Lue keskustelun säännöt.
Kyllä taas ärsyttää eräät työkaverit jotka saikuttaa jatkuvasti
01.01.2017 |
Jos ihminen on vuoden aikana noin 20 kertaa eri pituisilla saikuilla, eikö yhtään omatunto kolkuta? Minä olisin erittäin huolissani itsestäni, jos iskee flunssa ja mahatauti 10 kertaa vuodessa. Joka juhlapyhänä tietyt tyypit sairastuu. Kyllä ottaa päähän tehdä jouluaattona 14 tunnin työpäivä, kun kotona odottaa omat pienet lapset. Ei missään ole sijaisia odottamassa, josko tulee taas kutsu jouluaattona (tai uutena vuotena) ja jonkun on pakko jäädä pitkään vuoroon. Esimies vaatii juhlapyhiltä ja viikonlopuista poissaolotodistukset, mutta mitä se auttaa, kun eräät jää kotiin, jos vähän on kurkku kipeä. Viimeksi yksi työntekijä ilmoitti 10 minuuttia ennen työvuoron alkua, että ei pääse töihin, kun on ruhje lihaksessa ja lääkäri kirjoitti saikkua kai 3 pv. Joskus aina voi ruhjeita tulla, mutta ei kai se työntekoa estä? Alan olla niin täynnä noita itseään herkästi kuuntelevia prinsessoja, että uusi työpaikka lähtee hakuun tämän vuoden aikana.
Kommentit (196)
Olen ollut kahdessa vaiheessa saikuttaja. Ekalla kerralla työkaverit olivat todella ilkeitä ja lääkäri luki olemuksestani, että voin psyykkisesti huonosti. Lähetettä jatkotutkimuksiin ei meinannut irrota millään. Rakenteellinen vika diagnosoitiin sitten hyvin myöhään ja sain pitkään terapiaa oppiakseni käyttämään kehoani oikein vamman ja sen vaikutusten kanssa. Oikeiden toimintatapojen löydyttyä ja liikesarjoja päivittäin tehden olen oireeton ja lääkkeetön.
Toisella kerralla olen syöpäpotilas eikä kukaan ole kehdannut ryppyillä.
Ei voi vastuuttaa työkaveria siitä, että terveydenhoito ei pidä kiirettä. Monet kerrat olen palannut töihin kuullakseni rähjäystä poissaolostani, vaikka kukaan ei olisikaan tehnyt töitäni, vaan ne olisivat odottamassa minua. Kyse on kuulemma periaatteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on niin, että jos sairastuu, pomo alkaa painostamaan ja syyllistämään. Joko vastaa vain tylysti "vai niin" tai sitten pommittaa viesteillä, kuinka hän on nyt pulassa. Eihän se pitäisi työntekijän huoli olla, löytääkö pomo sijaista. Mulla on yksi työntekijä, joka sairastuu usein. Ja sitä ahdistaa tosi paljon soittaa pomolle, ettei pääse töihin. Mutta minkäs se asialle voi? Pomo ei tajua, että jos menee sairaana töihin, niin A) pitkittää oma sairauttaan ja lopulta saattaa joutua ottamaan pidemmän saikun B) ei saa mitään tehtyä töissä C) tartuttaa työkaverit ja D) tartuttaa ja karkoittaa asiakkaat.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on työkaveri, joka oikeasti sairastelee monta kertaa vuodessa. Se kerää ihan kaikki taudit ja on jatkuvasti flunssassa. Tuntuu pahalta, kun huijarit pilaavat sitten rehtienkin maineen.
Tämä... Itse olin koko syksyn jäätävässä flunssakierteessä, melkein koko syksy niin että kaks viikkoa kipeenä, kaks viikkoa töissä ja sama alusta uudestaan. Oli todella noloa aina ilmoittaa töihin, mutta omalle duunipaikalle ei missään nimessä mennä kipeänä joten pakko oli jäädä kotiin. Onneksi on ymmärtäväinen esimies ja tiedän että ainakin suurin osa duunikavereistakin ymmärsi. Olen kyllä muuten tosi harvoin saikulla, se pelkkä töihin ilmoittaminenkin tuntuu jotenkin niin nololta etten edes kehtaisi.
Vierailija kirjoitti:
adeaed kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä saikutin vuonna 2016 niin paljon, että jouduin työterveyden ja esimiehen kanssa palaveriin. Oli todella nöyryyttävää, koska mä en oo saikuttanut pikkuvaivojen takia.
Alkuvuodesta mulla oli virtsatientulehdus, johon työterveys kirjoitti antibiootit pelkän oirekuvauksen perusteella. Kävin tietysti normaalisti töissä. Pari päivää meni ja tuntui, ettei vaiva helpota. Sitten alkoi jumalaton polte vatsalla ja selässä ja pissatessa tuli olo, että taju lähtee. Kuume nousi, enkä pystynyt edes kunnolla kävelemään, joten lähdin sairaalan päivystykseen. Siellä todettiin, että mulla munuaisaltaan tulehdus. Saikutin monta monta päivää.
Tästä alkoi hirveä virtsiskierre ja sain antibioottia abtibiootin perään. Jouduin taas saikulle, kun kohdunkaula tulehtui! Lopulta kierre lakkasi.Kesällä tuli sitten poskiontelontulehdus, pystyin kuitenkin käymään töissä. Mutta tästä seurasi välikorvantulehdus (lasten tauti!!!), joka nosti myös korkean kuumeen. Sain antibiootit ja saikkua. Antibiootti ei tehonnut, joten se vaihdettiin ja saikkua jatkettiin. Tästä ei mennyt kauan, kun poskissa tuntui taas järkky paine ja kysyin työterveydestä tarviiko abtibiootit, ei kuulemman. Meno noin viikko ja kuume nousi taas ja kaula turposi, ääni ei kulkenut. Työterveys totesi kilpirauhasen tulehtuneen. Jäin pariksi viikoksi saikulle, jonka jälkeen palasin töihin ja ei mennyt kuin hetki ja tulehdus palasi. Saatiin sitten lopulta kuriin kortisoonilla.
Ei ole kivaa ei ja aika nöyryyttävää palaveerata tällaisten asioiden takia. Onneksi työterveyden edustaja piti mun puolia tuolla palaverissa, joten esimieskin uskoi, etten ole saikuttanut "muuten vaan" tai koska "ilmapiiri on huono". Mutta siis tuon palaverin tarkoitus oli puuttua mun saikutteluun ja löytää ratkaisu, jotta en enää saikittelisi yhtä paljon.
Ymmärrän että tuntuu nöyryyttävältä mutta jos itse tietää olleensa oikeasti sairas ja todistuksen on, ei pitäisi olla ongelmaa ja toivon että itsetuntosi kesti tämän rutiinipalaverin. Toivon nimittäin todella että samanlainen palaveri on käyty oman työkaverini (turha saikuttelija) kanssa (oletan näin koska saikuttelu vähentynyt oleellisesti). Aikaisemmin tyyppi laskeskeli kuinka monta päivää voi olla poissa ilman että siihen puututaan ja laskelmoi. Sitten sairastuikin jonkun pätkän oikeasti, ja joutui kaiketi sitten työkykypalaveriin kun päivät ylittyivät.
Itsetunto kesti, mutta esimiehen asenne v*tutti silti. Kyseli, että onko mulla huolia kotona tai johtuuko poissaolot työyhteisöstä. Sitten oot sillain et hei en mä usko, että munuaiset / kohdunkaula / korva / kilpirauhanen tulehtuu henkisen voinnin vuoksi. Työterveys teki mulle kyllä kattavan terveystarkastuksen ja sovittiin, että jatkossa virtsasta otetaan aina bakteeriviljely, samaten lääkitään ja tarkistetaan tilanne, jos iskee poskiontelon tulehdus, jottei tilanne enää menisi yhtä pahaksi.
Nuohan on ihan rutiinikysymyksiä ja sullahan oli kyse oikeista sairastumisista. Ja eikö keskustelun lopputulos ollut sun tilanteessa hyvä: sait perusteellisen terveystarkastuksen ja vielä tuo, että heti menee bakteeriviljelyyn näyte. Ei ole munuaisaltaan tulehduksen kanssa leikkimistä! Työnantajan on nykyisin lain mukaan pakko selvittää, ettei sairastelu johdu työstä tai työpaikan olosuhteista. Ihmettelen kovasti kun täällä kerrotaan että jotkut on poissa joka kuukausi, eikä asiaan puututa mitenkään. Onko kyse sitten niin pienistä työpaikoista, ettei laki koske niitä? Joka tapauksessa, keinoja turhaan saikutteluun on, jos niitä vain halutaan käyttää. Ja jos kyse ei ole turhasta saikuttelusta, niin silloin varmaan tarvitaankin tarkempia tutkimuksia, että mistä johtuu. Ja se on vain sen työntekijän etu. Esim. omalla työpaikalla tämän käytännön myötä paljastui eräällä henkilöllä MS-tauti. Ilman asiaan puuttumista olisi saattanut tauti kehittyä vaikka kuinka pitkälle. Nyt sai lääkityksen ajoissa ja todennäköisesti toimintakykyisiä vuosia lisää elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt miten jotkut voivat tehdä muiden saikuttelusta oman ongelmansa. Eihän sen tulisi sinun työmäärääsi lisätä yhtään jos joku on poissa. Sinä teet ne hommat, jotka sinulle on määrätty ja jos aikaa jää, niin teet muita hommia. Ei sinun tarvitse työtahtiasi koventaa sen takia, että joku on pois, koska on työnantajan tehtävä järjestää korvaava työntekijä jos sille on tarvetta.
Jos joku haluaa keventää työtaakkaansa saikuttamalla, niin tehköön sen puolestani. Ei se ole minulta mitenkään pois. Toki tuo voi ärsyttää työnantajaa.
Kyllä minua vain jurnuttaa, kun muut ottavat jopa kymmeniä päiviä palkallista lomaa saikkuna. Meille tunnollisille pitäisi antaa vastaava määrä ylimääräistä lomaa pidentämällä kesälomaa parilla kolmella viikolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun edellinen työnantaja laski varhaisen tuen mallissa kaikki poissaolot (mukaan lukien lasten sairaudet) ja jos niitä oli 3 eri kertaa 6 kk:n aikana, joutui sen jälkeen toimittamaan joka kerrasta lääkärintodistuksen (ei siis ollut mitään palaveria van suoraan noin). Ymmärrän että tuo on oikein niiden kohdalla jotka tekosaikuttivat mutta itseäni hieman siinä vaiheessa ketutti- minulla oli 2 päiväkoti-ikäistä lasta ja satuin sitten 6 kk:n sisään olemaan kerran sairas ja itse ja kaksi kertaa poissa lasten sairauksien vuoksi (kaikki poissaolot 1-3 päivää, lasten vain 1 koska myös isä osallistui). Jouduin sitten siitä eteenpäin toimittamaan aina lääkärintodistuksen - seuraava kerta sattui sitten olemaan lapsen oksennustauti (päiväkodista soitettiin että oksensi aamiaisen jälkeen lattialle), Siispä pk-seudulla, ajoin julkisilla kulkuneuvoilla (ei muuta mahdollisuutta) lapsen kanssa (oksennuspussi edessä) terveyskeskukseen lääkäriin hakemaan todistusta ja takaisin. Terveyskeskuksessa ihmeteltiin kovin ta: toimintaa - siis todennäköisesti tartutimme matkalla ja tk.ssa myös muita ihmisiä, mutta siitä siis kiittäminen työnantajaani joka ei katsonut kokonaisuutta yksilöllisesti vaan pakotti kaikki toimimaan oin jos poissaoloja oli yli tuon rajan, Ja todellakaan en ole koskaan itse saikuttanut. Nyt kun lapset ovat jo kouluikäisiä, en ollut v 2014 poissa yhtään oman sairauden vuoksi, v. 2015 yhden päivän (eikä yhtään lasten), v. 2016 2 päivää oman sairauden, (en yhtään lasten) :D
sdfadfadf kirjoitti:
Minun edellinen työnantaja laski varhaisen tuen mallissa kaikki poissaolot (mukaan lukien lasten sairaudet) ja jos niitä oli 3 eri kertaa 6 kk:n aikana, joutui sen jälkeen toimittamaan joka kerrasta lääkärintodistuksen (ei siis ollut mitään palaveria van suoraan noin). Ymmärrän että tuo on oikein niiden kohdalla jotka tekosaikuttivat mutta itseäni hieman siinä vaiheessa ketutti- minulla oli 2 päiväkoti-ikäistä lasta ja satuin sitten 6 kk:n sisään olemaan kerran sairas ja itse ja kaksi kertaa poissa lasten sairauksien vuoksi (kaikki poissaolot 1-3 päivää, lasten vain 1 koska myös isä osallistui). Jouduin sitten siitä eteenpäin toimittamaan aina lääkärintodistuksen - seuraava kerta sattui sitten olemaan lapsen oksennustauti (päiväkodista soitettiin että oksensi aamiaisen jälkeen lattialle), Siispä pk-seudulla, ajoin julkisilla kulkuneuvoilla (ei muuta mahdollisuutta) lapsen kanssa (oksennuspussi edessä) terveyskeskukseen lääkäriin hakemaan todistusta ja takaisin. Terveyskeskuksessa ihmeteltiin kovin ta: toimintaa - siis todennäköisesti tartutimme matkalla ja tk.ssa myös muita ihmisiä, mutta siitä siis kiittäminen työnantajaani joka ei katsonut kokonaisuutta yksilöllisesti vaan pakotti kaikki toimimaan oin jos poissaoloja oli yli tuon rajan, Ja todellakaan en ole koskaan itse saikuttanut. Nyt kun lapset ovat jo kouluikäisiä, en ollut v 2014 poissa yhtään oman sairauden vuoksi, v. 2015 yhden päivän (eikä yhtään lasten), v. 2016 2 päivää oman sairauden, (en yhtään lasten) :D
Sun tapauksessa se keskustelu olisi ollut parempi ratkaisu, niin olisi voitu ottaa yksilöllinen tilanne huomioon. Mutta tietysti se keskustelun järjestäminen maksaa, työterveys tietysti laskuttaa työnantajaa siitä, samoin sun ja esimiehen työaikaa kuluu. Halvempi ratkaisu on sitten vaatia se todistus rutiinin omaisesti aina kun tietty määrä ylittyy. Ikäväähän se on, että lusmuilijoiden takia on pakko jotkut rajat vetää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastan migreeniä, ja joudun n. kerran tai kaksi päivää kuukaudessa olemaan migreenin takia saikulla. Tavallaan harmittaa että joudun saikuttaa sen päivän mutta olen asiakaspalvelija ja kovan migreenin kourissa ei pysty edes silmiä auki pitämään niin johan olis palvelua :D tuntuu että osa ei ymmärrä kuinka ikävä ja kauhee migreeni on, onneksi pomoni on edes jotenkuten ymmärtäväinen.
Ihan mielenkiinnosta millaiset migreenilääkkeet sulla on? Jos et jo käytä niin kannattaa vaihtaa nenäsumutteeseen. Imigran auttaa 10-15 minuutissa ja jos sulla on migreeniä vain 1-2 kertaa kuussa niin ei ole hirveän hintaistakaan. Mulla on migreeni myös, mutta lähes kerta viikkoon ainakin. Vielä en ole joutunut olemaan töistä pois koko päivää, joskus olen ilmoittanut aamulla että on migreeni ja otan lääkkeen ja tulen pari tuntia myöhemmin töihin. Se on tietenkin hankala jos ei voi myöhäistää töiden alkua esim. Tunnilla.
Oon eri tyyppi kun tuo migreenistä kirjoittava mutta kokemukset on samat.
Voin kertoa että turha kuvitella että mikään Imigran auttaa kaikkia.
Esim mulla se ei ole koskaan auttanut yhtään ja ainoa lääkehoito joka auttaa on iv ensiavussa!
Lääkärinä kyllä vähä mietityttää että mikähän on syynä että vain iv-hoito auttaa... Miksei sulle ole määrätty kortisonia suun kautta? Mikä siinä on taustalla ettei sulla lääkaineet imeydy suolistosta? Kallista on hoitaa päivystyksessä iv-hoidolla migreeniä säännöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastan migreeniä, ja joudun n. kerran tai kaksi päivää kuukaudessa olemaan migreenin takia saikulla. Tavallaan harmittaa että joudun saikuttaa sen päivän mutta olen asiakaspalvelija ja kovan migreenin kourissa ei pysty edes silmiä auki pitämään niin johan olis palvelua :D tuntuu että osa ei ymmärrä kuinka ikävä ja kauhee migreeni on, onneksi pomoni on edes jotenkuten ymmärtäväinen.
Ihan mielenkiinnosta millaiset migreenilääkkeet sulla on? Jos et jo käytä niin kannattaa vaihtaa nenäsumutteeseen. Imigran auttaa 10-15 minuutissa ja jos sulla on migreeniä vain 1-2 kertaa kuussa niin ei ole hirveän hintaistakaan. Mulla on migreeni myös, mutta lähes kerta viikkoon ainakin. Vielä en ole joutunut olemaan töistä pois koko päivää, joskus olen ilmoittanut aamulla että on migreeni ja otan lääkkeen ja tulen pari tuntia myöhemmin töihin. Se on tietenkin hankala jos ei voi myöhäistää töiden alkua esim. Tunnilla.
Niin..on migreeniä ja on "migreeniä".
Jos mulla on kohtaus päällä ni makaan kyllä sairaalassa tiputuksessa enkä edes vielä seuraava päivänä ole työkunnossa.
Ei auta estolääkitykset tai sumutteet eikä siinä todellakaan pysty liikkumaan mihinkään parin tunnin päästä..
On kyllä kummallista kun näemmä on hyvin yleistä imeytymishäiriöt kun jokainen migreeni täytyy hoitaa päivystyksessä iv eikä suun kautta toimi mikään.
Lisäksi huvittava että pidät omaa migreeniäsi ainoana oikeana migreeninä, muu on "migreeniä". Olen ollut migreenikohtauksessa 72h auroineen useastikin, siltikään en ole vielä koskaan joutunut hakeutumaan päivystykseen. Ehkä joillain on korkeampi kipukynnys kuin toisilla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9/89:lle
Olen julkisella töissä, minun kohdallani asia menee niin että toistuvasta (3) sairastelusta 4 kk seurantajaksoissa joutuu työterveyden selvitykseen. Siellä käydään läpi miksi sairastaa niin usein. Ja rima on matalalla- sain yhdestä ainoasta pitkittyneestä flunssasta (ääni lähti ja sekä poskiontelo- että keuhkoputkentulehdus) jo uhkauksen joutua selvitykseen: puolitoista viikkoa kun oli liian pitkä aika sairastaa kuulemma sekä kuumeista flunssaa että yo. jälkitauteja.
Miten sinulla omalla työpaikallasi, ilmeisesti yksityisellä?
Ota selvää ennenkuin puhut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
adeaed kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä saikutin vuonna 2016 niin paljon, että jouduin työterveyden ja esimiehen kanssa palaveriin. Oli todella nöyryyttävää, koska mä en oo saikuttanut pikkuvaivojen takia.
Alkuvuodesta mulla oli virtsatientulehdus, johon työterveys kirjoitti antibiootit pelkän oirekuvauksen perusteella. Kävin tietysti normaalisti töissä. Pari päivää meni ja tuntui, ettei vaiva helpota. Sitten alkoi jumalaton polte vatsalla ja selässä ja pissatessa tuli olo, että taju lähtee. Kuume nousi, enkä pystynyt edes kunnolla kävelemään, joten lähdin sairaalan päivystykseen. Siellä todettiin, että mulla munuaisaltaan tulehdus. Saikutin monta monta päivää.
Tästä alkoi hirveä virtsiskierre ja sain antibioottia abtibiootin perään. Jouduin taas saikulle, kun kohdunkaula tulehtui! Lopulta kierre lakkasi.Kesällä tuli sitten poskiontelontulehdus, pystyin kuitenkin käymään töissä. Mutta tästä seurasi välikorvantulehdus (lasten tauti!!!), joka nosti myös korkean kuumeen. Sain antibiootit ja saikkua. Antibiootti ei tehonnut, joten se vaihdettiin ja saikkua jatkettiin. Tästä ei mennyt kauan, kun poskissa tuntui taas järkky paine ja kysyin työterveydestä tarviiko abtibiootit, ei kuulemman. Meno noin viikko ja kuume nousi taas ja kaula turposi, ääni ei kulkenut. Työterveys totesi kilpirauhasen tulehtuneen. Jäin pariksi viikoksi saikulle, jonka jälkeen palasin töihin ja ei mennyt kuin hetki ja tulehdus palasi. Saatiin sitten lopulta kuriin kortisoonilla.
Ei ole kivaa ei ja aika nöyryyttävää palaveerata tällaisten asioiden takia. Onneksi työterveyden edustaja piti mun puolia tuolla palaverissa, joten esimieskin uskoi, etten ole saikuttanut "muuten vaan" tai koska "ilmapiiri on huono". Mutta siis tuon palaverin tarkoitus oli puuttua mun saikutteluun ja löytää ratkaisu, jotta en enää saikittelisi yhtä paljon.
Ymmärrän että tuntuu nöyryyttävältä mutta jos itse tietää olleensa oikeasti sairas ja todistuksen on, ei pitäisi olla ongelmaa ja toivon että itsetuntosi kesti tämän rutiinipalaverin. Toivon nimittäin todella että samanlainen palaveri on käyty oman työkaverini (turha saikuttelija) kanssa (oletan näin koska saikuttelu vähentynyt oleellisesti). Aikaisemmin tyyppi laskeskeli kuinka monta päivää voi olla poissa ilman että siihen puututaan ja laskelmoi. Sitten sairastuikin jonkun pätkän oikeasti, ja joutui kaiketi sitten työkykypalaveriin kun päivät ylittyivät.
Itsetunto kesti, mutta esimiehen asenne v*tutti silti. Kyseli, että onko mulla huolia kotona tai johtuuko poissaolot työyhteisöstä. Sitten oot sillain et hei en mä usko, että munuaiset / kohdunkaula / korva / kilpirauhanen tulehtuu henkisen voinnin vuoksi. Työterveys teki mulle kyllä kattavan terveystarkastuksen ja sovittiin, että jatkossa virtsasta otetaan aina bakteeriviljely, samaten lääkitään ja tarkistetaan tilanne, jos iskee poskiontelon tulehdus, jottei tilanne enää menisi yhtä pahaksi.
Nuohan on ihan rutiinikysymyksiä ja sullahan oli kyse oikeista sairastumisista. Ja eikö keskustelun lopputulos ollut sun tilanteessa hyvä: sait perusteellisen terveystarkastuksen ja vielä tuo, että heti menee bakteeriviljelyyn näyte. Ei ole munuaisaltaan tulehduksen kanssa leikkimistä! Työnantajan on nykyisin lain mukaan pakko selvittää, ettei sairastelu johdu työstä tai työpaikan olosuhteista. Ihmettelen kovasti kun täällä kerrotaan että jotkut on poissa joka kuukausi, eikä asiaan puututa mitenkään. Onko kyse sitten niin pienistä työpaikoista, ettei laki koske niitä? Joka tapauksessa, keinoja turhaan saikutteluun on, jos niitä vain halutaan käyttää. Ja jos kyse ei ole turhasta saikuttelusta, niin silloin varmaan tarvitaankin tarkempia tutkimuksia, että mistä johtuu. Ja se on vain sen työntekijän etu. Esim. omalla työpaikalla tämän käytännön myötä paljastui eräällä henkilöllä MS-tauti. Ilman asiaan puuttumista olisi saattanut tauti kehittyä vaikka kuinka pitkälle. Nyt sai lääkityksen ajoissa ja todennäköisesti toimintakykyisiä vuosia lisää elämäänsä.
Lopputulos oli tietysti hyvä ja keskustelu sinänsä onnistunut. Mutta aika typerää kysellä tuollaisia rutiinikysymyksiä, kun olen jokaisesta poissaolosta kiikuttanut lääkärin todistuksen. Olisi ihan eri juttu, jos en olisi niitä vienyt tai jos todistukset olisivat olleet joitain th:n kirjoittamia "flunssan oireita" -todistuksia. Sitten olisin ymmärtänyt, että noita kysellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt miten jotkut voivat tehdä muiden saikuttelusta oman ongelmansa. Eihän sen tulisi sinun työmäärääsi lisätä yhtään jos joku on poissa. Sinä teet ne hommat, jotka sinulle on määrätty ja jos aikaa jää, niin teet muita hommia. Ei sinun tarvitse työtahtiasi koventaa sen takia, että joku on pois, koska on työnantajan tehtävä järjestää korvaava työntekijä jos sille on tarvetta.
Jos joku haluaa keventää työtaakkaansa saikuttamalla, niin tehköön sen puolestani. Ei se ole minulta mitenkään pois. Toki tuo voi ärsyttää työnantajaa.
Esim. sairaaloissa tuo ei päde. Jos joku on poissa, sijaista ei säästöjen vuoksi saa ottaa eli työt kaatuvat toisten niskaan. Aamuvuorot tehdään vajaalla eli priorisoidaan töitä, ts. potilaat saavat huonompaa hoitoa, koska mm. paarikylvetykset on pakko jättää tekemättä. Ilta- ja yövuoro taas hoidetaan tuplavuorolla. Kaikista pahin painajainen onkin se, että jouluaattona joku ilta- tai yövuorolainen soittaa ja ilmoittaa olevansa sairaslomalla.
Työikäisillä ihmisillä tavallinen flunssa antaa useimmiten aiheen noin 1-3 päivän saikulle. Saikulla ollaan vain ne ensimmäiset "pahat päivät". Itselläni on kaveri, joka saattaa olla FLUNSSAN takia yli viikonkin töistä pois. "Kun ei ole täysin terve olo". Flunssan jälkeinen nuha saattaa aikuisilla kestää viikkokausia. Se on ihan tutkittukin, että 40-50 vuoden iässä flunssan kesto alkaa pidentyä. Se nuha nyt ei kuitenkaan ole mikään syy jäädä pitkälle saikulle...
Enkä tarkoita, että töihin kuuluu tulla puolikuolleena tartuttamaan muita. Flunssa tarttuu muihin niihin kolmena ensimmäisenä päivänä, kun ihmisellä on flunssan oireita. Ensimmäisenä päivänä oire on usein jotain pientä kurkun kaihertamista, jolloin ei vielä tajuta hakea saikkuakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa duunissa mä teen vuorolistat, että jos huomaan, että joku saikuttaa turhanpäiten ties kuinka kusisilla selityksillä, niin eipä ole seuraavassa listassa juurikaan tunteja. Kyllä aika äkkiä tajuavat, ettei vuokraa saakaan tässä kuussa maksettua. Tietyt tyypit saikuttaa tiettyinä juhlapyhinä aina.
Jos edes olisivat rehellisiä, niin saattais tunteja löytyä. Yksi työntekjä mulla on nyt, joka soittelee ajoissa, että nyt on putki päällä, en tule hetkeen töihin... Sitten muokkaan listaa uusiksi ja kunhan herra palailee, niin katsellaan mitä voidaan tehdä..
Kun on paikalla, on hiton ahkera tyyppi. Pidetty työkaveri ja asiakkaiden suosikki. Koskaan ei valita. Päihdeongelmainen. Tämäkin on tehty selväksi, että vain selvinpäin töihin.
Marraskuussa jäi kesälomalle ja sillä tiellä on.. Odottelen, että loppiaisen jälkeen alkaa taas työt maistumaan. Välillä tekee pari vuoroa "ilmaiseksi", että näyttää työkykynsä. Sitten taas posottaakin pääsiäiseen tai vappuun niskalimassa. Aivan tää ei saikuta, vaan ottaa palkatonta.
Vierailija kirjoitti:
Nämä aina sairaat tulisi asettaa työterveyshuollon intensiiviseen seurantaan. Sairausloman voisi kirjoittaa vain omalääkäri joka tuntee historian.
Tämä meillä käytössä ja toimii! :)
Vierailija kirjoitti:
Omassa duunissa mä teen vuorolistat, että jos huomaan, että joku saikuttaa turhanpäiten ties kuinka kusisilla selityksillä, niin eipä ole seuraavassa listassa juurikaan tunteja. Kyllä aika äkkiä tajuavat, ettei vuokraa saakaan tässä kuussa maksettua. Tietyt tyypit saikuttaa tiettyinä juhlapyhinä aina.
Jos edes olisivat rehellisiä, niin saattais tunteja löytyä. Yksi työntekjä mulla on nyt, joka soittelee ajoissa, että nyt on putki päällä, en tule hetkeen töihin... Sitten muokkaan listaa uusiksi ja kunhan herra palailee, niin katsellaan mitä voidaan tehdä..
Kun on paikalla, on hiton ahkera tyyppi. Pidetty työkaveri ja asiakkaiden suosikki. Koskaan ei valita. Päihdeongelmainen. Tämäkin on tehty selväksi, että vain selvinpäin töihin.Marraskuussa jäi kesälomalle ja sillä tiellä on.. Odottelen, että loppiaisen jälkeen alkaa taas työt maistumaan. Välillä tekee pari vuoroa "ilmaiseksi", että näyttää työkykynsä. Sitten taas posottaakin pääsiäiseen tai vappuun niskalimassa. Aivan tää ei saikuta, vaan ottaa palkatonta.
Ihan oikeasti surullista päihderiippuvaisen hyväksikäyttöä nuo "ilmaiset" vuorot. Häpeäisitte! Eikö teillä ole hoitoon ohjausta? Tämäkin muistaakseni on lakisääteinen vaatimus työnantajalle (siis että on toimintamalli päihderiippuvaisen työntekijän hoitoon ohjaukseen). Kyllä ihmisistä on se tietty vastuu, kun heitä palkkaa. Pisteet kuitenkin tuosta, että ette ole potkuja antaneet.
Mä oon saikuttaja. Sairastan hankalaa endometrioosia ja pelkästään tänä vuonna on takana jo kolme leikkauksta, kaksi tähystyksellä ja yksi avoleikkaus. On poistettu kohtu ja pala suolta koska endometrioosia on kasvanut myös suoleen. Ennen tuota leikkausta ongemia suolen kanssa oli paljon (esim päiviä kestänyttä ripulia) ja kovia kipuja jolloin tuli pieniä päivän - viikon sairaslomia vähintään kerran kuussa. Nyt olen ollut poissa marraskuun loppupuolelta saakka ja vielä pari viikkoa olisi ennen kuin sairasloma päättyy. Toivon ja rukoilen että olen kahden viikon kuluttua työkuntoinen.
Pomo tietää asian koska tästä on keskustelutu työterveysneuvotteluissa. Ensimmäinen leikkaus 2013. Siellä on kaikki tiedot keskussairaalasta saaduista diagnooseista ja leikkauskertomuksista. Osastopäiviä tuli vuodelle 2016 11 kappaletta, toki nekin päivät olen ollut sairaslomalla. Hankala sieltä tippatelineen kanssa lähteä töihin vaikka haluaisikin. Ja niinä päivinä kun olen ollut tutkittavana polilla, on tähystystä, magneettia, ultraa jne jne, paljon yksittäisiä saikkupäiviä. Työkavereita varmasti vituttaa kun ei tämä tauti päällepäin näy mutta en koe että kuuluu kellekään ja olen vain sanonut että olen kipeä jos joku kysynyt sairasloman syytä.
Mieluiten olisin terve ja töissä. Lapsettomuus ja suoliongelmat ahdistavat, kokoajan pelkään että mitä seuraavaksi. Rahat on loppu koska olen esim nyt ollut poissa niin pitkään yhtäjaksoisesti että jäin jo ennen joulua kelan sairauspäivärahalle ja sairaalamaksut ja lääkkeet vie todella ison loven pankkitililtä. Yksi osastovuorokausi maksaa melkein saman verran kuin mitä saan siltä päivältä kelan rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon saikuttaja. Sairastan hankalaa endometrioosia ja pelkästään tänä vuonna on takana jo kolme leikkauksta, kaksi tähystyksellä ja yksi avoleikkaus. On poistettu kohtu ja pala suolta koska endometrioosia on kasvanut myös suoleen. Ennen tuota leikkausta ongemia suolen kanssa oli paljon (esim päiviä kestänyttä ripulia) ja kovia kipuja jolloin tuli pieniä päivän - viikon sairaslomia vähintään kerran kuussa. Nyt olen ollut poissa marraskuun loppupuolelta saakka ja vielä pari viikkoa olisi ennen kuin sairasloma päättyy. Toivon ja rukoilen että olen kahden viikon kuluttua työkuntoinen.
Pomo tietää asian koska tästä on keskustelutu työterveysneuvotteluissa. Ensimmäinen leikkaus 2013. Siellä on kaikki tiedot keskussairaalasta saaduista diagnooseista ja leikkauskertomuksista. Osastopäiviä tuli vuodelle 2016 11 kappaletta, toki nekin päivät olen ollut sairaslomalla. Hankala sieltä tippatelineen kanssa lähteä töihin vaikka haluaisikin. Ja niinä päivinä kun olen ollut tutkittavana polilla, on tähystystä, magneettia, ultraa jne jne, paljon yksittäisiä saikkupäiviä. Työkavereita varmasti vituttaa kun ei tämä tauti päällepäin näy mutta en koe että kuuluu kellekään ja olen vain sanonut että olen kipeä jos joku kysynyt sairasloman syytä.
Mieluiten olisin terve ja töissä. Lapsettomuus ja suoliongelmat ahdistavat, kokoajan pelkään että mitä seuraavaksi. Rahat on loppu koska olen esim nyt ollut poissa niin pitkään yhtäjaksoisesti että jäin jo ennen joulua kelan sairauspäivärahalle ja sairaalamaksut ja lääkkeet vie todella ison loven pankkitililtä. Yksi osastovuorokausi maksaa melkein saman verran kuin mitä saan siltä päivältä kelan rahaa.
Ei sentään kolmea leikkausta tänä vuonna vaan vuonna 2016. Toivottavasti tälle vuodelle ei tulisi yhtäkään!
Mitä jos vaan lopettaisitte muiden kyttäämisen? Minua hiillostettiin edellisessä työpaikassa välillä siitä, että olin liian usein saikulla. Ihan siis lääkärin määrämällä saikulla. Työtäni ei voinut tehdä jos ei ollut ääntä millä puhua, ja huonossa hoitotasapainossa oleva astmani taas vei äänen tosi helposti ja jokaisesta flunssasta jouduin olemaan saikulla. Jos muutkin työn sankarit voisivat edes ne pari pahinta räkäpäivää pysyä töistä pois niin ei meidän perussairaidenkaan tarvitsisi välttämättä olla koko ajan kipeänä. Mutta minkäs teet kun muut tulevat tartuttamaan työpaikallesi.
Itsetunto kesti, mutta esimiehen asenne v*tutti silti. Kyseli, että onko mulla huolia kotona tai johtuuko poissaolot työyhteisöstä. Sitten oot sillain et hei en mä usko, että munuaiset / kohdunkaula / korva / kilpirauhanen tulehtuu henkisen voinnin vuoksi. Työterveys teki mulle kyllä kattavan terveystarkastuksen ja sovittiin, että jatkossa virtsasta otetaan aina bakteeriviljely, samaten lääkitään ja tarkistetaan tilanne, jos iskee poskiontelon tulehdus, jottei tilanne enää menisi yhtä pahaksi.