Varoitus, älkää ikinä ryhtykö henkilökohtaisen avustajan työhön
Siinä työssä saa todella olla sylkykuppina ja kaikkien haukuttavana. Kun avustettavalla menee elämä vituilleen, sinä olet siinä hyvin hollilla ja sinua voi syyttää kaikesta. Kiitosta on turha odottaa mistään.
Kommentit (690)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riipuu varmaan avustettavasta sekä avustajasta. Isälläni oli henkilökohtainen avustaja lähes seitsemän vuoden ajan ja hän tuli kyllä hyvin juttuun kaikkien avustajiensa kanssa. Viimeisin tuli jopa hautajaisiin, koska oli ollut isän kanssa niin hyvää pataa.
Just noilla hyvillä tyypeillä ei avustaja juuri ikinä vaihdukaan.
Jep. Vain mielisairaiden vammaisten avustajat valmistuvat opinnoistaan ja siirtyvät oman alansa töihin. Vain mielisairaiden vammaisten avustajat hakeutuvat paremmin palkattuun työhön. "Hyvien tyyppien" avustajat tekevät eläkeikäänsä asti hommia kympin tuntipalkalla.
Tottakai kaikilla saattaa vaihtua avustaja joskus. Mutta kyllä se kertoo aika paljon jos joku henkilö vuodesta toiseen hakee vakituista avustajaa mollin sivuilla. Esim mun kotikaupungissa on tällainen nainen. Mun sisko on ollut tällä naisella töissä. Oli noin viikon. Haastattelussa ja ekat pari päivää oli mukava mutta sitten se hulluus alkoi. En nyt voi tässä asioita tunnistettavuuden vuoksi kertoa mutta ihmettelen et oli noinkin kauan. Eihän sisko olisi mullekaan saanut noita asioita kertoa mutta pakotin kun muutaman kerran tuli töistä itkien.
Vierailija kirjoitti:
Ja esim yhdessä hakemuksessa lukee et "avustajan täytyy olla huumorintajuinen jotta ei suutahda pienestä ja ymmärtää kuinka tärkeä on ottaa rakentavaa palautetta vastaan. Vaikka kaupunki maksaa palkkasi niin minä olen työnantajasi." :D
Suomeksi:
Ärsyttävä "rakentavan palautteen" antaja joka tykkää kaiken lisäksi pomottaa koska "minä olen työnantajasi".
Tack men nej tack.
Vaikka saisi sata euroa tunti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avustajien ei pidä suostua mihin tahansa ja heidän täytyy pitää huolta myös omista oikeuksistaan. Avustajan työhön ei kuulu suursiivous eikä juhlakampausten tai meikkien teko, eikä myöskään ompelu tai muu sellainen. Näitä asioita varten on omat ammattilaiset, joista voi asiakas itse valita mieleisensä ja maksaa palvelusta. Avustaja on vain arjen selviytymistä varten.
Kyllä kuuluu. Suursiivoukset, juhlakampaukset ja meikit ja kodin ompelutyöt kuuluvat avustajalle. Ei kukaan palkkaa ammattimeikkaajaa sutimaan aamulla ripsareita ja puuteria, joten ei vammaisenkaan tarvitse. Neula ja lanka eivät ole mitään ammattilaisvälineitä vaan joka kodin tarvikkeita. Ja niitä voi käyttää muukin kuin ammattiompelija. Harva teettää juhlakampauksiakaan ammattilaisella.
Käsityksesi siitä, että henkilökohtainen apu olisi "vain arjen selviytymistä varten", poikkeaa vammaispalvelulaissa ja lain esitöissä määritellystä henkilökohtaisen avun tarkoituksesta. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu normaalisuusperiaate: henkilökohtaisen avun turvin vammainen voi elää samanlaista elämää kuin kuka tahansa vammaton samanikäinen eläisi. Sekä arkea että juhlaa.
Tuossa parissa viimeisessä lauseessa asetetaan nyt kyllä täysin kohtuuton suoritetaakka henkilökohtaisen avustajan harteille. Täysin kohtuuton. Sinun kommenttisi perusteella avustajan varmaan olisi kyettävä tekemään sekä kampaus että räätälöimään tarvittaessa juhlapuku juhlaan..
Tarkoitus on että avustaja auttaa pukeutumisessa ja avustaa juhlapaikalle siirtymisessä ja tämän tyyppisissä asioissa. Nyt on kyllä karannut käsistä tämä avustajan työnkuva jos ihan kaikkea voi häneltä vaatia tuohon lakiin vedoten, koska laki tarjoaa tällaisen houkuttavan porsaanreiän jonka mukaan avustettava määrittelee työnsisällön. Monet vaatii sitten mitä suinkin kehtaavat teettää?
Vierailija kirjoitti:
Mä kävin kattelemassa noita hakemuksia. Siis samassa hakemuksessa saattaa olla vaatimuksena henkilönostimen käyttökokemus, ajokortti ja oma auto, äidinkieli suomi, vähintään vuoden työkokemus ko alalta ja vähintään lähihoitajan kokemus mutta mielellään sairaanhoitajan tai fysioterapeutin, erinomaiset kyvyt valmistaa ruokaa ja leipoa jne jne jne. Sitten työajat on 3-6 tuntia päivässä kolmena päivänä viikossa alkaen 12:30 ja tuntipalkka 10,66.
Kuka koulutettu lähihoitaja edes lähtisi tuollaisella sopimuksella töihin jos omaa vielä kaikki ko hakemuksessa vaaditut taidot.
Ilmeisesti joku kun noita hakemuksia aina on ja kaipa ne jonkun työntekijän saavatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avustajien ei pidä suostua mihin tahansa ja heidän täytyy pitää huolta myös omista oikeuksistaan. Avustajan työhön ei kuulu suursiivous eikä juhlakampausten tai meikkien teko, eikä myöskään ompelu tai muu sellainen. Näitä asioita varten on omat ammattilaiset, joista voi asiakas itse valita mieleisensä ja maksaa palvelusta. Avustaja on vain arjen selviytymistä varten.
Kyllä kuuluu. Suursiivoukset, juhlakampaukset ja meikit ja kodin ompelutyöt kuuluvat avustajalle. Ei kukaan palkkaa ammattimeikkaajaa sutimaan aamulla ripsareita ja puuteria, joten ei vammaisenkaan tarvitse. Neula ja lanka eivät ole mitään ammattilaisvälineitä vaan joka kodin tarvikkeita. Ja niitä voi käyttää muukin kuin ammattiompelija. Harva teettää juhlakampauksiakaan ammattilaisella.
Käsityksesi siitä, että henkilökohtainen apu olisi "vain arjen selviytymistä varten", poikkeaa vammaispalvelulaissa ja lain esitöissä määritellystä henkilökohtaisen avun tarkoituksesta. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu normaalisuusperiaate: henkilökohtaisen avun turvin vammainen voi elää samanlaista elämää kuin kuka tahansa vammaton samanikäinen eläisi. Sekä arkea että juhlaa.
Siis väität ihan tosissaan että avustajan kuuluisi tehdä avustettavalleen vaativatkin juhlakampaukset ja juhlamekko mielen mukaan? Tai ommella vaatteet mieleisiksi?
Miten avustajalta voidaan vaatia asioita, joita ei tavallinen ihminen tee itse kotonaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avustajien ei pidä suostua mihin tahansa ja heidän täytyy pitää huolta myös omista oikeuksistaan. Avustajan työhön ei kuulu suursiivous eikä juhlakampausten tai meikkien teko, eikä myöskään ompelu tai muu sellainen. Näitä asioita varten on omat ammattilaiset, joista voi asiakas itse valita mieleisensä ja maksaa palvelusta. Avustaja on vain arjen selviytymistä varten.
Kyllä kuuluu. Suursiivoukset, juhlakampaukset ja meikit ja kodin ompelutyöt kuuluvat avustajalle. Ei kukaan palkkaa ammattimeikkaajaa sutimaan aamulla ripsareita ja puuteria, joten ei vammaisenkaan tarvitse. Neula ja lanka eivät ole mitään ammattilaisvälineitä vaan joka kodin tarvikkeita. Ja niitä voi käyttää muukin kuin ammattiompelija. Harva teettää juhlakampauksiakaan ammattilaisella.
Käsityksesi siitä, että henkilökohtainen apu olisi "vain arjen selviytymistä varten", poikkeaa vammaispalvelulaissa ja lain esitöissä määritellystä henkilökohtaisen avun tarkoituksesta. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu normaalisuusperiaate: henkilökohtaisen avun turvin vammainen voi elää samanlaista elämää kuin kuka tahansa vammaton samanikäinen eläisi. Sekä arkea että juhlaa.
Eli mielestäsi vammaisen kuuluu saada avustajan hinnalla kampaamon tai parturin, ompelijan ja siivoojan työt?
Hei haloo, on ehkä hieman eri asia pyytää ajamaan parta aamulla kuin käskeä leikkaamaan hiukset ja muotoilemaan ne mielen mukaan. Ja on eri asia surua ripsaria ja puuteria kuin tehdä täysi juhlameikki...
Mutta ilmeisesti avustajan pitää vain suostua ihan kaikkeen koska avustettavalla on oikeus kyykyttää.
Täällä osa kuvittelee että se normaalisuus tarkoittaa sitä, että avustettavalla on oikeus vaatia ihan mitä vain sen perusteella, että hänellä on oikeus samaan kuin muillakin.
Ei se tarkoita sitä, että saa vaatia ompelutaitoja, kokin koulutusta, kampaajan taitoja tai meikkaajan taitoja. Tai saa vaatia mutta ei pidä olettaa että siihen suostutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avustajien ei pidä suostua mihin tahansa ja heidän täytyy pitää huolta myös omista oikeuksistaan. Avustajan työhön ei kuulu suursiivous eikä juhlakampausten tai meikkien teko, eikä myöskään ompelu tai muu sellainen. Näitä asioita varten on omat ammattilaiset, joista voi asiakas itse valita mieleisensä ja maksaa palvelusta. Avustaja on vain arjen selviytymistä varten.
Kyllä kuuluu. Suursiivoukset, juhlakampaukset ja meikit ja kodin ompelutyöt kuuluvat avustajalle. Ei kukaan palkkaa ammattimeikkaajaa sutimaan aamulla ripsareita ja puuteria, joten ei vammaisenkaan tarvitse. Neula ja lanka eivät ole mitään ammattilaisvälineitä vaan joka kodin tarvikkeita. Ja niitä voi käyttää muukin kuin ammattiompelija. Harva teettää juhlakampauksiakaan ammattilaisella.
Käsityksesi siitä, että henkilökohtainen apu olisi "vain arjen selviytymistä varten", poikkeaa vammaispalvelulaissa ja lain esitöissä määritellystä henkilökohtaisen avun tarkoituksesta. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu normaalisuusperiaate: henkilökohtaisen avun turvin vammainen voi elää samanlaista elämää kuin kuka tahansa vammaton samanikäinen eläisi. Sekä arkea että juhlaa.
Siis väität ihan tosissaan että avustajan kuuluisi tehdä avustettavalleen vaativatkin juhlakampaukset ja juhlamekko mielen mukaan? Tai ommella vaatteet mieleisiksi?
Miten avustajalta voidaan vaatia asioita, joita ei tavallinen ihminen tee itse kotonaan?
Sellaiset juhlakampaukset, joita kuka tahansa väsää itse. Ristiäisiin, kaverin tupaantuliaisiin jne. On aivan normaalia, että juhlakampaukset tehdään itse, joten avustaja tekee ne.
Avustajan tehtäviin kuuluu myös sellaiset ompelutyöt, jotka normaalisti tehdään (halutessaan) itse. Esimerkiksi pienen reiän paikkaaminen tai irronneen napin ompelu. Ne opetetaan alakoulussa.
Viimeiseen virkkeeseesi: Niin. Minä väitin, että avustajan tehtäviin kuuluu ne asiat, jotka tavallinen ihminen tekee itse.
Vierailija kirjoitti:
Täällä osa kuvittelee että se normaalisuus tarkoittaa sitä, että avustettavalla on oikeus vaatia ihan mitä vain sen perusteella, että hänellä on oikeus samaan kuin muillakin.
Ei se tarkoita sitä, että saa vaatia ompelutaitoja, kokin koulutusta, kampaajan taitoja tai meikkaajan taitoja. Tai saa vaatia mutta ei pidä olettaa että siihen suostutaan.
Sinä toki saat palkata ompelijan ompelemaan nappisi, kokin lämmittämään mikrossa roiskeläppäsi, kampaajan kampaamaan tukkasi ja meikkaajan puuteroimaan nenäsi.
Mutta vammaiselle nuo asiat tekee avustaja, jos vammainen niin haluaa. Ovat nääs päivittäisiä toimia, joiden eduskunta on ajatellut jokaisen yleensä hoitavan itse. Sinä palkattuine kokkeinesi ja meikkaajinesi olet poikkeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avustajien ei pidä suostua mihin tahansa ja heidän täytyy pitää huolta myös omista oikeuksistaan. Avustajan työhön ei kuulu suursiivous eikä juhlakampausten tai meikkien teko, eikä myöskään ompelu tai muu sellainen. Näitä asioita varten on omat ammattilaiset, joista voi asiakas itse valita mieleisensä ja maksaa palvelusta. Avustaja on vain arjen selviytymistä varten.
Kyllä kuuluu. Suursiivoukset, juhlakampaukset ja meikit ja kodin ompelutyöt kuuluvat avustajalle. Ei kukaan palkkaa ammattimeikkaajaa sutimaan aamulla ripsareita ja puuteria, joten ei vammaisenkaan tarvitse. Neula ja lanka eivät ole mitään ammattilaisvälineitä vaan joka kodin tarvikkeita. Ja niitä voi käyttää muukin kuin ammattiompelija. Harva teettää juhlakampauksiakaan ammattilaisella.
Käsityksesi siitä, että henkilökohtainen apu olisi "vain arjen selviytymistä varten", poikkeaa vammaispalvelulaissa ja lain esitöissä määritellystä henkilökohtaisen avun tarkoituksesta. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu normaalisuusperiaate: henkilökohtaisen avun turvin vammainen voi elää samanlaista elämää kuin kuka tahansa vammaton samanikäinen eläisi. Sekä arkea että juhlaa.
Eli mielestäsi vammaisen kuuluu saada avustajan hinnalla kampaamon tai parturin, ompelijan ja siivoojan työt?
Heh. Avustajan tehtäviin kuuluu päivittäiset toimet. Esimerkiksi tukan kampaaminen, napin ompelu ja kodin siivous. Siivous kokonaisuudessaan, juuri niin laajasti kuin ihmiset yleensä itse vähintään kerran vuodessa siivoavat asuntonsa. Eli kaappeja ja ikkunoita myöten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avustajien ei pidä suostua mihin tahansa ja heidän täytyy pitää huolta myös omista oikeuksistaan. Avustajan työhön ei kuulu suursiivous eikä juhlakampausten tai meikkien teko, eikä myöskään ompelu tai muu sellainen. Näitä asioita varten on omat ammattilaiset, joista voi asiakas itse valita mieleisensä ja maksaa palvelusta. Avustaja on vain arjen selviytymistä varten.
Kyllä kuuluu. Suursiivoukset, juhlakampaukset ja meikit ja kodin ompelutyöt kuuluvat avustajalle. Ei kukaan palkkaa ammattimeikkaajaa sutimaan aamulla ripsareita ja puuteria, joten ei vammaisenkaan tarvitse. Neula ja lanka eivät ole mitään ammattilaisvälineitä vaan joka kodin tarvikkeita. Ja niitä voi käyttää muukin kuin ammattiompelija. Harva teettää juhlakampauksiakaan ammattilaisella.
Käsityksesi siitä, että henkilökohtainen apu olisi "vain arjen selviytymistä varten", poikkeaa vammaispalvelulaissa ja lain esitöissä määritellystä henkilökohtaisen avun tarkoituksesta. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu normaalisuusperiaate: henkilökohtaisen avun turvin vammainen voi elää samanlaista elämää kuin kuka tahansa vammaton samanikäinen eläisi. Sekä arkea että juhlaa.
Siis väität ihan tosissaan että avustajan kuuluisi tehdä avustettavalleen vaativatkin juhlakampaukset ja juhlamekko mielen mukaan? Tai ommella vaatteet mieleisiksi?
Miten avustajalta voidaan vaatia asioita, joita ei tavallinen ihminen tee itse kotonaan?
Sellaiset juhlakampaukset, joita kuka tahansa väsää itse. Ristiäisiin, kaverin tupaantuliaisiin jne. On aivan normaalia, että juhlakampaukset tehdään itse, joten avustaja tekee ne.
Avustajan tehtäviin kuuluu myös sellaiset ompelutyöt, jotka normaalisti tehdään (halutessaan) itse. Esimerkiksi pienen reiän paikkaaminen tai irronneen napin ompelu. Ne opetetaan alakoulussa.
Viimeiseen virkkeeseesi: Niin. Minä väitin, että avustajan tehtäviin kuuluu ne asiat, jotka tavallinen ihminen tekee itse.
Avustajan tehtävä on mahdollistaa sellaisten asioiden tekeminen, joita avustettava TEKISI ITSE, ellei vamma estäisi häntä. Tällä logiikalla siis ei kenenkään tarvitse ommella vaikka verhonkäänteitä, jos avustettava ei ole sitä osannut vaikkapa terveenä ollessaan tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä osa kuvittelee että se normaalisuus tarkoittaa sitä, että avustettavalla on oikeus vaatia ihan mitä vain sen perusteella, että hänellä on oikeus samaan kuin muillakin.
Ei se tarkoita sitä, että saa vaatia ompelutaitoja, kokin koulutusta, kampaajan taitoja tai meikkaajan taitoja. Tai saa vaatia mutta ei pidä olettaa että siihen suostutaan.
Sinä toki saat palkata ompelijan ompelemaan nappisi, kokin lämmittämään mikrossa roiskeläppäsi, kampaajan kampaamaan tukkasi ja meikkaajan puuteroimaan nenäsi.
Mutta vammaiselle nuo asiat tekee avustaja, jos vammainen niin haluaa. Ovat nääs päivittäisiä toimia, joiden eduskunta on ajatellut jokaisen yleensä hoitavan itse. Sinä palkattuine kokkeinesi ja meikkaajinesi olet poikkeus.
On eri asia laittaa arkista perusruokaa, kuin leipoa isoja kakkuja ja paistaa sisäfileepihvejä juuri oikeaan kypsyysasteeseen. Ja on eri asia kieputtaa hiukset nutturalle kuin kihartaa ja muotoilla niitä 3h jonkin googlesta löydetyn kuvan mallin mukaan. Ja on eri asia ommella yksi nappi takaisin neuleeseen, kuin ommella kokonaan uusi vaate.
Toinen puhuu aidasta, toinen aidan seipäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avustajien ei pidä suostua mihin tahansa ja heidän täytyy pitää huolta myös omista oikeuksistaan. Avustajan työhön ei kuulu suursiivous eikä juhlakampausten tai meikkien teko, eikä myöskään ompelu tai muu sellainen. Näitä asioita varten on omat ammattilaiset, joista voi asiakas itse valita mieleisensä ja maksaa palvelusta. Avustaja on vain arjen selviytymistä varten.
Kyllä kuuluu. Suursiivoukset, juhlakampaukset ja meikit ja kodin ompelutyöt kuuluvat avustajalle. Ei kukaan palkkaa ammattimeikkaajaa sutimaan aamulla ripsareita ja puuteria, joten ei vammaisenkaan tarvitse. Neula ja lanka eivät ole mitään ammattilaisvälineitä vaan joka kodin tarvikkeita. Ja niitä voi käyttää muukin kuin ammattiompelija. Harva teettää juhlakampauksiakaan ammattilaisella.
Käsityksesi siitä, että henkilökohtainen apu olisi "vain arjen selviytymistä varten", poikkeaa vammaispalvelulaissa ja lain esitöissä määritellystä henkilökohtaisen avun tarkoituksesta. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu normaalisuusperiaate: henkilökohtaisen avun turvin vammainen voi elää samanlaista elämää kuin kuka tahansa vammaton samanikäinen eläisi. Sekä arkea että juhlaa.
Eli mielestäsi vammaisen kuuluu saada avustajan hinnalla kampaamon tai parturin, ompelijan ja siivoojan työt?
Heh. Avustajan tehtäviin kuuluu päivittäiset toimet. Esimerkiksi tukan kampaaminen, napin ompelu ja kodin siivous. Siivous kokonaisuudessaan, juuri niin laajasti kuin ihmiset yleensä itse vähintään kerran vuodessa siivoavat asuntonsa. Eli kaappeja ja ikkunoita myöten.
Niin. PÄIVITTÄISET toimet. Eli ei mitään kampaamoalan ammattilaisen tekemiä juhlakampauksia, juhlameikkejä tai muuta sellaista.
Täällä joillakin menee tunteisiin se, että avustajalla ei saisikaan teettää ihan mitä vaan.
Että heh vain teillekin. ;D
Avustaja on joillekin ilmainen palvelija.
Minustakin olisi kiva jos joku tekisi minulle ruuat, ompelisi uuden vetoketjun takkiin ja vieläpä kihartaisi hiukset ja meikkaisi minut joka päivä.
Juu, ei enää ikinä, sanon minäkin.
Eräs kesä meni noissa hommissa. Avustin nuorehkoa pyörätuolissa olevaa miestä. Yleensä autoin siivoamisessa, käytin shoppailemassa ja baarissa. Kerran laitoin häntä yöpuulle ja sukkia laittaessa totesin että onpa kylmät jalat. Mies kysyi voisinko hieroa niitä. Verenkiertonsa ongelmat tuntien suostuin. No, ei olis pitäny. Sen jälkeen alkoi tulla tiuhaan Facebookin kautta kuulumisten kyselyä. Ei siinä aluksi mitään, mielelläni vastailin kohteliaasti. Homma yltyi ja pian oli kännykkäkin TÄYNNÄ viestejä; "Moi. Mitä kuuluu?" "Hei. Mitäs sä?" "Hei. Kuinka kulkee?" "Moi. Mitä sinne?" Työkeikkojen lisäksi olisi pitänyt uhrata vapaa-aikakin hänelle!! Lakkasin vastaamasta, niin naurettavaa se oli ja nuori kun olin silloin, en oikein tiennyt miten toimia taikka ottaa asia puheeksi. Sitten yhtenä yönä pienen tauon jälkeen tuli Facebookissa viesti "Moi. Mitä tekisit mun kanssa ellen olis sun pomo?" Päätin esittää tyhmää ja vastasin epämääräsesti tyyliin "Öö, no vaikka kahvitella". No, mies siihen: "Ei.... kun mitä muuta...."
Siihen loppui mun henkilökohtaisen avustajan duunit. Onneksi uusi työ löytyi välittömästi. Ja kyseisellä avustettavalla avustajatytöt vaihtuu kuukauden välein - aina melko sirpsakoita misuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avustajien ei pidä suostua mihin tahansa ja heidän täytyy pitää huolta myös omista oikeuksistaan. Avustajan työhön ei kuulu suursiivous eikä juhlakampausten tai meikkien teko, eikä myöskään ompelu tai muu sellainen. Näitä asioita varten on omat ammattilaiset, joista voi asiakas itse valita mieleisensä ja maksaa palvelusta. Avustaja on vain arjen selviytymistä varten.
Kyllä kuuluu. Suursiivoukset, juhlakampaukset ja meikit ja kodin ompelutyöt kuuluvat avustajalle. Ei kukaan palkkaa ammattimeikkaajaa sutimaan aamulla ripsareita ja puuteria, joten ei vammaisenkaan tarvitse. Neula ja lanka eivät ole mitään ammattilaisvälineitä vaan joka kodin tarvikkeita. Ja niitä voi käyttää muukin kuin ammattiompelija. Harva teettää juhlakampauksiakaan ammattilaisella.
Käsityksesi siitä, että henkilökohtainen apu olisi "vain arjen selviytymistä varten", poikkeaa vammaispalvelulaissa ja lain esitöissä määritellystä henkilökohtaisen avun tarkoituksesta. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu normaalisuusperiaate: henkilökohtaisen avun turvin vammainen voi elää samanlaista elämää kuin kuka tahansa vammaton samanikäinen eläisi. Sekä arkea että juhlaa.
Eli mielestäsi vammaisen kuuluu saada avustajan hinnalla kampaamon tai parturin, ompelijan ja siivoojan työt?
Heh. Avustajan tehtäviin kuuluu päivittäiset toimet. Esimerkiksi tukan kampaaminen, napin ompelu ja kodin siivous. Siivous kokonaisuudessaan, juuri niin laajasti kuin ihmiset yleensä itse vähintään kerran vuodessa siivoavat asuntonsa. Eli kaappeja ja ikkunoita myöten.
Niin. PÄIVITTÄISET toimet. Eli ei mitään kampaamoalan ammattilaisen tekemiä juhlakampauksia, juhlameikkejä tai muuta sellaista.
Niin. Sellaiset toimet, joita tavis tekee esimerkiksi kerran vuodessa. Kuten juhlakampaus kaverin tupareihin tai kummipojan ristiäisiin.
Ilmeisesti jokunen "työnantaja" liittynyt keskusteluun, sen verran. "minulla on oikeus!!!"-puolustelua ilmassa...
Kyllä kuuluu. Suursiivoukset, juhlakampaukset ja meikit ja kodin ompelutyöt kuuluvat avustajalle. Ei kukaan palkkaa ammattimeikkaajaa sutimaan aamulla ripsareita ja puuteria, joten ei vammaisenkaan tarvitse. Neula ja lanka eivät ole mitään ammattilaisvälineitä vaan joka kodin tarvikkeita. Ja niitä voi käyttää muukin kuin ammattiompelija. Harva teettää juhlakampauksiakaan ammattilaisella.
Käsityksesi siitä, että henkilökohtainen apu olisi "vain arjen selviytymistä varten", poikkeaa vammaispalvelulaissa ja lain esitöissä määritellystä henkilökohtaisen avun tarkoituksesta. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu normaalisuusperiaate: henkilökohtaisen avun turvin vammainen voi elää samanlaista elämää kuin kuka tahansa vammaton samanikäinen eläisi. Sekä arkea että juhlaa.