Lue keskustelun säännöt.
Rumat naiset - avaudutaan tänne kokemuksistamme
31.12.2016 |
Tänne saa avautua nöyryyttävistä ja kipeistä hetkistään, minä aloitan.
Olin pääsykokeissa, tehtävänä oli esitellä muille jumppaliike. Jokaiseen liikkeeseen piti pyytää avustaja ryhmästä. Yksi poika viittoili itsensä avustajaksi jokaiselle kauniille tytölle. Kun tuli minun vuoroni, hän ei yhtäkkiä tullutkaan innolla auttamaan, lopulta eräs vanhempi nainen tuli avustajakseni. Tapauksesta tulee vieläkin ahdistava olo, se oli niin nöyryyttävää kaikkien edessä.
Toinen tapaus on kanssa syöpynyt mieleeni erittäin ahdistavana. Tapasin mieheni kavereiden naiset ensimmäistä kertaa. Oli todella nöyryyttävää kun esiin astelee kaksi hoikkaa ja upeaa alle parikymppistä naista, olin todella nolona mieheni puolesta, koska itse olen aivan toista maata. Minun oli pakko poistua jossain kohtaa, ahdistus ja häpeä alkoi olla niin suurta. Itkin yöllä ahdistustani, miksi minulle on annettu näin kamalat kasvot...
Kommentit (1086)
Puolittain. Näytän kivalta, jos käytän laittautumiseen reilusti aikaa, laitan piilolinssit, valitsen vaatteet hyvinhyvin harkiten jne.
Ei ole tyylitajua eikä hyvää makua. Jos lähden ulos yrittäen laittautua huolimattoman huolitellusti, niin näytän niin karsealta, että minulle on toisinaan jopa tirskuttu.
Hiukseni ovat outoa laatua. Ovat vähän kiharat, mutta todella kuivat. Ja ei, mikään määrä kosteuttavia tuotteita maailmassa ei ole riittänyt, nytkin hiuksissa on eilen vaikuttanut 15min hiusnaamio ja päälle hiuksiin jätettävää kosteuttavaa suihketta, silti niitä koskiessa tuntuma on sama kuin koskisit kuivuneita heiniä. Vain lämpökäsittelyllä ne saa vähän kivemmiksi (en käytä päivittäin, joten ei kunto johdu niistä + olivat tällaiset jo kauan ennenkuin käytin yhtäkään lämpökäsittelylaitetta). Kampaajakäynnit ovat vaivannuttavia, kun aina kauhistellen kehotetaan sitä ja tätä kosteuttavaa, eikä oikeastaan näytetä uskovan kun kyllästyneenä huokaisen kokeilleeni jo niitä kaikkia, eikä ole yhtään mitään vaikutusta. Muuta kuin jotkut tökötit tekevät vain hiuksista kuivuuden lisäksi raskaan ja likaisen näköiset.
Näitä kun yrittää laittaa mille kampaukselle tahansa, niin näyttää karsealta. Siis jos ei ole ensin suoristanut tai kihartanut.
Lähikaupassa piipahtaminen tuntuu kurjalta, kun joko pitäisi maitopurkin hakemista varten laittautua kuin juhliin, tai sitten mennä niin karmean näköisenä, että voi saada tirskuntaa tai tuijotusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun saisi edes yhden viikon ajan elämässään kokea, minkälaista on olla kaunis nainen? Kaikki ihailisi, ovet aukaistaisiin sinulle ja olisi poikaystävä joka rakastaisi ja ihailisi ja kohtelisi hyvin. Rumana naisena olet näkymätön ja ainoa mihin miehille kelpaat olet hyväksikäyttö.
No kuule, se on ihan tavallista. Ei Suomessa kukaan ovia availe, eivätkä miehet tule lirkuttelemaan.
Päinvastoin, kauniina saa osakseen ihan hirveän määrän kateudesta kumpuavaa vihaa ja murhaavia katseita. Miehetkin korkeintaan ahdistelevat ja käyttäytyvät halventavasti. Mene vaan katsomaan somekaunottarien kommenttikenttiä, siellä se totuus näkyy, vihaviestiä vaan vihaviestin perään!
Voi ressukkaa, sun elämäsi kauniina on sitten kauheaa. Onneksi itse olen sysiruma...
Kun 70 prosenttia miehistä jännittää, jopa pelkää kaunottarien seurassa, niin rumemmilla on hyvät saumat. Naisellisislla avuilla rumat saavat miehiä loukkuunsa.
Itselläni on jotenkin 2-jakoinen naama/olemus. Nuorena sain kuulla todella usein olevani ruma, koulussa sekä vapaa-ajalla. Olin yleinen pilkan kohde ja esim.juuri jotain poikaa kiusattiin et on ihastunut minuun ja kaikki nauro et hyi saatana. Baarissa yms on miljoona kertaa sanottu et olen helvetin ruma, tai joku tullut sanomaan et voi säälistä tanssia mun kaa. Samaan aikaan minulla on ollut tosi paljon miehiä ketkä ovat olleet oikeasti kiinnostuneita. Olen joutunut antamaan monet pakit elämässäni. Olen blondi, vartalo on ok ja luonne on semmoinen nauravainen niin monesti olen joutunut vahingossa tilanteisiin, että joku luulee, että olen kiinnostunut. 2pitkää suhdetta on ollut, ekan lopetin itse kun tajusin että ajauduin juuri huonon itsetunnon takia tuohon suhteeseen..ajattelin etten voi paljon näin rumana valita ja pakko ottaa eka joka minut haluaa. Sen jälkeen olinkin pitkään sinkku ja nykyinen mies on ollut kohta 20-vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näen muissa ihmisissä kauneutta, mutta en itsessäni ja se surettaa.
Mulla on erikoiset kasvot. Ne on aivan erinäköiset eri kulmista. Jostain päin katsottuna näytän ihan siedettävältä mutta jostain toisesta niin kammottavalta että siis ihan rehellisesti en ole yhteenkään yhtä erikoisen näköiseen ihmiseen törmännyt ikinä. Kouluaikoina mua kiusattiin aika julmasti, rumuuteni ei jäänyt kenellekään epäselväksi. Aikuisena olen saanut olla rauhassa mutta itsetuntoni on toki aika olematon. On mulla miehiä ja parisuhteitakin ollut mutta lopulta olen aina tullut jätetyksi. Olen aidosti sitä mieltä että se johtuu kasvoistani koska luonne mulla on kultainen ja kroppakin on kuosissa. Yhdessä muutaman vuoden suhteessa mut pidettiin salassa, en tavannut ketään miehen kavereista tai perheestä ikinä. Viimeisin mies taas jätti minut sanoen että olen hänen elämänsä rakkaus ja parasta mitä hänelle on koskaan tapahtunut.
Kukaan ei tiedä kuinka paljon kärsin kasvojeni vuoksi. Olen aika taitava maskaamaan iloista, sosiaalista ja normaalin itsetunnon omaavaa ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sulla on kuitenkin mies? Et siis voi olla toivoton tapaus. Muhun ei ole mies edes koskenut koko elämäni aikana...
Ihan mielenkiinnosta, millainen ihminen muuten olet? Koska minulla on, anteeksi nyt vain hänelle, todella ruma ja lihava ystävä joka on myös äärimmäisen ujo ja hänelläkin on pari yhdenillan juttua ollut. Kuulostaa jotenkin tosi uskomattomalta ettei IKINÄ KUKAAN olisi sinusta edes vähän kiinnostunut.
Sehän itseänikin ihmetyttää. En aiemmin mieltänyt itseäni rumaksi, mutta vuosien varrella olen vakuuttunut siitä, koska miehet ovat kiinnostuneita kaikennäköisistä naisista... mutteivät minusta. Olen normaalipainoinen, laittaudun, pukeudun naisellisesti jne.
Silti baarissa minulle ei ole juteltu kertaakaan ja omat aloitteeni on torpattu. Onpa jopa "kaverimiehen" puolel
Kai heitit kyseisen "kaverimiehen" estolle?
Vierailija kirjoitti:
Kävin muuten taannoin Porissa ja pisti jotenkin silmään että täällä on paljon rumia naisia...enemmän kuin missään muualla..
Mistä tämä juontaa..p.s. porilaiset miehetkin kyllä tunnistaa ulkonäöstä ja vaatetuksesta.
Pieni moka kävi sulla, kun yritit piilottaa, että mistä kirjoitat. Olet siis itsekin porilainen tai asut siellä nyt parasta aikaa tai olet käymässä siellä just nyt.
Koska kirjoitit sanan "täällä on paljon rumia naisia", eli kirjoitushetkellä olet Porissa.
Jos kirjoittaessasi tekstiä olisit ollut Rovaniemellä, olisit kirjoittanut automaattisesti "siellä on paljon rumia naisia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ruma nainen. Kommentteja mitä olen vuosien aikana saanut: ex-poikaystävän kaverit kommentoivat kuvaani sanoilla "hassun näköinen, mutta hyvät bosat". Kaupassa teinitytöt (olin jo 30v) nauroivat ääneen ja yksi kysyi kovaan ääneen "mikä vit*u toi on??". Oma lapsi on sanonut pienenä, että äiti on ruman näköinen. Hammaslääkärini sanoi viimeisen hoitokerran jälkeen, että "onneksi sinua ei enää tarvitse katsella täällä" ja hoitaja nauroi vieressä. Muuten olen saanut katseita, tirskumisia, nauruja osakseni aivan riittävästi. Viimeksi tänä kesänä, kun odotin viimeisilläni vauvaa ja olin leikkipuistossa toisen lapsen kanssa ja kaksi nuorta naista tuijottivat ja nauroivat toisilleen jotain, mikä ilmiselvästi liittyi ulkomuotooni.
Mutta toisaalta sitten kun olin vielä nuori (teini-ikäinen) sain muiden kautta kuulla itsestäni seuraavaa: "tuosta tytöstä tulee vielä missi" (lastenhoitajamme ystävättären sanomaa), "en ole koskaan nähnyt mitään kauniimpaa" (veljen kaveri), "olet uskomattoman kaunis nainen" (kaverin veli, olin jo täysi-ikäinen).
En tiedä missä vaiheessa siis muutuin rumaksi, mutta oletan että vielä rumemmaksi muutuin ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Meillä kävi kylässä nainen, joka kysyi ihan tosissaan hääkuvamme nähtyään, että oletko sinä tosiaan tuossa kuvassa. Ulkonäköäni oli muuttunut pari vuotta naimisiin menon jälkeen niin radikaalisti, ettei minua tunnistanut hääkuvasta. Ja ei, en edes meikannut häihini, joten sekään ei vaikuttanut asiaa.
En tiedä... on kauheaa olla ruman näköinen nainen, masentaa ja ahdistaa myös vanheta, koska muutun koko ajan vain rumemmaksi.
Mä oon aina ollut ilmaa miehille kauneinta mitä mies on mulle sanonut on että sä oot kiva kaveri. Miesmyyjät menee sokkona ohi jos yrittää pyytää apua, mutta timmille, kauniille fitness muijalle löytyy joka nurkan takaa apua ja vaikkei olisikaan timmi mutta muuten kauniskasvoinen niin heti ollaan auttamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ruma nainen. Kommentteja mitä olen vuosien aikana saanut: ex-poikaystävän kaverit kommentoivat kuvaani sanoilla "hassun näköinen, mutta hyvät bosat". Kaupassa teinitytöt (olin jo 30v) nauroivat ääneen ja yksi kysyi kovaan ääneen "mikä vit*u toi on??". Oma lapsi on sanonut pienenä, että äiti on ruman näköinen. Hammaslääkärini sanoi viimeisen hoitokerran jälkeen, että "onneksi sinua ei enää tarvitse katsella täällä" ja hoitaja nauroi vieressä. Muuten olen saanut katseita, tirskumisia, nauruja osakseni aivan riittävästi. Viimeksi tänä kesänä, kun odotin viimeisilläni vauvaa ja olin leikkipuistossa toisen lapsen kanssa ja kaksi nuorta naista tuijottivat ja nauroivat toisilleen jotain, mikä ilmiselvästi liittyi ulkomuotooni.
Mutta toisaalta sitten kun olin vielä nuori (teini-ikäinen) sain muiden kautta kuulla itsestäni seuraavaa: "tuosta tytöstä tulee vielä missi" (lastenhoitajamme ystävättären sanomaa), "en ole koskaan n
Huh, aika uskomatonta! Mutta kurja juttu jos näin todella on.
Olen 35 enkä ole seurustellut kuin yhden kerran, ei kukaan mies edes juttele mun kanssa flirtti tms mielessä, sen lisäksi että mulla paksut kasvot, huulet isot, nenä pienl, niin olen lyhyt, 154 cm, mulla ei ole ns vartalonmallia, olen tasapaksu, vaikka urheilijan en laihdu eikä ole kaarevuutta vartalossa, kärsin kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Nuorempa itkin paljon rumista ja halventavista kommenteista, nykyään en. Eikä kukaan onneksi huomioi ei negatiivisella eikä positiivisella tavalla. On kivaa olla seinäruusu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kaunis. Mut arvatkaapa mitä. Se on suurimmaksi osaksi vain stailausta,johon pystyy ihan kuka tahansa.
En halus lytätä kokemuksianne,maailma on hirveän ulkonäkökeskeinen paikka. Tiedän säästyneeni monelta harmilta ihan vain naamakertoimen mukaan.
Mutta nyt siihen itse aiheeseen. En usko,että rumuutta on. On vain ihmisiä,jotka eivät osaa tuoda parhaita puoliaan esille. Täällä moni on sanonut,että on ruma vartalo. Olisiko kuitenkin niin,että ostat vaatteita,jotka eivät leikkaukseltaan,väreiltään tai tyyliltään sovi juuri sinun vartalollesi pätkääkään?
Minulla on esim.todella(siis ihan todella)riippuvat ja pienet rinnat. Siksi ostan vain sellaisia rintsikoita,jotka nostavat niitä ylöspäin ja harvoin käytän esim.peplum-tyylisiä paitoja tai lyhyitä takkeja,koska ne vain korostaisivat tätä vartaloni "epäkohtaa".
Minulla oli myös joskus ihan ka
No mutta eihän tuo ihminen ole ruma. Hän on vain epäsiisti. Ja hampaat voi korjata.
Hänellä on ihan hyvä kasvojen luusto eikä mikään piirre ole ruma. Hiukset pitää pestä ja laittaa hyvin. Hänestä saa ihan nätin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun saisi edes yhden viikon ajan elämässään kokea, minkälaista on olla kaunis nainen? Kaikki ihailisi, ovet aukaistaisiin sinulle ja olisi poikaystävä joka rakastaisi ja ihailisi ja kohtelisi hyvin. Rumana naisena olet näkymätön ja ainoa mihin miehille kelpaat olet hyväksikäyttö.
No kuule, se on ihan tavallista. Ei Suomessa kukaan ovia availe, eivätkä miehet tule lirkuttelemaan.
Päinvastoin, kauniina saa osakseen ihan hirveän määrän kateudesta kumpuavaa vihaa ja murhaavia katseita. Miehetkin korkeintaan ahdistelevat ja käyttäytyvät halventavasti. Mene vaan katsomaan somekaunottarien kommenttikenttiä, siellä se totuus näkyy, vihaviestiä vaan vihaviestin perään
Pakkoko siellä somessa on olla?
En oikeastaan tiedä olenko ruma vai kaunis, mutta sen tiedän että olen aina ollut täysin näkymätön miehille, siis aivan ilmaa. Ja siis kaikenmaalaisille, joiden sanotaan olevan naisen kuin naisen perään. Suomalaisista en edes puhu. Jos joskus harvoin joku on minusta ns " kiinnostunut" niin kyseessä on aina joko materiaalinen hyöty tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Olen saanut ehkä noin yhden iskurityksen tai jonkun sellaiseksi tulkittavan koko nelikymppisen elämäni aikana. Sanon aina, että minulle on helpompi lentää kuuhun kuin saada parisuhde. Olen kyllä hyväksynyt asian, mutta tekee se vieläkin kipeää, koska olisin hyvä vaimo ja äiti. Tykkään tosi paljon lapsistakin. Mutta tällä mennään, ketään ei voi pakottaa olemaan kanssani.
Itse olen ruma, tiedostan sen hyvin. En vastaa minkäänlaisia kauneusihanteita. Nenäni on kuin nyrkkeilykehässä lyttyyn lyöty ja levinnyt. Pääni muoto on ihmeellisen pallomainen ja ihoni on huono. Vartaloni on epäsuhtainen kaikin puolin. Rinnat on pienet, takamus taasen todella leveä. Kasvojeni rumuutta vain vahvistaa syvällä olevat silmät. Ihan kuin minussa olisi kaikki mennyt pieleen.
Saan kyllä olla rauhassa miesten ahdisteluilta, jos sen nyt plussaksi voi laskea. Pari kertaa olen yrittänyt mielestäni jotain persoonallisen näköistä miestä lähestyä, mutta he ovat lähteneet karkuun. Ymmärrän sen toisaalta. Ei varmaan yksikään mies halua tulla nähdyksi minut vierellään.
Olen varmaan sen 10% joukossa, josta löytyy Suomen rumimmat naiset. Oma rumuus iski kasvoille kesällä kunnolla, kun olin Prahassa lomamatkalla. Siellä paikallisista naisista moni oli todella kauniita kasvoiltaan. Lisäksi he näyttivät olevan itsevarmoja ja kantoivat omaa naiseuttaan ylpeänä ja häpeilemättömänä.
Minä olen saanut kuulla koko ikäni olevani ruma. Tuollaisten kauniiden ihmisten paikassa oma ulkonäkö saa vain lisää kolauksia. Ja olenhan minä ruma, kun vertaa ihan vaikka keskivertoon suomalaiseen naiseenkin.
Miehille olen kelvannut vain joksikin kännipanoksi, valitettavasti. Mihinkään suhteeseen en ole päässyt koskaan yhdenkään miehen kanssa. Mihinkään tinderiin en edes viitsi mennä, kun se on niin ulkonäkökeskeinen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YouTube on täynnä videoita, joissa oikeasti rumista naisista tehdään pelkällä meikillä kauniita. Kannattaa opetella. Lihavuutta ei tietenkään voi peittää, jos rumuus johtuu vain siitä.
Et ole ilmeisesti kauheasti vaivautunut lukemaan tätä ketjua läpi, jolloin ymmärtäisit, että jos ihminen on piirteiltään faktisesti ruma, niin millään meikillä ei asiaa auteta. Joten tuo on jo aikoja sitten kuultu ja osoittaa vain suurta ymmärtämättömyyttä rumia ihmisiä kohtaan.
Aivan niin! Esim. pitkää nenää ei millään meikillä saa näyttämään lyhyeltä ja kauniilta.
Väkäleukaa ei meikki muuta miksikään.
Kapeat huulet voi tietysti maalata yli rajojen, mutta ei niistä täyteläisemmän näköisiä saa millään. Ja se ylimaalaaminenkin näkyy kyllä.
Olen itse sitä mieltä, että hiuksilla on jonkun verran mahdollisuuksia peittää rumuuttaan. Monilla voi näyttää nätimältä kun laittaa hiukset kiharalle. Nykyinen nuorten muoti kasvattaa ohuetkin hiukset pitkiksi ja vain kammata ne jakauksella kahta puolta päätä ei välttämättä imartele kasvoja. Alaspäin roikkuvat hiukset voi saada aikaan vain noitamaisen tuloksen, varsinkin jos kasvot on kaidat. Hiusten kohottaminen ja kihartaminen voi tehdä ihmeitä. Samoin kaunis väri.
Itse olen juuri niitä naisihmisiä, joiden kohdalla hiuksilla on valtava merkitys. Koska olen ruma, niin täysin laittamattomat, suorina roikkuvat hiukset saavat minut näyttämään vielä rumemmalta. Kun taas polkkapituiset kiharat, jotka saa kohota päälaelta ja varsinkin kiharat otsatukassa tekee minusta siedettävämmän näköisen.
Ja pakko sanoa, että nämä nykyiset shokkivärit hiuksissa rumentaa kaunistakin naista. Se on niin epäluonnollisen näköistä. Mutta se on tietysti vain minun näkemykseni. Ihan nuorille se vielä sopii, mutta ei minusta enää aikuiselle naiselle.
No kuule, se on ihan tavallista. Ei Suomessa kukaan ovia availe, eivätkä miehet tule lirkuttelemaan.
Päinvastoin, kauniina saa osakseen ihan hirveän määrän kateudesta kumpuavaa vihaa ja murhaavia katseita. Miehetkin korkeintaan ahdistelevat ja käyttäytyvät halventavasti. Mene vaan katsomaan somekaunottarien kommenttikenttiä, siellä se totuus näkyy, vihaviestiä vaan vihaviestin perään!