Miksei mieheni viitsi kosia minua vaikka tiedämme molemmat, että menemme naimisiin joskus tulevaisuudessa? Olen pettynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et kosi itse?

Kositko sinä miestäsi?

Itseasiassa kosin. Menin kuule ihan polvilleni (kumpikin polvi maassa kun oli mekko päällä) ja oli sormuskin mukana.

Mitä ihmeellistä siinä on? Katsos nykyään nainen voi pyyttää treffeille, nainen voi maksaa ekoilla treffeillä ja nainen voi kosia. Emme elä enää 1950 - luvulla.

Toki mitä vaan voi tehdä. Mieskin voi käyttää vaikka mekkoa, mutta haluaako moni sitä silti käyttää? Niimpä.

Täysin eri asia.

Jos sinusta nainen on tasavertainen ja tasa-arvoinen miehen kanssa niin silloin et aseta miehelle vaatimuksia jotka ei koske naistakin.

Ihmisten henkilökohtaiset vaatetukset ja hiusten malli jne, ovat ihan eri asiota kuin se että vaadit miestäsi tekemään sinun puolestasi asioita jota sinä et ole valmis tekemään miehelle. Etkä suostu tekemään vastaavia asioita miehen eteen (josta vastaavasti ei vaadita mieheltä).

Se on kaksinaismoralismia.

Kuka on sanonut etten suostu? Juuri annoin esimerkin auton ostosta, mutta sinusta sekin oli eri asia. Sinusta kosimiseen verrattava asia on paskan syönti ja kengänpohjien nuoleminen. Mielestäni tasa-arvo ei ole sitä, että mies ja nainen tekevät täsmälleen samoja asioita täsmälleen yhtä paljon.

Kosiminen on miestä alentavaa ja nöyryyttävää. Siinä toinen (sinun vaatimuksesta mies) ottaa kaikki riskit ja tekee kaikki työt.

Joten joku auton osto jossa toiselle on ihan sama ei todellakaan ole sama asia.

Tasa-arvo on juuri sitä että kaikilta vaaditaan sama ja kaikkia autetaan yhtä paljon.  Itse tehdään yhtä paljon kuin itse vaatii muilta

.. Ja vielä, en olisi miehen kanssa josta kumppanin toiveiden huomioon ottaminen on alentavaa ja nöyryyttävää. En siis vaadi tätä mieheltä, jos hän ei halua sitä tehdä, ei tarvitse, silloin sovin yhteen jonkun sellaisen kanssa joka haluaa.

Käytännössä sanot että olet oppostunisti ja halveksit miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et kosi itse?

Kositko sinä miestäsi?

Itseasiassa kosin. Menin kuule ihan polvilleni (kumpikin polvi maassa kun oli mekko päällä) ja oli sormuskin mukana.

Mitä ihmeellistä siinä on? Katsos nykyään nainen voi pyyttää treffeille, nainen voi maksaa ekoilla treffeillä ja nainen voi kosia. Emme elä enää 1950 - luvulla.

Rauhoitun. Kunhan kysyin. Nykyaikana ymmärretään myös (tai tulis ymmärtää) että jokainen saa elää just niin ku haluaa jos ei muita satuta. Vaikka taantua 50-luvullekin

Jos taantuu sinne 50-luvulle niin sitten pitää loogisesti olla valmis myös itse tekemään asiat niin kuin silloin naiselta vaadittiin. Eikä vaan ottamaan itseä hyödyttävät asiat sieltä 50-luvulta.

Yksi kosimistoive ei vielä sitä tarkoita. Se on pieni huomioimistoive muiden joukossa. Vastaavasti samalla parisuhteessa mies voi sitten toivoa kukkakimppuja naiselta tms. Eikä sekään määrittele koko suhdetta ja sen työnjakoa.

Koskaan en ole kuullut että mies vaatisi naiselta kukkakimppuja. Mutta erittäin moni nainen vaatii mieheltä tuota.

Miksi se on mies jonka tehtävänä on tehdä kaikki huomioimiset? Vielä asioissa jotka maksaa miehelle ja asettaa miehen erittäin huonoon asemaan (pitäisi maksaa ekoilla treffeillä = ei edes tiedä että toisia tulee, pitää kosia =laittaa itsensä nöyryytyksen alaiseksi ja panostaa paljon kosimiseen jne)?

Nainen sitten leipoo joskus pullaa kun se siitä tykkää ja leipoo sitä itsekseenkin. Tosi tasa-arvoista!

Ihmisillä tuntuu olevan ihmeellistä taistelua parisuhteet. Minä en ainakaan tee sitä, kun se alentaa minun sukupuolta ja minä ainakin heitän sinut ulos, jos yrität esittää toiveen ja minun pitäisi toteuttaa se.

Onko olemassa vielä pariskuntia, jotka pystyvät ihan järkevästi keskustelemaan asioista ja kuuntelemaan toisen toiveita. Kilvoittelemaan toisen onnelliseksi tekemisestä. Se on hyvän parisuhteen edellytys. Ei se, että ollaan kantapäät tanassa taistelukuopissa ja hoetaan mantraa, että minä en ainakaan huomioi sinua ja toiveitasi, koska se on minun alistamista.

Toisen toiveiden toteuttaminen hyvässä parisuhteessa ei ole alistamista, vaan rakastamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvii todella suoran "vihjeen". Hän on ehdottanut hääpäivää, jota saattaa itse pitää kosintana. Kerrot hänelle että sinä haluat romanttisen/oikean kosinnan. Joo, syö romantiikkaa, mutta tosielämän miehet on valitettavasti vähän möllejä. :)

Aivan naurettavaa. Miksi pitää kosia? Miksi AP ei kosi miestä?

Koska ap haluaa ja se on hänelle tärkeää. Mikä tässä nyt on vaikea ymmärtää?? Miksi hommata koira, miksei kissaa??

AP haluaa? Maailma ei pyöri AP:n ympärillä. Mitäs jos mies haluaa vastapalvelukseksi että AP syö miehen paskaa? Kun mies haluaa....

Mietipä tilanne, olette ostamassa miehesi kanssa autoa. Miehesi on vannoutunut volvo-mies. Hän toki haluaa sen Volvon. Sinulle on oikeastaan ihan sama, mutta silmääsi hiukan enemmän miellyttää joku muu merkki. Mutta ei asia ole sinulle niinkään tärkeä. Suostutko siihen Volvon ostoon miehesi mieliksi? Miksi. Miksi et?

Täsyin eri asia.

Jos vertausta haluat niin oikeampi on että miehen mielestä naisen kuuluu nuolla miehen kengän pohjat puhtaiksi perheen edessä.

Kai sinä siihen suostut kun mies haluaa?

Se on siis sinusta nöyryyttävää ja terveydelle vaarallisia että kosii rakastamaansa ihmistä, koska hän on tästä haaveillut ja haluaisi näin tapahtuvan? Huhhuh. Oma parisuhteesi ei taida olla kovin onnellinen jos et ole valmis mitään kompromisseja tekemään, tai miellyttämään toista hänelle tärkeässä asiassa.

Se on nöyryyttävää. Se on kaikin tavoin näyryyttävää mutta jos nainen sanookin ei niin siinä tuntee mies itsensä täydeksi luuseriksi. Jos ympärillä on muita ihmisiä niin mies on sen jälkeen kulmakunnan vitsi.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä tuntuu olevan ihmeellistä taistelua parisuhteet. Minä en ainakaan tee sitä, kun se alentaa minun sukupuolta ja minä ainakin heitän sinut ulos, jos yrität esittää toiveen ja minun pitäisi toteuttaa se.

Onko olemassa vielä pariskuntia, jotka pystyvät ihan järkevästi keskustelemaan asioista ja kuuntelemaan toisen toiveita. Kilvoittelemaan toisen onnelliseksi tekemisestä. Se on hyvän parisuhteen edellytys. Ei se, että ollaan kantapäät tanassa taistelukuopissa ja hoetaan mantraa, että minä en ainakaan huomioi sinua ja toiveitasi, koska se on minun alistamista.

Toisen toiveiden toteuttaminen hyvässä parisuhteessa ei ole alistamista, vaan rakastamista.

Kiristämistä tuo on. se että vaadit että toisen pitää tehdä noin tai näin tai jätät hänet on kiristämistä. Se että vaadit toiselta asioita mutta et itse tee mitään korvataksesi sen on toista alentavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellisiä kommentteja. Jos aloittajalle kosinta on tärkeä niin mitä sitten? "naurettavia prinsessaharhoja" hä?? Hän on ehkä haaveillut aina romanttisesta kosinnasta ja häistä, miksei hän voisi niitä saada? Jos mies ei halua / eikä ole valmis toisen mieliksi sitä tekemään niin ehkä he eivät vain sovi toisilleen. Te ehkä haaveilette jostain perseen raapimisen ohessa heitetystä "jaa no kai se on naimisiin mentävä sit.." mutta kaikki eivät!

Ja miksi miehen pitäisi tässä tehdä naisen mukaan? Mitä jos mies on aina haaveillut ja unelmoinut yksinkertaisesta kosinnasta missä sovitaan vaan päivämäärä. Miksei ap:n pitäisi joustaa ja tehdä miehen mieliksi?

Jos mies on näin sanonut, niin sitten pitää tehdä kompromisseja tai erota. Ap ei kuitenkaan sanonut missään kohtaa että mies nimenomaan ei halua kosia, vaan tuntuu ettei vaan pidä sitä kovin tärkeänä eikä täten jaksa vaivautua.

Ja miksi ap siitä mitään edes sanoisi vaikka mies olisi asiasta kertonut? Tietenkään ei sano koska yrittää haalia kaikki omalle puolelleen.

No jos ensimmäinen ajatuksesi jokaisesta aloituksesta on, että kaikki on valetta niin Turhaanpa näihin vastailet. En ymmärrä miksei parisuhteissa voisi tehdä asioita vain toisen mieliksi, jos se nyt ei ole täysin omaa moraalintajua / aatetta vastaan.

En sanonut mitään valeesta vaan siitä että ap ei välttämättä mitään asiasta sanoisi. Ja on eri asia tehdä asioita toisen mieliksi parisuhteen arjessa kun niinkin isossa asiassa kun naimisiin menossa. Itse ymmärrän ap:n miestä.

On se minusta aika pieni asia se kosinta toisen mieliksi. Itse naimisiin meno olisi toki iso uhraus jos ei sitä halua, mutta kosinta.. Varaat ravintolasta pöydän ja ostat ruusuja ja kosit illan päätteeksi. Minä kyllä harkitsin suhdetta mieheeni uudestaan, jos tämä olisi ihan liikaa pyydetty ja mies tietäisi että tämä olisi suuri haaveeni.

Kukaan mies ei häviä yhtään vaikka lähtisitkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että av-mammat ovat romantiikkaa vierastavia ja pystyyn kuivuneita, ei tarkoita että kaikki ovat. Se kosinta ei välttämättä tarkoita helikopteriajelua Pariisiin ruususateessa vaan ihan vaan se ele mieheltä että polvistuu ja kysyy. Vaikka vaan olohuoneessa, kunhan ilmaisee että haluaa Sinut. Ei ole liikaa vaadittu! Ap, ymmärrän sinua. Sano sille miehelle vielä kerran että sinulle on tärkeää että mies kosii, jotta tiedät että hän haluaa naimisiin yhtä paljon kuin sinä. Jos ei halua niin sitten ei kosi, mutta ilman kosinta ei mennä kihloihin tai naimisiin. Painostuksen alla sitä ei kuitenkaan kannata tehdä.

Minun mieheni kosi makuuhuoneessa aamulla yökkäreissä. Polvistui ja kysyi ilman mitään "teatteria" tai "prinsessahömpötyksiä". Elämäni romanttisin hetki! Harmi että joillain teistä menee romantiikka ohi kun ohimennen paskalla käydessä sovitte että "joo, mennään vaan naimisiin ni saa vetää perseet luvan kanssa!"

Nimenomaan se polvistuminen on telkkarista opittua teatteria.

Aika rumasti muuten kuvailet muiden ihmisten avioliitosta sopimista tuossa viimeisessä virkkeessäsi. Etenkin, kun oman elämäsi romanttisin hetki on se, kun miehesi pyllisteli polvillaan makkarin lattialla ja kummallakin oli yöpuku päällä, henki haisi harjaamattomilta hampailta ja aamupissikin ilmoitteli tulostaan. :)

Haha, voi luoja jos polvistuminenkin on jenkkiteatteria! Mitä täällä saa ihminen enää tehdä että mammoille kelpaa? *facepalm* Hienosti muuten korotit itsesi edellisen kommentin yläpuolelle yhtä rumalla kommentillasi, oletpas nokkela ja fiksu! *double facepalm* Harmi että et tiedä rakkaudesta ja romantiikasta mitään. Taidat itse kuitenkin salaa haaveilla jenkkiteatterista suurine hömpötyksineen jos sinulle ei oma miehesi yöpuvussa kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä tuntuu olevan ihmeellistä taistelua parisuhteet. Minä en ainakaan tee sitä, kun se alentaa minun sukupuolta ja minä ainakin heitän sinut ulos, jos yrität esittää toiveen ja minun pitäisi toteuttaa se.

Onko olemassa vielä pariskuntia, jotka pystyvät ihan järkevästi keskustelemaan asioista ja kuuntelemaan toisen toiveita. Kilvoittelemaan toisen onnelliseksi tekemisestä. Se on hyvän parisuhteen edellytys. Ei se, että ollaan kantapäät tanassa taistelukuopissa ja hoetaan mantraa, että minä en ainakaan huomioi sinua ja toiveitasi, koska se on minun alistamista.

Toisen toiveiden toteuttaminen hyvässä parisuhteessa ei ole alistamista, vaan rakastamista.

Kiristämistä tuo on. se että vaadit että toisen pitää tehdä noin tai näin tai jätät hänet on kiristämistä. Se että vaadit toiselta asioita mutta et itse tee mitään korvataksesi sen on toista alentavaa.

Entä jos toinen haluaa lapsia ja toinen ei? Onko se kamalaa kiristämistä jos tämä lapsia haluava sanoo, että valitettavasti tämä on hänelle niin tärkeä asia että hän lähtee etsimään jotakuta joka myös niitä lapsia haluaa? Miksi kummankaan pitäisi taipua, kun selvästi tämä on molemmille iso ja tärkeä asia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellisiä kommentteja. Jos aloittajalle kosinta on tärkeä niin mitä sitten? "naurettavia prinsessaharhoja" hä?? Hän on ehkä haaveillut aina romanttisesta kosinnasta ja häistä, miksei hän voisi niitä saada? Jos mies ei halua / eikä ole valmis toisen mieliksi sitä tekemään niin ehkä he eivät vain sovi toisilleen. Te ehkä haaveilette jostain perseen raapimisen ohessa heitetystä "jaa no kai se on naimisiin mentävä sit.." mutta kaikki eivät!

Ja miksi miehen pitäisi tässä tehdä naisen mukaan? Mitä jos mies on aina haaveillut ja unelmoinut yksinkertaisesta kosinnasta missä sovitaan vaan päivämäärä. Miksei ap:n pitäisi joustaa ja tehdä miehen mieliksi?

Jos mies on näin sanonut, niin sitten pitää tehdä kompromisseja tai erota. Ap ei kuitenkaan sanonut missään kohtaa että mies nimenomaan ei halua kosia, vaan tuntuu ettei vaan pidä sitä kovin tärkeänä eikä täten jaksa vaivautua.

Ja miksi ap siitä mitään edes sanoisi vaikka mies olisi asiasta kertonut? Tietenkään ei sano koska yrittää haalia kaikki omalle puolelleen.

No jos ensimmäinen ajatuksesi jokaisesta aloituksesta on, että kaikki on valetta niin Turhaanpa näihin vastailet. En ymmärrä miksei parisuhteissa voisi tehdä asioita vain toisen mieliksi, jos se nyt ei ole täysin omaa moraalintajua / aatetta vastaan.

En sanonut mitään valeesta vaan siitä että ap ei välttämättä mitään asiasta sanoisi. Ja on eri asia tehdä asioita toisen mieliksi parisuhteen arjessa kun niinkin isossa asiassa kun naimisiin menossa. Itse ymmärrän ap:n miestä.

On se minusta aika pieni asia se kosinta toisen mieliksi. Itse naimisiin meno olisi toki iso uhraus jos ei sitä halua, mutta kosinta.. Varaat ravintolasta pöydän ja ostat ruusuja ja kosit illan päätteeksi. Minä kyllä harkitsin suhdetta mieheeni uudestaan, jos tämä olisi ihan liikaa pyydetty ja mies tietäisi että tämä olisi suuri haaveeni.

Kyllä se minusta on iso asia alkaa turhaa narriksi vaan siksi että nainen haluaa leikkiä prinsessaa. Kertoo jo paljon ihmisestä joka tahtoo laittaa toisen tanssimaan pillinsä mukaan. Yleensä näiden kihlauksien jälkeen sieltä paljastuu bridezilla ja papin aamenen jälkeen kunnon riivinrauta joka tekee miehen elämästä helvetin.

Niinpä. Yleensä juuri noilta naisilta jotka vaativat että miehen ptiää maksaa treffeillä, miehen pitää kosia, tulee noita vaatimuksia loputtomasti. Mies on pelkkä sivustakatsoja ja nainen on se jonka ympärillä kaikki pyörii. Niin häät, koti ja perhekkin.

Joten miehellä ei ole kuin hävittävää tuollaisissa naisissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä tuntuu olevan ihmeellistä taistelua parisuhteet. Minä en ainakaan tee sitä, kun se alentaa minun sukupuolta ja minä ainakin heitän sinut ulos, jos yrität esittää toiveen ja minun pitäisi toteuttaa se.

Onko olemassa vielä pariskuntia, jotka pystyvät ihan järkevästi keskustelemaan asioista ja kuuntelemaan toisen toiveita. Kilvoittelemaan toisen onnelliseksi tekemisestä. Se on hyvän parisuhteen edellytys. Ei se, että ollaan kantapäät tanassa taistelukuopissa ja hoetaan mantraa, että minä en ainakaan huomioi sinua ja toiveitasi, koska se on minun alistamista.

Toisen toiveiden toteuttaminen hyvässä parisuhteessa ei ole alistamista, vaan rakastamista.

Kiristämistä tuo on. se että vaadit että toisen pitää tehdä noin tai näin tai jätät hänet on kiristämistä. Se että vaadit toiselta asioita mutta et itse tee mitään korvataksesi sen on toista alentavaa.

Entä jos toinen haluaa lapsia ja toinen ei? Onko se kamalaa kiristämistä jos tämä lapsia haluava sanoo, että valitettavasti tämä on hänelle niin tärkeä asia että hän lähtee etsimään jotakuta joka myös niitä lapsia haluaa? Miksi kummankaan pitäisi taipua, kun selvästi tämä on molemmille iso ja tärkeä asia?

Ensinnäkin tuollaiset asiat pitäisi ratkaista jo ennen seurustelua saati naimisiin menoa.

Jos sinää rakastat toista niin pistät hänet tärkeämmäksi kuin omat halusi. Koska lapsia ei pidä hankkia kuin silloin kun kummatkin niitä todella haluaa niin sitten lapsia ei hankita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et kosi itse?

Kositko sinä miestäsi?

Itseasiassa kosin. Menin kuule ihan polvilleni (kumpikin polvi maassa kun oli mekko päällä) ja oli sormuskin mukana.

Mitä ihmeellistä siinä on? Katsos nykyään nainen voi pyyttää treffeille, nainen voi maksaa ekoilla treffeillä ja nainen voi kosia. Emme elä enää 1950 - luvulla.

Toki mitä vaan voi tehdä. Mieskin voi käyttää vaikka mekkoa, mutta haluaako moni sitä silti käyttää? Niimpä.

Täysin eri asia.

Jos sinusta nainen on tasavertainen ja tasa-arvoinen miehen kanssa niin silloin et aseta miehelle vaatimuksia jotka ei koske naistakin.

Ihmisten henkilökohtaiset vaatetukset ja hiusten malli jne, ovat ihan eri asiota kuin se että vaadit miestäsi tekemään sinun puolestasi asioita jota sinä et ole valmis tekemään miehelle. Etkä suostu tekemään vastaavia asioita miehen eteen (josta vastaavasti ei vaadita mieheltä).

Se on kaksinaismoralismia.

Kuka on sanonut etten suostu? Juuri annoin esimerkin auton ostosta, mutta sinusta sekin oli eri asia. Sinusta kosimiseen verrattava asia on paskan syönti ja kengänpohjien nuoleminen. Mielestäni tasa-arvo ei ole sitä, että mies ja nainen tekevät täsmälleen samoja asioita täsmälleen yhtä paljon.

Kosiminen on miestä alentavaa ja nöyryyttävää. Siinä toinen (sinun vaatimuksesta mies) ottaa kaikki riskit ja tekee kaikki työt.

Joten joku auton osto jossa toiselle on ihan sama ei todellakaan ole sama asia.

Tasa-arvo on juuri sitä että kaikilta vaaditaan sama ja kaikkia autetaan yhtä paljon.  Itse tehdään yhtä paljon kuin itse vaatii muilta

.. Ja vielä, en olisi miehen kanssa josta kumppanin toiveiden huomioon ottaminen on alentavaa ja nöyryyttävää. En siis vaadi tätä mieheltä, jos hän ei halua sitä tehdä, ei tarvitse, silloin sovin yhteen jonkun sellaisen kanssa joka haluaa.

Käytännössä sanot että olet oppostunisti ja halveksit miehiä.

En siis saa vaatia mieheltä mitään? Tai jos pidän kaljuista miehistä, ja haluan kaljun miehen on minun tasa-arvon nimissä oltava myös itse kalju? Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että av-mammat ovat romantiikkaa vierastavia ja pystyyn kuivuneita, ei tarkoita että kaikki ovat. Se kosinta ei välttämättä tarkoita helikopteriajelua Pariisiin ruususateessa vaan ihan vaan se ele mieheltä että polvistuu ja kysyy. Vaikka vaan olohuoneessa, kunhan ilmaisee että haluaa Sinut. Ei ole liikaa vaadittu! Ap, ymmärrän sinua. Sano sille miehelle vielä kerran että sinulle on tärkeää että mies kosii, jotta tiedät että hän haluaa naimisiin yhtä paljon kuin sinä. Jos ei halua niin sitten ei kosi, mutta ilman kosinta ei mennä kihloihin tai naimisiin. Painostuksen alla sitä ei kuitenkaan kannata tehdä.

Minun mieheni kosi makuuhuoneessa aamulla yökkäreissä. Polvistui ja kysyi ilman mitään "teatteria" tai "prinsessahömpötyksiä". Elämäni romanttisin hetki! Harmi että joillain teistä menee romantiikka ohi kun ohimennen paskalla käydessä sovitte että "joo, mennään vaan naimisiin ni saa vetää perseet luvan kanssa!"

Nimenomaan se polvistuminen on telkkarista opittua teatteria.

Aika rumasti muuten kuvailet muiden ihmisten avioliitosta sopimista tuossa viimeisessä virkkeessäsi. Etenkin, kun oman elämäsi romanttisin hetki on se, kun miehesi pyllisteli polvillaan makkarin lattialla ja kummallakin oli yöpuku päällä, henki haisi harjaamattomilta hampailta ja aamupissikin ilmoitteli tulostaan. :)

Haha, voi luoja jos polvistuminenkin on jenkkiteatteria! Mitä täällä saa ihminen enää tehdä että mammoille kelpaa? *facepalm* Hienosti muuten korotit itsesi edellisen kommentin yläpuolelle yhtä rumalla kommentillasi, oletpas nokkela ja fiksu! *double facepalm* Harmi että et tiedä rakkaudesta ja romantiikasta mitään. Taidat itse kuitenkin salaa haaveilla jenkkiteatterista suurine hömpötyksineen jos sinulle ei oma miehesi yöpuvussa kelpaa.

Kyllä se on jenkkiteatteria. En tunne yhtäkään ihmistä joka olisi kosinut tai jota olisi kosittu niin että mies olisi järjestänyt jonkun tapahtuman ja polvistunut kosien.

Itseasiassa lähes kaikki tuntemani naimisissa olevat on menneet naimisiin keskustelun päätteeksi: ollaan tässä jo oltu aika kauan yhdessä. Mites jatko? Voisihan sitä naimisiinkin mennä jossain vaiheessa....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et kosi itse?

Kositko sinä miestäsi?

Itseasiassa kosin. Menin kuule ihan polvilleni (kumpikin polvi maassa kun oli mekko päällä) ja oli sormuskin mukana.

Mitä ihmeellistä siinä on? Katsos nykyään nainen voi pyyttää treffeille, nainen voi maksaa ekoilla treffeillä ja nainen voi kosia. Emme elä enää 1950 - luvulla.

Toki mitä vaan voi tehdä. Mieskin voi käyttää vaikka mekkoa, mutta haluaako moni sitä silti käyttää? Niimpä.

Täysin eri asia.

Jos sinusta nainen on tasavertainen ja tasa-arvoinen miehen kanssa niin silloin et aseta miehelle vaatimuksia jotka ei koske naistakin.

Ihmisten henkilökohtaiset vaatetukset ja hiusten malli jne, ovat ihan eri asiota kuin se että vaadit miestäsi tekemään sinun puolestasi asioita jota sinä et ole valmis tekemään miehelle. Etkä suostu tekemään vastaavia asioita miehen eteen (josta vastaavasti ei vaadita mieheltä).

Se on kaksinaismoralismia.

Kuka on sanonut etten suostu? Juuri annoin esimerkin auton ostosta, mutta sinusta sekin oli eri asia. Sinusta kosimiseen verrattava asia on paskan syönti ja kengänpohjien nuoleminen. Mielestäni tasa-arvo ei ole sitä, että mies ja nainen tekevät täsmälleen samoja asioita täsmälleen yhtä paljon.

Kosiminen on miestä alentavaa ja nöyryyttävää. Siinä toinen (sinun vaatimuksesta mies) ottaa kaikki riskit ja tekee kaikki työt.

Joten joku auton osto jossa toiselle on ihan sama ei todellakaan ole sama asia.

Tasa-arvo on juuri sitä että kaikilta vaaditaan sama ja kaikkia autetaan yhtä paljon.  Itse tehdään yhtä paljon kuin itse vaatii muilta

.. Ja vielä, en olisi miehen kanssa josta kumppanin toiveiden huomioon ottaminen on alentavaa ja nöyryyttävää. En siis vaadi tätä mieheltä, jos hän ei halua sitä tehdä, ei tarvitse, silloin sovin yhteen jonkun sellaisen kanssa joka haluaa.

Käytännössä sanot että olet oppostunisti ja halveksit miehiä.

En siis saa vaatia mieheltä mitään? Tai jos pidän kaljuista miehistä, ja haluan kaljun miehen on minun tasa-arvon nimissä oltava myös itse kalju? Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Miksi käyttänyt kuin pikkulapsi ja rupeat näsäviisaaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä tuntuu olevan ihmeellistä taistelua parisuhteet. Minä en ainakaan tee sitä, kun se alentaa minun sukupuolta ja minä ainakin heitän sinut ulos, jos yrität esittää toiveen ja minun pitäisi toteuttaa se.

Onko olemassa vielä pariskuntia, jotka pystyvät ihan järkevästi keskustelemaan asioista ja kuuntelemaan toisen toiveita. Kilvoittelemaan toisen onnelliseksi tekemisestä. Se on hyvän parisuhteen edellytys. Ei se, että ollaan kantapäät tanassa taistelukuopissa ja hoetaan mantraa, että minä en ainakaan huomioi sinua ja toiveitasi, koska se on minun alistamista.

Toisen toiveiden toteuttaminen hyvässä parisuhteessa ei ole alistamista, vaan rakastamista.

Kiristämistä tuo on. se että vaadit että toisen pitää tehdä noin tai näin tai jätät hänet on kiristämistä. Se että vaadit toiselta asioita mutta et itse tee mitään korvataksesi sen on toista alentavaa.

Entä jos toinen haluaa lapsia ja toinen ei? Onko se kamalaa kiristämistä jos tämä lapsia haluava sanoo, että valitettavasti tämä on hänelle niin tärkeä asia että hän lähtee etsimään jotakuta joka myös niitä lapsia haluaa? Miksi kummankaan pitäisi taipua, kun selvästi tämä on molemmille iso ja tärkeä asia?

Ensinnäkin tuollaiset asiat pitäisi ratkaista jo ennen seurustelua saati naimisiin menoa.

Jos sinää rakastat toista niin pistät hänet tärkeämmäksi kuin omat halusi. Koska lapsia ei pidä hankkia kuin silloin kun kummatkin niitä todella haluaa niin sitten lapsia ei hankita.

Eli sinulla ei ole mitään vaatimuksia eikä toiveita mitä haluaisit parisuhteesta / perhe elämästä vaan pistät joka asiassa miehesi halut ensimmäiseksi ja näin toimitaan, aina? Ei tämäkään kuulosta kovin tasa-arvoiselta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et kosi itse?

Kositko sinä miestäsi?

Itseasiassa kosin. Menin kuule ihan polvilleni (kumpikin polvi maassa kun oli mekko päällä) ja oli sormuskin mukana.

Mitä ihmeellistä siinä on? Katsos nykyään nainen voi pyyttää treffeille, nainen voi maksaa ekoilla treffeillä ja nainen voi kosia. Emme elä enää 1950 - luvulla.

Toki mitä vaan voi tehdä. Mieskin voi käyttää vaikka mekkoa, mutta haluaako moni sitä silti käyttää? Niimpä.

Täysin eri asia.

Jos sinusta nainen on tasavertainen ja tasa-arvoinen miehen kanssa niin silloin et aseta miehelle vaatimuksia jotka ei koske naistakin.

Ihmisten henkilökohtaiset vaatetukset ja hiusten malli jne, ovat ihan eri asiota kuin se että vaadit miestäsi tekemään sinun puolestasi asioita jota sinä et ole valmis tekemään miehelle. Etkä suostu tekemään vastaavia asioita miehen eteen (josta vastaavasti ei vaadita mieheltä).

Se on kaksinaismoralismia.

Kuka on sanonut etten suostu? Juuri annoin esimerkin auton ostosta, mutta sinusta sekin oli eri asia. Sinusta kosimiseen verrattava asia on paskan syönti ja kengänpohjien nuoleminen. Mielestäni tasa-arvo ei ole sitä, että mies ja nainen tekevät täsmälleen samoja asioita täsmälleen yhtä paljon.

Kosiminen on miestä alentavaa ja nöyryyttävää. Siinä toinen (sinun vaatimuksesta mies) ottaa kaikki riskit ja tekee kaikki työt.

Joten joku auton osto jossa toiselle on ihan sama ei todellakaan ole sama asia.

Tasa-arvo on juuri sitä että kaikilta vaaditaan sama ja kaikkia autetaan yhtä paljon.  Itse tehdään yhtä paljon kuin itse vaatii muilta

.. Ja vielä, en olisi miehen kanssa josta kumppanin toiveiden huomioon ottaminen on alentavaa ja nöyryyttävää. En siis vaadi tätä mieheltä, jos hän ei halua sitä tehdä, ei tarvitse, silloin sovin yhteen jonkun sellaisen kanssa joka haluaa.

Käytännössä sanot että olet oppostunisti ja halveksit miehiä.

En siis saa vaatia mieheltä mitään? Tai jos pidän kaljuista miehistä, ja haluan kaljun miehen on minun tasa-arvon nimissä oltava myös itse kalju? Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Miksi käyttänyt kuin pikkulapsi ja rupeat näsäviisaaksi?

Sanoit että tasa-arvo on sitä että kaikilta vaaditaan sama. En siis saa "vaatia" mieheltä mitään mitä en ole valmis itse toteuttamaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä tuntuu olevan ihmeellistä taistelua parisuhteet. Minä en ainakaan tee sitä, kun se alentaa minun sukupuolta ja minä ainakin heitän sinut ulos, jos yrität esittää toiveen ja minun pitäisi toteuttaa se.

Onko olemassa vielä pariskuntia, jotka pystyvät ihan järkevästi keskustelemaan asioista ja kuuntelemaan toisen toiveita. Kilvoittelemaan toisen onnelliseksi tekemisestä. Se on hyvän parisuhteen edellytys. Ei se, että ollaan kantapäät tanassa taistelukuopissa ja hoetaan mantraa, että minä en ainakaan huomioi sinua ja toiveitasi, koska se on minun alistamista.

Toisen toiveiden toteuttaminen hyvässä parisuhteessa ei ole alistamista, vaan rakastamista.

Kiristämistä tuo on. se että vaadit että toisen pitää tehdä noin tai näin tai jätät hänet on kiristämistä. Se että vaadit toiselta asioita mutta et itse tee mitään korvataksesi sen on toista alentavaa.

Siis sinusta on törkeää kiristämistä se, että ihmiset haluavat elämältä eri asioita ja kun tämä tulee jossain vaiheessa tapailua ilmi, päättävät he erota koska eivät haluja samoja asioita? Toisen pitäisi luopua kaikista haaveista siksi, että tämä toinen ei halua elää niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että av-mammat ovat romantiikkaa vierastavia ja pystyyn kuivuneita, ei tarkoita että kaikki ovat. Se kosinta ei välttämättä tarkoita helikopteriajelua Pariisiin ruususateessa vaan ihan vaan se ele mieheltä että polvistuu ja kysyy. Vaikka vaan olohuoneessa, kunhan ilmaisee että haluaa Sinut. Ei ole liikaa vaadittu! Ap, ymmärrän sinua. Sano sille miehelle vielä kerran että sinulle on tärkeää että mies kosii, jotta tiedät että hän haluaa naimisiin yhtä paljon kuin sinä. Jos ei halua niin sitten ei kosi, mutta ilman kosinta ei mennä kihloihin tai naimisiin. Painostuksen alla sitä ei kuitenkaan kannata tehdä.

Minun mieheni kosi makuuhuoneessa aamulla yökkäreissä. Polvistui ja kysyi ilman mitään "teatteria" tai "prinsessahömpötyksiä". Elämäni romanttisin hetki! Harmi että joillain teistä menee romantiikka ohi kun ohimennen paskalla käydessä sovitte että "joo, mennään vaan naimisiin ni saa vetää perseet luvan kanssa!"

Nimenomaan se polvistuminen on telkkarista opittua teatteria.

Aika rumasti muuten kuvailet muiden ihmisten avioliitosta sopimista tuossa viimeisessä virkkeessäsi. Etenkin, kun oman elämäsi romanttisin hetki on se, kun miehesi pyllisteli polvillaan makkarin lattialla ja kummallakin oli yöpuku päällä, henki haisi harjaamattomilta hampailta ja aamupissikin ilmoitteli tulostaan. :)

Haha, voi luoja jos polvistuminenkin on jenkkiteatteria! Mitä täällä saa ihminen enää tehdä että mammoille kelpaa? *facepalm* Hienosti muuten korotit itsesi edellisen kommentin yläpuolelle yhtä rumalla kommentillasi, oletpas nokkela ja fiksu! *double facepalm* Harmi että et tiedä rakkaudesta ja romantiikasta mitään. Taidat itse kuitenkin salaa haaveilla jenkkiteatterista suurine hömpötyksineen jos sinulle ei oma miehesi yöpuvussa kelpaa.

Kyllä se on jenkkiteatteria. En tunne yhtäkään ihmistä joka olisi kosinut tai jota olisi kosittu niin että mies olisi järjestänyt jonkun tapahtuman ja polvistunut kosien.

Itseasiassa lähes kaikki tuntemani naimisissa olevat on menneet naimisiin keskustelun päätteeksi: ollaan tässä jo oltu aika kauan yhdessä. Mites jatko? Voisihan sitä naimisiinkin mennä jossain vaiheessa....

Superromanttista ja hienoja parisuhteita varmasti. Minä taas en tunne ketään joka olisi mennyt kuivalla sopimuksella naimisiin vaan kaikki on mennyt kosinnan kautta. Ei mitään spektaakkeleita vaan polvistuminen kysymyksellä. Yksi kosinta oli ravintolassa ilman polvistumista. Ei avioeroja. Olemmekin korkeasti koulutettuja ja kosineet miehet ovat hyvin tunneälykkäitä.

Minun ukko kosi vasta kun odotin toista lasta yli puolen välin, selvisi että miehellä on syöpä ja samalla viikkoa heti tuli tieto että leikkaustapa-arvioon pitää mennä ja minä romahdin illalla ja hyperventiloin sohvalla kun menettämisen pelko oli niin kova. Tuli sitten siihen polvilleen ja kosi. Hääpäivä päätettiin siten että kastetaan lapsi samalla, jos hengissä selviää sinne asti. No selvisi se, ja hengissä ollaan koko perhe edelleen. Vaan oltaisiinko vieläkään naimisissa jos ei olisi syöpä tullut, tuskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et kosi itse?

Kositko sinä miestäsi?

Itseasiassa kosin. Menin kuule ihan polvilleni (kumpikin polvi maassa kun oli mekko päällä) ja oli sormuskin mukana.

Mitä ihmeellistä siinä on? Katsos nykyään nainen voi pyyttää treffeille, nainen voi maksaa ekoilla treffeillä ja nainen voi kosia. Emme elä enää 1950 - luvulla.

Toki mitä vaan voi tehdä. Mieskin voi käyttää vaikka mekkoa, mutta haluaako moni sitä silti käyttää? Niimpä.

Täysin eri asia.

Jos sinusta nainen on tasavertainen ja tasa-arvoinen miehen kanssa niin silloin et aseta miehelle vaatimuksia jotka ei koske naistakin.

Ihmisten henkilökohtaiset vaatetukset ja hiusten malli jne, ovat ihan eri asiota kuin se että vaadit miestäsi tekemään sinun puolestasi asioita jota sinä et ole valmis tekemään miehelle. Etkä suostu tekemään vastaavia asioita miehen eteen (josta vastaavasti ei vaadita mieheltä).

Se on kaksinaismoralismia.

Kuka on sanonut etten suostu? Juuri annoin esimerkin auton ostosta, mutta sinusta sekin oli eri asia. Sinusta kosimiseen verrattava asia on paskan syönti ja kengänpohjien nuoleminen. Mielestäni tasa-arvo ei ole sitä, että mies ja nainen tekevät täsmälleen samoja asioita täsmälleen yhtä paljon.

Kosiminen on miestä alentavaa ja nöyryyttävää. Siinä toinen (sinun vaatimuksesta mies) ottaa kaikki riskit ja tekee kaikki työt.

Joten joku auton osto jossa toiselle on ihan sama ei todellakaan ole sama asia.

Tasa-arvo on juuri sitä että kaikilta vaaditaan sama ja kaikkia autetaan yhtä paljon.  Itse tehdään yhtä paljon kuin itse vaatii muilta

Niin, onhan se kamalaa että joskus joutuisi jotain tekemään sen eteen että ilahduttaisi puolisoaan, ihan kamalaa. Kaikilta vaaditaan sama? Sinä et siis ikinä halua lapsia, koska tasa-arvo ei tässä toteudu, miehesi ei mitenkään voi niitä synnyttää. Kyllä tasa-arvo on sitä, että kaikki ovat samanarvoisia ja tekevät sen mihin pystyvät / mistä nauttivat. Ottaen huomioon myös muut ihmiset. Se että ihmisillä on mahdollisuus valita.

Toteutuuhan lasten saannissa tasa-arvo. Katsos biologia sen on jo ratkaissut. Kummallakin sukupuolella on oma osansa lapsen teossa.

Tasa-arvo on sitä että toiselle ei laiteta vaatimuksia jotka ei koske itseä kanssa.

Missä kohtaa miehellä on oikeus valita? Jos jo yhdessä oleva pari ja nainen sanoo että hän lähtee jos mies ei kosi? Se on kaksinaismoralismia ja kiristystä.

Et edes näytä tajuavan miten miehiä halventavia noi sinun vaatimuksesi on? Kukaan nainen ei hyväksyisi sitä jos mies vaatisi että naisen pitäisi ruveta käyttämään mekkoa. Vaan kaikki naiset olisi suuna päänä huutamassa että dumppaa se mies ja valittamassa siitä miten kusipää se mies on.

En tiedä keneksi minua kuvittelet, kun en mitään vaatimuksia ole tietääkseni esittänyt. Mut synnytyksessä pointti oli se, että sinä valitset perinteiset (biologiset) vanhemmuuden roolit kun päätät lisääntyä. Kas kun se on loppupeleissä sun valintaasi joka toteutuu kyllä biologian kautta sen sääntöjen mukaan. Sen esimerkin oli tarkoitus tuoda esiin kuinka naurettava väite on se, että jos haluaa valita jotain perinteistä, niin joutuu elämään täysin sen vuosikymmenen/-sadan/-tuhannen mukaan. Elä sinäkin sitten kuten aikojen alussa jos vanhemmuuden roolit valitset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä tuntuu olevan ihmeellistä taistelua parisuhteet. Minä en ainakaan tee sitä, kun se alentaa minun sukupuolta ja minä ainakin heitän sinut ulos, jos yrität esittää toiveen ja minun pitäisi toteuttaa se.

Onko olemassa vielä pariskuntia, jotka pystyvät ihan järkevästi keskustelemaan asioista ja kuuntelemaan toisen toiveita. Kilvoittelemaan toisen onnelliseksi tekemisestä. Se on hyvän parisuhteen edellytys. Ei se, että ollaan kantapäät tanassa taistelukuopissa ja hoetaan mantraa, että minä en ainakaan huomioi sinua ja toiveitasi, koska se on minun alistamista.

Toisen toiveiden toteuttaminen hyvässä parisuhteessa ei ole alistamista, vaan rakastamista.

Kiristämistä tuo on. se että vaadit että toisen pitää tehdä noin tai näin tai jätät hänet on kiristämistä. Se että vaadit toiselta asioita mutta et itse tee mitään korvataksesi sen on toista alentavaa.

Siis sinusta on törkeää kiristämistä se, että ihmiset haluavat elämältä eri asioita ja kun tämä tulee jossain vaiheessa tapailua ilmi, päättävät he erota koska eivät haluja samoja asioita? Toisen pitäisi luopua kaikista haaveista siksi, että tämä toinen ei halua elää niin?

Suhteen aloittaminen ja esim. lapsen hankkiminen ovat isoja asioita. Tietenkään ei ole kohtuullista roikkua lapsettomassa suhteessa, jos itse vauvakuumeilee. Sen sijaan esimerkiksi avoliitto vs. avioliitto ja Volvo vs. Toyota ovat teknisiä yksityiskohtia, ja niissä kiristäminen suhteen lopettamisella on mautonta. Mitä seuraavaksi? Haluun että mennään katsomaan mun valitsema leffa, ai sun vuoro valita, okei no jos et anna mun päättää niin lopetan suhteen, tik tak :(