A-studio nyt. Miksi noi tuottajat ruikuttaa hinnoista? Miksi eivät perusta omaa kauppaketjua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se nyt mistään osaamisesta ole kiinni vaan siitä että suomalainen maanviljelijä ei pysty kilpailemaan kun tuottajahinnat on painettu maailmanmarkkinatasolle. Siksi sitä maataloustukea pitää maksaa, että meillä ylipäätään on kotimaista tuotantoa. Loppujen lopuksi on kyse siitä tuotetaanko se ruoka Suomessa niin että kuluttaja voi olla suhteellisen varma työntekijöiden ja tuottajien reilusta kohtelusta vai tuodaanko se pahimmassa tapauksessa jostain kehitysmaasta.

Nykyisenkaltainen meininki ei voi jatkua, jossa köyhien maiden parhaat viljelysmaat käytetään länsimaalaisten "luksus"tuotteiden tuotantoon. Ruoka pitäisi pääasiassa kasvattaa niillä markkinoilla joilla se kulutetaan.

Suomalainen maataloustuki ja muu maaseudulle rahankärrääminen pitää huolen siitä että tilakoot on pieniä ja tuotanto kalliimpaa ja tehottomampaa kuin mitä se muuten olisi.

Väitätkö ettei tilatukia ole muualla Euroopassa. .

Saksassa on muuten hirmuinen määrä pieniä tiloja ja se toimita on siellä ihan kannattavaa kun tuotteista maksetaan paremmin, tuotantopanokset ovat siellä halvempia ja tukeakin tulee slvästi enemmän kuin täällä. Kaiken lisäksi tila siirtyy Saksassa jatkajalle ilman valtion rasitteita, eli ei ole perintöveroja tai veroja myynnistä. Edes sisarosuuksia siellä ei ole ollut tapana maksaa.

Ei se ole ihme että saksalaisella viljelijällä on helppoa.

Ranskalaiset taas ovat oma lukunsa ja siellä oman maan maatalous on kansalle kunnia-asia ja pitävät viljelijöistään todella hyvää huolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttavat vähän yksinkertaiselta porukalta. Tykkäävät mönkiä pellossa ja kokevat että tavalla tai toisella, vaikka lailla, on taattava että he voivat tehdä sitä uudella ja hienolla traktorilla.

Tilastoissa on kyllä se mainittu, että suomalaisille tiloille hankitaan traktori keskimäärin 30 vuoden välein.

valhe, emävalhe, tilasto

vai väitätkä että noilla 2 työntekijän ja 7 traktorin tiloilla se vanhin traktori on yli 200 vuotias?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se nyt mistään osaamisesta ole kiinni vaan siitä että suomalainen maanviljelijä ei pysty kilpailemaan kun tuottajahinnat on painettu maailmanmarkkinatasolle. Siksi sitä maataloustukea pitää maksaa, että meillä ylipäätään on kotimaista tuotantoa. Loppujen lopuksi on kyse siitä tuotetaanko se ruoka Suomessa niin että kuluttaja voi olla suhteellisen varma työntekijöiden ja tuottajien reilusta kohtelusta vai tuodaanko se pahimmassa tapauksessa jostain kehitysmaasta.

Nykyisenkaltainen meininki ei voi jatkua, jossa köyhien maiden parhaat viljelysmaat käytetään länsimaalaisten "luksus"tuotteiden tuotantoon. Ruoka pitäisi pääasiassa kasvattaa niillä markkinoilla joilla se kulutetaan.

Suomalainen maataloustuki ja muu maaseudulle rahankärrääminen pitää huolen siitä että tilakoot on pieniä ja tuotanto kalliimpaa ja tehottomampaa kuin mitä se muuten olisi.

Itseasiassa koon edut on hiukan monimutkaisempi asia, sillä siinä vaiheessa kun tilaa kasvatettaessa sille joudutaan palkkaamaan ensimmäinen työntekijä, niin sen kannattavuus romahtaa.

Kuluttajalle edullisinta on yllättäen se, että kukin viljelijäperheviljelee vain sen suuruista tilaa kuin mitä kykenee itse hoitamaan. Tosin se ettei kuluttaja tästä oikeasti hyödy, johtuu siitä että välikädet anastavat kuluttajalle kuuluvan hyödyn. Sama se on tukienkin kanssa ja niidenhän on tarkoitus kohdistua kuluttajan hyödyksi hintojen alennuken kautta, mutta duopolissa välikädet ovat liian vahvoja ja rakentavat kuluttajalle tarkoitetulla maataloustuella valtavia kauppapalatseja ja silti samaan aikaan tekevät jopa laman vallitessa hirmuista voittoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se nyt mistään osaamisesta ole kiinni vaan siitä että suomalainen maanviljelijä ei pysty kilpailemaan kun tuottajahinnat on painettu maailmanmarkkinatasolle. Siksi sitä maataloustukea pitää maksaa, että meillä ylipäätään on kotimaista tuotantoa. Loppujen lopuksi on kyse siitä tuotetaanko se ruoka Suomessa niin että kuluttaja voi olla suhteellisen varma työntekijöiden ja tuottajien reilusta kohtelusta vai tuodaanko se pahimmassa tapauksessa jostain kehitysmaasta.

Nykyisenkaltainen meininki ei voi jatkua, jossa köyhien maiden parhaat viljelysmaat käytetään länsimaalaisten "luksus"tuotteiden tuotantoon. Ruoka pitäisi pääasiassa kasvattaa niillä markkinoilla joilla se kulutetaan.

Suomalainen maataloustuki ja muu maaseudulle rahankärrääminen pitää huolen siitä että tilakoot on pieniä ja tuotanto kalliimpaa ja tehottomampaa kuin mitä se muuten olisi.

Väitätkö ettei tilatukia ole muualla Euroopassa. .

Saksassa on muuten hirmuinen määrä pieniä tiloja ja se toimita on siellä ihan kannattavaa kun tuotteista maksetaan paremmin, tuotantopanokset ovat siellä halvempia ja tukeakin tulee slvästi enemmän kuin täällä. Kaiken lisäksi tila siirtyy Saksassa jatkajalle ilman valtion rasitteita, eli ei ole perintöveroja tai veroja myynnistä. Edes sisarosuuksia siellä ei ole ollut tapana maksaa.

Ei se ole ihme että saksalaisella viljelijällä on helppoa.

Ranskalaiset taas ovat oma lukunsa ja siellä oman maan maatalous on kansalle kunnia-asia ja pitävät viljelijöistään todella hyvää huolta.

Saksalainen ruoka on paljon halvempaa kuin suomalainen joten saksalaisviljelijälle ei todellakaan makseta enempää kuin suomalaiselle. Saksalainen ruoka on jopa niin halpaa että sitä kannattaa raahata rahtina suomeen ja silti jää voittoa kun se myydään suomalaisessa kaupassa suomen normaalihinnoilla. Lisäksi saksan tiloja ei tueta likikään siinä määrin kuin suomalaisia vaan ne joutuvat kilpailemaan ihan omilla avuillaan. Saksalainen viljelijä joutuu kilpailemaan muiden keskieurooppalaisten viljelijöiden kanssa ja se ei ole välttämättä helppo tilanne toimia. Pitää etsiä sopivat tuotteet joilla tila pysyy pystyssä tai se tosiaan menee nurin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se nyt mistään osaamisesta ole kiinni vaan siitä että suomalainen maanviljelijä ei pysty kilpailemaan kun tuottajahinnat on painettu maailmanmarkkinatasolle. Siksi sitä maataloustukea pitää maksaa, että meillä ylipäätään on kotimaista tuotantoa. Loppujen lopuksi on kyse siitä tuotetaanko se ruoka Suomessa niin että kuluttaja voi olla suhteellisen varma työntekijöiden ja tuottajien reilusta kohtelusta vai tuodaanko se pahimmassa tapauksessa jostain kehitysmaasta.

Nykyisenkaltainen meininki ei voi jatkua, jossa köyhien maiden parhaat viljelysmaat käytetään länsimaalaisten "luksus"tuotteiden tuotantoon. Ruoka pitäisi pääasiassa kasvattaa niillä markkinoilla joilla se kulutetaan.

Suomalainen maataloustuki ja muu maaseudulle rahankärrääminen pitää huolen siitä että tilakoot on pieniä ja tuotanto kalliimpaa ja tehottomampaa kuin mitä se muuten olisi.

Samaa ei onneksi voi sanoa Helsingistä ja Turusta lähtevistä laivaristeilyistä. Tallink Silja ja Viking Line saivat vuonna 2014 enemmän yritystukea kuin eteläsuomalaiset maanviljelijät yhteensä. Rahankärräämisen ansiosta Viroon pääsee muutamalla kympillä. laivat ovat isoja ja asiakkaat tyytyväisiä subventoituun matkailuun. Valtion on tietenkin tärkeämpää maksaa ostosreissut naapurimaahan kuin tukea suomalaista tuotantoa. Maatalouden alasajo kun veisi noin 300 000 työpaikkaa elintarviketeollisuudesta ja kuljetuksesta. Mutta pääsisi työttömät ainakin halvalla risteilylle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttavat vähän yksinkertaiselta porukalta. Tykkäävät mönkiä pellossa ja kokevat että tavalla tai toisella, vaikka lailla, on taattava että he voivat tehdä sitä uudella ja hienolla traktorilla.

Tilastoissa on kyllä se mainittu, että suomalaisille tiloille hankitaan traktori keskimäärin 30 vuoden välein.

valhe, emävalhe, tilasto

vai väitätkä että noilla 2 työntekijän ja 7 traktorin tiloilla se vanhin traktori on yli 200 vuotias?

No, jos keskimääräiselle tilalle on hankittu ensimmäinen traktori vaikkapa vuonna 1964, jolloin niitä myytiin paljon, niin seuraava  traktori olis sitten hankittu keskimääräisesti vuonna 1994. Uusi traktori hankinta olisi sillä keskimääräisellä tilalla sitten vuorossa taas 2024.

Joskus aikanaan etsin sen tilaston, kun silloinkaan sitä ei uskottu ja noin se tosiaan menee.

Käytettyjä romuja saa tietysti joskus halvalla ja voihan olla että jollekin niistä on hyötyä. Yleensä kuitenkin se että on monia traktoreita, kuva sitä ettei niiden kunto ole hyvä, eikä niitä ole myöskään varaa peruskunnostaa. Silloin kun sitten traktoria tarvitsee, niin niistä kehnoistakin edes joku on toimintakunnossa kun on useampia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se nyt mistään osaamisesta ole kiinni vaan siitä että suomalainen maanviljelijä ei pysty kilpailemaan kun tuottajahinnat on painettu maailmanmarkkinatasolle. Siksi sitä maataloustukea pitää maksaa, että meillä ylipäätään on kotimaista tuotantoa. Loppujen lopuksi on kyse siitä tuotetaanko se ruoka Suomessa niin että kuluttaja voi olla suhteellisen varma työntekijöiden ja tuottajien reilusta kohtelusta vai tuodaanko se pahimmassa tapauksessa jostain kehitysmaasta.

Nykyisenkaltainen meininki ei voi jatkua, jossa köyhien maiden parhaat viljelysmaat käytetään länsimaalaisten "luksus"tuotteiden tuotantoon. Ruoka pitäisi pääasiassa kasvattaa niillä markkinoilla joilla se kulutetaan.

Suomalainen maataloustuki ja muu maaseudulle rahankärrääminen pitää huolen siitä että tilakoot on pieniä ja tuotanto kalliimpaa ja tehottomampaa kuin mitä se muuten olisi.

Väitätkö ettei tilatukia ole muualla Euroopassa. .

Saksassa on muuten hirmuinen määrä pieniä tiloja ja se toimita on siellä ihan kannattavaa kun tuotteista maksetaan paremmin, tuotantopanokset ovat siellä halvempia ja tukeakin tulee slvästi enemmän kuin täällä. Kaiken lisäksi tila siirtyy Saksassa jatkajalle ilman valtion rasitteita, eli ei ole perintöveroja tai veroja myynnistä. Edes sisarosuuksia siellä ei ole ollut tapana maksaa.

Ei se ole ihme että saksalaisella viljelijällä on helppoa.

Ranskalaiset taas ovat oma lukunsa ja siellä oman maan maatalous on kansalle kunnia-asia ja pitävät viljelijöistään todella hyvää huolta.

Saksalainen ruoka on paljon halvempaa kuin suomalainen joten saksalaisviljelijälle ei todellakaan makseta enempää kuin suomalaiselle. Saksalainen ruoka on jopa niin halpaa että sitä kannattaa raahata rahtina suomeen ja silti jää voittoa kun se myydään suomalaisessa kaupassa suomen normaalihinnoilla. Lisäksi saksan tiloja ei tueta likikään siinä määrin kuin suomalaisia vaan ne joutuvat kilpailemaan ihan omilla avuillaan. Saksalainen viljelijä joutuu kilpailemaan muiden keskieurooppalaisten viljelijöiden kanssa ja se ei ole välttämättä helppo tilanne toimia. Pitää etsiä sopivat tuotteet joilla tila pysyy pystyssä tai se tosiaan menee nurin.

Unohdit tärkeimmän: saksalainen ostaa ensisijaisesti saksalaista! Heillä on selkeä käsitys siitä, että ostamalla kotimaista pitää työpaikat kotimaassa. Tosin sielläkin on näitä halpoja maatyöläisiä, jotka muutaman euron tuntipalkalla tekevät kausitöitä. Sellaisia kun saataisiin Suomeenkin vaikka nykyisistä työttömistä: toukokuusta syyskuulle tekisivät 12 tunnin päivää 1.48 euron tuntipalkalla ilman mitään ylityökorvauksia. Jo se takaisi suomalaisille tiloille paremman tuloksen.

Aina silloin tällöin tulee katsottua lähialueen tilamyyjien hintoja ja kalliimpiahan ne ovat kuin samat tavarat marketissa, jotein ei mitään järkeä mennä hakemaan tiloilta.

Oikein vitutti se lammaskasvattajan jorina eilisessä lähetyksessä. Teurastomot maksaa sille 3,5€/kg, josta ei jää netoksi mitään, joten eivät myy teurastomoille vaan suoraan kuluttajille. Kuluttajilta pyytävät 16€/kg ja siitä jää kulujen jälkeen 8€/kg nettona. Miksi eivät myy vaikka 13€:lla, jolloin näppiin jäisi 5€ ja tuote olisi kuluttajalle halvempi kuin marketissa. Nythän se on kuluttajalle kalliimpi kuin marketissa.

Tuottajat syyttävät muita ahneiksi, mutta ihan samalla tavalla ne itsekkin haluaa enemmän rahaa.

Jos homma ei kannata niin tila myyntiin, ei se sen ihmeellisempää ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se nyt mistään osaamisesta ole kiinni vaan siitä että suomalainen maanviljelijä ei pysty kilpailemaan kun tuottajahinnat on painettu maailmanmarkkinatasolle. Siksi sitä maataloustukea pitää maksaa, että meillä ylipäätään on kotimaista tuotantoa. Loppujen lopuksi on kyse siitä tuotetaanko se ruoka Suomessa niin että kuluttaja voi olla suhteellisen varma työntekijöiden ja tuottajien reilusta kohtelusta vai tuodaanko se pahimmassa tapauksessa jostain kehitysmaasta.

Nykyisenkaltainen meininki ei voi jatkua, jossa köyhien maiden parhaat viljelysmaat käytetään länsimaalaisten "luksus"tuotteiden tuotantoon. Ruoka pitäisi pääasiassa kasvattaa niillä markkinoilla joilla se kulutetaan.

Suomalainen maataloustuki ja muu maaseudulle rahankärrääminen pitää huolen siitä että tilakoot on pieniä ja tuotanto kalliimpaa ja tehottomampaa kuin mitä se muuten olisi.

Väitätkö ettei tilatukia ole muualla Euroopassa. .

Saksassa on muuten hirmuinen määrä pieniä tiloja ja se toimita on siellä ihan kannattavaa kun tuotteista maksetaan paremmin, tuotantopanokset ovat siellä halvempia ja tukeakin tulee slvästi enemmän kuin täällä. Kaiken lisäksi tila siirtyy Saksassa jatkajalle ilman valtion rasitteita, eli ei ole perintöveroja tai veroja myynnistä. Edes sisarosuuksia siellä ei ole ollut tapana maksaa.

Ei se ole ihme että saksalaisella viljelijällä on helppoa.

Ranskalaiset taas ovat oma lukunsa ja siellä oman maan maatalous on kansalle kunnia-asia ja pitävät viljelijöistään todella hyvää huolta.

Saksalainen ruoka on paljon halvempaa kuin suomalainen joten saksalaisviljelijälle ei todellakaan makseta enempää kuin suomalaiselle. Saksalainen ruoka on jopa niin halpaa että sitä kannattaa raahata rahtina suomeen ja silti jää voittoa kun se myydään suomalaisessa kaupassa suomen normaalihinnoilla. Lisäksi saksan tiloja ei tueta likikään siinä määrin kuin suomalaisia vaan ne joutuvat kilpailemaan ihan omilla avuillaan. Saksalainen viljelijä joutuu kilpailemaan muiden keskieurooppalaisten viljelijöiden kanssa ja se ei ole välttämättä helppo tilanne toimia. Pitää etsiä sopivat tuotteet joilla tila pysyy pystyssä tai se tosiaan menee nurin.

Etsi tilastoista tuottajahinnat, niin näet että suomalaisille viljelijöille maksataan yleensä laivarahdin hinnan verran vähemmän kuin mitä saksalaiselle viljelijälle. Tällä estetään se että juuri ja juuri täältä ei kannata alkaa rahdata viljaa sinne. Amerikan hevosille taas kannattaaa hyvin rahdata kauroja täältä, sillä täkäläinen kaura on maaailman korkealuokkaisinta ja hevosten rehussa ei siellä säästellä. Ihmisille myytävässä kaurapuurohiutaleessa puolestaan säästellään ja siitä saa tuottaja vähemmän rahaa.

Ja onhan saksassa korkeammat maataloustuet kuin täällä ja se on helposti todistettavissa, sillä siellä satotaso on sään ja vapaampien lannoitusmääräysten takia korkempi kuin täällä, ja sillä maataloustuella korvataan suoraan satotason mukaisesti niitä alennetuista hinnoista johtuvia menetyksiä.

Suomalainen maatalous on selvästi suuremman kilpailupaineen alla kuin saksalainen maataalous ja senkin näkee helposti siitä miten täällä tilojen määrä on jtkuvasti vähentynyt ja väheneminen kiihtyy. Saksassa ei ole nähtävissä vastaavaa kehitystä.

Vierailija kirjoitti:

Aina silloin tällöin tulee katsottua lähialueen tilamyyjien hintoja ja kalliimpiahan ne ovat kuin samat tavarat marketissa, jotein ei mitään järkeä mennä hakemaan tiloilta.

Oikein vitutti se lammaskasvattajan jorina eilisessä lähetyksessä. Teurastomot maksaa sille 3,5€/kg, josta ei jää netoksi mitään, joten eivät myy teurastomoille vaan suoraan kuluttajille. Kuluttajilta pyytävät 16€/kg ja siitä jää kulujen jälkeen 8€/kg nettona. Miksi eivät myy vaikka 13€:lla, jolloin näppiin jäisi 5€ ja tuote olisi kuluttajalle halvempi kuin marketissa. Nythän se on kuluttajalle kalliimpi kuin marketissa.

Tuottajat syyttävät muita ahneiksi, mutta ihan samalla tavalla ne itsekkin haluaa enemmän rahaa.

Jos homma ei kannata niin tila myyntiin, ei se sen ihmeellisempää ole.

Viimeinen lauseesi paljasti ettet ymmärrä tilanomistajan tätä päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttavat vähän yksinkertaiselta porukalta. Tykkäävät mönkiä pellossa ja kokevat että tavalla tai toisella, vaikka lailla, on taattava että he voivat tehdä sitä uudella ja hienolla traktorilla.

Tilastoissa on kyllä se mainittu, että suomalaisille tiloille hankitaan traktori keskimäärin 30 vuoden välein.

valhe, emävalhe, tilasto

vai väitätkä että noilla 2 työntekijän ja 7 traktorin tiloilla se vanhin traktori on yli 200 vuotias?

No, jos keskimääräiselle tilalle on hankittu ensimmäinen traktori vaikkapa vuonna 1964, jolloin niitä myytiin paljon, niin seuraava  traktori olis sitten hankittu keskimääräisesti vuonna 1994. Uusi traktori hankinta olisi sillä keskimääräisellä tilalla sitten vuorossa taas 2024.

Joskus aikanaan etsin sen tilaston, kun silloinkaan sitä ei uskottu ja noin se tosiaan menee.

Käytettyjä romuja saa tietysti joskus halvalla ja voihan olla että jollekin niistä on hyötyä. Yleensä kuitenkin se että on monia traktoreita, kuva sitä ettei niiden kunto ole hyvä, eikä niitä ole myöskään varaa peruskunnostaa. Silloin kun sitten traktoria tarvitsee, niin niistä kehnoistakin edes joku on toimintakunnossa kun on useampia.

Suomessa on noin 50 tuhatta tilaa ja taraktoreita myydään noin 4500 vuodessa, eli keskimäärin tiloilla ostetaan tarkatori 11 vuoden välein. Isoilla tilolla näitä ostetaan siis vuosittain ja jollain pienellä harrastetilalla voidaan tehdä toitä vielä 60 luvun  vehkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se nyt mistään osaamisesta ole kiinni vaan siitä että suomalainen maanviljelijä ei pysty kilpailemaan kun tuottajahinnat on painettu maailmanmarkkinatasolle. Siksi sitä maataloustukea pitää maksaa, että meillä ylipäätään on kotimaista tuotantoa. Loppujen lopuksi on kyse siitä tuotetaanko se ruoka Suomessa niin että kuluttaja voi olla suhteellisen varma työntekijöiden ja tuottajien reilusta kohtelusta vai tuodaanko se pahimmassa tapauksessa jostain kehitysmaasta.

Nykyisenkaltainen meininki ei voi jatkua, jossa köyhien maiden parhaat viljelysmaat käytetään länsimaalaisten "luksus"tuotteiden tuotantoon. Ruoka pitäisi pääasiassa kasvattaa niillä markkinoilla joilla se kulutetaan.

Suomalainen maataloustuki ja muu maaseudulle rahankärrääminen pitää huolen siitä että tilakoot on pieniä ja tuotanto kalliimpaa ja tehottomampaa kuin mitä se muuten olisi.

Samaa ei onneksi voi sanoa Helsingistä ja Turusta lähtevistä laivaristeilyistä. Tallink Silja ja Viking Line saivat vuonna 2014 enemmän yritystukea kuin eteläsuomalaiset maanviljelijät yhteensä. Rahankärräämisen ansiosta Viroon pääsee muutamalla kympillä. laivat ovat isoja ja asiakkaat tyytyväisiä subventoituun matkailuun. Valtion on tietenkin tärkeämpää maksaa ostosreissut naapurimaahan kuin tukea suomalaista tuotantoa. Maatalouden alasajo kun veisi noin 300 000 työpaikkaa elintarviketeollisuudesta ja kuljetuksesta. Mutta pääsisi työttömät ainakin halvalla risteilylle!

Laivayhtiöitä ei tueta siksi että ihmiset pääsisivät ryyppäämään vaan siksi että ihmiset ja mm. rahti pääsisi kulkemaan merialueiden yli.

Muutenkin suomalaiselle viljelijälle maksetaan eu:n kautta tukiaisia (jotka suomi maksaa jäsenmaksunaan) ja sen lisäksi vielä kansallista maataloustukea huomattavasti enemmän kuin nuo laivayhtiöt saavat joten älähän taas valehtele. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttavat vähän yksinkertaiselta porukalta. Tykkäävät mönkiä pellossa ja kokevat että tavalla tai toisella, vaikka lailla, on taattava että he voivat tehdä sitä uudella ja hienolla traktorilla.

Tilastoissa on kyllä se mainittu, että suomalaisille tiloille hankitaan traktori keskimäärin 30 vuoden välein.

valhe, emävalhe, tilasto

vai väitätkä että noilla 2 työntekijän ja 7 traktorin tiloilla se vanhin traktori on yli 200 vuotias?

Tuo lainauksen verbi on väärä. Tilastojen mukaan suomalainen maatila vaihtaa traktorin uuteen 30 vuoden välein eli tilalla se vanhin käytössä oleva traktori on suunnilleen vuodelta 1987. Moniko tekee tällä hetkellä töitä yhtä vanhalla tietokoneella? Tai monellako on työkäytössään yhtä vanha auto, analyysivälineet, lääkkeet, hammaslääkärin työvälineet, oppikirjat? Moniko menee kampamoon, jossa työvälineet ovat 1980-luvulta?

Miksi ihmeessä maataloudessa pitäisi elää historiaa?

Vierailija kirjoitti:

Aina silloin tällöin tulee katsottua lähialueen tilamyyjien hintoja ja kalliimpiahan ne ovat kuin samat tavarat marketissa, jotein ei mitään järkeä mennä hakemaan tiloilta.

Oikein vitutti se lammaskasvattajan jorina eilisessä lähetyksessä. Teurastomot maksaa sille 3,5€/kg, josta ei jää netoksi mitään, joten eivät myy teurastomoille vaan suoraan kuluttajille. Kuluttajilta pyytävät 16€/kg ja siitä jää kulujen jälkeen 8€/kg nettona. Miksi eivät myy vaikka 13€:lla, jolloin näppiin jäisi 5€ ja tuote olisi kuluttajalle halvempi kuin marketissa. Nythän se on kuluttajalle kalliimpi kuin marketissa.

Tuottajat syyttävät muita ahneiksi, mutta ihan samalla tavalla ne itsekkin haluaa enemmän rahaa.

Jos homma ei kannata niin tila myyntiin, ei se sen ihmeellisempää ole.

Onhan siinä teurastamo kuitenkin välissä ja täytyyhän sillekin maksaa.

Noilla ei siis ole omaa teurastamoa, sillä sen määräykset ovat täällä niin tiukat ettei sitä muutaman lampaan takia voi perustaa. Saksassa muuten voi. Sielläkin on määräys että kaikki seinät pitää kaakeloida ja olla ihan teolliset tilat, mutta niin vain teurastavat lautaseinäisessä rakennuksessa ja betonilattia viettää yhtä reunaa kohti, johon on tehty valumavesille aukko. Siellä kelpaa, mutta täällä suljettaisiin heti ja tulisi sakkoja. Nehän eivät saa enää lapissakaan teurastaa poroja kuten ennen, eillä Eu päätti että se on valtava hygieniariski ja siksi pitää olla iso teurastamo. Nyt sitten raahtaan poroja pitkin lappia ja saadaan heikompaa laaatua kun määräyksiä pitää noudattaa. Ei Eu ymmärtänyt että Lapissa on luonnostaan kylmää, eikä siellä liha mene heti ulkona pilalle kuten jossain Espanjassa. Tosin Espanjassa määräystä ei noudateta ja ne myyvät ja käsittelevät siellä lihaa lämpimässä kuten ennenkin.

Kok Eu olisi konkurssissa jos kaikkialla Eu:ssa noudatettaisiin jokaista Eu:n määräystä kuten täällä meillä.

Vierailija kirjoitti:

Aina silloin tällöin tulee katsottua lähialueen tilamyyjien hintoja ja kalliimpiahan ne ovat kuin samat tavarat marketissa, jotein ei mitään järkeä mennä hakemaan tiloilta.

Oikein vitutti se lammaskasvattajan jorina eilisessä lähetyksessä. Teurastomot maksaa sille 3,5€/kg, josta ei jää netoksi mitään, joten eivät myy teurastomoille vaan suoraan kuluttajille. Kuluttajilta pyytävät 16€/kg ja siitä jää kulujen jälkeen 8€/kg nettona. Miksi eivät myy vaikka 13€:lla, jolloin näppiin jäisi 5€ ja tuote olisi kuluttajalle halvempi kuin marketissa. Nythän se on kuluttajalle kalliimpi kuin marketissa.

Tuottajat syyttävät muita ahneiksi, mutta ihan samalla tavalla ne itsekkin haluaa enemmän rahaa.

Jos homma ei kannata niin tila myyntiin, ei se sen ihmeellisempää ole.

Niinpä! Kumma ettei edes nämä uuden polven maajussit ole opiskelleet lainkaan liiketaloutta. Eikö sitä ole nykyään joka koulussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se nyt mistään osaamisesta ole kiinni vaan siitä että suomalainen maanviljelijä ei pysty kilpailemaan kun tuottajahinnat on painettu maailmanmarkkinatasolle. Siksi sitä maataloustukea pitää maksaa, että meillä ylipäätään on kotimaista tuotantoa. Loppujen lopuksi on kyse siitä tuotetaanko se ruoka Suomessa niin että kuluttaja voi olla suhteellisen varma työntekijöiden ja tuottajien reilusta kohtelusta vai tuodaanko se pahimmassa tapauksessa jostain kehitysmaasta.

Nykyisenkaltainen meininki ei voi jatkua, jossa köyhien maiden parhaat viljelysmaat käytetään länsimaalaisten "luksus"tuotteiden tuotantoon. Ruoka pitäisi pääasiassa kasvattaa niillä markkinoilla joilla se kulutetaan.

Suomalainen maataloustuki ja muu maaseudulle rahankärrääminen pitää huolen siitä että tilakoot on pieniä ja tuotanto kalliimpaa ja tehottomampaa kuin mitä se muuten olisi.

Samaa ei onneksi voi sanoa Helsingistä ja Turusta lähtevistä laivaristeilyistä. Tallink Silja ja Viking Line saivat vuonna 2014 enemmän yritystukea kuin eteläsuomalaiset maanviljelijät yhteensä. Rahankärräämisen ansiosta Viroon pääsee muutamalla kympillä. laivat ovat isoja ja asiakkaat tyytyväisiä subventoituun matkailuun. Valtion on tietenkin tärkeämpää maksaa ostosreissut naapurimaahan kuin tukea suomalaista tuotantoa. Maatalouden alasajo kun veisi noin 300 000 työpaikkaa elintarviketeollisuudesta ja kuljetuksesta. Mutta pääsisi työttömät ainakin halvalla risteilylle!

Laivayhtiöitä ei tueta siksi että ihmiset pääsisivät ryyppäämään vaan siksi että ihmiset ja mm. rahti pääsisi kulkemaan merialueiden yli.

Muutenkin suomalaiselle viljelijälle maksetaan eu:n kautta tukiaisia (jotka suomi maksaa jäsenmaksunaan) ja sen lisäksi vielä kansallista maataloustukea huomattavasti enemmän kuin nuo laivayhtiöt saavat joten älähän taas valehtele. 

Kansallista tukea joudutaan maksamaan siksi, että silloin kun päätettiin liittyä, oli hyväksyttävä mitkä tahansa ehdot, sillä oli tavaton kiire ettei Venäjä ehdi reagoida liittymiseen. Silloin kuitenkin saatiin onneksi mukaan se että Suomi saa itse maksaa kansallista tukea, mutta sehän on pienentynyt jatkuvasti samoin kuin muutkin tuet. Juuri noiden tukileikkausten takia kotimainen maatalous on nyt kriisissä ja jos tilanne jatkuu, niin kohta tilamäärä romahtaa. laskenuthan se on jo vuosikymmeniä, mutta nyt on vakavampi tilanne kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Millä resursseilla? Meinaatko että perustavat jotain vihanneskauppoja?

Mutta K- ja S-ryhmän pitäisi tarjota nämä resurssit ihan ilmaiseksi? Hirveä valitus, kun kauppa vetää välistä, mutta itse ei voida pistää kauppaa pystyyn, kun siihen tarvitaan resursseja, jotka (ylläri!) maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Aina silloin tällöin tulee katsottua lähialueen tilamyyjien hintoja ja kalliimpiahan ne ovat kuin samat tavarat marketissa, jotein ei mitään järkeä mennä hakemaan tiloilta.

Oikein vitutti se lammaskasvattajan jorina eilisessä lähetyksessä. Teurastomot maksaa sille 3,5€/kg, josta ei jää netoksi mitään, joten eivät myy teurastomoille vaan suoraan kuluttajille. Kuluttajilta pyytävät 16€/kg ja siitä jää kulujen jälkeen 8€/kg nettona. Miksi eivät myy vaikka 13€:lla, jolloin näppiin jäisi 5€ ja tuote olisi kuluttajalle halvempi kuin marketissa. Nythän se on kuluttajalle kalliimpi kuin marketissa.

Tuottajat syyttävät muita ahneiksi, mutta ihan samalla tavalla ne itsekkin haluaa enemmän rahaa.

Jos homma ei kannata niin tila myyntiin, ei se sen ihmeellisempää ole.

No katso tuosta mitä se kaupassa maksaa.

http://www.kauppahalli24.fi/reinin-liha

Onhan se selvästi halvempaa suoraan ostettuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostaisin suoraan suomalaisilta tiloilta, jos jossain näkyisi edes hiljaista mainosta netissä. Kotisivut tai facesivut auttais kohtaamaan asiakkaat ja tuottajat. Ei tarvitsisi olla edes säännöllista päivittämistä sivuilla, riittäisi että mainitaan, mitä myydään ja mistä voi ostaa tai hakea. Hinnatkin olisivat tietysti mukava lisä sivuilla, niin ei tarvitse vastailla erikseen hintakyselyihin. Tuotteet, joita ostaisin: kotitekoinen leipä (kakko tai limppu), pullat, tuore liha, tuoretta haukea tai kuhaa edullisemmin verrattuna kaupan hintoihin (pyynnin mukaan), laatikot, ruokaisat salaatit, voileipäkakut.

Ei maitotilalla ehdi leipomaan sinulle! Töitä on 12 tuntia päivässä, vaikka on robottinavetta ja palkattua väkeä. Siinä ei sivussa leivota leipää tai tehdä voileipäkakkuja, ne ostetaan itsekin kaupasta. Sen sijaan voisin myydä sinulle 8000 kiloa kauraa ja naapurista voisit hakea 2000 kiloa perunaa. Pienempinä erinä menee turhan hankalaksi kaupata tässä lypsyjen välillä.

Pienemmillä erillä kuitenkin saa suhteessa isomman katteen. Tokihan vähittäismyynnin voi ulkoistaa ketjuille myymällä niiden tukuille noita kahden tonnin perunaeriä, mutta silloin ketjut ottavat sen katteen. Tämä nyt tietenkin on itsestäänselvyys, mutta aapeen pointtina kai oli juuri se, että kaikkea ei voi saada. Joko myyt isoja eriä halvalla tai pieniä kalliimmalla, take your pick.

Mahdatko ymmärtää mitään investoinneista?

Maatalous ei ole voileipäkakkuja ja karjalanpiirakoita, vaan sitä alkutuotantoa. Kun on investoinut vaikka 2 miljoonaa euroa maatalouteen, ei kannata ryhtyä pipertämään kurkusta ruusuja kakun päälle, vaan pelataan isoilla rahoilla joka suuntaan. Myös lainoihin. Kakun kate on suurempi kuin maidon, mutta tuotantosuunnan muuttaminen ei onnistu noin vain ja se kaupallinen kakkujen väsääminen on nykylainsäädännössä aika lailla tiukasti rajattu. Tuotantotilojen pitää olla tietynlaiset jne. eikä kotikeittiö kelpaa kuin pienimuotoiseen toimintaan.

Miksi emme neuvo työttömiä perustamaan yrityksiä ja tekemään niitä voileipäkakkuja siellä, missä ostajakunta on samassa kerrostalossa eikä kuljetuskustannuksiakaan tule?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä resursseilla? Meinaatko että perustavat jotain vihanneskauppoja?

Mutta K- ja S-ryhmän pitäisi tarjota nämä resurssit ihan ilmaiseksi? Hirveä valitus, kun kauppa vetää välistä, mutta itse ei voida pistää kauppaa pystyyn, kun siihen tarvitaan resursseja, jotka (ylläri!) maksaa.

Silloin kun Keskinen aloitti ja varsinkin silloin kun alkoi laajentua, heillä oli suuria vaikeuksia saada tukusta tavaraa, sillä keskusliikkeet olivat ilmoittaneet ettei keskiselle saa myydä. Oli siis tarkoitus estää uuden ketjun muodostuminen. Keskinen; siis isä , ei Vesa, ratkaisi asian niin, että alkoi ostaa tavaraaa suoraan tehtailta ja rekkaakuorman kerrallaan ja silloin erät olivat niin isoja ettei keskusliikkeiden määräys enää ollut yhtä pelottava. Saivat sitten Keskiselle myytävää ja toiminta jatkui. Jossain vaiheessa keskusliikeiden mielenkiinto hiipui kun tajusivat ettei siitä aiotakaaan tehdä uutta ketjua.

Ilmeisesti tuosta syystä Keskisellä ei vieläkään ole sivuliikkeitä.

Vierestä olen kuunnellut rekkojen radiopuhelinliikennettä kun Keskiselle on viety milloin mitäkin samaa tuotetta koko rekallinen.

Ei se kaupan perustaminen ole tässä maassa niin helppoa kuin luulisi.