Aion puhua totta sateenkaariperheen lapselle!

Kerro. Se pn sinun velvollisuutesi

Vierailija kirjoitti:

Aiot siis ruokkia lapsen vihaa ja katkeruutta sen sijaan että yrittäisit auttaa häntä käsittelemään asiaa ja löytämään tilanteen parhaat puolet? Sillä lapsen biologista isää tuskin pystyt sinäkään noin vain paikalle taikomaan.

Ei vaan olla se aikuinen, joka sanoo lapselle, että hänellä todella on oikeus vihaan ja katkeruuteen. Kuvitelkaa itsenne siihen tilanteeseen, että 18-v. syntymäpäivä lähestyy ja nyt viimein saatte tietää kuka isänne on. Seuraavaksi pitää jännittää sitä, miten isä mahtaa suhtautua. Ja se katkera totuus, että tilanteen syynä on äitien oikeus lesbosuhteeseen. Lapsen olisi voinut hankkia vaikka jonkun homon kanssa (halukkaita on varmasti!), jolloin lapsi olisi ainakin tiennyt kuka isä on. Se vain olisi ollut äitien kannalta hankalampaa, kun olisi ollut joku ylimääräinen mies sotkemassa kuvioita.

Itse vetäisin tuollaista kyylää nenään.

Pappismikes kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs ne ei sateenkaariperheet joissa lapsi saatu ulkopuolisen avulla hedelmöityshoidoilla? Onko lapsella silloin oikeus kahteen isään?

lesboilla ja homoilla ei ole mitään oikeuksia, vannkilaan kaikki ja pakkotyöhön

Oletko itse kotoisin jostain diktatuurivaltiosta ?

Onhan se totta, että lapsella on oikeus olla vihainen ja myös ihmetellä kuka on hänen isänsä.

Oikeuksista vaahdotaan; kaikilla "on oikeus saada lapsia". Mikä vidun oikeus se semmoinen on. Missä on lapsen oikeus, sitä sopii joskus kysyä sitäkin.

Eräs lapsi syntyi au lapsena sota-aikaan hänen äitinsä kuoli pian ja isovanhemmat kasvattivat hänet.

Ilmeisesti taustansa oli hänelle traumaa, muutti aika nuorena ulkomaille ja sai siellä lapsia, mutta valehteli lapsilleen että hänen isoäitinsä oli lasten isoäiti.

Eli tämä nuorena nukkut oikea isoäiti unohdettiin suunnilleen kokonaan.

Lapset eivät olisi koskaan edes tienneet oikeasta isoäidistään. Aikuisena joku järjestelyyn tyymätön sukulainen kertoi heille totuuden. En tiedä miten lapset tähän tietoon reagoivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aiot siis ruokkia lapsen vihaa ja katkeruutta sen sijaan että yrittäisit auttaa häntä käsittelemään asiaa ja löytämään tilanteen parhaat puolet? Sillä lapsen biologista isää tuskin pystyt sinäkään noin vain paikalle taikomaan.

Ei vaan olla se aikuinen, joka sanoo lapselle, että hänellä todella on oikeus vihaan ja katkeruuteen. Kuvitelkaa itsenne siihen tilanteeseen, että 18-v. syntymäpäivä lähestyy ja nyt viimein saatte tietää kuka isänne on. Seuraavaksi pitää jännittää sitä, miten isä mahtaa suhtautua. Ja se katkera totuus, että tilanteen syynä on äitien oikeus lesbosuhteeseen. Lapsen olisi voinut hankkia vaikka jonkun homon kanssa (halukkaita on varmasti!), jolloin lapsi olisi ainakin tiennyt kuka isä on. Se vain olisi ollut äitien kannalta hankalampaa, kun olisi ollut joku ylimääräinen mies sotkemassa kuvioita.

"Oikeus vihaan ja katkeruuteen", hyi saatana. Millainenhan tyyppi siellä mahtaa kirjoitella? Olet varmasti oikea päivänpaiste.

Lapsella on oikeus saada se tieto aivan niinkuin aikuisellakin. Voithan sinä kysyä lapselta että haluaako hän tietää.

Kuvitellanpa hieman toisenlainen asetelma. Heteropari adoptoi lapsen ja kertovat kyllä lapselle, että hänet on adoptoitu mutta eivät kerro tai tiedä oikeista vanhemmista. Miten toimisit ko. tilanteessa?

Onneksi mulla ei ole ap:n kaltaisia toisten asioihin puuttujia sukulaisena.

Vierailija kirjoitti:

Kerro. Se pn sinun velvollisuutesi

Mihin lakiin sellainen 'velvollisuus' muka olisi kirjattu ?

Juoruämmien lakikirjaan vai?

Vierailija kirjoitti:

Onhan se totta, että lapsella on oikeus olla vihainen ja myös ihmetellä kuka on hänen isänsä.

Oikeuksista vaahdotaan; kaikilla "on oikeus saada lapsia". Mikä vidun oikeus se semmoinen on. Missä on lapsen oikeus, sitä sopii joskus kysyä sitäkin.

Tiedän erään sijaisperheessä kasvaneen, joka vasta aikuisena 18 vuotta täytettyään sai tietää että hänellä on useampia sisaruksia.

Vierailija kirjoitti:

Siis onko edelleen olemassa ihmisiä, joiden mielestä pelkkä munasolu tai siittiö riittää tekemään jostakusta äidin ja isän? Sillä siittiön luovuttajalla ei ole lapsiin mitään tunnesidosta. Lapset eivät menetä siinä mitään, etteivät häntä tunne. Se, miksi lapsi tuntee vihaa, on juuri ap:n kaltaiset tyypit, jotka antavat ymmärtää, että hänen perheessään on jotain väärää, ja että lasta on kohdeltu jotenkin väärin. Perheitä on erilaisia. Kaikissa ei ole äitejä. Kaikissa ei ole isiä. Joissakin perheissä on kaksi äitiä ja joissakin perheissä on kaksi isää.

Se, että ap ei tällaisia perheitä pidä oikeanlaisina, ei tee niistä yhtään sen väärempiä ja ap:n sanomisista totta, jota pitäisi ääneen julistaa. Se on vain ap:n henkilökohtainen mielipide. Aika raukkamaista ap:lta mennä manipuloimaan lasta omiin uskomuksiinsa. Mitä jos antaisit hänen omien vanhempiensa kasvattaa hänet ja lohduttaa häntä? He varmaan tekevät sen niin, että oikeasti huolehtivat lapsen hyvinvoinnista, toisin kuin sinä, joka haluat vain omia henkilökohtaisia uskomuksiasi "oikeanlaisista perheistä" ryntätä lapsen mieleen.

Mitä sitten pitäisi sanoa hedelmöityshoidoilla syntyneille ja sateenkaariperheissä kasvaville lapsille, jos nämä lapset kaipaavat isää ja/tai eivät vartuttuaan hyväksy sateenkaariperhemallia? Pitäisikö vain hokea että "perheet ovat erilaisia" tai "tilastojen mukaan sateenkaariperheissä kasvavat lapset ovat jopa terveempiä..." tai "et voi oikeasti kaivata isää, kuvittelet vain"?

Kun tällaisia lapsia ihan oikeasti on. Onko väärin asettua heidän puolelleen?

Vierailija kirjoitti:

Siis onko edelleen olemassa ihmisiä, joiden mielestä pelkkä munasolu tai siittiö riittää tekemään jostakusta äidin ja isän? Sillä siittiön luovuttajalla ei ole lapsiin mitään tunnesidosta. Lapset eivät menetä siinä mitään, etteivät häntä tunne. Se, miksi lapsi tuntee vihaa, on juuri ap:n kaltaiset tyypit, jotka antavat ymmärtää, että hänen perheessään on jotain väärää, ja että lasta on kohdeltu jotenkin väärin. Perheitä on erilaisia. Kaikissa ei ole äitejä. Kaikissa ei ole isiä. Joissakin perheissä on kaksi äitiä ja joissakin perheissä on kaksi isää.

Se, että ap ei tällaisia perheitä pidä oikeanlaisina, ei tee niistä yhtään sen väärempiä ja ap:n sanomisista totta, jota pitäisi ääneen julistaa. Se on vain ap:n henkilökohtainen mielipide. Aika raukkamaista ap:lta mennä manipuloimaan lasta omiin uskomuksiinsa. Mitä jos antaisit hänen omien vanhempiensa kasvattaa hänet ja lohduttaa häntä? He varmaan tekevät sen niin, että oikeasti huolehtivat lapsen hyvinvoinnista, toisin kuin sinä, joka haluat vain omia henkilökohtaisia uskomuksiasi "oikeanlaisista perheistä" ryntätä lapsen mieleen.

Lässyn lässyn. Sille lapselle se munasolun tai siittiöt luovuttaja ON biologinen vanhempi, vaikka luovuttajaosapuolella ei tunnesidettä lapseen olekaan. Jos biologialla ei ole väliä (kuten rakastavat vanhemmat riittää -mantraa hokevat väittävät), niin miksi kovin moni esim. adoptoitu haluaa selvittää luonnolliset vanhempansa? Ja miksi tätä asiaa ei ikinä katsota lapsen näkökulmasta, vaan aina itsekkäitä aikuisten?

usaashan oli tämä tapaus jossa kaksi lesboa antoivat hormoonihoitoa adoptoimalleen pojalle koksa "kokivat että lapsi jo vauvana" halusi ollakin nainen

vitun idiootit ja murhaajat tätä on maailma täynnä yliopistollakin lesbot vihaisesti katsovat miehiä ja toimivat pappeinakin, nuo siat

http://www.mrconservative.com/2013/07/21685-lesbian-couple-gives-son-ho…

Vierailija kirjoitti:

Kuvitellanpa hieman toisenlainen asetelma. Heteropari adoptoi lapsen ja kertovat kyllä lapselle, että hänet on adoptoitu mutta eivät kerro tai tiedä oikeista vanhemmista. Miten toimisit ko. tilanteessa?

Onneksi mulla ei ole ap:n kaltaisia toisten asioihin puuttujia sukulaisena.

Sillä jolla totuus on tiedossa, hänen pitää se kertoa. Ei väliä vaikka kyseessä olisi kuka tai kenen ns lapset tai siis kuka kasvattivanhempina

Vierailija kirjoitti:

Minä tein jokin aika sitten "radikaalin" päätöksen. Minulla on suvussa sateenkaariperhe, kaksi naista joilla ns. yhteisiä lapsia. Vanhempi lapsista puhuu välillä siitä kun ei ole isää ja hänelle sitten vastataan, että "mutta sulla on kaksi äitiä, jotka rakastaa sua" ja "perheet on erilaisia" ym...

Lapsesta on vähitellen kouluun menon jälkeen alkanut tulla jotenkin vihainen ja turhautunut. Vika ei ole varsinaisesti siinä että on kaksi äitiä. On muitakin perheistä, joissa lapsi ei asu äidin ja isän kanssa, yleensä eron takia. Mutta näissä muissa perheissä lapsi TIETÄÄ kuka hänen isänsä on. Ja tämä lapsi ei tiedä. Mutta ilmeisesti hän tietää, että isän voi saada myöhemmin selville, mutta kuitenkin vasta myöhemmin aikuisena! Sitä ennen ei voi muuta kuin arvailla, että millainen se isä mahtaa olla!

Tätä tilannetta olen kovasti miettinyt ja tämä "radikaali" päätökseni on se, että aion olla lapsen puolella ja rehellinen hänelle. Murrosiässä viimeistään lapset muutenkin kyseenalaistaa asioita eikä riidoilta voi välttyä. Tulen taatusti olemaan epäsuosittu tämän valinnan takia (voin arvata että tämä kommentti saa aika paljon miinusta täällä AV-palstallakin), mutta näin aion tehdä. Aion siis ihan suoraan sanoa lapselle, että on ihan OK olla asiasta vihainen. Se mitä äitisi ovat sulle tehneet ei ole sun parhaaksi. Sulla on oikeus isään ja oikeus tuntea muutkin sukulaisesi. Kenelläkään ei ole oikeutta tehdä lapselleen niin, että lapsi joutuu 18-vuotiaaksi pähkäilemään että kukahan mun isi on ja sitten vielä jännittämään tämän isän tapaamista myöhemmin! Ihan tosissaanko tuollainen on lapsen edun mukaista?!

Lässyn lässyn lää, siellä typerä ap lässyttää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aiot siis ruokkia lapsen vihaa ja katkeruutta sen sijaan että yrittäisit auttaa häntä käsittelemään asiaa ja löytämään tilanteen parhaat puolet? Sillä lapsen biologista isää tuskin pystyt sinäkään noin vain paikalle taikomaan.

Ei vaan olla se aikuinen, joka sanoo lapselle, että hänellä todella on oikeus vihaan ja katkeruuteen. Kuvitelkaa itsenne siihen tilanteeseen, että 18-v. syntymäpäivä lähestyy ja nyt viimein saatte tietää kuka isänne on. Seuraavaksi pitää jännittää sitä, miten isä mahtaa suhtautua. Ja se katkera totuus, että tilanteen syynä on äitien oikeus lesbosuhteeseen. Lapsen olisi voinut hankkia vaikka jonkun homon kanssa (halukkaita on varmasti!), jolloin lapsi olisi ainakin tiennyt kuka isä on. Se vain olisi ollut äitien kannalta hankalampaa, kun olisi ollut joku ylimääräinen mies sotkemassa kuvioita.

"Oikeus vihaan ja katkeruuteen", hyi saatana. Millainenhan tyyppi siellä mahtaa kirjoitella? Olet varmasti oikea päivänpaiste.

Tottakai on oikeus vihaan ja katkeruuden, kun vanhemmat on tehneet väärin lasta kohtaan. Lapsen täytyy jossain vaiheessa oppia käsittelemään nämä tunteet, eikä se onnistu, jos hyvää tarkoittavat vanhempi kieltää tai väheksyy näiden tunteiden olemassa olon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro. Se pn sinun velvollisuutesi

Mihin lakiin sellainen 'velvollisuus' muka olisi kirjattu ?

Juoruämmien lakikirjaan vai?

Niin, toisilla on moraalia toisilla ei. Ap tekee kuitenkin oikein. Lapsella on oikeus, aivan kuten aikuisilla

Nyt kun mun kummipoika on 18 v niin aion käyttää oileuttani kertoa hänelle, että hänen isänsä on umpipaska alkoholisti. Näin siis meillä Porvoossa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ajattelee: Taas tuo Ap tulee jauhamaan paskaa. Jättäis rauhaan. Hihhuli.

Jos ajattelee, niin sitten tämän lapsen äideillä ei ole mitään huolta.

Jotenkin luulen, ettei tämä aihe herättäisi tunteita eikä keskustelua, ellei aika monella olisi pelko siitä, että hedelmöityshoidoilla hankitut lapset kiinnostuvat myöhemmin juuristaan ja jopa kyseenalaistavat äitiensä valinnat. Lehtijutuissa esitellään iloisia naispareja vauvojen tai ehkä parivuotiaiden lasten kanssa. Onko silti varmaa, etteivät nämä lapset täysi-ikäisenä halua vaikkapa perheensisäisen adoption purkamista ja isyyden vahvistamista? Jos katsotaan miten asiat on mennyt niissä maissa, joissa hedelmöityshoitoja ja sateenkaariperheitä on ollut kauemmin kuin Suomessa, niin eiköhän näitä oikeustaisteluita voi Suomessakin odottaa muutaman vuoden sisällä.