Varoitus, älkää ikinä ryhtykö henkilökohtaisen avustajan työhön
Siinä työssä saa todella olla sylkykuppina ja kaikkien haukuttavana. Kun avustettavalla menee elämä vituilleen, sinä olet siinä hyvin hollilla ja sinua voi syyttää kaikesta. Kiitosta on turha odottaa mistään.
Kommentit (690)
On jo pitkään suututtanut noiden avustajien aivan avoin ja härski suoranainen hyväksikäyttö .
Lukekaa nyt noita työpaikkailmoituksia (osa on ihan asiallisia, mutta osa taas..)
Useimmat avustajista ovat niin kilttejä ja joustavia ja tunnollisia kestäen melkein mitä vain-- mutta eivät tiedä oikeuksiaan työntekijöinä vaan jaksavat, jaksavat ja jaksavat-- kunnes uupuvat ja siitäkään ei puhuta kuinka jotkut jäävät itse työkyvyttömiksi psyykkisesti ja fyysisesti ylikuormittavan henk.koht.avustaja-työpaikan jälkeen (tässäkin keskusteluketjussa eräs kuvaili ihan vaiheittain kuinka näin kävi hänelle).
Työnantajamalli on vain yksi tapa järjestää henkilökohtainen apu. Järjestämistapoja on muitakin. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua kolmella eri tavalla:
1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut [= Työnantajamalli]
2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetussa laissa (569/2009) tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen [= Palveluseteli]
3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. [= Avustajapalvelumalli]
Osa henkilökohtaisista avustajista siis työskentelee yrityksessä, jolloin työnantajana ei ole vaikeavammainen henkilö vaan jokin sosiaalialan yritys. Myös näihin liittyy ongelmia. Jotkut yritykset tekevät avustajien kanssa vain nollatuntisopimuksia. Avustaja kutsutaan töihin tarvittaessa, ja palkkaa saa sen mukaan kuin tunteja sattuu tulemaan. Ks. http://motiivi.jhl.fi/portal/?a=getArticle&issueId=72&articleId=759
"Med Groupin toimitusjohtaja ja osaomistaja Kustaa Piha perustelee nollatuntisopimusten käyttöä sekä yrityksen asiakkaiden, eli kuntien, että työntekijöiden tarpeilla ja toiveilla."
"Med Group Oy ei ole ainoa henkilökohtaisia avustajia työllistävä yritys, jossa nollatuntisopimus on käytössä. – Niitä on Attendossa, Sortsossa, Deborassa, Avustajakeskuksessa ja monessa muussa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oui kirjoitti:
Keikoilla/ baareissa humalaisten vammaisten avustaminen on varmasti oikein antoisaa.
Saakohan siihenkin käyttää henkilökohtaista avustajaa, usein ainakin vammaisia nähnyt baareissa ja miettinyt miten siellä pärjäävät.
Jos vaikeavammainen tarvitsee henkilökohtaista avustajaa voidakseen käydä baarissa, niin hänellä on lain mukaan oikeus saada henkilökohtaista apua baarissa käymiseen. Miksi mietit, saako?
Varmaan sen takia, että jos sun pomo tulisi kännissä töihin niin olisiko ok? (siis jos kuvitellaan, että kävisit töissä)
Kuka uskaltaa ottaa (avustajan ominaisuudessa) vastuuta esim kännissä mökeltävästä vammaisesta ?
Humalan vaikutuksen alaisena loukkaantumisriski nousee .
En kyllä lähtisi ryyppykaitsijaksi baariin vaikka maksettaisiin.Kenellekään.
Osa avustettavista ei ole älynnyt ottaa selvää velvollisuuksistaan työnantajana ja työturvallisuuslaista, työaikalaista jne. Tietämättömyyteen työnantaja ei kuitenkaan voi vedota, jos asia menee käräjille tai poliisille tms. Osa avustettavista taas tietää nuo lakifaktat, mutta ei välitä niistä, koska luottaa siihen että seuraamuksia väärinkäytöksistä ei kuitenkaan tulisi (luulee että avustaja ei muka veisi asiaa eteenpäin).
Liian moni avustaja on ylikiltti ja tietämätön omista oikeuksistaan. Tai pelkää puolustaa omia oikeuksiaan.
Tilanteissa, joissa avustettava rikkoo velvollisuuksiaan tai lakia, niin apua saa esim. näistä paikoista:
-työterveyshuolto (jos työ aiheuttaa terveysriskin, esim masennuksen tai selkäsairauden)
-oma ammattiliitto ja liiton juristi
-poliisi (epäily rikoksesta)
-oma juristi, kannattaa selvittää maksaisiko kotivakuutus
-avi eli aluehallintoviranomainen (työsuojeluviranomainen)
Esim. työpaikkakiusaamistilanteet (työnantaja kohtelee alasta epäasiallisesti) kannattaa apua selvittää kaikista yllämainituista, tosin poliisi tulee kyseeseen vain harvoissa kiusaamistilanteissa (lähinnä fyysinen tai seksuaalinen väkivalta, varkaus).
Vierailija kirjoitti:
Työnantajamalli on vain yksi tapa järjestää henkilökohtainen apu. Järjestämistapoja on muitakin. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua kolmella eri tavalla:
1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut [= Työnantajamalli]
2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetussa laissa (569/2009) tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen [= Palveluseteli]
3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. [= Avustajapalvelumalli]
Osa henkilökohtaisista avustajista siis työskentelee yrityksessä, jolloin työnantajana ei ole vaikeavammainen henkilö vaan jokin sosiaalialan yritys. Myös näihin liittyy ongelmia. Jotkut yritykset tekevät avustajien kanssa vain nollatuntisopimuksia. Avustaja kutsutaan töihin tarvittaessa, ja palkkaa saa sen mukaan kuin tunteja sattuu tulemaan. Ks. http://motiivi.jhl.fi/portal/?a=getArticle&issueId=72&articleId=759
"Med Groupin toimitusjohtaja ja osaomistaja Kustaa Piha perustelee nollatuntisopimusten käyttöä sekä yrityksen asiakkaiden, eli kuntien, että työntekijöiden tarpeilla ja toiveilla."
"Med Group Oy ei ole ainoa henkilökohtaisia avustajia työllistävä yritys, jossa nollatuntisopimus on käytössä. – Niitä on Attendossa, Sortsossa, Deborassa, Avustajakeskuksessa ja monessa muussa."
Mutta nollatuntisopimuksissakin työvuorolista on annettava tiedoksi viimeistään viikkoa ennen eikä sitä saa niin vaan perua tai muuttaa alle viikkoa ennen. Palkka on maksettava sovituista vuoroista. Tottakai voi aamulla soittaa että tulisitko illalla vuoroon, mutta vuoroa ei ole pakko ottaa noin lyhyellä varoitusajalla.
Vierailija kirjoitti:
Työnantajamalli on vain yksi tapa järjestää henkilökohtainen apu. Järjestämistapoja on muitakin. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua kolmella eri tavalla:
1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut [= Työnantajamalli]
2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetussa laissa (569/2009) tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen [= Palveluseteli]
3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. [= Avustajapalvelumalli]
Osa henkilökohtaisista avustajista siis työskentelee yrityksessä, jolloin työnantajana ei ole vaikeavammainen henkilö vaan jokin sosiaalialan yritys. Myös näihin liittyy ongelmia. Jotkut yritykset tekevät avustajien kanssa vain nollatuntisopimuksia. Avustaja kutsutaan töihin tarvittaessa, ja palkkaa saa sen mukaan kuin tunteja sattuu tulemaan. Ks. http://motiivi.jhl.fi/portal/?a=getArticle&issueId=72&articleId=759
"Med Groupin toimitusjohtaja ja osaomistaja Kustaa Piha perustelee nollatuntisopimusten käyttöä sekä yrityksen asiakkaiden, eli kuntien, että työntekijöiden tarpeilla ja toiveilla."
"Med Group Oy ei ole ainoa henkilökohtaisia avustajia työllistävä yritys, jossa nollatuntisopimus on käytössä. – Niitä on Attendossa, Sortsossa, Deborassa, Avustajakeskuksessa ja monessa muussa."
Paljonko nämä yritykset nettoaa päältä hynää noista käyttämiensä avustajien nollatunti-tarvittaessa töihin-toimeksiannoista?
Vierailija kirjoitti:
Osa avustettavista ei ole älynnyt ottaa selvää velvollisuuksistaan työnantajana ja työturvallisuuslaista, työaikalaista jne. Tietämättömyyteen työnantaja ei kuitenkaan voi vedota, jos asia menee käräjille tai poliisille tms. Osa avustettavista taas tietää nuo lakifaktat, mutta ei välitä niistä, koska luottaa siihen että seuraamuksia väärinkäytöksistä ei kuitenkaan tulisi (luulee että avustaja ei muka veisi asiaa eteenpäin).
Liian moni avustaja on ylikiltti ja tietämätön omista oikeuksistaan. Tai pelkää puolustaa omia oikeuksiaan.
Tilanteissa, joissa avustettava rikkoo velvollisuuksiaan tai lakia, niin apua saa esim. näistä paikoista:
-työterveyshuolto (jos työ aiheuttaa terveysriskin, esim masennuksen tai selkäsairauden)
-oma ammattiliitto ja liiton juristi
-poliisi (epäily rikoksesta)
-oma juristi, kannattaa selvittää maksaisiko kotivakuutus
-avi eli aluehallintoviranomainen (työsuojeluviranomainen)
Esim. työpaikkakiusaamistilanteet (työnantaja kohtelee alasta epäasiallisesti) kannattaa apua selvittää kaikista yllämainituista, tosin poliisi tulee kyseeseen vain harvoissa kiusaamistilanteissa (lähinnä fyysinen tai seksuaalinen väkivalta, varkaus).
Nimenomaan näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oui kirjoitti:
Keikoilla/ baareissa humalaisten vammaisten avustaminen on varmasti oikein antoisaa.
Saakohan siihenkin käyttää henkilökohtaista avustajaa, usein ainakin vammaisia nähnyt baareissa ja miettinyt miten siellä pärjäävät.
Jos vaikeavammainen tarvitsee henkilökohtaista avustajaa voidakseen käydä baarissa, niin hänellä on lain mukaan oikeus saada henkilökohtaista apua baarissa käymiseen. Miksi mietit, saako?
Varmaan sen takia, että jos sun pomo tulisi kännissä töihin niin olisiko ok? (siis jos kuvitellaan, että kävisit töissä)
Kuka uskaltaa ottaa (avustajan ominaisuudessa) vastuuta esim kännissä mökeltävästä vammaisesta ?
Humalan vaikutuksen alaisena loukkaantumisriski nousee .
En kyllä lähtisi ryyppykaitsijaksi baariin vaikka maksettaisiin.Kenellekään.
Ei avustajalla olekaan vastuuta tuollaisissa tilanteissa. Avustajan vastuu ei ole hoitaa ja huolehtia, avustettava vastaa itse omasta terveydestään. Vaikka jättäisi vaikkapa kännin takia lääkkeet syömättä.
Vierailija kirjoitti:
Osa avustettavista ei ole älynnyt ottaa selvää velvollisuuksistaan työnantajana ja työturvallisuuslaista, työaikalaista jne. Tietämättömyyteen työnantaja ei kuitenkaan voi vedota, jos asia menee käräjille tai poliisille tms. Osa avustettavista taas tietää nuo lakifaktat, mutta ei välitä niistä, koska luottaa siihen että seuraamuksia väärinkäytöksistä ei kuitenkaan tulisi (luulee että avustaja ei muka veisi asiaa eteenpäin).
Liian moni avustaja on ylikiltti ja tietämätön omista oikeuksistaan. Tai pelkää puolustaa omia oikeuksiaan.
Tilanteissa, joissa avustettava rikkoo velvollisuuksiaan tai lakia, niin apua saa esim. näistä paikoista:
-työterveyshuolto (jos työ aiheuttaa terveysriskin, esim masennuksen tai selkäsairauden)
-oma ammattiliitto ja liiton juristi
-poliisi (epäily rikoksesta)
-oma juristi, kannattaa selvittää maksaisiko kotivakuutus
-avi eli aluehallintoviranomainen (työsuojeluviranomainen)
Esim. työpaikkakiusaamistilanteet (työnantaja kohtelee alasta epäasiallisesti) kannattaa apua selvittää kaikista yllämainituista, tosin poliisi tulee kyseeseen vain harvoissa kiusaamistilanteissa (lähinnä fyysinen tai seksuaalinen väkivalta, varkaus).
Kyllä. Jos minun pomo purisi tai löisi minua tai muuten pahoinpitelisi, niin varmasti hakeutuisin heti lääkäriin kuvauttamaan vamman, ja tekisin välittömästi rikosilmoituksen. Riippumatta millä alalla olen ja minkälaatuinen henkilö pomoni on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantajamalli on vain yksi tapa järjestää henkilökohtainen apu. Järjestämistapoja on muitakin. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua kolmella eri tavalla:
1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut [= Työnantajamalli]
2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetussa laissa (569/2009) tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen [= Palveluseteli]
3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. [= Avustajapalvelumalli]
Osa henkilökohtaisista avustajista siis työskentelee yrityksessä, jolloin työnantajana ei ole vaikeavammainen henkilö vaan jokin sosiaalialan yritys. Myös näihin liittyy ongelmia. Jotkut yritykset tekevät avustajien kanssa vain nollatuntisopimuksia. Avustaja kutsutaan töihin tarvittaessa, ja palkkaa saa sen mukaan kuin tunteja sattuu tulemaan. Ks. http://motiivi.jhl.fi/portal/?a=getArticle&issueId=72&articleId=759
"Med Groupin toimitusjohtaja ja osaomistaja Kustaa Piha perustelee nollatuntisopimusten käyttöä sekä yrityksen asiakkaiden, eli kuntien, että työntekijöiden tarpeilla ja toiveilla."
"Med Group Oy ei ole ainoa henkilökohtaisia avustajia työllistävä yritys, jossa nollatuntisopimus on käytössä. – Niitä on Attendossa, Sortsossa, Deborassa, Avustajakeskuksessa ja monessa muussa."
Paljonko nämä yritykset nettoaa päältä hynää noista käyttämiensä avustajien nollatunti-tarvittaessa töihin-toimeksiannoista?
Kunnalta voi kysyä, paljonko kunta maksaa ostopalveluistaan tietylle yritykselle per avustustunti.
Samat yritykset järjestävät henkilökohtaista apua myös palvelusetelillä, ja kunnan yritykselle maksamien palvelusetelien arvot esim. henkilökohtaisen avun osalta näkee täältä: https://parastapalvelua.fi/palveluntuottajat
Hintaesimerkki tuolta katsottuna: 21 euroa/h arkena ja 42 euroa/h sunnuntaina.
Noniin, Olipa mielenkiintoinen keskustelu oikeaan aikaan.
Olen valmistunut vasta lähihoitajaksi ja aloitan henkilökohtaisen avustajan työt ensiviikolla. Syitä on mm se että työpaikka on ihan naapurissa joten työmatkoissa säästää, lisäksi minulla on erityislapsi enkä hänen luokseen pysty sitoutumaan 3-vuorotyöhön mitä usein lähihoitaja tekevät. Joten avustajan hommia nyt ainakin alkuun.
Jeoajeoajee kirjoitti:
Noniin, Olipa mielenkiintoinen keskustelu oikeaan aikaan.
Olen valmistunut vasta lähihoitajaksi ja aloitan henkilökohtaisen avustajan työt ensiviikolla. Syitä on mm se että työpaikka on ihan naapurissa joten työmatkoissa säästää, lisäksi minulla on erityislapsi enkä hänen luokseen pysty sitoutumaan 3-vuorotyöhön mitä usein lähihoitaja tekevät. Joten avustajan hommia nyt ainakin alkuun.
Toivottavasti sinä ymmärrät pitää kiinni omista oikeuksistasi.
Mutta mielestäni "mielenkiintoinen ketju" on understatement. Tämä on ahdistava ketju siitä, miten törkeästi avustajia kohdellaan väärin ja kuin orjina vain.
Jeoajeoajee kirjoitti:
Noniin, Olipa mielenkiintoinen keskustelu oikeaan aikaan.
Olen valmistunut vasta lähihoitajaksi ja aloitan henkilökohtaisen avustajan työt ensiviikolla. Syitä on mm se että työpaikka on ihan naapurissa joten työmatkoissa säästää, lisäksi minulla on erityislapsi enkä hänen luokseen pysty sitoutumaan 3-vuorotyöhön mitä usein lähihoitaja tekevät. Joten avustajan hommia nyt ainakin alkuun.
Muista kirjata työtehtävät ja toimenkuva työsopimukseesi jonka laadit ja käyt läpi yhdessä avustettavan kanssa.
Samoin työtuntimäärät.
Tämä on perusasia joka kannattaa hoitaa huolella.
Kirjallinen työsopimuksesi on sinun turvasi.
Kuuluuhan avustettavasi Hetaan?
Onnea työpaikastasi.
Minua kyllä hämmentää aika paljon nuo nostamis-työtehtävät. Siis avustettavan nostaminen sängystä pyörätuoliin, pyörätuolista suihkuun jne. Ne on oikeasti ergonomisesti vaativia tehtäviä, koska yleensä aikuinen painaa 60-100 kiloa. Sairaaloissa ym on suositus, ettei hoitaja nostaisi yksin vaan aina työparin kanssa, ettei työssä vaan satu mitään vammoja tai liiallista kuormistusta nostajalle. Ja oikeiden nostoasentojen tunteminen on ihan välttämätöntä.
Jos tuntipalkka on 10 e tunti, ja työtunteja vaikka 36 tuntia viikossa, niin siitä tulee kuussa brutto 1440 e. Josta menee verot ym tellit, käteen jää ehkä 1100 ?? Miten tuolla pärjää Helsingissä? En ymmärrä. Eihän sillä saa kuin juuri ja juuri vuokran maksettua, ruokaan ja vaatteisiin ja bensaan ei jäänytkään sitten enää rahaa :( .
Miksi on luotu tällainen systeemi, jossa se vammainen on itse se työnantaja? Mikä logiikka siinä on? Miksi avustajapalvelu ei tule esim. kunnan kautta kuten vaikka kotihoito ja kotisairaanhoito? Sillä ratkaistaisiin oikeastaan kaikki nykyiset ongelmat. Työvuoroja voitaisiin taata riittävästi, koska työntekijäpooli palvelisi isoa joukkoa avustajia, ja esimies jakaisi työt ja avustettavat viisaalla tavalla ilman tyhjäkäyntiä. Sijaisia saisi helposti, koska olisi iso joukko työntekijöitä, joista irroittaa joku tarvittaessa sijaistamaan. Työpaikkakiusaaminen vähenisi huomattavasti, kun esimiehet olisi kunnan päälliköitä. Samaten työaikalakia ym noudatettaisiin. Silti voitaisiin nimetä vakituiset nimikkoavustajat, jotka tuntisivat hyvin ne omat asiakkaansa.
Olen ollut useilla ihmisillä avustajana kesätöissä ja opintojen ohessa.
Kaikki miehet ovat olleet kauheita: puheet ovat olleet seksuaalissävytteisiä, jo ensimmäisenä päivänä on puhuttu runkkujuttuja jne. Minähän en sellaista siedä, vaan nostan heti kytkintä.
Naisavustettavien kanssa olen tullut hyvin toimeen, (olisin toki miestenkin kanssa mutta itsepähän aiheuttivat omalla käyttäytymisellään ongelmia), ja vaikka välillä on hankalia päiviä, pysyn aina tyynenä ja ennen kaikkea ASIALLISENA. Asiallisuus on ainoa asia, mitä avustettavalta odotan, ja jos ei pysty minua (avustajaa) kohtaan olemaan asiallinen, niin olkoot sitten ilman minun työpanostani.
Miksi tästä ketjusta hiljeni kaikki avustettavat juuri nyt kun tänne alkoi ilmestyä viestejä työaikalaista ja työturvallisuuslaista ym työnantajan velvollisuuksista????
Vierailija kirjoitti:
Miksi on luotu tällainen systeemi, jossa se vammainen on itse se työnantaja? Mikä logiikka siinä on? Miksi avustajapalvelu ei tule esim. kunnan kautta kuten vaikka kotihoito ja kotisairaanhoito? Sillä ratkaistaisiin oikeastaan kaikki nykyiset ongelmat. Työvuoroja voitaisiin taata riittävästi, koska työntekijäpooli palvelisi isoa joukkoa avustajia, ja esimies jakaisi työt ja avustettavat viisaalla tavalla ilman tyhjäkäyntiä. Sijaisia saisi helposti, koska olisi iso joukko työntekijöitä, joista irroittaa joku tarvittaessa sijaistamaan. Työpaikkakiusaaminen vähenisi huomattavasti, kun esimiehet olisi kunnan päälliköitä. Samaten työaikalakia ym noudatettaisiin. Silti voitaisiin nimetä vakituiset nimikkoavustajat, jotka tuntisivat hyvin ne omat asiakkaansa.
Kunta voi jo nyt järjestää henkilökohtaisen avun esimerkiksi hankkimalla sen joltain yritykseltä tai järjestämällä palvelun itse tai sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa.
Jotkut kunnat eivät tarjoa muuta järjestämistapaa kuin työnantajamallin, koska se on kunnalle halvin vaihtoehto. Lain mukaan työnantajamallia saisi kuitenkin käyttää vain silloin, jos vammaisella on sekä kykyä että halua toimia työnantajana. Kaikki vammaiset eivät todellakaan halua työnantajavelvoitteita niskoilleen.
Varmaan sen takia, että jos sun pomo tulisi kännissä töihin niin olisiko ok? (siis jos kuvitellaan, että kävisit töissä)