Lue keskustelun säännöt.
Miksei mieheni viitsi kosia minua vaikka tiedämme molemmat, että menemme naimisiin joskus tulevaisuudessa? Olen pettynyt.
07.01.2017 |
Yhdesä reilu 3,5 vuotta ja suhteen alusta asti kummallekin ollut selvää, että menemme joskus naimisiin. Miehen kosintaa olen jo odotellutkin, mutta ei mies vaan halua kosia. Kysyessäni häneltä asiasta hän sanoi kyllä haluavansa vielä kanssani naimisiin ja ehdotti hääpäivääkin. Mutta minä haluan sen kosinnan enkä ole kihloissa ennen kuin mies on kosinut minua. Miksi mieheni tekee minulle näin, onko hän sittenkään kanssani tosissaan yhtä paljon kuin minä hänen?
Kommentit (203)
Vierailija kirjoitti:
Olen itse jättänyt miehen, joka halusi vain elinikäistä seurustelua. Ja en ole katunut. Hänellekin kävi hyvin. Löysi uuden naisen, ketä kosi aika pikaisesti ja menivät naimisiin. Minäkin löysin elämäni rakkauden ja perustimme perheen ja ai niin, mies jopa kosi minua.
Olisimme olleet kumpikin varmaan lopulta onnettomia, jos olisin joustanut ja elänyt miehen mieliksi pitkää seirustelussuhdetta vuosia. Hänkin,löysi naisen, jonka kanssa halusi naimisiin.
Miten tää liittyi asiaan? Ap:n mieshän haluaa naimisiin, ehdotti jo hääpäivääkin, mutta ap ei halua sitä vaan jonkun tietynlaisen kosinnan. Vai oliko tää vinkki ap:n miehelle, että etsisi naisen jota kiinnostaa se itse naimisiinmeno eikä sirkus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää av-mammojen nillitys siitä että kosinta on turha jos avioliitosta ollaan jo puhuttu ja lain määritelmän mukaan ollaan jo kihloissa vaikka ei sormuksia olekaan.
Oletteko kateellisia vai vaan pystyyn kuolleita? Empatiakyky nolla? Ap ei ole kihloissa ennen kosintaa koska näin on itse ajatellut. Siinä ei mammat auta vaikka menisitte halikoiden kanssa rinkiin ap:n ympärille lakikirjat kädessä huutamaan muuta. Ja on ihan kohtuullista odottaa kosintaa mieheltä halutakseen varmistuksen siitä että mies myös haluaa naimisiin. Nämä on jokaisen parisuhteen keskinäisiä asioita. Joku mamma lyö kättä päälle ja toinen vastaa kosintaan myöntävästi.
Olen sitä mieltä että täällä ei käy muiden valinnoista nillittämässä kuin ne jotka ovat kateellisia toiselle ja haluavat viedä onnesta pois.
Eikö siinä ole tarpeeksi varmistusta, kun mies ehdottaa hääpäivää?
Miksei mies voinut sitten kysyä: "Tuletko vaimokseni? Rakastan sinua yli kaiken ja haluan olla kanssasi aina". Ap vastaa myöntävästi, halataan, pussataan, itketään ja sitten mies ehdottaa hääpäivää. Ei tarvii sen enempää että tekee puolison onnelliseksi ja kaikki voittaa. Miksi ei voi joustaa? Varmaan ap:kin joustaa kosinnan krumeluureissa. Mä ymmärrän ap:ta hyvin! Kyllä avioliitossakin on kyse siitä että huomioi toista ja joustaa tarpeen tullen jotta tekee toisen onnelliseksi. On se vaikeeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää av-mammojen nillitys siitä että kosinta on turha jos avioliitosta ollaan jo puhuttu ja lain määritelmän mukaan ollaan jo kihloissa vaikka ei sormuksia olekaan.
Oletteko kateellisia vai vaan pystyyn kuolleita? Empatiakyky nolla? Ap ei ole kihloissa ennen kosintaa koska näin on itse ajatellut. Siinä ei mammat auta vaikka menisitte halikoiden kanssa rinkiin ap:n ympärille lakikirjat kädessä huutamaan muuta. Ja on ihan kohtuullista odottaa kosintaa mieheltä halutakseen varmistuksen siitä että mies myös haluaa naimisiin. Nämä on jokaisen parisuhteen keskinäisiä asioita. Joku mamma lyö kättä päälle ja toinen vastaa kosintaan myöntävästi.
Olen sitä mieltä että täällä ei käy muiden valinnoista nillittämässä kuin ne jotka ovat kateellisia toiselle ja haluavat viedä onnesta pois.
Eikö siinä ole tarpeeksi varmistusta, kun mies ehdottaa hääpäivää?
Miksei mies voinut sitten kysyä: "Tuletko vaimokseni? Rakastan sinua yli kaiken ja haluan olla kanssasi aina". Ap vastaa myöntävästi, halataan, pussataan, itketään ja sitten mies ehdottaa hääpäivää. Ei tarvii sen enempää että tekee puolison onnelliseksi ja kaikki voittaa. Miksi ei voi joustaa? Varmaan ap:kin joustaa kosinnan krumeluureissa. Mä ymmärrän ap:ta hyvin! Kyllä avioliitossakin on kyse siitä että huomioi toista ja joustaa tarpeen tullen jotta tekee toisen onnelliseksi. On se vaikeeta.
AP ei halua miestä vaan nuken joka tekee niin kuin AP haluaa
Onkohan tuon keskustelun aloittaja ap:n mies?
Vierailija kirjoitti:
Vau, tämä ketju on täynnä katkeria naisia, jotka ovat pukeneet itselleen farkut jalkaan, laittaneet kauluspaidan ja kravatin, ja polvistuneet MIEHENSÄ eteen ja kosineet! Olette naurettavia, se on miesten tehtävä!
Ymmärrän AP:ta täysin. Miettikää, miten pieni vaiva se on mieheltä hankkia sormus ja polvistua naisen eteen. Tässä AP:n tapauksessa miehen olisi pitänyt jo tajuta. Kyllä perinteitä pitää arvostaa edes sen verran, että älyää vaatia mieheltä kosintaa ja vähän romantiikan tajua. Elätte varmaan muutenkin kuin siat pellossa?
Eli jos en halunnut että mieheni kosisi minua (sinun mielestäsi) romanttisella tavalla, niin me elämme kuin siat pellossa? Kuulostaa loogiselta.
Minä en vain tajua sitä, että miksi miehen tai yhtään kenenkään pitäisi polvistua, mielestäni kaikkein kauneinta olisi se, että jompikumpi pariskunnan osapuolista vaikka ottaisi kädestä kiinni jossain yhdessä ollessaan ja kysyisi että tuletko kanssani naimisiin tms. Se on minun mielestäni romanttista, ei polvistumiset, ei ruusut, ei mikään sellainen mikä taas sinun mielestäsi on romanttista.
Sanot, että sen verran pitää perinteitä kunnioittaa että älyää vaatia kosintaa, mutta miksi ihmeessä? Minä en sellaista olisi halunnut, eikä mies. Minä en olisi myöskään halunnut sormusta enkä sitä halvatun polvistumista. :D
Ja AP, en usko että miehesi ymmärtää että hänen tekemänsä kosinta ei ollut sinulle riittävä, joten kannattaa joko puhua hänen kanssaan että voisiko hän suorittaa kosintatoiminnan uudelleen sinun tavallasi, tai sitten vain hyväksyt että nyt et saanut sellaista kosintaa mitä halusit, life is life, tärkeintähän on tässä tapauksessa se liiton solmiminen, ei kosinta, vai mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hyvä helvetti nyt sentään. Minä halusin mieheltä perinteistä kosintaa ja halusin naimisiin, miehelleni ei ollut mitään ongelmaa näitä toteuttaa ja mieskin halusi samoja asioita. Jännitti kosintaa, vaikkakin turhaan, koska en toivonut mitään spektaakkelia. Halusin vain kuulla sen kysymyksen, tuletko vaimokseni? Ja ei, emme kumpikaan haikaile 50-luvulle, vaan olemme molemmat omituinen sekoitus sekä maskuliinisuutta, että feminiinisyyttä. Täydennämme toinen toisiamme omien omituisuuksiemme kanssa.
Isäni ei taluttanut minua alttarille, vaan vihkiydyimme maistraatissa. En ole pikkuprinsessa, harrastan mm. voimanostoa, MUTTA olen samalla naisellinen. Käytän sekä korkkareita, että lökäreitä (eri päivinä kuitenkin :D). Meikkaan toisina päivinä itseni näyttävän näköiseksi ja naiselliseksi ja toisina päivinä kävelen reikäisissä vaatteissa tukka pystyssä. Emme ole joko-tai ihmisiä, vaan sekoitus monenlaisia yhdistelmiä. Perinteistä, modernia, rokkia, hoppia, niken lenkkareita ja niitä helvetin korkkareita (paitsi mies ei käytä). Miehessä on omat vastaavat omituisuutensa, on sekä ns. perinteinen mies, että todella feminiininen mm. tunnepuolella. Meillä mies on se joka sisustaa, joka tajuaa värien ja kauneuden päälle.
Mikä piru tässä palstassa on, että kaikki pitää tulkita oikein äärinegatiivisesti ja ääripäihin? On vain musta ja valkoinen? Silläkö tavalla teidän elämä noin niinkuin muuten menee? Jos nainen vaikka imuroi, tekee se nainen jumankeuta kaikki muutkin akkojen työt? Jos mies vaihtaa renkaat, ei naisella ole asiaa remonttihommiin? Näinkö teillä mustavalko-ihmisillä elämä menee? Nähtävästi tästä väännöstä päätellen.
Mitäkö minä teen mieheni eteen? Halaan ja silitän aina kun haluaa ja mies kaipaa hellyyttä todella paljon. Otan suihin, jos en itse pysty yhdyntään. Ostelen kalliita lahjoja, mm. ulkomaanmatkoja ja vaatteita, joita mies tarvitsee. Mies ei osta lahjoja minulle, mutta meillä homma toimii näin. Eli voisi sanoa palstan ulien mukaan, että mies loisii minun lompakollani, koska maksan matkamme, ulkona syömisemme, maksoin suurimman osan häistäkin :D. Meneekö aivot solmuun? Hyvä, on aika herätellä vähän niitä jumittuneita aivosoluja.
En ole dominoiva riivinrauta kotona. Mieheni ystävä sanoi, että kadehtii parisuhdettamme, koska mieheni saa elää kanssani todella vapaasti (kuten minäkin hänen). En kyttää, en kontrolloi, en nalkuta. Mies saa viettää harrastuksissaan ja kavereidensa kanssa niin paljon aikaa mitä huvittaa. Ei ole kotiintuloaikoja eikä muita rajoituksia, kuin että pettää ei saa. Että tällainen alistava akka se täällä...meillä minä tienaan enemmän mitä mies ja teen enemmän töitä, mitä mies. Sekin vielä. Mies ei käy salilla, ei voimaile eikä urheile, minä hoidan nämä hommat.
Jep, uskomatonta. Homma voi toimia ja parisuhde olla onnellinen, ihmiset kaikin puolin kohtuullisia, mukavia ja järkeviä, VAIKKA NAINEN TOIVOISIKIN PERINTEISTÄ KOSINTAA. Pienet toiveet eivät tee kenestäkään vielä riivinrautaa, tai ääri-mitään. Ihmiset voivat olla sekoituksia monenlaisista asioista. Hassuistakin. Uskomatonta, mutta totta. Käykää toki kurkkaamassa sieltä joko-tai maailmasta tähän meidän maailmaan, täältä löytyy paljon piristäviä poikkeuksia. Elämä on ainakin pirun mielenkiintoista ja vaihtelevaa :).
Näin. Kivittäkää, ihmetelkää, kauhistelkaa, alapeukuttakaa. Kunhan siellä aivoissa olisi värähtänyt edes jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sööttiä miten kosintavastainen palsta tämä on. Varmaan mammat kateellisina alapeukuttaa ja sanoo haluavansa yhteisen sopimuksen kosinnan sijaan. Leimaavat sitten kaikki kosinnat polvistumisesta pelkkään kysymykseen prinsessameiningiksi ja jenkkiteatteriksi nostaakseen itseään jalustalle fiksuina aikuisina kun ovat sopineet ja keskustelleet.
Kaikki parisuhteessa olevat haluaa tuntea olevansa haluttuja ja ainutlaatuisia. Ihan kaikki. Varmaan se mies ei kosinut sinua, mamma, koska sinäkään et ole saanut häntä tuntemaan itseään maailman tärkeimmäksi. No, onnea kaikkien järkiavioliitoille!
On ihanaa olla haluttu, rakastettu ja niin toisen maailman napa että meni kosimaan koska halusi minut vaimokseen. Minä suostuin ja itkin onnesta, ja miehelle tuli myös haluttu ja maailman tärkein olo. Meillä nyt on muutenkin paljon liitossamme rakkautta ja pientä romantiikkaa. Edes vauva-arki ei ole sitä arjen romantiikkaa verottanut.
Näin siis meillä, kosinnan jatkumona. Teemme kyllä myös paljon töitä liittomme eteen, puhumme paljon emmekä oleta että toinen osaa lukea ajatuksia. En myös tee palstalle aloituksia missä solvaan miestäni.
Jees. Onnea teille!
Vierailija kirjoitti:
Vau, tämä ketju on täynnä katkeria naisia, jotka ovat pukeneet itselleen farkut jalkaan, laittaneet kauluspaidan ja kravatin, ja polvistuneet MIEHENSÄ eteen ja kosineet! Olette naurettavia, se on miesten tehtävä!
Vau, tämä ketju on täynnä feminisiiviä miehiä, jotka ovat pukeneet essun, tiskihanskat ja pälyhuiskuin ja imuroivat vieläkin hellantakusia! Olet naurettava, se on naisten tehtävä!
No nyt, ymmärrätkö kuinka idiootilta sait itsesi juuri kuulostamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko puhunut lapsista. Pane toimeksi.
Minä varmistin sen ennen ku annoin vastauksen naimisiinmenolke että vauva myös. Vauva tuli n 5 v myöhemmin. Kaikki ei oo omissa käsissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet myös vakuuttavat haluavansa lapsia mutta se on valehtelua jotta nainen pysyisi suhteessa.
Eikös se nimenomaan ole kontrollointia ja päsmäröintiä, jos kaikkien naisten tulee olla sellaisia, että kosiminen on tyhmää, noloa ja vanhanaikaista? Ihan samanlaista yhteen muottiin pakottamista tuo on, mitä 50-luvun naisihanne, menee vaan toiseen ääripäähän, missä kaikki perinteet ja romanttisuus on helvetistä. Mitä se kenenkään pyllyä kutittaa, jos joku nainen vaikka haluaa perinteisen kosinnan? Eläkää omaa elämäänne ja antakaa muiden elää omannäköistä elämää, se ei ole keneltäkään pois, jos joku toimii ja haluaa eri asioita, mitä sinä. Tietysti kumppani kannattaa valita sen mukaan, mitä itse pitää tärkeänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä vika on siinä, että toivoo elämäänsä yhden pienen hetken romantiikkaa kuin sadusta? Siis vaikkapa sitten sellaisen kosinnan, että mies pyytämällä pyytää vaimokseen, polvistuen tai mikä se AP:n toive nyt ikinä onkaan. Mikä ihme siinä on niin pahaa?? Yksi tapahtuma kerran elämässä, jonka haluaa menevän tietyllä tavalla. Tämä on tuomittavaa syystä että..? En ymmärrä, selittäisikö joku?
En jaksa lukea koko ketjua mutta jos mies on jo ehdottanut hääpäivääkin niin mitä se on jos ei kosimista :D
Jos kosiminen on sitä että pitää polvistua ja anella mieheksi tai vaimoksi niin minun mielestäni se ei ole romanttista vaan toisen alistamista. YÖK.
Vierailija kirjoitti:
Jos kosiminen on sitä että pitää polvistua ja anella mieheksi tai vaimoksi niin minun mielestäni se ei ole romanttista vaan toisen alistamista. YÖK.
Jos toinen tekee sen omasta tahdostaan, niin ei se ole alistamista. Mutta jos toinen ei halua sellaista tehdä (edes toisen mieliksi) ja silti vaaditaan tekemään, niin se on alistamista.
Mun mielestä kosiminen on sellainen romanttinen ele jonka toinen, yleensä mies suunnittelee ja tekee. Tuntuu oudolta sellainen että ensin yhdessä sovitaan että joo mennään naimisiin ja sitten pitää saada vielä se kosinta. Kosinta tulee olla yllätys toiselle, on se sitten joku iso spektaakkeli tai vaikka saunasta tullessa tähtitaivaan alla seisoessa esitetty kysymys.
Mutta kun on lapsia ja sitten tulee joku muka romanttinen kosinta niin onko se muka oikeasti yllätys? Lapset nyt sitoo muutenkin parin yhteen enemmän kuin joku sormus. Kuulostaa vain aika naurettavalta mutta mikä siinä jos haluaa näin tehdä. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et kosi itse?
Kositko sinä miestäsi?
Itseasiassa kosin. Menin kuule ihan polvilleni (kumpikin polvi maassa kun oli mekko päällä) ja oli sormuskin mukana.
Mitä ihmeellistä siinä on? Katsos nykyään nainen voi pyyttää treffeille, nainen voi maksaa ekoilla treffeillä ja nainen voi kosia. Emme elä enää 1950 - luvulla.
Toki mitä vaan voi tehdä. Mieskin voi käyttää vaikka mekkoa, mutta haluaako moni sitä silti käyttää? Niimpä.
Täysin eri asia.
Jos sinusta nainen on tasavertainen ja tasa-arvoinen miehen kanssa niin silloin et aseta miehelle vaatimuksia jotka ei koske naistakin.
Ihmisten henkilökohtaiset vaatetukset ja hiusten malli jne, ovat ihan eri asiota kuin se että vaadit miestäsi tekemään sinun puolestasi asioita jota sinä et ole valmis tekemään miehelle. Etkä suostu tekemään vastaavia asioita miehen eteen (josta vastaavasti ei vaadita mieheltä).
Se on kaksinaismoralismia.
Kuka on sanonut etten suostu? Juuri annoin esimerkin auton ostosta, mutta sinusta sekin oli eri asia. Sinusta kosimiseen verrattava asia on paskan syönti ja kengänpohjien nuoleminen. Mielestäni tasa-arvo ei ole sitä, että mies ja nainen tekevät täsmälleen samoja asioita täsmälleen yhtä paljon.
Kosiminen on miestä alentavaa ja nöyryyttävää. Siinä toinen (sinun vaatimuksesta mies) ottaa kaikki riskit ja tekee kaikki työt.
Joten joku auton osto jossa toiselle on ihan sama ei todellakaan ole sama asia.
Tasa-arvo on juuri sitä että kaikilta vaaditaan sama ja kaikkia autetaan yhtä paljon. Itse tehdään yhtä paljon kuin itse vaatii muilta
Niin, onhan se kamalaa että joskus joutuisi jotain tekemään sen eteen että ilahduttaisi puolisoaan, ihan kamalaa. Kaikilta vaaditaan sama? Sinä et siis ikinä halua lapsia, koska tasa-arvo ei tässä toteudu, miehesi ei mitenkään voi niitä synnyttää. Kyllä tasa-arvo on sitä, että kaikki ovat samanarvoisia ja tekevät sen mihin pystyvät / mistä nauttivat. Ottaen huomioon myös muut ihmiset. Se että ihmisillä on mahdollisuus valita.
Toteutuuhan lasten saannissa tasa-arvo. Katsos biologia sen on jo ratkaissut. Kummallakin sukupuolella on oma osansa lapsen teossa.
Tasa-arvo on sitä että toiselle ei laiteta vaatimuksia jotka ei koske itseä kanssa.
Missä kohtaa miehellä on oikeus valita? Jos jo yhdessä oleva pari ja nainen sanoo että hän lähtee jos mies ei kosi? Se on kaksinaismoralismia ja kiristystä.
Et edes näytä tajuavan miten miehiä halventavia noi sinun vaatimuksesi on? Kukaan nainen ei hyväksyisi sitä jos mies vaatisi että naisen pitäisi ruveta käyttämään mekkoa. Vaan kaikki naiset olisi suuna päänä huutamassa että dumppaa se mies ja valittamassa siitä miten kusipää se mies on.
Niin siis mies vaatisi että nainen käyttäisi mekkoa YHTENÄ iltana? Enpä usko että siitä kovin moni nainen kieltäytyisi ja dumppaisi miehen tai kehoittaisi toista naista tuollaisen toiveen takia dumppaamaan. :D
Olen itse jättänyt miehen, joka halusi vain elinikäistä seurustelua. Ja en ole katunut. Hänellekin kävi hyvin. Löysi uuden naisen, ketä kosi aika pikaisesti ja menivät naimisiin. Minäkin löysin elämäni rakkauden ja perustimme perheen ja ai niin, mies jopa kosi minua.
Olisimme olleet kumpikin varmaan lopulta onnettomia, jos olisin joustanut ja elänyt miehen mieliksi pitkää seirustelussuhdetta vuosia. Hänkin,löysi naisen, jonka kanssa halusi naimisiin.