Miten saisi 8-vuotiaan tytön kiinnostumaan urheilusta?
Ollaan melko aktiivinen perhe, vanhemmat lapset pelaavat joukkuelajeja 3-5 kertaa viikossa, minä ja mieheni, siis lasten isä, lenkkeillään ja trenataan, minä käyn jumpalla pari kertaa viikossa. Nuorimmainen on siis saanut mallia, ollut mukana treeni- ja pelireissuilla, tykkää uida (siis hyppiä ja laskea vesiliukkaria hallissa) ja saattaa pyöräillä pari kilometriä kauppaan noin kerran viikossa. Tyttö myös käy kerran viikossa tanssimassa, muuten ei liikkuminen kiinnosta.
Ollaan yritetty houkutella esim yleisurheiluun, luisteluun jne. Mutta se on kuulemma niin rankkaa... neitiä kiinnostaa enemmän kynsilakat ja kampaukset.
Vinkkejä, miten vältettäisiin tyttären tulevaisuus sohvaperunana?
Kommentit (69)
Mainitse se tosiasia, että turhaa niitä hiuksia ja kynsiä laittelet, koska jos kroppa ei ole kunnossa, niin ei niitä miehiäkään löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut, että "paskamyrskyn" syy on ehkä aloituksesi? Jos sanot vain, että 8-vuotias lapsi ei liiku ja se huolestuttaa, mutta joo kyllähän se tanssii kerran viikossa ja käy uimassakin ja saattaa kauppaankin pyöräillä, mutta huolestuttaa silti kun muuten liikutaan koko perhe niin kauheesti että monta kertaa viikossa jumppaa ja kilpailulajeja niin eipä siinä lukijalle oikein muuta kuvaa jää, että tahtoisit tunkea lapsesi vaan yhteen tiettyyn muottiin. Varsinkin kun lopussa vielä puhut halventavasti lapsen omista kiinnostuksenkohteista. Ilman ajatustenlukutaitoa on aika vaikea ulkopuolisena tietää, että liikutte myös perheenä ja yritätte motivoida lasta liikkumaan ja teette muutakin yhdessä perheenä kuin vain liikutte, jos et näitä asioita aloituksessa kerro.
En ole missään vaiheessa puhunut halventavasti hänen kiinnostuksenkohteistaan, vaan mainitsin ettei ne määrällisesti riitä ylläpitämään hänen yleiskuntoaan. Ja sen vuoksi liikkumista pitäisi lisätä.
Jos yhtään viitsit lukea muutakin kuin aloituksen, niin pitäisi käydä selväksi että teemme yhdessä paljon muutakin.Ap
Olen lukenut kaikki viestisi. Sanoinkin, että tuollaiset asiat kannattaa kertoa siinä aloituksessa jo, jos ei halua "paskamyrskyä", kun ei ulkopuolinen voi tietää noita asioita sanomatta. Lapsen liikunnallisen elämäntavan tukeminen on hyvä juttu, mutta alunperin tällaista kuvaa ei keskustelusta saanut. Vastauksesi ovat selventäneet tilannetta, mutta ihmettelin tuota marttyyrimaista asennetta, että kun hyvää tarkoittaen kysyy vinkkejä, niin saa paskamyrskyn. Ihan oikeasti aloituksesta sai täysin erilaisen kuvan, kuin mitä tilanne on.
Olet lukenut kaikki viestit ja silti tarvitset ajatuksenlukutaidon ymmärtääksesi että meillä tehdään muutakin kuin liikutaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut, että "paskamyrskyn" syy on ehkä aloituksesi? Jos sanot vain, että 8-vuotias lapsi ei liiku ja se huolestuttaa, mutta joo kyllähän se tanssii kerran viikossa ja käy uimassakin ja saattaa kauppaankin pyöräillä, mutta huolestuttaa silti kun muuten liikutaan koko perhe niin kauheesti että monta kertaa viikossa jumppaa ja kilpailulajeja niin eipä siinä lukijalle oikein muuta kuvaa jää, että tahtoisit tunkea lapsesi vaan yhteen tiettyyn muottiin. Varsinkin kun lopussa vielä puhut halventavasti lapsen omista kiinnostuksenkohteista. Ilman ajatustenlukutaitoa on aika vaikea ulkopuolisena tietää, että liikutte myös perheenä ja yritätte motivoida lasta liikkumaan ja teette muutakin yhdessä perheenä kuin vain liikutte, jos et näitä asioita aloituksessa kerro.
En ole missään vaiheessa puhunut halventavasti hänen kiinnostuksenkohteistaan, vaan mainitsin ettei ne määrällisesti riitä ylläpitämään hänen yleiskuntoaan. Ja sen vuoksi liikkumista pitäisi lisätä.
Jos yhtään viitsit lukea muutakin kuin aloituksen, niin pitäisi käydä selväksi että teemme yhdessä paljon muutakin.Ap
Ja jos sinua lisäksi kyrsii se, että muu perhe meillä liikkuu aktiivisesti, niin se on sitten sinun päänsärkysi. Meille muille se tuottaa ainoastaan iloa ja hyvää mieltä. Jos teillä ei jakseta liikkua, niin lukekaa rauhassa kirjaa. Meilläkin luetaan, mutta yleensä vasta iltaisin, kun ollaan ensin liikuttu haluamamme määrä.
Ap
No mitä ihmettä nyt taas? :D Olen liikunnallinen ihminen, ollut aina, mutten koskaan ole tykännyt ohjatuista lajeista tai kilpailullisista joukkuelajeista ja samaistun sikäli tyttäreenne. Hienoa että olette urheilullisia ja se tuottaa perheellenne hyvää mieltä! Kannattaisi panostaa siihen, että tytär saisi harrastaa noita tykkäämiään lajeja enemmän (tanssi, uinti) jos se liikunnan määrä on mielestänne alhainen, kuten pari muutakin on ketjussa jo sanonut.
No siis, jos kyse olisi täysin liikkumattomasta lapsesta, niin kyllä minä ottaisin jo pienen pakottamisen käyttöön. Jos koko muu perhe lähtee ulos, kävelylle tai metsäretkelle, niin en minä 8-vuotiaalta kyselisi, jääkö se kotiin vai lähteekö mukaan. Jokaiseen jumppaan ei tarvitse lähteä, jos ei halua, mutta tavallisessa arkiliikunnassa ja kauppareissuissa en edes tarjoaisi sitä vaihtoehtoa, että voi jättää väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut, että "paskamyrskyn" syy on ehkä aloituksesi? Jos sanot vain, että 8-vuotias lapsi ei liiku ja se huolestuttaa, mutta joo kyllähän se tanssii kerran viikossa ja käy uimassakin ja saattaa kauppaankin pyöräillä, mutta huolestuttaa silti kun muuten liikutaan koko perhe niin kauheesti että monta kertaa viikossa jumppaa ja kilpailulajeja niin eipä siinä lukijalle oikein muuta kuvaa jää, että tahtoisit tunkea lapsesi vaan yhteen tiettyyn muottiin. Varsinkin kun lopussa vielä puhut halventavasti lapsen omista kiinnostuksenkohteista. Ilman ajatustenlukutaitoa on aika vaikea ulkopuolisena tietää, että liikutte myös perheenä ja yritätte motivoida lasta liikkumaan ja teette muutakin yhdessä perheenä kuin vain liikutte, jos et näitä asioita aloituksessa kerro.
En ole missään vaiheessa puhunut halventavasti hänen kiinnostuksenkohteistaan, vaan mainitsin ettei ne määrällisesti riitä ylläpitämään hänen yleiskuntoaan. Ja sen vuoksi liikkumista pitäisi lisätä.
Jos yhtään viitsit lukea muutakin kuin aloituksen, niin pitäisi käydä selväksi että teemme yhdessä paljon muutakin.Ap
Olen lukenut kaikki viestisi. Sanoinkin, että tuollaiset asiat kannattaa kertoa siinä aloituksessa jo, jos ei halua "paskamyrskyä", kun ei ulkopuolinen voi tietää noita asioita sanomatta. Lapsen liikunnallisen elämäntavan tukeminen on hyvä juttu, mutta alunperin tällaista kuvaa ei keskustelusta saanut. Vastauksesi ovat selventäneet tilannetta, mutta ihmettelin tuota marttyyrimaista asennetta, että kun hyvää tarkoittaen kysyy vinkkejä, niin saa paskamyrskyn. Ihan oikeasti aloituksesta sai täysin erilaisen kuvan, kuin mitä tilanne on.
Olet lukenut kaikki viestit ja silti tarvitset ajatuksenlukutaidon ymmärtääksesi että meillä tehdään muutakin kuin liikutaan?
Oi hyvänen aika sentään. Itse sanoit paskamyrskystä sen jälkeen, kun olit antanut lisätietoja tilanteesta ja vastausten sävy ainakin minusta muuttui erilaiseksi. Huomautin vain, että jos ne alun vastaukset eivät miellyttäneet ja pidit niitä paskamyrskynä, niin tilanne kannattaa avata aloituksessa, että niiltä viesteiltä säästyy.
Vierailija kirjoitti:
No siis, jos kyse olisi täysin liikkumattomasta lapsesta, niin kyllä minä ottaisin jo pienen pakottamisen käyttöön. Jos koko muu perhe lähtee ulos, kävelylle tai metsäretkelle, niin en minä 8-vuotiaalta kyselisi, jääkö se kotiin vai lähteekö mukaan. Jokaiseen jumppaan ei tarvitse lähteä, jos ei halua, mutta tavallisessa arkiliikunnassa ja kauppareissuissa en edes tarjoaisi sitä vaihtoehtoa, että voi jättää väliin.
Eikös tämä sodi aika pahasti aiempien vastauksien "pakottaa ei saa"-mantraa vastaan?
En ole itse liikunnallinen ja ehdotan juttuja, joita ei miellä liikunnaksi niin selvästi. En pidä ohjatusta liikunnasta. Menkää rauhallisesti tytön tason mukaan, ei painostaen yrittämään lisää.
- Laskettelu
- Retkeily. Alkuun pieni matka
- Frisbeegolf
- Ratsastus
- Suunnistus yhdessä vaikka kävellen
- Sukellus (ehkä myöhemmin)
- Sup-lautailu
- Geokätköily
Näitä kaikkia olen koittanut. Uinti on myös mun juttuni.
Ap:lle: täällä on turha odottaa että mikään keskustelu pysyisi asiallisena. Aina joku alkaa vääntää omia olettamuksiaan ja ymmärtää kirjoitukset omalla tavallaan, tulkitsee.. Ja sitten on sota pystyssä :)
Mulla myös 8-vuotias tyttö joka ei liiku mielestäni tarpeeksi, en kyllä itsekään. Tyttö käy pari kertaa viikossa parkourissa ja sirkuskoulussa ja joskus kävelee koulusta kotiin n. 2 km matkan. Pulkkamäkeä silloin tällöin, kesällä tramppaa ja uimisesta tykkää tosi paljon. Ei vaan pääse tarpeeksi usein uimaan.
Pientä pyöreyttä on masussa ja poskissa, ei varsinaisesti ylipainoinen mutta ei tarviisi yhtään enää pyöristyä. Toki on kasvuikäinen ja voi äkkiäkin venähtää pituutta jolloin keho muuttuu. Mutta olen siis hieman huolissani noista kiloista. Itsekin joskus tuskailee pulleuttaan..
Kavereita ei oikein ole lähellä, niiden luokse viedään autolla leikkimään. Kesällä voisi jo pyöräillä, matkaa on noin 3-4 km.
Tykkää hurjasti pelata Simsiä ja muita pelejä missä rakennetaan maailmoja ja hahmoja, koodaamisesta kyselee aina silloin tällöin (vaikka en itse siitä juuri ymmärrä). Tulevaisuus voisi hyvin olla tällä luovalla tytöllä pelien tai elokuvien käsikirjoittamisessa tai muussa vastaavassa missä mielikuvitustaan voi käyttää.
En siis pakota, no välillä kyllä pakotan lempeästi kävelemään koulusta kotiin, urheilemaan, rohkaisen kyllä ja pyrin touhuamaan pihalla hänen kanssaan jalkapalloa, sulista tai trampalla :)
Isä 44
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis, jos kyse olisi täysin liikkumattomasta lapsesta, niin kyllä minä ottaisin jo pienen pakottamisen käyttöön. Jos koko muu perhe lähtee ulos, kävelylle tai metsäretkelle, niin en minä 8-vuotiaalta kyselisi, jääkö se kotiin vai lähteekö mukaan. Jokaiseen jumppaan ei tarvitse lähteä, jos ei halua, mutta tavallisessa arkiliikunnassa ja kauppareissuissa en edes tarjoaisi sitä vaihtoehtoa, että voi jättää väliin.
Eikös tämä sodi aika pahasti aiempien vastauksien "pakottaa ei saa"-mantraa vastaan?
Sotii tietysti, mutta vanhemmuus on välillä sellaista, että pitää tehdä ratkaisuja, joista lapsi ei pidä.
Edelleenkään ei tarvitse joka illalle olla omaa ohjattua toimintaa ja harrastusta, mutta joskus sen lapsenkin voi pakottaa oman mukavuusalueen ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
En ole itse liikunnallinen ja ehdotan juttuja, joita ei miellä liikunnaksi niin selvästi. En pidä ohjatusta liikunnasta. Menkää rauhallisesti tytön tason mukaan, ei painostaen yrittämään lisää.
- Laskettelu
- Retkeily. Alkuun pieni matka
- Frisbeegolf
- Ratsastus
- Suunnistus yhdessä vaikka kävellen
- Sukellus (ehkä myöhemmin)
- Sup-lautailu
- GeokätköilyNäitä kaikkia olen koittanut. Uinti on myös mun juttuni.
Lasketellaan 1-2 krt talvessa (rinteitä ei ole niin lähellä, että voisimme viikottain käydä),
Sama juttu frisbeegolfin kanssa. Ja vaikka oma korikin löytyy, ei sillä pitkää rataa saa kotikonnuille tehtyä.
Suppailua on kokeiltu ja sama sen kanssa, kausiluontoinen, muutaman kerran kesässä onnistuu, mutta on enemmänkin retkiluontoinen kuin säännöllinen tapa liikkua. Muuten oikein kiva. Ratsastus on veljen allergian takia vähän ongelmallinen, eikä hevoset noin ylipäätäänkään lasta kiinnosta ( vaikka naapurilla useampia onkin). Kiitos, Hyviä ehdotuksia ja kertaluontoisesti käytämmekin. Valitettavasti ei käy ympärivuotiseen viikko-ohjelmaan.
Ap
Haluan vielä tarkentaa, että missään vaiheessa ei ollut tarkoitus aloittaa minkäänlaista kinaa ap:n kanssa. Hyvä että tarkensit saamiesi vastausten jälkeen tilannetta, eikä se ollutkaan yhtään sellainen, millaisen kuvan aloitusviestistä sai. :) Toivottavasti tytölle löytyisi jokin kiva uusi laji, minkä parissa haluaa viettää aikaansa, tai sitten olisi mahdollista harrastaa enemmän noita lajeja, joista hän tykkää, ja lopputuloksena olisi vähän kaikenlaisesta liikunnasta nauttiva nuori.
T. 46
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle: täällä on turha odottaa että mikään keskustelu pysyisi asiallisena. Aina joku alkaa vääntää omia olettamuksiaan ja ymmärtää kirjoitukset omalla tavallaan, tulkitsee.. Ja sitten on sota pystyssä :)
Mulla myös 8-vuotias tyttö joka ei liiku mielestäni tarpeeksi, en kyllä itsekään. Tyttö käy pari kertaa viikossa parkourissa ja sirkuskoulussa ja joskus kävelee koulusta kotiin n. 2 km matkan. Pulkkamäkeä silloin tällöin, kesällä tramppaa ja uimisesta tykkää tosi paljon. Ei vaan pääse tarpeeksi usein uimaan.
Pientä pyöreyttä on masussa ja poskissa, ei varsinaisesti ylipainoinen mutta ei tarviisi yhtään enää pyöristyä. Toki on kasvuikäinen ja voi äkkiäkin venähtää pituutta jolloin keho muuttuu. Mutta olen siis hieman huolissani noista kiloista. Itsekin joskus tuskailee pulleuttaan..
Kavereita ei oikein ole lähellä, niiden luokse viedään autolla leikkimään. Kesällä voisi jo pyöräillä, matkaa on noin 3-4 km.
Tykkää hurjasti pelata Simsiä ja muita pelejä missä rakennetaan maailmoja ja hahmoja, koodaamisesta kyselee aina silloin tällöin (vaikka en itse siitä juuri ymmärrä). Tulevaisuus voisi hyvin olla tällä luovalla tytöllä pelien tai elokuvien käsikirjoittamisessa tai muussa vastaavassa missä mielikuvitustaan voi käyttää.
En siis pakota, no välillä kyllä pakotan lempeästi kävelemään koulusta kotiin, urheilemaan, rohkaisen kyllä ja pyrin touhuamaan pihalla hänen kanssaan jalkapalloa, sulista tai trampalla :)
Isä 44
Voi kunpa meidänkin poika innostuisi koodaamisesta! Siinä olisi mahdollisuuksia vaikka mihin. Mutta lätkää pitää pelata vaan joka päivä... harvasta niistä tulee ammattilaisia mutta koko lapsuus ja nuoruus menee silti hallilla.. mitä jää jäljelle? Ei ainakaan rahaa :D
Miten ois sirkuskoulu?
Niita lajeja pitaa kokeilla niin kauan etta loytyy sopiva. Lapsenne ei kuulosta kilpailuhenkiselta ja perinteinen urheilu kannattaa varmaan unohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle: täällä on turha odottaa että mikään keskustelu pysyisi asiallisena. Aina joku alkaa vääntää omia olettamuksiaan ja ymmärtää kirjoitukset omalla tavallaan, tulkitsee.. Ja sitten on sota pystyssä :)
Mulla myös 8-vuotias tyttö joka ei liiku mielestäni tarpeeksi, en kyllä itsekään. Tyttö käy pari kertaa viikossa parkourissa ja sirkuskoulussa ja joskus kävelee koulusta kotiin n. 2 km matkan. Pulkkamäkeä silloin tällöin, kesällä tramppaa ja uimisesta tykkää tosi paljon. Ei vaan pääse tarpeeksi usein uimaan.
Pientä pyöreyttä on masussa ja poskissa, ei varsinaisesti ylipainoinen mutta ei tarviisi yhtään enää pyöristyä. Toki on kasvuikäinen ja voi äkkiäkin venähtää pituutta jolloin keho muuttuu. Mutta olen siis hieman huolissani noista kiloista. Itsekin joskus tuskailee pulleuttaan..
Kavereita ei oikein ole lähellä, niiden luokse viedään autolla leikkimään. Kesällä voisi jo pyöräillä, matkaa on noin 3-4 km.
Tykkää hurjasti pelata Simsiä ja muita pelejä missä rakennetaan maailmoja ja hahmoja, koodaamisesta kyselee aina silloin tällöin (vaikka en itse siitä juuri ymmärrä). Tulevaisuus voisi hyvin olla tällä luovalla tytöllä pelien tai elokuvien käsikirjoittamisessa tai muussa vastaavassa missä mielikuvitustaan voi käyttää.
En siis pakota, no välillä kyllä pakotan lempeästi kävelemään koulusta kotiin, urheilemaan, rohkaisen kyllä ja pyrin touhuamaan pihalla hänen kanssaan jalkapalloa, sulista tai trampalla :)
Isä 44
Tässä on paljon meidänkin mietintöjä. Valitettavasti meillä tuo koulumatka on sen verran vaarallinen, ettei kävelemään voi laittaa. Ja sama myös meillä tuo, että useamman kaverin luo on sellainen matka (pitkä/pimeä/vaarallinen tie) että vaatii autokuljetuksen.
Ja tosiaan, lapsen tulevaisuutta varten tässä yritetään omaan aktivisuuteen motivoida. Ikävä yllätys vaan minulle, ettei jo tarjotut mahdollisuudet ( monta!) ja vanhempien ja sisarusten antama esimerkki saa lasta nro 3 innostumaan.
Ap
Luin kaikki viestisi, ap. Otsikkosi mukaan lasta ei kiinnosta urheilu, mutta kuitenkin lapsesi pitää tanssista ja uimisesta. Sinuna panostaisin siis noihin. Järjestä asiat niin, että lapsi pääsee uimaan kerta viikossa. Lisäksi etsi joku toinenkin tanssikurssi, josta lapsi kiinnostuu. Uinti 1-2h viikossa ja tanssi 2h viikossa luulisi olevan riittävästi urheilua.
Arkiliikuntaan voi mielestäni osittain pakottaa mukaan, siis että jos kauppaan mennään kävellen niin sitten mennään, sanoi lapsi mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä nyt vinkkejä kaipaisin siihen, miten tytön saisi innostumaan näistä yhteisistä jutuista, joihin muu perhe yrittää innostaa ja esimerkkiä antaa. Niin paljon on kirjoituksia ollut siitä, että vanhempien esimerkistähän se kaikki on kiinni . No meillä ei ole. Kaksi vanhempaa lasta on aina innolla lähteneet mukaan ulkoilemaan, luistelemaan, retkelle, pyöräilemään...you name it.
Ja samaa esimerkkiä on tarjottu kolmoselle. Mutta kun ei niin ei. Tytär liikkuu vähän, mutta on luonteeltaan mukavuudenhaluinen ja monenlaisista esimerkeistä huolimatta ei siitä arkiliikunnastakaan innostu.Ap
Ymmärrän täysin mitä ap ajaa takaa. Oma lapseni on samanlainen. Liikkuu pakon edessä ja on mieluiten sisällä.
Kyllä joskus pitää vanhempienkin voida sanoa että nyt on aika mennä pihalle. Ei mun lapsuudessa vanhemmat ollu meidän kanssa ulkoleikeissä ku tekivät töitään.
Jos aina vain enemmän painotetaan että lapsella pitää olla kivaa niin arvatkaa lähteekö ulos vai onko sisällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole itse liikunnallinen ja ehdotan juttuja, joita ei miellä liikunnaksi niin selvästi. En pidä ohjatusta liikunnasta. Menkää rauhallisesti tytön tason mukaan, ei painostaen yrittämään lisää.
- Laskettelu
- Retkeily. Alkuun pieni matka
- Frisbeegolf
- Ratsastus
- Suunnistus yhdessä vaikka kävellen
- Sukellus (ehkä myöhemmin)
- Sup-lautailu
- GeokätköilyNäitä kaikkia olen koittanut. Uinti on myös mun juttuni.
Lasketellaan 1-2 krt talvessa (rinteitä ei ole niin lähellä, että voisimme viikottain käydä),
Sama juttu frisbeegolfin kanssa. Ja vaikka oma korikin löytyy, ei sillä pitkää rataa saa kotikonnuille tehtyä.
Suppailua on kokeiltu ja sama sen kanssa, kausiluontoinen, muutaman kerran kesässä onnistuu, mutta on enemmänkin retkiluontoinen kuin säännöllinen tapa liikkua. Muuten oikein kiva. Ratsastus on veljen allergian takia vähän ongelmallinen, eikä hevoset noin ylipäätäänkään lasta kiinnosta ( vaikka naapurilla useampia onkin). Kiitos, Hyviä ehdotuksia ja kertaluontoisesti käytämmekin. Valitettavasti ei käy ympärivuotiseen viikko-ohjelmaan.Ap
Vähän sama kun lapsi ei innostuisi lukemisesta. Kotoa löytyy vain heppakirjoja joita äiti tuputtaa eikä tajua että ne ei lasta kiinnosta. Lapsi saa kuitenkin kaverilla lukea Aku Ankkaa ja sen myötä haluaisi lukea pitempiäkin tarinoita Ankkalinnasta. No äiti kuitenkin on tehnyt päätöksen että Aku Ankka ei riitä lukemiseen vaan heppakirjoista on innostuttava.
Ei auta vaikka täällä neuvotaan että kysy kirjastosta neuvoja ja etsi muutakin luettavaa kuin heppakirjoja. Äiti keksii syyn että kirjasto on liian kaukana. Kirjakerhoon ei kuulemma liitytä. Kirjoja ei lisää osteta. Heppakirjat on se perheen yhteinen juttu.
Tekosyitä tekosyitä.
Ap miksi sen liikunnan pitää olla just urheilua tai ohjattua maksullista liikuntaa? Eikö riitä että lapsi elinpiirinsä lisääntyessä liikkuu paikasta toiseen lähinnä lihasvoimalla eli jalan, pyörällä tai talvella hiihtäen? Mikä pakko on ryhmäliikunnassa jos lasta ei vaan kiinnosta?
Itse voin pyöräillä omaehtoisesti kymmeniä kilometrejä päivässä tai tehdä 2h kävelylenkin mutta ohjattuun ryhmäliikuntaan mua ei saa edes aseella uhaten.
Vierailija kirjoitti:
Ap miksi sen liikunnan pitää olla just urheilua tai ohjattua maksullista liikuntaa? Eikö riitä että lapsi elinpiirinsä lisääntyessä liikkuu paikasta toiseen lähinnä lihasvoimalla eli jalan, pyörällä tai talvella hiihtäen? Mikä pakko on ryhmäliikunnassa jos lasta ei vaan kiinnosta?
Itse voin pyöräillä omaehtoisesti kymmeniä kilometrejä päivässä tai tehdä 2h kävelylenkin mutta ohjattuun ryhmäliikuntaan mua ei saa edes aseella uhaten.
Lue aiemmat viestit!
Olen lukenut kaikki viestisi. Sanoinkin, että tuollaiset asiat kannattaa kertoa siinä aloituksessa jo, jos ei halua "paskamyrskyä", kun ei ulkopuolinen voi tietää noita asioita sanomatta. Lapsen liikunnallisen elämäntavan tukeminen on hyvä juttu, mutta alunperin tällaista kuvaa ei keskustelusta saanut. Vastauksesi ovat selventäneet tilannetta, mutta ihmettelin tuota marttyyrimaista asennetta, että kun hyvää tarkoittaen kysyy vinkkejä, niin saa paskamyrskyn. Ihan oikeasti aloituksesta sai täysin erilaisen kuvan, kuin mitä tilanne on.