Sivistyssana, jota kaikki käyttävät, mutta sinä et tiedä, mitä se tarkoittaa tai osaa käyttää sitä oikein?
Itse törmään jatkuvasti sanoihin suvereeni ja holistinen. Tiedän suurin piirtein, mitä ne tarkoittavat, mutten osaa käyttää niitä lauseessa.
Kommentit (309)
Eksklusiivinen, eksklusiivisesti.
Tätä Saksassa paljon käytettyä termiä käytetään myös jo Suomessa. Esim mainosteksti "Eksklusiivisesti sinulle"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normi normaalin sijasta. Ne eivät ole samaa tarkoittavia sanoja. Teollisuusnormi, päästönormi, jne. Se tarkoittaa niissä jotain kiintiöityä raja-arvoa. Puhekielessä (joka suosii lyhenteitä) ollaan tietysti lepsumpia,mutta jos halutaan olla tarkkoja tai tarkoitus on sanoa jotain virallisempaa tai tärkeämpää ja ottaa johonkin kantaa esim. lehtikirjoituksessa ,niin 'normi' ei kyllä käy 'normaalin' paikalle. 'Päästönormaali' ei näet viittaa mihinkään päästöarvoon tai lukuun.
Mielestäni puhekielessä usein käytetty normipäivä, jolla tarkoitetaan normaalia päivää, sopii ihan hyvin tuohon kiintiöityyn raja-arvoon. Esim työaika, lasten hoitoaika, harkat, kaupassa käynti. Ihmisten arki on hyvin aikataulutettua ja kaikella tekemisellä on kiintiöity raja-arvo, minkä ylittyessä päivä ei ole enää normi, vaan kaatuu kaaokseen.
Ei. Hakemasi termi tuohon yhteyteen olisi peruspäivä. Siis loogisesti ajateltuna, sanojen vakiintunut käyttö huomioiden.
Vierailija kirjoitti:
Eksklusiivinen, eksklusiivisesti.
Tätä Saksassa paljon käytettyä termiä käytetään myös jo Suomessa. Esim mainosteksti "Eksklusiivisesti sinulle"
Eksklusiivinen on sananmukaisesti pois/ulossulkeva. Tuotteita markkinoidessa termi tarkoittaa että sitä on saatavilla vain harvoille ja valituille eli juuri sinulle, rupusakin on tästä turha haaveilla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normi normaalin sijasta. Ne eivät ole samaa tarkoittavia sanoja. Teollisuusnormi, päästönormi, jne. Se tarkoittaa niissä jotain kiintiöityä raja-arvoa. Puhekielessä (joka suosii lyhenteitä) ollaan tietysti lepsumpia,mutta jos halutaan olla tarkkoja tai tarkoitus on sanoa jotain virallisempaa tai tärkeämpää ja ottaa johonkin kantaa esim. lehtikirjoituksessa ,niin 'normi' ei kyllä käy 'normaalin' paikalle. 'Päästönormaali' ei näet viittaa mihinkään päästöarvoon tai lukuun.
Mielestäni puhekielessä usein käytetty normipäivä, jolla tarkoitetaan normaalia päivää, sopii ihan hyvin tuohon kiintiöityyn raja-arvoon. Esim työaika, lasten hoitoaika, harkat, kaupassa käynti. Ihmisten arki on hyvin aikataulutettua ja kaikella tekemisellä on kiintiöity raja-arvo, minkä ylittyessä päivä ei ole enää normi, vaan kaatuu kaaokseen.
Ei. Hakemasi termi tuohon yhteyteen olisi peruspäivä. Siis loogisesti ajateltuna, sanojen vakiintunut käyttö huomioiden.
Jep. Normipäivä on vain kummelisketsissä.
Vierailija kirjoitti:
konsulentti kirjoitti:
Konsultoida.
Liike-elämässä konsultti menee ja konsultoi kalliilla rahalla jossain firmassa. Siis neuvoo.
Mutta lääkäri saattaa sanoa että "minusta tämä on sessiibinen hypoksi, mutta haluan konsultoida kolleegaani". siis kyselee lääkärikamulta että nukuin kun näitä käsilteltiin, oliks tää joku sellainen sessiivinen hypoksi taijot?
Eikö ole parempi, että se fiktiivinen lääkäri kysyy kollegaltaan toista mielipidettä oireisiisi, kuin että hän leikkisi jumalaa ja määräisi hoidon tilanteessa, josta ei 100% varmuudella pysty sanomaan, että onko asia niin kuin hän olettaa? Ei ne lääkäritkään mitään kaikkitietäviä voi olla, ja alalla kuin alalla on hyötyä ns. joukkoälystä eli siitä, että kysytään neuvoa/mielipidettä/tuotekehitysideoita/kuluttajapalautetta mahdollismman laajalta otannalta.[/quote
On tietenkin. Monissa vaikeasti diagnostisia osaa sairauksissa, epämääräisiä oireista ja etenkin eettisesti vaikeissa päätöksissä pitää konsultoida. Joistain asioista päättää lääkärikollegio, lääkärien kokous. Ei siinä mitään.
Ongelmani oli se, että verbi "konsultoida" tuntuu jossain yhteydessä (liike-elämä)kääntyvän "neuvon antamiseksi" ja jossain yhteyksissä (lääketiede) ilmeisesti myös "neuvojen kysymykseksi". Olenko tajunnut väärin?
Konsulentti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
konsulentti kirjoitti:
Konsultoida.
Liike-elämässä konsultti menee ja konsultoi kalliilla rahalla jossain firmassa. Siis neuvoo.
Mutta lääkäri saattaa sanoa että "minusta tämä on sessiibinen hypoksi, mutta haluan konsultoida kolleegaani". siis kyselee lääkärikamulta että nukuin kun näitä käsilteltiin, oliks tää joku sellainen sessiivinen hypoksi taijot?
Eikö ole parempi, että se fiktiivinen lääkäri kysyy kollegaltaan toista mielipidettä oireisiisi, kuin että hän leikkisi jumalaa ja määräisi hoidon tilanteessa, josta ei 100% varmuudella pysty sanomaan, että onko asia niin kuin hän olettaa? Ei ne lääkäritkään mitään kaikkitietäviä voi olla, ja alalla kuin alalla on hyötyä ns. joukkoälystä eli siitä, että kysytään neuvoa/mielipidettä/tuotekehitysideoita/kuluttajapalautetta mahdollismman laajalta otannalta.[/quote
On tietenkin. Monissa vaikeasti diagnostisia osaa sairauksissa, epämääräisiä oireista ja etenkin eettisesti vaikeissa päätöksissä pitää konsultoida. Joistain asioista päättää lääkärikollegio, lääkärien kokous. Ei siinä mitään.
Ongelmani oli se, että verbi "konsultoida" tuntuu jossain yhteydessä (liike-elämä)kääntyvän "neuvon antamiseksi" ja jossain yhteyksissä (lääketiede) ilmeisesti myös "neuvojen kysymykseksi". Olenko tajunnut väärin?
Ihan oikean havainnon olet tehnyt. Konsultoida tarkoittaa nykyisin molempia. Alunperin sillä tarkoitettiin vain neuvon kysymistä, mutta konsultointiammatin myötä sitä alettiin käyttää myös neuvojen antamiseen.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1176
"Suomen kielen lautakunta on käsitellyt konsultoida-verbiä kahteen otteeseen. Ensimmäisen kerran lautakunta pohti verbin kahtalaista merkitystä vuonna 1987, jolloin se ei hyväksynyt uutta merkitystä. Viime helmikuussa Suomen kielen perussanakirjan toimitus teki lautakunnalle uuden esityksen asiasta, ja nyt lautakunta katsoi, että on aika hyväksyä uusi merkitys. Konsultoida tarkoittaa näin ollen tulevissa sanakirjan laitoksissa paitsi neuvojen kysymistä ja neuvottelemista myös neuvojen antamista. Asiayhteys kertoo, kummasta on kyse. Samalla lailla kahtalainen merkitys on myös esimerkiksi verbeillä lainata ja vuokrata, joten konsultoimisenkaan monimerkityksisyys ei ole mitenkään poikkeuksellinen ilmiö."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sivistyssana kylläkään: alentuva
Tästä on paljon kiistelty.
Tiedossa on jo miljoonien esimerkkien tukema käsitys missä ja miten termiä kuuluu käyttää.
En muuten uskalla kertoa, kuinka epäonnistuneena ja toimimattomana tuota sanaa pidän, siitä tulee vaan paskaa niskaan ja kiukuttelua.
Ainakin viimeksi jotkut oikein suuttuivat, kun kerroin mielipiteeni sanan epäloogisuudesta.
On se jännä.
Muistin sen ketjun heti kun näin tuon viestin. Muistan myös kuinka paljon paskaa niskaan sait mielipiteestäsi. Enkä ihmettele miksi, koska tuo on aivan looginen sana. Sinulla on vain päässä jokin vika.
Eli sinun vastauksesi on tiivistettynä: onpas, koska se vain on niin, ja tehosteena vielä henkilööni hyökkäävä ad hominem, päässäni on vikaa, koska olen eri mieltä.
En oikein voi ylöspäin katsoa tuollaista kommentointia.
Et sinäkään siinä keskustelussa juuri perusteluilla loistanut. Lähinnähän se oli sinusta huono sana, koska olit ymmärtänyt sen väärin.
Eikös sana silloin ole huono jos se on helposti ymmärrettävissä väärin?
Kun tuota sanaa ymmärtää väärin aika moni.
Minä en ole ainoa.
https://www.google.fi/search?q=alentuva&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefo…
BTW. Minun ei ole tarkoitus keskuteluissa mitenkään "loistaa" ja olla parempi.
Mielestäni keskuteluissa on vähän lapsellista ottaa sellainen lähtökohta tai tavoite, ikäänkuin tapella ja kilpailla.
Keskuteluissa minulla on muunlaisia tavoitteita.
https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/7.5.html
Tuossa nykyajan kielenoppassa sanotaan:
Alentuva ja alentava
Sanoja ”alentuvasti” ja ”alentuvaisesti” on syytä välttää. Ne nimittäin voidaan kokea sekä myönteisessä mielessä (’toisen tasolle laskeutuvasti’) että kielteisesti (’toisen yläpuolelle asettuvasti’). Virallinen merkitys on vähän siltä väliltä: ”alentuva” tarkoittaa ’ylemmyydentuntoisen kohtelias, armollisen suopea t. ystävällinen’.
Ei ehkä onnistunein sana siis. Holhoava voisi ollakin selkeämpi ilmaisu alentuvalle.
Tai ehkä jopa "näennäisalentuva" alentuvan rinnalla voisi olla selkeämpi.
Lets make it simple. Alentuva: itsestään suuria luuleva kus.pää. Se siitä.
Ei kysytty miten ja missä yhteyksissä on tapana ollut käyttää alentuva sanaa.
Ei tarvitse kertoa sitä mikä on ihmisillä jo tiedossa.
Tuollainen on alentuvaa jos mikä.
No sepä se!!! Tämä maapallo on väärinpäin. Si KAIKKI on objektiivista.
Mahtavaa huomata, että provokatiiviseen keskusteluun tuli joku tervepäinen mukaan. Iso peukku, täällä nyttemmin nuoli (?), paras on se joka opettelee ja oppii, joka pvä.