Lue keskustelun säännöt.
"Se on aika pitkä matka ajaa edestakaisin yhden päivän takia"
08.01.2017 |
Sanoi anoppi, kun mies kutsui appivanhemmat lapsen 3-vuotissynttäreille. Etäisyyttä 160 km, appivanhemmat juuri eläköityneitä aktiivisia ihmisiä ilman merkittäviä perussairauksia.
Kumma kyllä, tuon matkan pituus ei ole vaivannut heitä silloin, kun on täysin estoitta kutsuttu meitä päivävisiiteille ja vielä ihmetelty, miksei käydä useammin (nyt nähdään keskimäärin kerran 1-2 kuussa, ja useimmiten niin, että me matkustamme). Väittäisin sitä paitsi, että kaksi aikuista matkustaa aika paljon helpommin kuin nelihenkinen vauvaperhe.
Kommentit (101)
Omista appivanhemmista sen verran, että ylpeys esti heitä myöntämästä että terveys reistaa. Selittivät kaikilla muilla syillä etteivät nyt pääse ajamaan lapsen synttäreille. Myöhemmin kävi ilmi että leikkauksen ja lääkityksen jälkeen anoppi ei pystynyt enää pidättämään kunnolla ja pitkä automatka oli liian riskaabeli. Se oli ennen kuin hän hyväksyi asian ja alkoi käyttä sellaisilla reissulla vaippaa, mutta senkin hän lopulta myönsi kuiskaten.
Samasta syystä ei ollut halunnut jäädä yöksi, kun pelkäsi että kastelee sängyn ja siitä tulee sitten kauhea ruljanssi.
Hän oli kyllä lopulta niin väsynyt etteivät päässeet enää vaan syöpä vei voiton, ei ollut vanhakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huvittaa kyllä tämä keskustelu. Täällä Oulun seudulla ihan yleinen huvi kaikenikäisillä on käydä 130 kilsan päässä Haaparannan Ikealla ihan päiväseltään ympäri vuoden.
Aika kauheaa, jos jo reilu nelikymppisenä päiväreissu alle 200 kilsan päähän on liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Omista appivanhemmista sen verran, että ylpeys esti heitä myöntämästä että terveys reistaa. Selittivät kaikilla muilla syillä etteivät nyt pääse ajamaan lapsen synttäreille. Myöhemmin kävi ilmi että leikkauksen ja lääkityksen jälkeen anoppi ei pystynyt enää pidättämään kunnolla ja pitkä automatka oli liian riskaabeli. Se oli ennen kuin hän hyväksyi asian ja alkoi käyttä sellaisilla reissulla vaippaa, mutta senkin hän lopulta myönsi kuiskaten.
Samasta syystä ei ollut halunnut jäädä yöksi, kun pelkäsi että kastelee sängyn ja siitä tulee sitten kauhea ruljanssi.
Hän oli kyllä lopulta niin väsynyt etteivät päässeet enää vaan syöpä vei voiton, ei ollut vanhakaan.
Tää on näillä ikäluokilla tyypillistä. Meillä häpeää diabetesta ja kahvipöydässä kaikki uppoaa. Asiasta ei saa puhua. Mitä lienee muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noita ap:n appivanhempia vain kiinnosta riittävästi lapsenlapsen juhlat. Tuollainen matka ei ole yhtään mitään, ja vielä kaksi ihmistä, jotka voivat jakaa ajovastuun.
Mikä sinä olet sanomaan toisen puolesta että matka ei ole yhtään mikään? Ja mistä tiedät, että molemmilla on ajokortti?
Koska matka on lyhyt. Millaisella aikuisella ihmisellä ei ole ajokorttia?
Laiskurin tekosyitä.
Voi nuoret. Ei tuo yli 300 km päivässä ole mikää helppo ajomatka vanhemmille ihmisille. Tutuilla teillä kyllä ajellaan mutta liikenne on nykyään niin hektistä että jos pappa tai mummo tuntee että matka on rasittava NIIN ANTAKAA HEIDÄN PYSYÄ KOTIPOLUILLA EIKÄ TULLA VAARANTAMAAN YLEISTÄ LIIKENNETTÄ.
Jessus kun te olette ärhäköitä valittamaan kaikesta. Nuorena jaksaa ihan toisella tapaa. Teille se matka ei varmaan ollut mikään temppu.
Olis edes kesä niin yöt olisi valoisia.
Kai tuon 3-vuotiaan synttäreitä voisi juhlia koska vaan toiste isovanhempien kanssa. Hän ei tiedä koska on oikea päivä. Vaikka väittäisit vastaan niin ei tiedä. Kalenteri on vielä ihan hepreaa....kysy vaikka koska on toinen pääsiäispäivä. Ei tiedä!
=)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noita ap:n appivanhempia vain kiinnosta riittävästi lapsenlapsen juhlat. Tuollainen matka ei ole yhtään mitään, ja vielä kaksi ihmistä, jotka voivat jakaa ajovastuun.
Mikä sinä olet sanomaan toisen puolesta että matka ei ole yhtään mikään? Ja mistä tiedät, että molemmilla on ajokortti?
Koska matka on lyhyt. Millaisella aikuisella ihmisellä ei ole ajokorttia?
Laiskurin tekosyitä.
Esimerkiksi mun äidillä vm 1945. 60 luvulla ei ollut tavallista että naiset menivät autokouluun. JA hyvä ettei mennyt. On meinaan aika herrmoileva tyyppi. Olis ollut aina kolareissa.
Kylläpä täällä nyt kehutaan kuinka paljon ajoi nuorena ja ainakin alle 40 veenä.
Minäkin ajoin kuuhun, kuun ympäri ja takaisin. Nyt 55 vuotiaana en millään viitis päiväseltään käydä Helsingissä yht 300 km. Jään yöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette anna omaa makkaria isovanhemmille ja nuku itse sohva/patja yhdistelmällä?
Miksi antaisivat? Ei meidän aviovuoteessa nuku kukaan muu kuin lapsemme ollessaan kipeitä. Ei mekään nukuta anoppilassa tai vanhemmillani isäntäparin vuoteessa.
No meidän aviovuoteessa kuten hienosti ilmaisit, nukkui viimeksi miehen päälle 90-vuotias mummo joka tuli miehen vanhempien kyydillä meille (vanhemmat vietti viikonlopun laivalla) ja me nukuttiin vierashuoneen vuodesohvalla joka on epämukavampi.
Kyllä se aviovuode senioreille tarvittaessa joutaa 😊
T. Eri
Mä en antaisi minkään puolikuolleen mummon raadon nukkua siinä, ties mitä visvaa erittää patjan läpi yön aikana. T.hei mö oon Eri MYÖS
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette anna omaa makkaria isovanhemmille ja nuku itse sohva/patja yhdistelmällä?
Miksi antaisivat? Ei meidän aviovuoteessa nuku kukaan muu kuin lapsemme ollessaan kipeitä. Ei mekään nukuta anoppilassa tai vanhemmillani isäntäparin vuoteessa.
No meidän aviovuoteessa kuten hienosti ilmaisit, nukkui viimeksi miehen päälle 90-vuotias mummo joka tuli miehen vanhempien kyydillä meille (vanhemmat vietti viikonlopun laivalla) ja me nukuttiin vierashuoneen vuodesohvalla joka on epämukavampi.
Kyllä se aviovuode senioreille tarvittaessa joutaa 😊
T. Eri
Mä en antaisi minkään puolikuolleen mummon raadon nukkua siinä, ties mitä visvaa erittää patjan läpi yön aikana. T.hei mö oon Eri MYÖS
Ja tämän visvaa valuvan mummon ja papan pitäisi sitten ajaa tuulessa ja tuiskussa , pimeässä jotain kiukuttelevaa kakaraa katsomaan kun se räkä roiskuen puhaltaa kolmea kynttilää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aviovuoteessa. Ei hyvää päivää
Mitäs sitten kun se on avioEROvuode hah hahah haah
Vierailija kirjoitti:
Olen yli kuusikymppinen nainen ja tottunut ajaja. Vielä pari vuotta sitten ajoin parin pysähtymisen taktiikalla Pohjois-Suomeen useamman kerran vuoden aikana. Silti ymmärrän niitä, jopa nuorempia, jotka ovat vähänkin epävarmoja ja haluttomia ajaa edes 100 kilometriä yhteen suuntaan huonossa kelissä. Missään nimessä ei kannata vaikeissa oloissa päästää ratiin sitä perheen kehnompaa ajajaa. Lisäksi on todella eri asia ajaa satoja kilometrejä Kuusamon mökille ruuhka-ajan ulkopuolella kuin yrittää hurauttaa kehiltä moottoriteille pk-seudulla, tai selvittää reittinsä jonkin suurehkon kaupungin keskustassa.
Nykyisin suunnistaminen katurvekossa navigaattorin kanssa on suorastaan naurettavan helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon 49-vuotias ja 300 kilometriä autolla ajaessa aljaa tuntumaan rosi kipeäsri mun selässä, lisäksi hämärässä nöen nykyään aika huonosti, eli haluan ajaa valoisaan aikaan. Voin hyvin kuvitella, että erityisesti talviaikaan eläkeikäisille se ajaminen ei todellakaan ole mitenkään helppoa.
Minä olen 24 vuotias eikä 300 kilometriä ole mikään ongelma, edes talvella ja pimeällä. En oikein ymmärrä ihmisiä, joille auton ajaminen on jotenkin rasittavaa tai raskasta? Minusta se on ihan mukavaa. Jos selkä tai jokin muu paikka kipeytyy niin kannattaa tutkia omaa ajoasentoaan ja istuimen säätömahdollisuuksia.
Jotkut esimerkiksi ajaa ns. naama kiinni tuulilasissa ja varmaan jännittää jatkuvasti monia lihaksia, en ihmettele yhtään että paikat kipeytyy.
Niin, muuten vaan työkseen autoa ajavilla ilmenee todella paljon selkävaivoja, eikä niistä valmiiksi kärsivän kannata edes harkita rekkakuskin uraa? Ammattilaiset ei varmaan osaa säätää itselleen oikeaa ajoasentoa, siitähän se johtuu.
Ymmärrän pointin, mutta ei nyt ihan noin mustavalkoisesti mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette anna omaa makkaria isovanhemmille ja nuku itse sohva/patja yhdistelmällä?
Miksi antaisivat? Ei meidän aviovuoteessa nuku kukaan muu kuin lapsemme ollessaan kipeitä. Ei mekään nukuta anoppilassa tai vanhemmillani isäntäparin vuoteessa.
No meidän aviovuoteessa kuten hienosti ilmaisit, nukkui viimeksi miehen päälle 90-vuotias mummo joka tuli miehen vanhempien kyydillä meille (vanhemmat vietti viikonlopun laivalla) ja me nukuttiin vierashuoneen vuodesohvalla joka on epämukavampi.
Kyllä se aviovuode senioreille tarvittaessa joutaa 😊
T. Eri
Mä en antaisi minkään puolikuolleen mummon raadon nukkua siinä, ties mitä visvaa erittää patjan läpi yön aikana. T.hei mö oon Eri MYÖS
Ja tämän visvaa valuvan mummon ja papan pitäisi sitten ajaa tuulessa ja tuiskussa , pimeässä jotain kiukuttelevaa kakaraa katsomaan kun se räkä roiskuen puhaltaa kolmea kynttilää.
Tuskin tuon ikäiset enää ratissa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon 49-vuotias ja 300 kilometriä autolla ajaessa aljaa tuntumaan rosi kipeäsri mun selässä, lisäksi hämärässä nöen nykyään aika huonosti, eli haluan ajaa valoisaan aikaan. Voin hyvin kuvitella, että erityisesti talviaikaan eläkeikäisille se ajaminen ei todellakaan ole mitenkään helppoa.
Minä olen 24 vuotias eikä 300 kilometriä ole mikään ongelma, edes talvella ja pimeällä. En oikein ymmärrä ihmisiä, joille auton ajaminen on jotenkin rasittavaa tai raskasta? Minusta se on ihan mukavaa. Jos selkä tai jokin muu paikka kipeytyy niin kannattaa tutkia omaa ajoasentoaan ja istuimen säätömahdollisuuksia.
Jotkut esimerkiksi ajaa ns. naama kiinni tuulilasissa ja varmaan jännittää jatkuvasti monia lihaksia, en ihmettele yhtään että paikat kipeytyy.
Niin, muuten vaan työkseen autoa ajavilla ilmenee todella paljon selkävaivoja, eikä niistä valmiiksi kärsivän kannata edes harkita rekkakuskin uraa? Ammattilaiset ei varmaan osaa säätää itselleen oikeaa ajoasentoa, siitähän se johtuu.
Ymmärrän pointin, mutta ei nyt ihan noin mustavalkoisesti mene.
Ammattikuljettajien ergonomia ei muuten välttämättä ole todellakaan parhaimmasta päästä. Etenkin sellaisissa tapauksissa missä autot ja kuljettajat vaihtuu koko ajan lennosta, kuten esimerkiksi linja-auto liikenteessä. Samaa bussia voi päivän aikana ajaa monet kuljettajat ja kuljettajaa vaihdetaan nopealla aikataululla ja olisi jo mentävä.
Ei siinä välttämättä ajoasentoa sen erikoisemmin haeskella muutaman tunnin vuoroa varten, sen verran että jalat yltää polkimille ja saa auton liikkeelle, sitten mennään ja muutaman tunnin päästä taas vaihdetaan autoa jne. Eikä ne autot ja kuljettajien istuimetkaan välttämättä kovin kummoisessa kunnossa ole.
Omassa henkilöautossaan (tai jos ammattikuljettajalla on ns. nimikkoauto, jota pääsääntöisesti vain hän ajaa) voi ajan kanssa rauhassa säädellä parhaimman mahdollisen asennon. Esim. selkä ei tule heti kipeäksi vaan se alkaa tuntumaan vasta ajan kuluessa, ei sellaisiin asioihin kiinnitä välttämättä huomiota jos ajaa viittä eri autoa joka päivä.
Kyllä huomaa että naiset on palstalla :D Nelikymppisenä ollaan jo niin vanhoja että autolla ajaminenkin alkaa muuttua haastavaksi, näkö on liian huono, selkä ei kestä ja väsyttää. Monellako tuon ikäisellä miehellä on vastaavia ongelmia?
Nainen on ilmeisesti parhaimmassa iässä noin 20-29 vuotiaana, silloin jaksaa ja pystyy vaikka mitä, 30-35 vuotiaana alkaa jo pikku hiljaa ikää tulla mutta vielä jaksaa, 35-40 vuotiaana alkaa jo ikä painaa. 40-49 vuotiaan elämä alkaa rajoittua ikääntymisen vuoksi ja tahti vaan kiihtyy viisikymppisenä.
Eläkeiässä ei pysty enää käymään edes sukulaisvierailulla toisessa kaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon 49-vuotias ja 300 kilometriä autolla ajaessa aljaa tuntumaan rosi kipeäsri mun selässä, lisäksi hämärässä nöen nykyään aika huonosti, eli haluan ajaa valoisaan aikaan. Voin hyvin kuvitella, että erityisesti talviaikaan eläkeikäisille se ajaminen ei todellakaan ole mitenkään helppoa.
Alkuperäisessä viestissä ei missään mainittu kyseisen matkan ajamisesta autolla. Emmehän edes tiedä onko isovanhemmilla ajokorttia tai autoa! Sen sijaan kerrottiin, että kyseisen matkan pääsee hyvin julkisilla. Miksi tässä ketjussa koko ajan jankataan autolla ajamisesta? Jos tuon matkan taittaa junalla voi hyvin jalototella kävelemällä ja käymällä vaikka ravintolavaunussa kahvilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon 49-vuotias ja 300 kilometriä autolla ajaessa aljaa tuntumaan rosi kipeäsri mun selässä, lisäksi hämärässä nöen nykyään aika huonosti, eli haluan ajaa valoisaan aikaan. Voin hyvin kuvitella, että erityisesti talviaikaan eläkeikäisille se ajaminen ei todellakaan ole mitenkään helppoa.
Alkuperäisessä viestissä ei missään mainittu kyseisen matkan ajamisesta autolla. Emmehän edes tiedä onko isovanhemmilla ajokorttia tai autoa! Sen sijaan kerrottiin, että kyseisen matkan pääsee hyvin julkisilla. Miksi tässä ketjussa koko ajan jankataan autolla ajamisesta? Jos tuon matkan taittaa junalla voi hyvin jalototella kävelemällä ja käymällä vaikka ravintolavaunussa kahvilla.
Otsikossahan puhutaan nimenomaan matkan ajamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mun kyllä tekis mieli nukkua jonkun avioparin sängyssä ja miettiä, miten ne normaalisti likaa sen saastaiseksi panemalla siinä :D Heille ei likaista, meille muille ajatuskin heidän seksitouhuistaan on ällö :) Tai päästää muita meidän vuoteeseen tällaista miettimään :D
No tottahan sitä laitetaan uudet lakanat ja meillä on erikseen myös vierastyynyjä ja peitto, mutta patja on kyllä sama. Minä en usko, että kukaan miettii tuollaisia, esim. kuten joku tos kirjoittikin niin sama sit koskis hotelleja jne.
Sitä paitti jos on suht monipuolinen seksielämä ni sinä et sitten valitettavasti voisi meillä myöskään istua sohvalla tai kävellä matolla, etkä ainakaan saunoa mein kotona etkä mökkisaunassa, just saying :)
t. se kuka kertoi just majoittaneensa puolison mummin meidän makkariin
Hyi sä olet oksettava. Miksi et varoita tosiaan vieraitasi tuosta, ettei he kuvittele istuvansa teillä vain sohvalla tai kävelevänsä vain matoilla? Yääääk...
Ohis, mutta täytyisikö tuosta tosiaan eriksekseen varoittaa? Siis kun tullaan avioparin kotiin niin tosiaanko joku kuvittelee, että seksiä harrastetaan ainoastaan sängyssä :D
*AVIOVUOTEESSA.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huomaa että naiset on palstalla :D Nelikymppisenä ollaan jo niin vanhoja että autolla ajaminenkin alkaa muuttua haastavaksi, näkö on liian huono, selkä ei kestä ja väsyttää. Monellako tuon ikäisellä miehellä on vastaavia ongelmia?
Nainen on ilmeisesti parhaimmassa iässä noin 20-29 vuotiaana, silloin jaksaa ja pystyy vaikka mitä, 30-35 vuotiaana alkaa jo pikku hiljaa ikää tulla mutta vielä jaksaa, 35-40 vuotiaana alkaa jo ikä painaa. 40-49 vuotiaan elämä alkaa rajoittua ikääntymisen vuoksi ja tahti vaan kiihtyy viisikymppisenä.
Eläkeiässä ei pysty enää käymään edes sukulaisvierailulla toisessa kaupungissa.
Miehen itsetunto ei vaan kestä myöntää ettei nelikymppisenä ole enää vastaavassa terässä kuin parikymppisenä ja ajetaan sitten vaikka väkisin. Nainen ymmärtää tosiasiat ja myöntää tilanteen sekä toimii sen mukaan. Uskon, että jos oikeasti olisi pakko, vaikka elämästä ja kuolemasta kysymys niin tähänkin keskusteluun osallistujat pystyisivät ajamaan vaikka kuinka paljon yhtenä päivänä ja pimeällä ym.
Mutta kun ei ole, niin miksi pitäisi? Voi mennä julkisilla, tai nukkua hotellissa yön ja jatkaa seuraavana päivänä. Paljon mukavampaa ja turvallisempaakin. Onhan tuolla liikenteessä näitä pappoja jotka eivät voi millään luopua ajokortista ja sitten jonain päivänä ajetaan moottoritietä väärään suuntaan tms.
Ikääntyessä voi rauhoittua eikä ole mikään pakko enää jaksaa samalla tavalla.
Pystyisi ton ajamaan valoisassakin päivällä ja eläkeläiset joutaa toipumaan huilaten seuraavat päivät. Ovat laiskoja. Isot ikäluokat on hemmoteltu piloille. Heidän vanhempansa kulki hevosrattailla.