Seurustelukumppanin löytäminen yli 30-vuotiaana
Kuinka hyvin onnistuu vielä tässä iässä? Toiveissa olisi siis oma pieni perhe saada (max 2 lasta). Tiedän ettei hedelmällisyyteni kestä ikuisesti. Mutta en todellakaan haluaisi kenen tahansa kanssa alkaa lisääntyä, miehen pitää tuntua oikealle. En ole mikään kaunotar vaan tavallisennäköinen nainen. Tapaan hyvin vähän ikäisiäni sinkkumiehiä oikein mitään kautta, tinder on ollut siis käytössä, toistaiseksi tuloksetta.
Kerro kokemuksesi tähän ketjuun.
N31
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Aloita joku uusi harrastus ja tutustu sitä kautta miehiin. Facetubessa on luultavasti useimmille harrastuksille ryhmiä, joista löytää ihmisiä seuraksi, jos niin haluaa.
Tämänhetkisten harrastusten kautta ei valitettavasti ole seuraa löytynyt. Ja en tiedä mahtuisiko kalenteriini enää enempää, kun nyt menee jo useampi ilta viikossa. Muuten hyvä idea kyllä!
N31
Vierailija kirjoitti:
Mietin kanssa samaa, mutta kun luin tämän ketjun ensimmäiset viestit täynnä naisvihaa sekä katkeruutta, ja aloin muistella omia deittailukokemuksiani katkerista, vihaisista, epätoivoisista ja jopa pelottavista miehistä, niin tulin siihen lopputulokseen, että ei jaksa enää kiinnostaa.
Niinpä. Ahdistavaa miten 2017 naisia vihataan niin paljon.
Kaikkea onnea ja voimia teille, jotka vielä yritätte löytää järjellisen ja normaalin miehen.
Tavallisennäköinen suomalaisnainen on kaunotar pohjoismaiden ulkopuolella. Joten etsi mies ulkomailta. Löydät täyspäisen, fiksun ja komean miehen, kun etsit kauempaa. Suomalaiset 30+ ikisinkut miehet ovat usein aika katkeroituneita. :(
Toinen vaihtoehto on se, että myönnät tosiseikat ja muutat itseäsi hyvännäköiseksi (esim. laihdutat, kuntoilet, muutat tyyliäsi trendikkäämmäksi, opettelet meikkaamaan ja jopa käytät plastiikkakirurgin apua). Suomi on aika raadollinen paikka 30+ naiselle, jos ei satu viihtymään baareissa ja ole erityisen itsevarma supliikkityyppi.
Vierailija kirjoitti:
On hyvinkin mahdollista. Itse tapasin mieheni 31-vuotiaana (kumpikin ensimmäisellä kierroksella) vuonna -13 ja nyt olemme naimisissa ja on yksi lapsi. Netissä tavattiin.
Millä palstalla tapasitte?
N31
Mitähän se tarkoittaa, että pitää tuntua oikealle, oletko miettinyt? Muutama minunki +-30v tuttu tuskailee tuota, että ehdokkaita on mut kukaan ei sit lopulta tunnu oikealta. En ole ammattilainen ja tietty jokaisen tilanne on yksilöllinen, mutta mun ehdotukseni olis tarkistaa ne omat oletukset miltä sen pitäisi tuntua koska faktahan on se, että kaikki eivät elämässä rakastu tulisesti koskaan. Silti suhde ja rakkaus on yhtä totta ja hyvää, jos muuten homma toimii. Eikä uuden tuttavuuden kanssa saa luovuttaa, parisuhde vaatii kompromissejä ja kommunikoinnin harjoittelua kuten mikä tahansa ihmissuhde. Kannattaa myös pohtia onko vika itsessä, iskeekö sitoutumiskammo aina tutustumisen tietyssä vaiheessa?? Jos +30v nainen haaveilee biologisista lapsista ja poikaystävääkään ei ole vielä löytynyt niin kantsii jättää prinsessaunelmat sikseen ja ottaa järki käteen. En usko et suurimman osan kohdalla on kyse mitenkään tarjonnan puutteesta tai omasta ulkonäöstä. Täytyy muistaa että täydellistä ei saa kukaan, eli ihmisissä ei ole koskaan virheitä vaan ominaisuuksia, joita voi halutessaan sietää, muokata, rakastaa, hyödyntää jne. Sekä sinussa ja miehissä :)
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä ketju on heti täynnä jotain laasalaisia? Eniten kiinnostaisi kuulla toisten NAISTEN kokemuksia että miten on onnistunut miehen etsintä vielä tässä iässä.
N31
Eikö noita asioita olisi pitänyt miettiä 10 vuotta sitten eikä tuossa iässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha viitata siihen että olisin ylipainoinen tai että juoksisin jännämiehien perässä.
Ja edelleenkään en ole kaunis vaan tavallisennäköinen. Mutta en minäkään odota että mies olisi mikään malli, vaan tavallisennäköinen kelpaa.N31
Ehkä se sun tavallisen näköinen ei oikeasti olekkaan tavallinen? En nyt halua laasastella tai haastaa riitaa, mutta kyllähän kolmikymppinen normaalipainoinen lapseton nainen kelpaa niille tavismiehille ja hyvin kelpaakin. Just sinunlaisiahan naisia me kolmikymppiset eronneet tai ikisinkut tavismiehet just etsitään.
No kyllä minä helposti parissa päivässä kerään 100 matchia tinderissä ja ihan realistisilla kuvilla. En ole onneksi ihan suohirviökään sentään, ihan kaikella kunnioituksella siis suohirviöitä kohtaan. Mutta ongelma todellakin on etten kohtaa tällä hetkellä oikein mitään kautta ikäisiäni sinkkumiehiä jos tinderinkin poistan. Ja tinderissä on paljon lukutaidottomia miehiä.
N31
No et poista sitä tinderiä vaan alat vähän valikoivammaksi. Ja lisäksi teet sen suoli24 profiilin.
Ja pointti on sitten se, että alat ite valkkaamaan sieltä niitä miehiä jotka sua kiinnostaa. Jos sulle ihan oikeasti kelpaa se tavallisen näköinen kolmikymppinen mies, niin se on todella mielissään jos joku nainen ottaa yhteyttä. Ota ne langat omiin käsiisi!
No sillä periaatteella niitä sydämiä olen antanut että kuka on kiinnostava tai potentiaalisesti kiinnostava. Olen myös keskusteluita aloittanut. Toistaiseksi ei vaan ole vielä mitään tulosta. Liikaa tyhjänpäiväisiä treffejä. Ja olen liian introvertti että jaksaisin koko ajan sata lasissa ravata treffeillä.
Ehkä pitää harkita tuota suoli24:ää myös.
N31
Mulla on ollut pari vuotta profiili Suomi24 treffipalvelussa. Olen 36v mies jolla on amis koulutus ja olen töissä eikä elämässäni ole mitään erityisesti mainittavaa. Ei lapsia enkä ole eronnut tai leskikään. Naisia tuolla sivustolla on kai viisi kertaa enemmän kuin miehiä.
Silti koko aikana voin laskea yhden käden sormilla ne naiset jotka ovat vierailleet profiilissani ilman että olen käynyt katsomassa tuon naisen profiilia. Mulla ei ole edes kuvaa profiilissa joten ulkonäkökään ei voi olla karkottava tekijä.
Voin väittää että tavallisen miehen markkina arvo on nolla seuraa etsivien naisten keskuudessa. Jos naisilla olisi mitään kiinnostusta niin kyllä profiiliani edes käytäisiin katsomassa. Samanlaisen havainnon ovat kertoneet tehneensä lukuisat muutkin miehet keskustelupalstoilla. Joten ap älä viitsi valehdella täällä että löydä kyllin hyvää kun sinulle ei kelpaa kukaan ns. normaali mies vaan etsit sitä unelmien prinssiä joita on 1% kaikista sinkku miehistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyvinkin mahdollista. Itse tapasin mieheni 31-vuotiaana (kumpikin ensimmäisellä kierroksella) vuonna -13 ja nyt olemme naimisissa ja on yksi lapsi. Netissä tavattiin.
Millä palstalla tapasitte?
N31
Tavattiin Kotisataman deitissä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka hyvin onnistuu vielä tässä iässä? Toiveissa olisi siis oma pieni perhe saada (max 2 lasta). Tiedän ettei hedelmällisyyteni kestä ikuisesti. Mutta en todellakaan haluaisi kenen tahansa kanssa alkaa lisääntyä, miehen pitää tuntua oikealle. En ole mikään kaunotar vaan tavallisennäköinen nainen. Tapaan hyvin vähän ikäisiäni sinkkumiehiä oikein mitään kautta, tinder on ollut siis käytössä, toistaiseksi tuloksetta.
Kerro kokemuksesi tähän ketjuun.
N31
On tainnut se juna mennä jo.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut pari vuotta profiili Suomi24 treffipalvelussa. Olen 36v mies jolla on amis koulutus ja olen töissä eikä elämässäni ole mitään erityisesti mainittavaa. Ei lapsia enkä ole eronnut tai leskikään. Naisia tuolla sivustolla on kai viisi kertaa enemmän kuin miehiä.
Silti koko aikana voin laskea yhden käden sormilla ne naiset jotka ovat vierailleet profiilissani ilman että olen käynyt katsomassa tuon naisen profiilia. Mulla ei ole edes kuvaa profiilissa joten ulkonäkökään ei voi olla karkottava tekijä.
Voin väittää että tavallisen miehen markkina arvo on nolla seuraa etsivien naisten keskuudessa. Jos naisilla olisi mitään kiinnostusta niin kyllä profiiliani edes käytäisiin katsomassa. Samanlaisen havainnon ovat kertoneet tehneensä lukuisat muutkin miehet keskustelupalstoilla. Joten ap älä viitsi valehdella täällä että löydä kyllin hyvää kun sinulle ei kelpaa kukaan ns. normaali mies vaan etsit sitä unelmien prinssiä joita on 1% kaikista sinkku miehistä.
Mies ei ole parinkaan vuoden jälkeen älynnyt laittaa kuvaansa profiiliin ja itkee nettideittailun vaikeutta. Ei saatana.
Vihje: se kuva voisi nostaa kiinnostusta profiiliasi kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen jo pitkälti yli 40. Ykdi samanikäinen ystäväni tapasi kumppanin Suomi24:ssä, nyt ovat naimisissa. Ovat ihan tuikitavallisen näköisiä molemmat. Itse tapasin edellisen kumppanin yhteisten tuttujen kautta, eli oli kaverin kaveri, ja nykyisen kumppanin eräässä harrastuspiirissä.
Minulla myös edelliset kumppanit löytyneet ihan vain tuttujen tai opiskelujen kautta. Olen aikuisiällä kuitenkin vaihtanut asuinkaupunkia ja ehkä siksi on pienemmät piirit ja vaikempi löytää ketään. Rohkaisevaa kuulla lisää näistä pariskunnista jotka ovat tavanneet netissä!
N31
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut pari vuotta profiili Suomi24 treffipalvelussa. Olen 36v mies jolla on amis koulutus ja olen töissä eikä elämässäni ole mitään erityisesti mainittavaa. Ei lapsia enkä ole eronnut tai leskikään. Naisia tuolla sivustolla on kai viisi kertaa enemmän kuin miehiä.
Silti koko aikana voin laskea yhden käden sormilla ne naiset jotka ovat vierailleet profiilissani ilman että olen käynyt katsomassa tuon naisen profiilia. Mulla ei ole edes kuvaa profiilissa joten ulkonäkökään ei voi olla karkottava tekijä.
Voin väittää että tavallisen miehen markkina arvo on nolla seuraa etsivien naisten keskuudessa. Jos naisilla olisi mitään kiinnostusta niin kyllä profiiliani edes käytäisiin katsomassa. Samanlaisen havainnon ovat kertoneet tehneensä lukuisat muutkin miehet keskustelupalstoilla. Joten ap älä viitsi valehdella täällä että löydä kyllin hyvää kun sinulle ei kelpaa kukaan ns. normaali mies vaan etsit sitä unelmien prinssiä joita on 1% kaikista sinkku miehistä.
Muuten hyvä ja todenmukainen tarina, mutta miehiä on siellä viisi kertaa enemmän, mitä naisia.
Vierailija kirjoitti:
Tavallisennäköinen suomalaisnainen on kaunotar pohjoismaiden ulkopuolella. Joten etsi mies ulkomailta. Löydät täyspäisen, fiksun ja komean miehen, kun etsit kauempaa. Suomalaiset 30+ ikisinkut miehet ovat usein aika katkeroituneita. :(
Toinen vaihtoehto on se, että myönnät tosiseikat ja muutat itseäsi hyvännäköiseksi (esim. laihdutat, kuntoilet, muutat tyyliäsi trendikkäämmäksi, opettelet meikkaamaan ja jopa käytät plastiikkakirurgin apua). Suomi on aika raadollinen paikka 30+ naiselle, jos ei satu viihtymään baareissa ja ole erityisen itsevarma supliikkityyppi.
No kieltämättä olen saanut samoja asioita huomata. Esimerkiksi ulkomailla olen ihanan vaalea (turkoosin väriset silmät ja tummanvaaleat hiukset), suomessa olen "harmaavarpunen" jos en jatkuvasti värjää hiuksiani ja laita silmämeikkiä joka päivä (ripset aivan vaaleat). En vaan kohtaa ulkomaalaisia miehiä ihan kovinkaan paljoa arjessani. Toki olen tinderissä sydäntä heillekin antanut jos profiili on mielenkiintoinen. Toistaiseksi ei ole mitään kummempaa syntynyt.
Olen kyllä paljon miettinyt miten voisin muuttua paremmannäköiseksi. Osaan meikata ja tiedän miten meikata, mutta karu fakta on ettei minulla yksinkertaisesti ole joka aamu aikaa meikata ja laittautua esimerkiksi tuntia, siksi yleensä laitan vaan hiukset joten yksinkertaisesti ja silmiin ripsiväriä. Paremmalle kyllä näyttäisin jos laittaisin rajaukset, huolellinen pohjustus, poskipunaa, jne. Vartalossani ei ole sen suurempia paranneltavia, no rinnat voisivat olla suuremmat. Harrastan aktiivisesti liikuntaa ja kyllä se kropassani myös näkyy. Toki olen varmasti aivan liian läski jollekin kehonrakentajalle, mutta en ole itsekään kiinnostunut mistään bodareista. Tietyisti kasvojani voisi parannella kirurgilla, mutta siihen liittyy aivan liikaa riskejä. Talvella on myös hankala pukeutua kovinkaan hyvännäköisesti, kauneimmat mekot on vaan pakko jättää kaappiin jos on -15 ja kova tuuli.
Voisin kyllä yrittää olla aktiivisempi yöelämässä. Minulla vaan on sen suhteen vähän asennevamma, että etsiikö kukaan oikeasti tulevaa puolisoaan jostain yökerhosta. Mutta ehkä joku etsii?
N31
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha viitata siihen että olisin ylipainoinen tai että juoksisin jännämiehien perässä.
Ja edelleenkään en ole kaunis vaan tavallisennäköinen. Mutta en minäkään odota että mies olisi mikään malli, vaan tavallisennäköinen kelpaa.N31
Ehkä se sun tavallisen näköinen ei oikeasti olekkaan tavallinen? En nyt halua laasastella tai haastaa riitaa, mutta kyllähän kolmikymppinen normaalipainoinen lapseton nainen kelpaa niille tavismiehille ja hyvin kelpaakin. Just sinunlaisiahan naisia me kolmikymppiset eronneet tai ikisinkut tavismiehet just etsitään.
No kyllä minä helposti parissa päivässä kerään 100 matchia tinderissä ja ihan realistisilla kuvilla. En ole onneksi ihan suohirviökään sentään, ihan kaikella kunnioituksella siis suohirviöitä kohtaan. Mutta ongelma todellakin on etten kohtaa tällä hetkellä oikein mitään kautta ikäisiäni sinkkumiehiä jos tinderinkin poistan. Ja tinderissä on paljon lukutaidottomia miehiä.
N31
Ööö, no eihän ongelma sitten ole missään muussa kun omissa valinnoissasi.
39v inssi - Eiku se on liian vanha.
33v raksamies - Eiku pitää olla akateeminen
35v kemisti - Eiku se on liian lyhyt
26v yrittäjä - Kuitenkin vaan pilden perään
Tule hymyilemään minulle salilla. Siitä se lähtee.
M36
Vierailija kirjoitti:
Mitähän se tarkoittaa, että pitää tuntua oikealle, oletko miettinyt? Muutama minunki +-30v tuttu tuskailee tuota, että ehdokkaita on mut kukaan ei sit lopulta tunnu oikealta. En ole ammattilainen ja tietty jokaisen tilanne on yksilöllinen, mutta mun ehdotukseni olis tarkistaa ne omat oletukset miltä sen pitäisi tuntua koska faktahan on se, että kaikki eivät elämässä rakastu tulisesti koskaan. Silti suhde ja rakkaus on yhtä totta ja hyvää, jos muuten homma toimii. Eikä uuden tuttavuuden kanssa saa luovuttaa, parisuhde vaatii kompromissejä ja kommunikoinnin harjoittelua kuten mikä tahansa ihmissuhde. Kannattaa myös pohtia onko vika itsessä, iskeekö sitoutumiskammo aina tutustumisen tietyssä vaiheessa?? Jos +30v nainen haaveilee biologisista lapsista ja poikaystävääkään ei ole vielä löytynyt niin kantsii jättää prinsessaunelmat sikseen ja ottaa järki käteen. En usko et suurimman osan kohdalla on kyse mitenkään tarjonnan puutteesta tai omasta ulkonäöstä. Täytyy muistaa että täydellistä ei saa kukaan, eli ihmisissä ei ole koskaan virheitä vaan ominaisuuksia, joita voi halutessaan sietää, muokata, rakastaa, hyödyntää jne. Sekä sinussa ja miehissä :)
Kiitos paljon ajatuksista ja tuollaisia asioita olen itsekin päässäni pyöritellyt. Olen tullut siihen tulokseen että kemiaa ja seksuaalista vetovoimaa on pakko aluksi olla. Jos ei ole, niin ei sitä myöhemminkään valitettavasti muodostu, testattu on. Ja vielä ikävämpää sille miehelle joka on ehkä ehtinyt jo rakastua ja sitten nainen vaan toteaa ettei tässä ole tarpeeksi intohimoa. Joten molemminpuoleinen seksuaalisväritteinen kiinnostus pitää syttyä jo heti alusta alkaen. Muiden asioiden suhteen on helpompi tehdä kompromisseja.
Ja en itsekään halua että kukaan ottaa minut vain siksi että olen "ihan kiva". Vaan haluan että kumppanini tuntee vetoa minuun. Minulla on kuitenkin kokemusta pitkästä parisuhteesta ja se todellakin alkoi niin että seksuaalinen kemia oli hyvin voimakas ensimmäiset pari vuotta.
Täydellistä en kaipaa, mutta hyvä pitää olla. Itsekin yritän olla niin hyvä kumppani toiselle kuin ikinä vain osaan, vaikka vikoja on minussakin.
N31
Itse löysin miehen 30-vuotiaana, nyt 33-v ja lapsikin on. Sattui vaan sopiva kohdalle, sitä ennen 7 vuotta intensiivistä treffailua, Eli ei ihan heti tullut vastaan. Tiedän yhden miehen joka kaipaisi naista ja haluaa lapsiakin, ei valitettavasti Ole kovin kiinnostava persoona ja ujokin on. Kuitenkin on työ ja akateeminen koulutuskin, harmi ettette Ole tavanneet. Ainakin yksi mies on siis vielä vapaana. Tsemppiä etsintöihin!
Niin, muuten ei olisi paineita löytää mutta kun haluaisin lapsen/lapsia. Ja olen tosissani sitäkin miettinyt että kumpi on suurempi unelma, mies vai lapsi jos molempia ei voi saada. Entä jos löydänkin todella mukavan miehen mutta hän ei missään nimessä halua lapsia? Tai entä lapsettomuushoidot? Jos hankkisinkin lapsen täysin yksin. Jotenkin minä vaan haluaisin löytää jonkun niin mahtavan tyypin että sen kanssa voisi kasvattaa lasta yhdessä.
N31