Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten saisi 8-vuotiaan tytön kiinnostumaan urheilusta?

Vierailija
19.01.2017 |

Ollaan melko aktiivinen perhe, vanhemmat lapset pelaavat joukkuelajeja 3-5 kertaa viikossa, minä ja mieheni, siis lasten isä, lenkkeillään ja trenataan, minä käyn jumpalla pari kertaa viikossa. Nuorimmainen on siis saanut mallia, ollut mukana treeni- ja pelireissuilla, tykkää uida (siis hyppiä ja laskea vesiliukkaria hallissa) ja saattaa pyöräillä pari kilometriä kauppaan noin kerran viikossa. Tyttö myös käy kerran viikossa tanssimassa, muuten ei liikkuminen kiinnosta.
Ollaan yritetty houkutella esim yleisurheiluun, luisteluun jne. Mutta se on kuulemma niin rankkaa... neitiä kiinnostaa enemmän kynsilakat ja kampaukset.
Vinkkejä, miten vältettäisiin tyttären tulevaisuus sohvaperunana?

Kommentit (69)

Vierailija
61/69 |
19.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole itse liikunnallinen ja ehdotan juttuja, joita ei miellä liikunnaksi niin selvästi. En pidä ohjatusta liikunnasta. Menkää rauhallisesti tytön tason mukaan, ei painostaen yrittämään lisää.

- Laskettelu

- Retkeily. Alkuun pieni matka

- Frisbeegolf

- Ratsastus

- Suunnistus yhdessä vaikka kävellen

- Sukellus (ehkä myöhemmin)

- Sup-lautailu

- Geokätköily

Näitä kaikkia olen koittanut. Uinti on myös mun juttuni.

Lasketellaan 1-2 krt talvessa (rinteitä ei ole niin lähellä, että voisimme viikottain käydä),

Sama juttu frisbeegolfin kanssa. Ja vaikka oma korikin löytyy, ei sillä pitkää rataa saa kotikonnuille tehtyä.

Suppailua on kokeiltu ja sama sen kanssa, kausiluontoinen, muutaman kerran kesässä onnistuu, mutta on enemmänkin retkiluontoinen kuin säännöllinen tapa liikkua. Muuten oikein kiva. Ratsastus on veljen allergian takia vähän ongelmallinen, eikä hevoset noin ylipäätäänkään lasta kiinnosta ( vaikka naapurilla useampia onkin). Kiitos, Hyviä ehdotuksia ja kertaluontoisesti käytämmekin. Valitettavasti ei käy ympärivuotiseen viikko-ohjelmaan.

Ap

Vähän sama kun lapsi ei innostuisi lukemisesta. Kotoa löytyy vain heppakirjoja joita äiti tuputtaa eikä tajua että ne ei lasta kiinnosta. Lapsi saa kuitenkin kaverilla lukea Aku Ankkaa ja sen myötä haluaisi lukea pitempiäkin tarinoita Ankkalinnasta. No äiti kuitenkin on tehnyt päätöksen että Aku Ankka ei riitä lukemiseen vaan heppakirjoista on innostuttava.

Ei auta vaikka täällä neuvotaan että kysy kirjastosta neuvoja ja etsi muutakin luettavaa kuin heppakirjoja. Äiti keksii syyn että kirjasto on liian kaukana. Kirjakerhoon ei kuulemma liitytä. Kirjoja ei lisää osteta. Heppakirjat on se perheen yhteinen juttu.

Tekosyitä tekosyitä.

Outo tulkinta sulla. Toki niitä Aku Ankkoja saa lukea, kun mahdollisuus on mutta Ankkalinnaa en pysty naapuriin taikomaan. Kotoa on tarjottu myös Aku Ankkoja, heppakirjoja, Neiti Etsivää ja Risto Räppääjääkin. Mutta kun Aku Ankka kiinnostaa sekin vain vähän. Muut ei lainkaan.

Ap

Vierailija
62/69 |
19.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap miksi sen liikunnan pitää olla just urheilua tai ohjattua maksullista liikuntaa? Eikö riitä että lapsi  elinpiirinsä lisääntyessä liikkuu paikasta toiseen lähinnä lihasvoimalla eli jalan, pyörällä tai talvella hiihtäen? Mikä pakko on  ryhmäliikunnassa jos lasta ei vaan kiinnosta?

Itse voin pyöräillä omaehtoisesti kymmeniä kilometrejä päivässä tai tehdä 2h kävelylenkin mutta ohjattuun ryhmäliikuntaan mua ei saa edes aseella uhaten.

Ei mikään pakko olla ryhmäliikunta, kuten olen maininnut useampaan otteeseen. Se mikä sinua kiinnostaa, omaehtoinen pyöräily ja kävely, ei taas voisi tytärtäni vähemmää kiinnostaa. Edes aseella uhaten (tai en ole kyllä kokeillut).

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/69 |
19.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suosittelen suunnistusta!

Se on laji, jota voi aina harrastaa pelkästään harrastusmielessä ja kesäisin on iltarasteja ainakin täällä pain viikoittain. Ei ole pakko kilpailla! Silti haastavaa. Siihen voi myös innostaa geokätköilyn tai pokemon gon kautta. Siis verrata, että lajina on samantyylinen. Meillä saatiin tällä tavalla yksi sohvaperuna liikkeelle.

Vierailija
64/69 |
19.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olin aika samanlainen kuin sun tyttäresi. Pikkulapsena tuli tietty riehuttua ja leikittyä ulkona, talvisin möyrittyä lumessa jne, mutta kouluikäisenä alkoi kiinnostaa enemmän piirtely ja kirjojen lukeminen. Onneksi arjessa sai tarpeeksi hyötyliikuntaa, ja kouluun, kavereille ja kaupungille menin pyörällä. Nämäkin ovat tietty asioita, jotka eivät onnistu ihan joka elinympäristössä (esim. nykyään asun pk-seudulla, missä töihin pyöräily ei välimatkojen vuoksi tulisi kuuloonkaan, talviurheilukin jää tosi vähälle kun talvet ovat pääosin niin lumettomia).

Miksi sitä uimista ja tanssia ei voi järjestää useammin, jos tyttäresi kerran tykkää niistä? Onko muiden lasten harrastukset asetettu prioriteettilistassa tyttären harrastusten edelle, koska hän ei ole yhtä liikunnallinen kuin muut? Kaikki eivät vain ole sillä tavalla liikunnallisia, että tykkäisivät mistä tahansa liikunnasta/urheilusta. Niitä mieluisia juttuja löytyy, panostakaa niihin.

Vierailija
65/69 |
19.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä nyt vinkkejä kaipaisin siihen, miten tytön saisi innostumaan näistä yhteisistä jutuista, joihin muu perhe yrittää innostaa ja esimerkkiä antaa. Niin paljon on kirjoituksia ollut siitä, että vanhempien esimerkistähän se kaikki on kiinni . No meillä ei ole. Kaksi vanhempaa lasta on aina innolla lähteneet mukaan ulkoilemaan, luistelemaan, retkelle, pyöräilemään...you name it.

Ja samaa esimerkkiä on tarjottu kolmoselle. Mutta kun ei niin ei. Tytär liikkuu vähän, mutta on luonteeltaan mukavuudenhaluinen ja monenlaisista esimerkeistä huolimatta ei siitä arkiliikunnastakaan innostu.

Ap

Ymmärrän täysin mitä ap ajaa takaa. Oma lapseni on samanlainen. Liikkuu pakon edessä ja on mieluiten sisällä.

Kyllä joskus pitää vanhempienkin voida sanoa että nyt on aika mennä pihalle. Ei mun lapsuudessa vanhemmat ollu meidän kanssa ulkoleikeissä ku tekivät töitään.

Jos aina vain enemmän painotetaan että lapsella pitää olla kivaa niin arvatkaa lähteekö ulos vai onko sisällä?

Mutta ap:n lapsihan liikkuu, käy tanssissa ja uimassa, arvaisin olleen mukana myös ap:n mainitsemilla laskettelureissuilla yms, mutta tämä ei vaan jostain syystä ap:lle riitä.

Vierailija
66/69 |
19.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap miksi sen liikunnan pitää olla just urheilua tai ohjattua maksullista liikuntaa? Eikö riitä että lapsi  elinpiirinsä lisääntyessä liikkuu paikasta toiseen lähinnä lihasvoimalla eli jalan, pyörällä tai talvella hiihtäen? Mikä pakko on  ryhmäliikunnassa jos lasta ei vaan kiinnosta?

Itse voin pyöräillä omaehtoisesti kymmeniä kilometrejä päivässä tai tehdä 2h kävelylenkin mutta ohjattuun ryhmäliikuntaan mua ei saa edes aseella uhaten.

Ei mikään pakko olla ryhmäliikunta, kuten olen maininnut useampaan otteeseen. Se mikä sinua kiinnostaa, omaehtoinen pyöräily ja kävely, ei taas voisi tytärtäni vähemmää kiinnostaa. Edes aseella uhaten (tai en ole kyllä kokeillut).

Ap

Eipä sitä tyttöä ilmeisesti kiinnosta mikään muukaan, joten tilanne on se, että joko sinä luovutat tai siirryt klassiseen uhkailu-lahjonta-kiristys-metodeihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/69 |
19.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä nyt vinkkejä kaipaisin siihen, miten tytön saisi innostumaan näistä yhteisistä jutuista, joihin muu perhe yrittää innostaa ja esimerkkiä antaa. Niin paljon on kirjoituksia ollut siitä, että vanhempien esimerkistähän se kaikki on kiinni . No meillä ei ole. Kaksi vanhempaa lasta on aina innolla lähteneet mukaan ulkoilemaan, luistelemaan, retkelle, pyöräilemään...you name it.

Ja samaa esimerkkiä on tarjottu kolmoselle. Mutta kun ei niin ei. Tytär liikkuu vähän, mutta on luonteeltaan mukavuudenhaluinen ja monenlaisista esimerkeistä huolimatta ei siitä arkiliikunnastakaan innostu.

Ap

Ymmärrän täysin mitä ap ajaa takaa. Oma lapseni on samanlainen. Liikkuu pakon edessä ja on mieluiten sisällä.

Kyllä joskus pitää vanhempienkin voida sanoa että nyt on aika mennä pihalle. Ei mun lapsuudessa vanhemmat ollu meidän kanssa ulkoleikeissä ku tekivät töitään.

Jos aina vain enemmän painotetaan että lapsella pitää olla kivaa niin arvatkaa lähteekö ulos vai onko sisällä?

Mutta ap:n lapsihan liikkuu, käy tanssissa ja uimassa, arvaisin olleen mukana myös ap:n mainitsemilla laskettelureissuilla yms, mutta tämä ei vaan jostain syystä ap:lle riitä.

Öö, lasketkohan viikon aikana liikutut tunnit yhteen?

Tanssi max 1h, uinti 45min-1h jos ohjattua. Liikkumista on monenlaista. Jos tuudittautuu siihen että ohjatut riittää niin ollaan pahasti metsässä.

En tarkoita että ohjattu liikunta on huono asia mutta kehon kannalta pitäisi olla enemmän sitä höntsäilyä ja arjessa liikkumista.

Olen itse liikkunut lapsena paljon. Harrastuksiin pyörällä, koulumatkat pyörällä (3km) ja päälle hiihtoa, juoksua ym. Enkä aina ollut innokas menemään ulos.

Älä kuitenkaan käsitä väärin. Meidän lapsi saa pelata ja koodata. Ja käy myös kerran viikossa uimassa. Pyöräilee koulumatkat. Mutta tykkää erittäin paljon sisälläolosta.

Vierailija
68/69 |
19.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kertoisitko ap kuinka paljon konkreettisesti lapsesi liikkuu viikossa/päivässä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/69 |
19.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tanssi 45 min viikossa, pyöräily kauppaan n 2 km kerran viikossa, kävelee koulubussille ja takaisin 2x 150 m viitenä pvänä (n 1500 m viikossa). Hakee postia, vie roskia.

Uinti (tavallinen uimahallipuljaaminen, ei mitenkään matkaa treenaten) 2 krt kuussa , silloin 1,5 tuntia eli noin 45 min viikossa.

Leikkii pari kertaa viikossa kavereiden kanssa ulkona koulun jälkeen ja on mukana jumppatunneilla ( jossa siis leikitään 20-25 minuuttia, koska muu aika kuluu vaatteiden vaihtoon ja suihkussa käyntiin). Välitunneilla on toki ulkona, mutta hengailu kavereiden kanssa ei tapahdu nykyisin muodossa hyppynaru-kirkonrotta, vaan seisoskelevat, juttelevat, keinuvat.

Nämä ne laskettavissa olevat viikkoliikkumiset. Leikkii kavereiden kanssa, on mukana kauppareissuilla (myös autoillen), ja muuten aktiivinen, tekee ja touhuaa. Mutta siis ei kuntoa kohottavaa, fyysistä aktiivista tekemistä.

Satunnaisesti pyörälenkki, retki, laskettelu, keilailu, kävely kauppaan ja kirjastoon ( yleensä käy siellä kouluaikana). Ehkä jotain jäi pois.

Ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän viisi viisi