Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2017 - muita hakijoita?
04.01.2017 |
En löytänyt mistään netistä keskustelua psykologian tämän kevään hausta...löytyykö täältä hakijoita? Itse haen 1. kertaa Jyväskylään. Tilastotieteen kirjan lukemisen aloitin pari viikkoa sitten ja tavoite on lukea noin 4-5h|pvä ennen kuin artikkelit julkaistaan. Ilmoittauduin myös valmennuskurssille joka alkaa huhtikuussa. Tiukka kevät tulossa, varsinkin kun mulla on kotihoidossa 1,5- vuotias lapsi. Mutta motivaatio on katossa! Minne te olette hakemassa ja olette jo lukemisen aloittaneet?
Kommentit (308)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon väkeä poistui, kun he olivat ns pakkohakijoita eli on haettava, jotta saa tuet. Psykoanalyysista kannattaa näiden hakea, kun ei pelkoa sisäänpääsystä. Juuri tän päivän Hesarissakin juttua aiheesta.
Ei kai sillä ole väliä mihin hakee kun jättää paperin vain tyhjäksi, niin ei pääse sisään.
Kyllä johonkin alaan pääsee suurinpiirtein kaikki hakijat, viimeistään varasijoilta. Ja voivat tarkistaa pistemääriä työkkärin kautta, että onko edes yrittänyt vastata, joten tyhjän paperin jättäminen riski. Siksi moni valitsee just psykan, oikiksen, lääkiksen ym vaikean, minne ei vahingossakaan pääse lukematta sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon väkeä poistui, kun he olivat ns pakkohakijoita eli on haettava, jotta saa tuet. Psykoanalyysista kannattaa näiden hakea, kun ei pelkoa sisäänpääsystä. Juuri tän päivän Hesarissakin juttua aiheesta.
Ei kai sillä ole väliä mihin hakee kun jättää paperin vain tyhjäksi, niin ei pääse sisään.
Kyllä johonkin alaan pääsee suurinpiirtein kaikki hakijat, viimeistään varasijoilta. Ja voivat tarkistaa pistemääriä työkkärin kautta, että onko edes yrittänyt vastata, joten tyhjän paperin jättäminen riski. Siksi moni valitsee just psykan, oikiksen, lääkiksen ym vaikean, minne ei vahingossakaan pääse lukematta sisään.
Työkkäri ei todellakaan saa tietoonsa pääsykokeesi pisteitä ellet niitä itse heille kerro. Toisekseen mitä he tuolla tiedolla tekisivät? Eivät he voi pelkästään pisteiden perusteella tietää yrittikö joku vai ei. Monesti pääsykokeet on laadittu niin, että jämäpisteitä ei juurikaan tule, vaan se on kaikki tai ei mitään per tehtävän osio. Tällä eliminoidaan arvauksella saatuja pisteitä.
Joihinkin koulutuksiin on vain vähän hakijoita, mutta niitä on todella vähän ja niissäkin on jokin minimipistemäärä. Et sinä kouluun joudu jos tarkoituksella käyt tekemässä kokeen huonosti.
En tosin ymmärrä miksi kukaan jäisi mieluummin kotiin lojumaan kuin menisi kouluun ellei sitten ensikertalaisuuttaan varjele. Koulussa saa käydä sen verran kuin haluaa, joten siitä ei tarvitse turhaan stressata. Jos opinnot ei edisty, niin opintotuen maksaminen voi loppua, mutta silloin saat toimeentulotukea. Jos painostavat sinua lopettamaan koulun ja palaamaan työttömäksi, niin voit tehdä sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon väkeä poistui, kun he olivat ns pakkohakijoita eli on haettava, jotta saa tuet. Psykoanalyysista kannattaa näiden hakea, kun ei pelkoa sisäänpääsystä. Juuri tän päivän Hesarissakin juttua aiheesta.
Ei kai sillä ole väliä mihin hakee kun jättää paperin vain tyhjäksi, niin ei pääse sisään.
Kyllä johonkin alaan pääsee suurinpiirtein kaikki hakijat, viimeistään varasijoilta. Ja voivat tarkistaa pistemääriä työkkärin kautta, että onko edes yrittänyt vastata, joten tyhjän paperin jättäminen riski. Siksi moni valitsee just psykan, oikiksen, lääkiksen ym vaikean, minne ei vahingossakaan pääse lukematta sisään.
Työkkäri ei todellakaan saa tietoonsa pääsykokeesi pisteitä ellet niitä itse heille kerro. Toisekseen mitä he tuolla tiedolla tekisivät? Eivät he voi pelkästään pisteiden perusteella tietää yrittikö joku vai ei. Monesti pääsykokeet on laadittu niin, että jämäpisteitä ei juurikaan tule, vaan se on kaikki tai ei mitään per tehtävän osio. Tällä eliminoidaan arvauksella saatuja pisteitä.
Joihinkin koulutuksiin on vain vähän hakijoita, mutta niitä on todella vähän ja niissäkin on jokin minimipistemäärä. Et sinä kouluun joudu jos tarkoituksella käyt tekemässä kokeen huonosti.
En tosin ymmärrä miksi kukaan jäisi mieluummin kotiin lojumaan kuin menisi kouluun ellei sitten ensikertalaisuuttaan varjele. Koulussa saa käydä sen verran kuin haluaa, joten siitä ei tarvitse turhaan stressata. Jos opinnot ei edisty, niin opintotuen maksaminen voi loppua, mutta silloin saat toimeentulotukea. Jos painostavat sinua lopettamaan koulun ja palaamaan työttömäksi, niin voit tehdä sen.
Helsingin Sanomissa oli tänään juttu, että työmarkkinatuen saamiseksi tulee osallistua tiettyyn määrään pääsykokeita ja saada näistä hylätty tulos. Ja jutun mukaan monet vaativat saada nähdä opintolautakunnalta saadun kirjeen, jossa näkyy kokeesta saadut pisteet. Näin voi varmistua siitä, että kyseinen henkilö on edes yrittänyt vastata kokeeseen ja voi saada työmarkkinatukea.
Vierailija kirjoitti:
Huolestuttaa kieltämättä vähän, jos joku AV mamma päätyy opiskelemaan psykologiaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon väkeä poistui, kun he olivat ns pakkohakijoita eli on haettava, jotta saa tuet. Psykoanalyysista kannattaa näiden hakea, kun ei pelkoa sisäänpääsystä. Juuri tän päivän Hesarissakin juttua aiheesta.
Ei kai sillä ole väliä mihin hakee kun jättää paperin vain tyhjäksi, niin ei pääse sisään.
Kyllä johonkin alaan pääsee suurinpiirtein kaikki hakijat, viimeistään varasijoilta. Ja voivat tarkistaa pistemääriä työkkärin kautta, että onko edes yrittänyt vastata, joten tyhjän paperin jättäminen riski. Siksi moni valitsee just psykan, oikiksen, lääkiksen ym vaikean, minne ei vahingossakaan pääse lukematta sisään.
Työkkäri ei todellakaan saa tietoonsa pääsykokeesi pisteitä ellet niitä itse heille kerro. Toisekseen mitä he tuolla tiedolla tekisivät? Eivät he voi pelkästään pisteiden perusteella tietää yrittikö joku vai ei. Monesti pääsykokeet on laadittu niin, että jämäpisteitä ei juurikaan tule, vaan se on kaikki tai ei mitään per tehtävän osio. Tällä eliminoidaan arvauksella saatuja pisteitä.
Joihinkin koulutuksiin on vain vähän hakijoita, mutta niitä on todella vähän ja niissäkin on jokin minimipistemäärä. Et sinä kouluun joudu jos tarkoituksella käyt tekemässä kokeen huonosti.
En tosin ymmärrä miksi kukaan jäisi mieluummin kotiin lojumaan kuin menisi kouluun ellei sitten ensikertalaisuuttaan varjele. Koulussa saa käydä sen verran kuin haluaa, joten siitä ei tarvitse turhaan stressata. Jos opinnot ei edisty, niin opintotuen maksaminen voi loppua, mutta silloin saat toimeentulotukea. Jos painostavat sinua lopettamaan koulun ja palaamaan työttömäksi, niin voit tehdä sen.
Helsingin Sanomissa oli tänään juttu, että työmarkkinatuen saamiseksi tulee osallistua tiettyyn määrään pääsykokeita ja saada näistä hylätty tulos. Ja jutun mukaan monet vaativat saada nähdä opintolautakunnalta saadun kirjeen, jossa näkyy kokeesta saadut pisteet. Näin voi varmistua siitä, että kyseinen henkilö on edes yrittänyt vastata kokeeseen ja voi saada työmarkkinatukea.
Edelleenkään pistemäärästä ei voi päätellä onko joku yrittänyt. Mitä jos joku on yrittänyt ja ollut vain huono ja siten saanut nolla pistettä? Ei ole mikään mahdottomuus saada nollaa, vaikka onkin yrittänyt.
Voihan sitä vaatia näyttämään, mutta ei ole mitään velvollisuutta sitä näyttää. Sen sijaan tulee hakea koulutuksiin.
Psykologia voi muuten olla sen takia suosittu, että se on yhteishaku ja siten saa kolme hakutoivetta käytettyä heti yhdellä kertaa. Tosin en tiedä onko ammattikorkeissa vielä laajempia. Tietojenkäsittelytieteessä ainakin voi käyttää kaikki hakutoiveet ja siten on vain yksi koe. En tosin tiedä hyväksyykö työkkäri tällaisen vaihtoehdon vai pitääkö olla eri pääsykokeita. Sinäänsä aika järjetöntä, okska ei kaikkiin pysty kuitenkaan valmistautumaan ellei ole lukion materiaali erittäin hyvin hallussa, jolloin voi periaatteessa hakea aika moneenkin paikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huolestuttaa kieltämättä vähän, jos joku AV mamma päätyy opiskelemaan psykologiaa...
lol, täällä on jo ainakin yksi, ainakin jos logiikka on AV-mamma=käy vauvafoorumilla ja osallistuu (joskus) keskusteluun :D
Muistakaa kaikki että vaikea koe on suurimmalle osalle vaikea. Myös omana vuonna tuntui että sähläsin koko kokeen läpi, mikään tehtävä ei tuntunut täysin omalta ja suurin osa vaikeilta joissa tuntui että pääsin vain vähän jyvälle, mutta silti sain yllättävän korkeat pisteet ja sisällä ollaan.
Kauhea paikka toi on kyllä, sen tiedän.
Jos on pakkohakija, niin totta kait kannattaa katsoa hakutilastot, mihin on vaikeinta päästä. Hullua lähteä hakemaan jotain alaa, mihin on pienikin riski päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan sairas koe. Siis ei mitään mieltä.
Istuin neljään eikä toivoakaan sisäänpääsystä.
En edes ymmärtänyt mitä osassa tehtäviä olis pitänyt tehdä.
Ja mulla on L paperit lukiosta. ..
mistä aineista? Mikäli pitkä matematiikka, fy, psykologia älliä niin ihmettelen jos sellainen ei pääse
Voisko joku selittää miksi p < 0,001 tarkoittaa, että tulos on tilastollisesti erittäin merkitsevä? Mikä logiikka siinä on, että pienempi luku tarkoittaa isompaa merkitsevyyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseinen p-arvo tarkoittaa sitä, että on 0,1%:n todennäköisyys saada joku tietty arvo tilastollisella testillä sattumalta, silloin kun nollahypoteesi on tosi. Jos esimerkiksi vertaillaan kahta keskiarvoa t-testin avulla ja saadaan testisuureen arvoksi tilastollisesti erittäin merkitsevä arvo (eli että p<0,001) niin silloin keskiarvojen välillä on eroa, joten nollahypoteesi voidaan hylätä ja H1 tulee voimaan.
Toivottavasti selvensi asiaa ;O)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingin koe oli sikavaikee, muista en tiedä :o
Joensuun kokeessa monivalinnat eivät pelota, mutta essee kyllä. Jännittää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvällä fiiliksellä Joensuun kokeeseen menossa. Tilasto täysin hallussa termeineen ja kehpy kirja suht hyvin muistissa. Essee kanssa ainoa asia mikä hiukan jännittää. Eikös ne Joensuun esseet ole onneksi yleensä liittynyt henkilöihin ja teorioihin? Pahin essee olisi jos kyseltäisiin kirjan loppusta jotain historiasta tai esim. suomalaisiin tutkijoihin liittyvää asiaa. Olen kirjoitellut esseitä, mutta näistä aiheista jätin väliin joten toivotaan ettei kostaudu itse kokeessa.
Vierailija kirjoitti:
Kyseinen p-arvo tarkoittaa sitä, että on 0,1%:n todennäköisyys saada joku tietty arvo tilastollisella testillä sattumalta, silloin kun nollahypoteesi on tosi. Jos esimerkiksi vertaillaan kahta keskiarvoa t-testin avulla ja saadaan testisuureen arvoksi tilastollisesti erittäin merkitsevä arvo (eli että p<0,001) niin silloin keskiarvojen välillä on eroa, joten nollahypoteesi voidaan hylätä ja H1 tulee voimaan.
Toivottavasti selvensi asiaa ;O)
Vielä tarkennuksena vastaukseeni, että on siis 0,1%:n todennäköisyys saada se H1:stä puoltava keskiarvo sattumalta, mikä taas ollessaan tietyn suuruinen aiheuttaa tuon tilastollisesti merkitsevän eron, vertailtaessa kahta keskiarvoa.
huomenna se sitten on, jyväskylän koe nimittäin
Miten meni Joensuun koe? Essee oli liian leväperäinen.
Muita Joensuun kokeessa käyneitä? Mitä mieltä olitte kysymyksistä ja esseestä?
Koe oli helpompi mitä kuvittelin, muutama monivalinta kuitenkin jäi tyhjäksi. Essee oli mielestäni liian ympäripyöree ja aika meinas loppua kesken.
No artikkelikysymykset oli niin nippelitietoa, että ei voi olla varma menikö ne oikein? Lisäksi parissa matikan kohdassa en tiennyt älysinkö oikein. Ajatusvirheitä voi sattua tai sitten ei. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen en tiennyt yhtään miten meni ja vastasinko sinne päinkään ja silti sain useamman L. Se on se epätietoisuus mikä raastaa.