja voi olla, että asuntola sijaitsee kaukana ja sinne pääsee vasta vuosien jonotuksen jälkeen.En usko tuota väitettä alkuunkaan! Jos vammaisen pojan huoltaja sairastuu, etteikö hänelle tarjota apua, eli laitospaikkaa, tai tukiasuntoa, jos hän ei kykene itsenäiseen elämään. Juurikin läheiseni dawn-tyttö, 27, sai tällaisen paikan.
Mutta varmasti ei saa, jos ei edes kysele, eikä yritä. Vie pojan jokeen ja istuu päälle. Thats it.
No älä usko, mutta pliis, voisit sentään vähän perehtyä asiaan.
Tässä faktoja:
- eri kunnissa on hyvin eri tilanne. Jossain on asuntolapaikkoja tarjolla, toisaalla taas ei ollenkaan.
- vammaisuutta on monenasteista ja vain osa autismikirjolaisista saa kehitysvammadiagnoosin. Down-aikuisilla ymmärtääkseni on aina kehitysvammadiagnoosi.
- kehitysvammaisuuden puuttumisesta huolimatta autismikirjolaisilla voi olla äärimmäisiä vaikeuksia selvitä itsenäisesti. Monilöa heistä ei ole taitoja soveltaa sääntöjä laisinkaan. Jos he ovat - kuten tuon uutisen nuori mies - esimerkiksi tottuneita kävelemään prikulleen tiettyä reittiä kävelyn joka arkipäivä, he saattavat eksyä, jos syystä tai toisesta tulevat puhutelluksi kävelyn aikana ja kävelevät vaikka vain 50 metriä sivuun normireitiltään. Tai jos sataa ja myrskyää, he tunkevat väkisin sille lenkilleen, koska se on "pakko" tehdä tietyllä kellonlyömällä - ja pukevat ylleen riittämättömästi. Tällaista, saati sitten jos tarvitsisi vaikka muuttuvassa elämäntilanteessa hankkia jotakin tukea tai palvelua viranomaisilta.
- toisin sanoen kaikkein vaikeinta saattaa olla juurikin niillä erityisillä, jotka ovat diagnoosimielessä liian hyvätasoisia saadakseen tukea, vaikka todellisuudessa eivät pärjääkään itsenäisesti. He ovat väliinputoajia. Ja heille EI ole asuntoloita, eikä tuettua asumista olemassakaan.Ok. Mutta puhuin tilanteesta, jossa vammaisella, tässä tapauksessa autistilla, ei ole enää holhoojaa, jos hän on "pois pelistä" sairauden takia. Ei tällaista avutonta nuorta voi kadullekaan heittää, vai mitä meinaat? Miten hänelle sinun mielestäsi olisi käynyt, jollei äiti olis tappanut poikaa?
En ole tuo, jolta kysyt, mutta onpa sulla ihme kuvitelmat. Kenen luulet ottavan hoitaakseen aikuisen ihmisen elämän kaikkine tarpeineen, jos hän ei ole jo valmiiksi asuntolassa ja holhouksen alaisena? Kuka jossain Pattijoella näkee kristallipallostaan heti, että hei, Möttösen Matti on nyt avuttomassa tilassa ilman hoitoa ja ruokaa, tarve on tämä ja tämä, nyt heti kriisiryhmä paikalle panemaan miehen asiat kuntoon.
Eli jo pelkkä asioiden tietoon saaminen viranomaisille voi viedä tosi pitkän ajan, saati että viranomaisista joku ottaa oikean kokonaisvastuun.No mutta Möttösen Matillahan oli äiti, joka kaikki siihen asti, eiks vaan? MIKSI äiti ei näitä asioita järkännyt, kun muuten pystyi pojasta huolehtimaan??? Äiti olisi voinut sosiaaliviranomaisille todistaa olevansa sairas ja kyvytön enää huolehtimaan pojastaan. Varmasti olisi jonkinlaista apua Matille saatu, mutta ei, äiti meni, vei Matin jokeen ja istui päälle, jolloin Matti hukkui. Teki tämän suunnitelmallisesti, ei siis missään hetken mielijohteessa. Karsea juttu kaikenkaikkiaan.
Täällä vallitsee sellainen henki, että ei tuo nyt niin paha ollut, vaikka tappoikin poikansa. Eihän tällä mitään elämää enää olis kumminkaan ollut. Pöyristyttävää.
Sitä paitsi, Pattijoki on pieni paikkakunta. Siellä naapurit tunnetaan, koko kylä lähestulkoon tuntee toisensa. Matti EI OLIS JÄÄNYT SIELLÄ HEITTEILLE. Joku olisi puuttunut ennen pitkää ja järkännyt asiat, jos äiti ei sitä älynnytkään tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tekopyhää kun pojan isä ja veli hakevat kärsimyskorvauksia. Kuitenkaan he eivät olleet pojasta hoitovastuussa ollenkaan. Olisiko kannattanut välittää aiemmin?
Lehtijutun perusteella toinen omainen oli surmatun poika.
Ei ollut surmatulla lapsia. Toinen omainen on surmatun itsekin vammainen isoveli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli sairastunut joo, ja tiesi ettei kukaan muu pysty tai halua pitää pojasta huolta.
Nykypäivänä on asuntolat, koulut ja kaikki mahdollinen apu käytettävissä vammaisille. Tuo on kyllä niin tekosyy, kuin olla ja voi. Halusipahan vain tappaa.
Ei 20v enää kouluja käy, edes vammainen.
Vammaisille on kaikenlaista päivätoimintaa, kerhoja ym. Asuntolat, joissa hoitajat yötä päivää...siellä on mm kavereita. nimim. läheltä seurannut
Et tiedä asiasta selvästi mitään.
Laitospaikkoja ja asuntoloita on erittäin vähän, ja niihin pääseminen on lottovoiton tasoa. Pitää olla hyvin vaikeasti vammainen tai esim. vanhemmat joutuvat perustamaan sen asuntolan itse, mikä ei vähävaraisilta onnistu.
Jos tuo poika ei ollut syvästi autistinen, hänellä ei ole mitään asiaa vammaishoitolaitokseen.
Sittenkin sinne joutuu odottamaan, ja voi olla, että asuntola sijaitsee kaukana ja sinne pääsee vasta vuosien jonotuksen jälkeen.En usko tuota väitettä alkuunkaan! Jos vammaisen pojan huoltaja sairastuu, etteikö hänelle tarjota apua, eli laitospaikkaa, tai tukiasuntoa, jos hän ei kykene itsenäiseen elämään. Juurikin läheiseni dawn-tyttö, 27, sai tällaisen paikan.
Mutta varmasti ei saa, jos ei edes kysele, eikä yritä. Vie pojan jokeen ja istuu päälle. Thats it.
No älä usko, mutta pliis, voisit sentään vähän perehtyä asiaan.
Tässä faktoja:
- eri kunnissa on hyvin eri tilanne. Jossain on asuntolapaikkoja tarjolla, toisaalla taas ei ollenkaan.
- vammaisuutta on monenasteista ja vain osa autismikirjolaisista saa kehitysvammadiagnoosin. Down-aikuisilla ymmärtääkseni on aina kehitysvammadiagnoosi.
- kehitysvammaisuuden puuttumisesta huolimatta autismikirjolaisilla voi olla äärimmäisiä vaikeuksia selvitä itsenäisesti. Monilöa heistä ei ole taitoja soveltaa sääntöjä laisinkaan. Jos he ovat - kuten tuon uutisen nuori mies - esimerkiksi tottuneita kävelemään prikulleen tiettyä reittiä kävelyn joka arkipäivä, he saattavat eksyä, jos syystä tai toisesta tulevat puhutelluksi kävelyn aikana ja kävelevät vaikka vain 50 metriä sivuun normireitiltään. Tai jos sataa ja myrskyää, he tunkevat väkisin sille lenkilleen, koska se on "pakko" tehdä tietyllä kellonlyömällä - ja pukevat ylleen riittämättömästi. Tällaista, saati sitten jos tarvitsisi vaikka muuttuvassa elämäntilanteessa hankkia jotakin tukea tai palvelua viranomaisilta.
- toisin sanoen kaikkein vaikeinta saattaa olla juurikin niillä erityisillä, jotka ovat diagnoosimielessä liian hyvätasoisia saadakseen tukea, vaikka todellisuudessa eivät pärjääkään itsenäisesti. He ovat väliinputoajia. Ja heille EI ole asuntoloita, eikä tuettua asumista olemassakaan.Ok. Mutta puhuin tilanteesta, jossa vammaisella, tässä tapauksessa autistilla, ei ole enää holhoojaa, jos hän on "pois pelistä" sairauden takia. Ei tällaista avutonta nuorta voi kadullekaan heittää, vai mitä meinaat? Miten hänelle sinun mielestäsi olisi käynyt, jollei äiti olis tappanut poikaa?
En ole tuo, jolta kysyt, mutta onpa sulla ihme kuvitelmat. Kenen luulet ottavan hoitaakseen aikuisen ihmisen elämän kaikkine tarpeineen, jos hän ei ole jo valmiiksi asuntolassa ja holhouksen alaisena? Kuka jossain Pattijoella näkee kristallipallostaan heti, että hei, Möttösen Matti on nyt avuttomassa tilassa ilman hoitoa ja ruokaa, tarve on tämä ja tämä, nyt heti kriisiryhmä paikalle panemaan miehen asiat kuntoon.
Eli jo pelkkä asioiden tietoon saaminen viranomaisille voi viedä tosi pitkän ajan, saati että viranomaisista joku ottaa oikean kokonaisvastuun.No mutta Möttösen Matillahan oli äiti, joka kaikki siihen asti, eiks vaan? MIKSI äiti ei näitä asioita järkännyt, kun muuten pystyi pojasta huolehtimaan??? Äiti olisi voinut sosiaaliviranomaisille todistaa olevansa sairas ja kyvytön enää huolehtimaan pojastaan. Varmasti olisi jonkinlaista apua Matille saatu, mutta ei, äiti meni, vei Matin jokeen ja istui päälle, jolloin Matti hukkui. Teki tämän suunnitelmallisesti, ei siis missään hetken mielijohteessa. Karsea juttu kaikenkaikkiaan.
Täällä vallitsee sellainen henki, että ei tuo nyt niin paha ollut, vaikka tappoikin poikansa. Eihän tällä mitään elämää enää olis kumminkaan ollut. Pöyristyttävää.
Niin, ehkä " Matin" äiti olikin yrittänyt järjestää, muttei ole saanut mitään apua tai tukipäätöksiä. Voin autismikirjolaisen äitinä kertoa, että näin on aika useinkin. Ja kun "Matin" äiti kerran vielä sielöä jaksoi heilua, niin viranomaisten asenne on herkästi se, että katsotaan sitten kun asia tulee ajankohtaiseksi.
Missään nimessä en hyväksy tekoa, tai sano, että "Matin" elämä joutikin sammua. Jokaisella meistä on sama ihmisarvo.
Olen koko ajan sanonut, että voin sen sijaan ymmärtää äidin ahdistuksen. Sellainen voi ajaa pahoihin ja epätoivoisiin tekoihin.
Ja minusta tuo voi - en sano, että on, koska emme tiedä asiasta tarpeeksi - olla osin myös nykyisen puutteellisen vammaishuollon syytä. Jos perheitä ei tueta, vaan jätetään yksin järjestämään lapsen tulevaisuutta, kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, niin noinkin VOI käydä, eikä syyllinen silloin minusta ole yksinomaan se epätoivoinen vanhempi, vaikka hän toki siitä rikosoikeudellisen vastuun kantaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli sairastunut joo, ja tiesi ettei kukaan muu pysty tai halua pitää pojasta huolta.
Nykypäivänä on asuntolat, koulut ja kaikki mahdollinen apu käytettävissä vammaisille. Tuo on kyllä niin tekosyy, kuin olla ja voi. Halusipahan vain tappaa.
Ei 20v enää kouluja käy, edes vammainen.
Vammaisille on kaikenlaista päivätoimintaa, kerhoja ym. Asuntolat, joissa hoitajat yötä päivää...siellä on mm kavereita. nimim. läheltä seurannut
Et tiedä asiasta selvästi mitään.
Laitospaikkoja ja asuntoloita on erittäin vähän, ja niihin pääseminen on lottovoiton tasoa. Pitää olla hyvin vaikeasti vammainen tai esim. vanhemmat joutuvat perustamaan sen asuntolan itse, mikä ei vähävaraisilta onnistu.
Jos tuo poika ei ollut syvästi autistinen, hänellä ei ole mitään asiaa vammaishoitolaitokseen.
Sittenkin sinne joutuu odottamaan, ja voi olla, että asuntola sijaitsee kaukana ja sinne pääsee vasta vuosien jonotuksen jälkeen.En usko tuota väitettä alkuunkaan! Jos vammaisen pojan huoltaja sairastuu, etteikö hänelle tarjota apua, eli laitospaikkaa, tai tukiasuntoa, jos hän ei kykene itsenäiseen elämään. Juurikin läheiseni dawn-tyttö, 27, sai tällaisen paikan.
Mutta varmasti ei saa, jos ei edes kysele, eikä yritä. Vie pojan jokeen ja istuu päälle. Thats it.
No älä usko, mutta pliis, voisit sentään vähän perehtyä asiaan.
Tässä faktoja:
- eri kunnissa on hyvin eri tilanne. Jossain on asuntolapaikkoja tarjolla, toisaalla taas ei ollenkaan.
- vammaisuutta on monenasteista ja vain osa autismikirjolaisista saa kehitysvammadiagnoosin. Down-aikuisilla ymmärtääkseni on aina kehitysvammadiagnoosi.
- kehitysvammaisuuden puuttumisesta huolimatta autismikirjolaisilla voi olla äärimmäisiä vaikeuksia selvitä itsenäisesti. Monilöa heistä ei ole taitoja soveltaa sääntöjä laisinkaan. Jos he ovat - kuten tuon uutisen nuori mies - esimerkiksi tottuneita kävelemään prikulleen tiettyä reittiä kävelyn joka arkipäivä, he saattavat eksyä, jos syystä tai toisesta tulevat puhutelluksi kävelyn aikana ja kävelevät vaikka vain 50 metriä sivuun normireitiltään. Tai jos sataa ja myrskyää, he tunkevat väkisin sille lenkilleen, koska se on "pakko" tehdä tietyllä kellonlyömällä - ja pukevat ylleen riittämättömästi. Tällaista, saati sitten jos tarvitsisi vaikka muuttuvassa elämäntilanteessa hankkia jotakin tukea tai palvelua viranomaisilta.
- toisin sanoen kaikkein vaikeinta saattaa olla juurikin niillä erityisillä, jotka ovat diagnoosimielessä liian hyvätasoisia saadakseen tukea, vaikka todellisuudessa eivät pärjääkään itsenäisesti. He ovat väliinputoajia. Ja heille EI ole asuntoloita, eikä tuettua asumista olemassakaan.Ok. Mutta puhuin tilanteesta, jossa vammaisella, tässä tapauksessa autistilla, ei ole enää holhoojaa, jos hän on "pois pelistä" sairauden takia. Ei tällaista avutonta nuorta voi kadullekaan heittää, vai mitä meinaat? Miten hänelle sinun mielestäsi olisi käynyt, jollei äiti olis tappanut poikaa?
En ole tuo, jolta kysyt, mutta onpa sulla ihme kuvitelmat. Kenen luulet ottavan hoitaakseen aikuisen ihmisen elämän kaikkine tarpeineen, jos hän ei ole jo valmiiksi asuntolassa ja holhouksen alaisena? Kuka jossain Pattijoella näkee kristallipallostaan heti, että hei, Möttösen Matti on nyt avuttomassa tilassa ilman hoitoa ja ruokaa, tarve on tämä ja tämä, nyt heti kriisiryhmä paikalle panemaan miehen asiat kuntoon.
Eli jo pelkkä asioiden tietoon saaminen viranomaisille voi viedä tosi pitkän ajan, saati että viranomaisista joku ottaa oikean kokonaisvastuun.No mutta Möttösen Matillahan oli äiti, joka kaikki siihen asti, eiks vaan? MIKSI äiti ei näitä asioita järkännyt, kun muuten pystyi pojasta huolehtimaan??? Äiti olisi voinut sosiaaliviranomaisille todistaa olevansa sairas ja kyvytön enää huolehtimaan pojastaan. Varmasti olisi jonkinlaista apua Matille saatu, mutta ei, äiti meni, vei Matin jokeen ja istui päälle, jolloin Matti hukkui. Teki tämän suunnitelmallisesti, ei siis missään hetken mielijohteessa. Karsea juttu kaikenkaikkiaan.
Täällä vallitsee sellainen henki, että ei tuo nyt niin paha ollut, vaikka tappoikin poikansa. Eihän tällä mitään elämää enää olis kumminkaan ollut. Pöyristyttävää.
Sitä paitsi, Pattijoki on pieni paikkakunta. Siellä naapurit tunnetaan, koko kylä lähestulkoon tuntee toisensa. Matti EI OLIS JÄÄNYT SIELLÄ HEITTEILLE. Joku olisi puuttunut ennen pitkää ja järkännyt asiat, jos äiti ei sitä älynnytkään tehdä.
Ennen pitkää ei riitä, kun on kyse jokapäiväisestä hengissä selviämisestä tyyppiä "syö, peseydy, älä kävele auton alle tai eksy kauppamatkalla".
Kukaan naapuri ei ota 24/7 vastuulleen ihmisen elämää. Laitospaikkaa taas ei lievästi autisiselle saa.
Kyse vieläpä on autismista, joka ikävä kyllä on niitä kaikkein vähiten "symppiksiä" erityisyyksiä. Ihmisestä, joka voi saada yllättäväiä raivareita ihan mistä tahansa tavanomaisuudesta poikkeavasta, ei ota katsekontaktia, ei puhu vieraille jne.
Aika pitkälle menevä usko siis sinulla maaseudun ihmisten auttamisenhaluun ja -kykyyn.
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä se tapaus, jossa iltapäivälehtien otsikot huusivat tyyliin "aikuinen poika katosi kesken kävelyretken äidin kanssa" ja julkaisivat uhrin kuvankin ja suuret etsinnät järjestettiin?
Ei ole sama tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä juttu tämä nyt on ettei kaikki autistit olisikaan kehitysvammaisia tyyliin Pertti Kurikka. Minun koulut on käyty kymmeniä vuosia sitten, mutta meille opetettiin että autisimi on nimen omaan älyllinen kehitysvamma. Että autisti voi saada älykkyystestistä hyvänkin tuloksen mutta ei osaa pyyhkiä pyllyään ja jos oppii pyyhkimään pyllynsä niin on avututon taas jos paperi loppuu telineestä.
Kehitysvammaiset on monet iloisia aina kuin koiran pennut, mutta autisteihin sekään ei sovi.Sinä puhut itsesi kanssa ristiin. Ensin väität autismia älylliseksi kehitysvammaksi, mitä se EI ole, vain osa autismikirjolaisista on kehitysvammaisia ja älyllisesti heikkotasoisia - hyvätasoisissa/aspergereissa o. Jopa huippuälykkäitä tiedemiehiä.
Ja sitten itsekin sanot, että autisti voi saada älykkyystestissä hyvänkin tuloksen. Nimenomaan.
Autisteja on monentasoisia. Osa pärjää elämässä normaalisti, jopa menestyy hyvin, näitä ovat melkein kaikki lievästi aspergerit. Osa on puhumattomia ja koko ikänsä laitoksessa. Mutta ongelmana ovat ne "hyvätasoiseksi" diagnosoidut, jotka eivät kumminkaan oikeasti kykene itsenäiseen elämään. Heitä on paljon, oikeastaan kaikki hyvätasoiset autistit ja syvästi aspergerit.
Käytin tuossa nyt erottelun takia vanhoja diagnoosinimikkeitä, NYT tutkimuksiin menevät lapset saavat kaikki autismikirjo-diagnoosin.
T. Aiemmin kommentoinut autismikirjolaisen äiti
Kerroin vain kuinka näitä on ennen opetettu. Oli suuria laitoksia nimenomaan kehitysvammaisia varten ja olimmekin yhden päivän seuraamassa toimintaa tällaisessa. Se oli 70 lukua, jolloin oli varaa satsata laitoshoitoon. Tuossakin laitoksessa oli koko läänin kehitysvammaiset. No läänijako oli paljon tiheämpi silloin.
Autisti potilaat esiteltiin meille älyllisesti kehitysvammaisina ja nimenomaan sanottiin että voivat olla huippuälykkäitä mutta eivät pysty pyyhkimään pyllyään.
Autismi ei kai itsessään näy päältäpäin kuten vinot silmät tai pakkoliikkeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli sairastunut joo, ja tiesi ettei kukaan muu pysty tai halua pitää pojasta huolta.
Nykypäivänä on asuntolat, koulut ja kaikki mahdollinen apu käytettävissä vammaisille. Tuo on kyllä niin tekosyy, kuin olla ja voi. Halusipahan vain tappaa.
Ei 20v enää kouluja käy, edes vammainen.
Vammaisille on kaikenlaista päivätoimintaa, kerhoja ym. Asuntolat, joissa hoitajat yötä päivää...siellä on mm kavereita. nimim. läheltä seurannut
Et tiedä asiasta selvästi mitään.
Laitospaikkoja ja asuntoloita on erittäin vähän, ja niihin pääseminen on lottovoiton tasoa. Pitää olla hyvin vaikeasti vammainen tai esim. vanhemmat joutuvat perustamaan sen asuntolan itse, mikä ei vähävaraisilta onnistu.
Jos tuo poika ei ollut syvästi autistinen, hänellä ei ole mitään asiaa vammaishoitolaitokseen.
Sittenkin sinne joutuu odottamaan, ja voi olla, että asuntola sijaitsee kaukana ja sinne pääsee vasta vuosien jonotuksen jälkeen.En usko tuota väitettä alkuunkaan! Jos vammaisen pojan huoltaja sairastuu, etteikö hänelle tarjota apua, eli laitospaikkaa, tai tukiasuntoa, jos hän ei kykene itsenäiseen elämään. Juurikin läheiseni dawn-tyttö, 27, sai tällaisen paikan.
Mutta varmasti ei saa, jos ei edes kysele, eikä yritä. Vie pojan jokeen ja istuu päälle. Thats it.
No älä usko, mutta pliis, voisit sentään vähän perehtyä asiaan.
Tässä faktoja:
- eri kunnissa on hyvin eri tilanne. Jossain on asuntolapaikkoja tarjolla, toisaalla taas ei ollenkaan.
- vammaisuutta on monenasteista ja vain osa autismikirjolaisista saa kehitysvammadiagnoosin. Down-aikuisilla ymmärtääkseni on aina kehitysvammadiagnoosi.
- kehitysvammaisuuden puuttumisesta huolimatta autismikirjolaisilla voi olla äärimmäisiä vaikeuksia selvitä itsenäisesti. Monilöa heistä ei ole taitoja soveltaa sääntöjä laisinkaan. Jos he ovat - kuten tuon uutisen nuori mies - esimerkiksi tottuneita kävelemään prikulleen tiettyä reittiä kävelyn joka arkipäivä, he saattavat eksyä, jos syystä tai toisesta tulevat puhutelluksi kävelyn aikana ja kävelevät vaikka vain 50 metriä sivuun normireitiltään. Tai jos sataa ja myrskyää, he tunkevat väkisin sille lenkilleen, koska se on "pakko" tehdä tietyllä kellonlyömällä - ja pukevat ylleen riittämättömästi. Tällaista, saati sitten jos tarvitsisi vaikka muuttuvassa elämäntilanteessa hankkia jotakin tukea tai palvelua viranomaisilta.
- toisin sanoen kaikkein vaikeinta saattaa olla juurikin niillä erityisillä, jotka ovat diagnoosimielessä liian hyvätasoisia saadakseen tukea, vaikka todellisuudessa eivät pärjääkään itsenäisesti. He ovat väliinputoajia. Ja heille EI ole asuntoloita, eikä tuettua asumista olemassakaan.Ok. Mutta puhuin tilanteesta, jossa vammaisella, tässä tapauksessa autistilla, ei ole enää holhoojaa, jos hän on "pois pelistä" sairauden takia. Ei tällaista avutonta nuorta voi kadullekaan heittää, vai mitä meinaat? Miten hänelle sinun mielestäsi olisi käynyt, jollei äiti olis tappanut poikaa?
En ole tuo, jolta kysyt, mutta onpa sulla ihme kuvitelmat. Kenen luulet ottavan hoitaakseen aikuisen ihmisen elämän kaikkine tarpeineen, jos hän ei ole jo valmiiksi asuntolassa ja holhouksen alaisena? Kuka jossain Pattijoella näkee kristallipallostaan heti, että hei, Möttösen Matti on nyt avuttomassa tilassa ilman hoitoa ja ruokaa, tarve on tämä ja tämä, nyt heti kriisiryhmä paikalle panemaan miehen asiat kuntoon.
Eli jo pelkkä asioiden tietoon saaminen viranomaisille voi viedä tosi pitkän ajan, saati että viranomaisista joku ottaa oikean kokonaisvastuun.No mutta Möttösen Matillahan oli äiti, joka kaikki siihen asti, eiks vaan? MIKSI äiti ei näitä asioita järkännyt, kun muuten pystyi pojasta huolehtimaan??? Äiti olisi voinut sosiaaliviranomaisille todistaa olevansa sairas ja kyvytön enää huolehtimaan pojastaan. Varmasti olisi jonkinlaista apua Matille saatu, mutta ei, äiti meni, vei Matin jokeen ja istui päälle, jolloin Matti hukkui. Teki tämän suunnitelmallisesti, ei siis missään hetken mielijohteessa. Karsea juttu kaikenkaikkiaan.
Täällä vallitsee sellainen henki, että ei tuo nyt niin paha ollut, vaikka tappoikin poikansa. Eihän tällä mitään elämää enää olis kumminkaan ollut. Pöyristyttävää.
Sitä paitsi, Pattijoki on pieni paikkakunta. Siellä naapurit tunnetaan, koko kylä lähestulkoon tuntee toisensa. Matti EI OLIS JÄÄNYT SIELLÄ HEITTEILLE. Joku olisi puuttunut ennen pitkää ja järkännyt asiat, jos äiti ei sitä älynnytkään tehdä.
Pattijoesta en tiedä.
Olen sivusta seurannut kuinka täysin ulkopuolinen ihminen on yrittänyt saada apua ruumiillisesti terveelle mutta henkisesti sairaalle iäkkäälle ihmiselle apua. Aivan käsittämätöntä.
Häneltä oli sähköt katkaistu maksamattomien sähkölaskujen takia, vesijohdot jäässä, puhelin pois käytöstä niinikään maksamattomien takia. Läheisiä ei ole tai välit katkaistu, aviomies kuollut yllättäen.
Kaikki asiat hoitamatta.
Asiat saatiin jotenkin hoidettua sosiaalitoimen kanssa kunnes henkilö täytti 65v. Sen jälkeen hän ei ollut enää sosialitoimen asiakas mutta kukaan ei kuitenkaan ottanut koppia.
Että sellaista se on viranomaisten huolenpito.
Alue: Aihe vapaa
no ehkäpä tuo ei turhan takia ole vankimielisairaalassa ja vastaa syytöksiin videon kautta, luultavasti niin pahassa kunnossa ettei pysty sapumaan oikeuteen.