Keski-ikäinen nainen asioi nuoren kauniin naisen kassalla. Sivusta seurattua :(
Eilen ruokakaupassa oli kaksi kassaa käytössä. Minulla hihna täynnä tavaraa, edelläni mies maksamassa, taakseni tuli nainen parin jutun kanssa. Toinen kassa oli vapaana. Meidän myyjämme oli ns. tavallisen näköinen, ei kovin laitettu vaikka nuori hänkin. Toisen kassan myyjä oli vaalea, pitkätukkainen, meikattu ja todella näyttävä. Hän huikkasi että täällä on vapaa kassa. Nainen takanani katseli seinille eikä ollut kuulevinaan. Minä luulin ettei hän kuule, ja sanoin minäkin että toinen kassa on vapaana. Nainen mulkaisi minua, tuhahti ja siirtyi toiselle kassalle. Tajusin mistä on kysymys, että hän ei yksinkertaisesti olisi halunnut mennä kauniin kassan asiakkaaksi, ja jäin seuraamaan tilannetta. Hän asioi kasvot minuun, joten oli helppo huomata ettei hän katsonut kertaakaan kassatyttöön päinkään. Alkutervehdys, tuleeko muuta, loppusumma, kuitti ole hyvä ja kiitos hei. Nämä kaikki kassa jutteli ystävällisesti, asiakas ei ollut näkevinään. Kun asiointi oli ohi, nainen siirtyi pakkaamaan ja siinä kohtaa loi tyttöön pitkän myrkyllisen katseen.
Ihan kamalaa. Ja surullista.
Kommentit (134)
Aikamoinen hyökkäys AP:ta kohtaan. Mielestäni AP:lla oli ihan hyvä pointti tuossa, tuo voi hyvinkin olla totta että asia meni juuri näin kun AP sanoi. Toki voi olla, että ei mennyt.
Itse kun olin nuorena likkana ruokakaupassa töissä, niin kyllä siinä jonossa kun istuttiin tuntitolkulla päivässä kassalla, niin tuli nähtyä todella paljon miten asiakkaat suhtautuvat eri näkösiin kassoihin. :D
Vierailija kirjoitti:
Sen mä olen ainakin huomannut, että jos pariskunta on kaupassa, haluaa nainen aina mennä jonkun ei niin hyvännäköisen-kassaneidin kassalle, eikä kauniin kassaneidin kassalle. Ei halua että kassaneiti moikkaa ja hymyilee miehelleen ja mies vaikka voisi tästä tykätä :D
.
Kyllä me vaimon kanssa ainakin valitaan aina näteimmät ja hymyilevimmät kassat.
Sanoin naiselle vapaasta kassasta kahdesta syystä: 1. luulin ettei hän huomaa tai kuule 2. halusin olla avulias. Onko tosiaan niin että te muut ette olisi sanoneet? Eihän se herranjumala mitään määräilyä ole, vaan normaalia kanssakäymistä. Olisihan hän voinut sanoa että kiitos mutta ei tässä niin kiire ole. Se olisi ollut toki myös outoa koska kassoilla ei ollut muita, ja siinä sitten kassa istuu tyhjänpanttina ja asiakas jonottaa pienten ostostensa kanssa.
En tiedä, ehkä minun ei tarvitse kaikkea ymmärtääkään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Sanoin naiselle vapaasta kassasta kahdesta syystä: 1. luulin ettei hän huomaa tai kuule 2. halusin olla avulias. Onko tosiaan niin että te muut ette olisi sanoneet? Eihän se herranjumala mitään määräilyä ole, vaan normaalia kanssakäymistä. Olisihan hän voinut sanoa että kiitos mutta ei tässä niin kiire ole. Se olisi ollut toki myös outoa koska kassoilla ei ollut muita, ja siinä sitten kassa istuu tyhjänpanttina ja asiakas jonottaa pienten ostostensa kanssa.
En tiedä, ehkä minun ei tarvitse kaikkea ymmärtääkään. Ap
Ihan oikeasti. Aikuiset osaavat tarvittaessa katsoa ympärilleen. He osaavat valita itse kassan. He kykenevät siirtymään halutessaan. Ei tarvitse tulla auttamaan edes ystävällisessä hengessä, jos toinen ei sitä oikeasti tarvitse tai kysy. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?
Jos joku haluaa jonottaa vaikka pelkästään yhden purkkapaketin takia, niin anna jonotta. Tarviiko aina kytätä ja miettiä niiden muiden asioita? Ja sitten aloittaa se neuvominen? Olisit hiljaa joskus. Hyväksyisit sen, ettei kaikki ole kuin sinä ja mieti tekemisiään sen perusteella onko outoa vai ei? Meneekö nopeasti vai ei? Onko kassa nätti vai ei?
En ihan kaikkia kommentteja lukenut, mutta itse olen nainen, 40 eli juurikin ap:n kuvailemaa naisjoukkoa mitä ilmeisemmin edustan. Itse en juurikaan kiinnitä huomiota siihen, minkä näköisen kassan jonoon asetun. Syyt ovat yleensä muut, esim. lyhin kassa, lähempänä sitä ovea josta olin ajatellut poistua jos vaihtoehtoja on monia jne. Enkä aina vaihda kassaa, jos olen jo melkein pääsemässä siihen kassalle johon jonotan, vaikka viereen aukeaisikin uusi kassaa. Yleensä siihen jo säntää muualta porukkaa ennenkuin siihen ehtii, ja mulla harvoin on niin kiire, että senkään takia vaihtaisin. Elikkä sillä kauniilla kassalla ei ole tän asian kanssa mitään tekemistä. Välillä olen myös kaupassa vaikka duunin jälkeen käydessä ääri pahalla tuulellla, että saatan kyllä melkoiselle mörölle myös näyttää.
Varmasti tällaista tapahtuu paljon, mutta ulkopuolisena on vähän vaikea arvailla syitä kuitenkaan. Voihan olla, ettei kassatytöllä ollut osaa eikä arpaa naisen huonoon käytökseen. Huonoja päiviä kun sattuu kaikille. Tai jos nainen on kaikille hirveä mulkku, mistäs sitä tietää?
Täytyy kyllä sanoa näin itse nuorena, suht nättinä naisena että onpa helvetin kaukaa haettu teoria ap:lla. Eivät keski-ikäiset naiset mitään katkeruudessaan mätäneviä, onnettomia möykkyjä ole. :D
Vierailija kirjoitti:
Tämä aihe meni nyt mammoilla yllättävänkin paljon tunteisiin. Se usein nolottaa kun oma huomaamattomaksi luultu toiminta onkin näkyvää, tai joku sanoo ääneen ne omat ajatukset. Tämäkin asia on sillä tavalla tabu että ilmiön olemassaoloa ei myönnetä. Keksitään ties mitkä selitykset että sattui harmittamaan kun kengässä koirankakkaa.
Eihän sitä kukaan mielellään myönnä että on a) rupsahtanut keski-ikäinen ja b) niin pikkusieluinen että kateus saa käyttäytymään töykeästi.
Ja edelleen ap on myös keski-ikäinen tantta, mutta kerran olin kaunis kassaneiti ja monenlaista tuli koettua. :)
Puhutko nyt itsestäsi ja omista tunteistasi? Minä en ajattele noin vaikka, kuin yrität väittää muuta.
Tämä tulee niin usein esille, kuinka vaikka miten yrittäisi selittää asioiden oikeanlaidan ap:n kaltaiset ihmiset ovat päättäneet, että mitä keski-ikäiset naiset sanovat on valhetta ja muut tietävät kyllä oikeasti mitä keski-ikäinen nainen ajattelee.
Valehtelet itsellesi ja muille väittäessäsi tietäväsi kaikkien muiden ajatukset. Ensi kerralla puhu vain itsestäsi ja omista ajatuksistasi ne sentään voit rehellisesti sanoa tietäväsi. Ja lopeta se muiden suulla puhuminen, jooko?
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kertoa että minkälainen tapahtuma täällä pitäisi kuvailla ettei syytettäisi provoksi? Voin kertoa että niin tylsä elämä mulla ei sentään ole että alkaisin KEKSIMÄÄN tapahtumia tänne. Kun ihmisten parissa liikkuu päivittäin niin kyllä siinä kaikenlaista pääsee todistamaan. Ap
Joo joo. Täällä on säännöllisin väliajoin näitä "kauheat keski-ikäiset naiset vs. nuoret ja kauniit naiset" aloituksia. Hieman eri sisällöllä - joskus tapahtuu kaupassa, joskus metrossa ja joskus bussipysäkillä. Kirjoitustyyli on aina sama.
Vierailija kirjoitti:
Sanoin naiselle vapaasta kassasta kahdesta syystä: 1. luulin ettei hän huomaa tai kuule 2. halusin olla avulias. Onko tosiaan niin että te muut ette olisi sanoneet? Eihän se herranjumala mitään määräilyä ole, vaan normaalia kanssakäymistä. Olisihan hän voinut sanoa että kiitos mutta ei tässä niin kiire ole. Se olisi ollut toki myös outoa koska kassoilla ei ollut muita, ja siinä sitten kassa istuu tyhjänpanttina ja asiakas jonottaa pienten ostostensa kanssa.
En tiedä, ehkä minun ei tarvitse kaikkea ymmärtääkään. Ap
Tuo ei ole normaalia kanssakäymistä, että asiakas kokee tehtäväkseen ohjailla niitä muita asiakkaita ja heidän kassakäyttäytymistään. Jonka jälkeen hän on vielä tietävinään mikä olisi ollut oikea ja hyväksyttävä vastaus heiltä.
Sinulla on selkeästi vaikeuksia hyväksyä muunlaista käyttäytymistä kuin omaasi. Se ei ehkä ole ihan normaalia?
Apua, mitähän minustakin on tulkittu, kun olen hajamielisenä ajatuksissani raahustanut monien kassojen kautta ulko-ovelle.. itse muistan tuhahdelleeni vinosti hymyillen vain sellaisille yltiö-extroverttikassoille, jotka jaarittelevat väkisin mitä sattuu ja odottavat sinun vielä vastaavan. Ihmettelen aina, että eikö heillä ole silmää erottaa erilaisia persoonallisuuksia.
Muistan viimeisimmän "nätin nuoren kassan" myös. Olimme miehen kanssa kaupassa ja kun lähdettiin, mies sanoi "näitkö sen huulia? Sillä oli sellaiset kauheat pullistetut tekohuulet" :D Yritin sitten toppuutella, että ehkä se tykkää niistä. Toivottavasti kukaan utelias mammatarkkailija ei kuullut mieheni kommenttia.
No höpö höpö nyt taas. Mistä näitä juttuja sikiää? MIKSI, siis MIKSI keski-ikäinen nainen ei haluaisi mennä nuorelle nätille kassalle? Ulkonäön takia? Siis että kateus nuoren naisen ulkonäköä kohtaan on niin kova, että ajatus siitä, että tämä nätti nuori PALVELEE keski-ikäistä maksavaa asiakasta, on kerta kaikkiaan liikaa?
Jos AP on oikeasti keski-ikäinen itse, suosittelen tarkistamaan lääkitystä, koska harhat siitä, että osaa tulkita muiden käyttäytymistä on jo sairaalloisia. Jos taasen AP on nuori nätti nainen (näin luulen), olen vain ja ainostaan pahoillani siitä, että epävarmuus omasta ulkonäöstä on noin kova.
Ja nyt vielä se järkyttävin osa; minä, yli 100 kg keski-ikäinen muija olen myös ollut joskus nuori, hoikka ja tosi kaunis. Omilla persukseen ulottuvilla paksuilla luonnonkiharoilla hiuksilla, omilla mustilla pitkillä ripsillä ja mustikan värisillä silmillä. Iho hohtavaa posliinia ja valkoiset tasaiset hampaat. Sain aikanani niin paljon huomiota sekä miehiltä että naisilta, että en kaipaa sellaista enää. Minä tiedän kyllä mitä on olla kaunis ja ulkonäkönsä puolesta pidetty tai vihattu ja nykyisessä elämänvaiheessa muut arvot ovat tärkeämpiä.
Katsos kun ihmiset menevät elämässään eteenpäin ja arvot muuttuvat. En tykkää enää sellaisesta musiikista, elokuvista, kirjoista, vaatteista jne. mistä tykkäsin 25 vuotta sitten. En haluaisi työskennellä sellaisissa duuneissa, jotka parikymppisenä oli ihan ok, enkä arvota ihmisiä enää sen mukaan, miltä he näyttävät tai paljonko ansaitsevat. Miksi ihmeessä siis kiinnittäisin mitään syvempää huomioita kaupan kassaan saati valitsisin toimintaani sen perusteella?
En minäkään mene kaikille kassoille vaikka kuinka olisivat vapaana. Jos en pidä kassan ulkonäöstä, tyylistä tai tämä on juuri niistänyt nenäänsä yms. Minusta ap on varsin typerä. Kyllä asiakas saa valita kassan jos niitä valittavaksi on.
Itseasiassa en tykkää ostaa kosmetiikkaa nuorilta parikymppisiltä tytöiltä ollenkaan. Tunnen itseni aina jotenkin tosi tyhmäksi jos alan kysyä jotakin neuvoa oman lapseni ikäiseltä myyjältä. Minusta on äärettömän kiusallista jos ei ole ainuttakaan yli kolmekymppistä myyjää paikalla miltä voisi kysyä.
Syy ei varmaan ollut kassan ulkonäössä. Ehkä asiakas tunsi kassan jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kertoa että minkälainen tapahtuma täällä pitäisi kuvailla ettei syytettäisi provoksi? Voin kertoa että niin tylsä elämä mulla ei sentään ole että alkaisin KEKSIMÄÄN tapahtumia tänne. Kun ihmisten parissa liikkuu päivittäin niin kyllä siinä kaikenlaista pääsee todistamaan. Ap
Joo joo. Täällä on säännöllisin väliajoin näitä "kauheat keski-ikäiset naiset vs. nuoret ja kauniit naiset" aloituksia. Hieman eri sisällöllä - joskus tapahtuu kaupassa, joskus metrossa ja joskus bussipysäkillä. Kirjoitustyyli on aina sama.
Kantsisko tehä jotain muutakin välillä kuin töllöttää palstaa?
No huhhuh ap mikä mielikuvituksen lento =) Kiitos nauruista =)
Minä en myös mielelläni mene erään tytön kassalle tuossa lähellä sijaitsevassa K-Marketissa. Syy on se, että minulla on aika huono kuulo ja tämä tyttö puhuu todella epäselvästi :( . Yrittää kyllä aina jutella todella ystävällisesti, mutta en sen piippauksen ja puheensorinan takia saa hänen puheestaan mitään selvää! Joudun koko ajan höristelemään korviani ja sanomaan "Anteeksi, mitä?". Helpompaa valita joku toinen kassa....
Toivottavasti kukaan ei ole minusta tuollaisia johtopäätöksiä. Tyttö on vielä nuori ja kaunis.
Minä valikoin kassan lähikaupassa asioidessani. Tiedän kokemuksesta, että yksi kassaihminen haisee todella pahasti hieltä enkä mielelläni mene hänen kassalleen. Sitten on eräs mummeli, joka on hellyttävä ja ystävällinen mutta ihan toivottoman hidas. Ja sitten on eräs kehitysvammainen mies, joka tekee työtä ihan turboteholla. Tavarat viuhuvat ripeästi ja hänen kassalleen menen aina kun voin. On oikea kassojen kassa.
Kävin kotimatkalla kaupassa ja jäin nyt oikein miettimään, että millainen ihminen oli kassalla, mutta ei pienintäkään aavistusta. Suoritan tuollaiset asiat "automaattivaihteella", ajatukset ovat jo ihan muualla kuin siinä tapahtumassa. En liioin muista millaisia ihmisiä jonossa oli tai kenen vieressä istuin metrossa.
Aika yksinkertainen ja tylsä elämä pitää olla ihmisellä, jolle kaupassakäyntikin on suurta draamaa.
Meidän lähikaupassa yks nuori kassaneiti virnuilee mulle aina. Eilen päätin etten mene enää asioimaan sille kassalle, jossa hän tekee töitään.
Ai niin. En myöskän koskaan lähde jonosta pois, koska hyvin usein käy niin että muut ryntäävät siihen vapaalle kassalle juuri ennen minua ja saatan joutua jopa odottamaan vuoroani kauemmin.