Miten saisi 8-vuotiaan tytön kiinnostumaan urheilusta?

No eikös tuo uinti kelpaa? Kerran pari viikossa niin saa liikuntaa?

Joo, uinti on hyvä, mutta se ei ole säännöllistä vaan siihen on mahdollisuus n 2 krt/kk. On siis hyvä, mutta jää vähän liian vähälle.

Siis lapsi harrastaa kerran viikossa ohjattua liikuntaa, jonka lisäksi liikkuu arkisin muutenkin? Eiköhän tuon ikäiselle yksi harrastus ole ihan riittävä. Tuntuu että te vanhemmat liikutte paljon, mitäpä jos liikkuisitte myös yhdessä perheenä, jos kerran lapsen "liikkumattomuus" ahdistaa? Itse rakastin lapsena sitä, kun vanhempien kanssa lähdettiin hiihtämään tai pyöräilemään 10km lenkki, tai jos isä rakensi hyppyreitä mulle ja pulkkailtiin yhdessä koko perhe. Se taas ei kiinnostanut, jos vanhemmat käskivät pihalle tai muuten liikkumaan, eivätkä osallistuneet itse.

Kaikki ei vaan innostu ohjatusta liikunnasta, joten harrastakaa hänen kanssaan mahdollisimman paljon vapaata liikuntaa. Leikkipuistoilua, metsässä liikkumista, sitä uintia, pyöräilyä jne.

Miksi sen pitäisi kiinnostua ohjatusta (ryhmä) liikunnasta? Mitä esimerkkiä se on että äiti ja isi käy yksinään/kahdestaan lenkillä ja kuskaa jokaista ipanaa omaan harrastukseen? Missä perheen pulkkamäkireissut? Hiihtovaellus laavulle makkaranpaistoon? Yhteinen tanssituokio kotona? Aidosti rennot ulkoleikit?

Ei kaikki tykkää harrastaa urheilua tosissaan ja on ikävää jos tästä pitävät vanhemmat sammuttavat kaiken liikunnan ilon lapseltaan joka nauttisi ehkä rauhallisemmasta yksilölajista tai vain arkisesta ulkoilusta. Liikunnanopettajana kohtaan joka päivä tosissaan treenaavia nuoria sekä niitä jotka eivät ota askeltakaan. Välimallin tapaukset ovat harvemmassa vaikka se olisi kokonaisuuden kannalta kaikista terveellisin vaihtoehto.

Jos kerta käy tanssimasss niin miten se ei muka ole liikuntaa? Se, ettei harrasta samanlaista liikuntaa kuin te, ei tee siitä huonompaa. Ei joka ilta tarvitsekaan olla liikkumassa. Hyvä että edes vähän liikkuu.

Tuohon ikävsiheeseen kuuluu tyttömäisyys eli kynsilakat yms.

Osoita kiinnostusta tytön tanssiharrastukseen, niin tyttö jaksaa harrastaa ainakin sitä. Älä yritä tehdä lapsestadi kaltaistasi vaan anna olla oma itsensä.

No lisää noita tanssitunteja? Ja jos uinti on hänestä kivaa, uimaseuraan? Chearleading, siinä ois ainakin kynsilakat ja hiushäkkyrät mukana harrastuksessa?

Älä yritä muuttaa häntä, tuskin kiinnostuu siitä, mutta voi kiinnostua vielä jostain mistä tulee hyvä työ, ja se urheilu veisi ajatustyön ajan turhaan..

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ei vaan innostu ohjatusta liikunnasta, joten harrastakaa hänen kanssaan mahdollisimman paljon vapaata liikuntaa. Leikkipuistoilua, metsässä liikkumista, sitä uintia, pyöräilyä jne.

Tälle vahva suositus. Nykyisin on liian vahvasti vallalla ajatus, että lapsella pitäisi olla jokin liikuntaharrastus, mikä tarkoittaa ohjattuja treenenä n. kertaa viikossa. Kokeilkaa eri tapoja liikkua - pyöräily, retkeily jne. Keksikää kivoja retkikohteita, minne pääsee pyörällä ja vaivihkaa kasvattakaa matkaa jne. 

Taitoluistelu?

Tanssi on hyvä urheilulaji

Näytä esim. instagramista fitness-mimmien kuvia niin saa motivaatiota näyttää hyvältä vanhempana.

Sehän se onkin, ettei tyttö esim lähde mukaan ulkoilemaan/ lenkkeilemään. Jonkun kerran olen saanu hänet mukaan niin, että hän pyöräilee vieressä kun itse kävelen/hölkkään. Mutta hyvin vastentahtoisesti siis tuli mukaan.

Yhteiset pulkkamäkireissut kaatuu lumen puutteeseen. Ja ulkoleikit... hmmm. Ei kiinnosta enää. Vaan niiden kaverieden kanssa kuunnellaan musiikkia ja laitetaan hiuksia. Ryhmäliikuntaa ajattelin juuri sen vuoksi, että sosiaalinen piiri, josta tulee vuosi vuodelta tärkeämpi, innostaisi liikkumaan. Meidän vanhempien seura kun alkaa olla noloa ja veljet vain potkivat palloa...

kesällä heiteltiin kärrynpyöriä pihalla ( mutta tytär kyllästyi heti, koska oli rankkaa), trampalla hyppii, mutta esim perheen yhteiset futisottelut yms ovat rankkoja ja "siinä tulee hiki"= ei viitsi, ei kiinnosta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tanssi on hyvä urheilulaji

Kyllä, samaa mieltä olen. Mutta ohjattu 45 min viikossa on melko vähän ja ryhmät ovat niin täynnä, ettei lisätunteihin ole mahdollisuutta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Sehän se onkin, ettei tyttö esim lähde mukaan ulkoilemaan/ lenkkeilemään. Jonkun kerran olen saanu hänet mukaan niin, että hän pyöräilee vieressä kun itse kävelen/hölkkään. Mutta hyvin vastentahtoisesti siis tuli mukaan.

Yhteiset pulkkamäkireissut kaatuu lumen puutteeseen. Ja ulkoleikit... hmmm. Ei kiinnosta enää. Vaan niiden kaverieden kanssa kuunnellaan musiikkia ja laitetaan hiuksia. Ryhmäliikuntaa ajattelin juuri sen vuoksi, että sosiaalinen piiri, josta tulee vuosi vuodelta tärkeämpi, innostaisi liikkumaan. Meidän vanhempien seura kun alkaa olla noloa ja veljet vain potkivat palloa...

kesällä heiteltiin kärrynpyöriä pihalla ( mutta tytär kyllästyi heti, koska oli rankkaa), trampalla hyppii, mutta esim perheen yhteiset futisottelut yms ovat rankkoja ja "siinä tulee hiki"= ei viitsi, ei kiinnosta.

Ap

no ryhmäliikuntaa on muutakin kuin joukkue(palloilu)lajit.. muodostelmaluistelu, tanssiryhmät, chearleding, rytminen kilpavoimistelu yms yms. Mutta hikihän niissä kyllä tulee kaikissa.

Vierailija kirjoitti:

Sehän se onkin, ettei tyttö esim lähde mukaan ulkoilemaan/ lenkkeilemään. Jonkun kerran olen saanu hänet mukaan niin, että hän pyöräilee vieressä kun itse kävelen/hölkkään. Mutta hyvin vastentahtoisesti siis tuli mukaan.

Yhteiset pulkkamäkireissut kaatuu lumen puutteeseen. Ja ulkoleikit... hmmm. Ei kiinnosta enää. Vaan niiden kaverieden kanssa kuunnellaan musiikkia ja laitetaan hiuksia. Ryhmäliikuntaa ajattelin juuri sen vuoksi, että sosiaalinen piiri, josta tulee vuosi vuodelta tärkeämpi, innostaisi liikkumaan. Meidän vanhempien seura kun alkaa olla noloa ja veljet vain potkivat palloa...

kesällä heiteltiin kärrynpyöriä pihalla ( mutta tytär kyllästyi heti, koska oli rankkaa), trampalla hyppii, mutta esim perheen yhteiset futisottelut yms ovat rankkoja ja "siinä tulee hiki"= ei viitsi, ei kiinnosta.

Ap

Pakottamalla ei ainakaan hyvä tule.

Edelleen, lapsi harrastaa tanssia, 8-v on ihan hyvä määrä tuo 1-2 harrastuspäivää viikossa. Ei joka päivä tarvitse olla liikkeessä.

Mites koulumatkat? Millä menee ja paljonko matkaa? Saako siinä jo sitä kaipaamaasi liikuntaa?

Eikä se niin mene että kysyt lapselta tulisiko hän mukaan lenkille vaan kysyt, mitä hän haluaisi tehdä. Jos sanoo että haluaa lakata kynsiä niin lakkaa hänen kanssaan kynsiä. Osoita että sinua kiinnostaa hänen juttunsa niin ehkä häntäkin alkaa kiinnostaa sinun juttusi.

Trampoliinilla hyppiminen on todella hyvää liikuntaa, kuluttaa energiaa ja kehittää kehonhallintaa ja tasapainoa. Mitäpä jos menisitte johonkin sisäliikuntapuistoon, missä pystyy kiipeilemään, hyppimään trampalla ja tekemään vaikka voltteja juustomereen? Vanhempien osallistuminen ja kannustaminen on tärkeää, eli siis osallistuisitte itsekin tekemiseen ja pyytäisitte lasta vaikka opettamaan jotain.

Kaikkia ei vain liikunta ryhmämuodossa kiinnosta yhtään. Osoitatteko kiinnostusta lapsen kiinnostuksenkohteisiin, kehutko esim tytön hienoja lakkauksia vai onko liikunta ainoa "hyväksytty" kiinnotuksenkohde/harrastus?

Olin lapsena tosi kiinnostunut videopeleistä ja varsinkin Simsistä, jossa rakentelin tuntikausia taloja netistä mallia ottaen. Aiemmin vanhemmat nalkuttivat pelaamisesta, mutta kun esittelin aina sisustuksia ja rakennuksiani, sain paljon kehuja ja hekin näkivät, kuinka kehittävää se oli.

Vierailija kirjoitti:

Sehän se onkin, ettei tyttö esim lähde mukaan ulkoilemaan/ lenkkeilemään. Jonkun kerran olen saanu hänet mukaan niin, että hän pyöräilee vieressä kun itse kävelen/hölkkään. Mutta hyvin vastentahtoisesti siis tuli mukaan.

Yhteiset pulkkamäkireissut kaatuu lumen puutteeseen. Ja ulkoleikit... hmmm. Ei kiinnosta enää. Vaan niiden kaverieden kanssa kuunnellaan musiikkia ja laitetaan hiuksia. Ryhmäliikuntaa ajattelin juuri sen vuoksi, että sosiaalinen piiri, josta tulee vuosi vuodelta tärkeämpi, innostaisi liikkumaan. Meidän vanhempien seura kun alkaa olla noloa ja veljet vain potkivat palloa...

kesällä heiteltiin kärrynpyöriä pihalla ( mutta tytär kyllästyi heti, koska oli rankkaa), trampalla hyppii, mutta esim perheen yhteiset futisottelut yms ovat rankkoja ja "siinä tulee hiki"= ei viitsi, ei kiinnosta.

Ap

Kuulostaa siltä, että kaikki teidän liikunta on kovin suorituskeskeistä. Ei minuakaan 8-vuotiaana kiinnostaisi lähteä äidin mukaan, kun äiti lähtee hölkkälenkille. Sen sijaan, jos käytäisi yhdessä pyöräilemässä ja etsimässä uusia paikkoja niin voisi jopa kiinnostaa. Yhteiset futisottelut veljien kanssa, jotka ovat jo ilmeisen taitavia pallon kanssa kuulostaa myös 8-vuotiaan tytön näkökulmasta sellaiselta, että eihän siinä ottelussa voi mitenkään onnistua. 

Itse kysyn kuinka saada vanhemmat lukemaan lapselleen?

Liikuntaa voi alkaa harrastaa vaikka 50-vuotias satakiloinen henkilö. Jos akateemiset taidot eivät pääse kehittymään pienestä asti, ei lapsesta voi ikinä kasvaa muuta kuin suorittavaa työtä tekevä tai vaihtoehtoisesti fitness-bimbo.

Lähinnä nyt vinkkejä kaipaisin siihen, miten tytön saisi innostumaan näistä yhteisistä jutuista, joihin muu perhe yrittää innostaa ja esimerkkiä antaa. Niin paljon on kirjoituksia ollut siitä, että vanhempien esimerkistähän se kaikki on kiinni . No meillä ei ole. Kaksi vanhempaa lasta on aina innolla lähteneet mukaan ulkoilemaan, luistelemaan, retkelle, pyöräilemään...you name it.

Ja samaa esimerkkiä on tarjottu kolmoselle. Mutta kun ei niin ei. Tytär liikkuu vähän, mutta on luonteeltaan mukavuudenhaluinen ja monenlaisista esimerkeistä huolimatta ei siitä arkiliikunnastakaan innostu.

Ap