Oudot/vaivaannuttavat/kamalat treffit & treffikumppanit
Kerätään tähän ketjuun kokemuksia otsikon treffeistä ja treffikumppaneista.
AP aloittaa: Tapasin kokemattoman (epätoivoisuus näkyi kauas, olisi halunnut seurustella heti jne), mutta mukavanoloisen miehen treffeillä. Muuten meillä synkkasi, mutta miehen tulevaisuuden suunnitelmiin eivät kuuluneet lapset, kun asiasta kysyin (itse haluan lapsia sitten joskus). Muutenkin mies haaveili aivan erilaisesta elämästä kuin itse haaveilen. Kerroin miehelle, ettei tästä voi kehittyä mitään erilaisten tulevaisuuden toiveidemme vuoksi.
No, pari päivää myöhemmin saan mieheltä keskellä yötä tekstarin "halusin vain sanoa, että haluankin lapsia jo ihan lähitulevaisuudessa". Mielestäni on kaameaa, kuinka joku haluaa miellyttää toista niin, että olisi valmis luopumaan omista isoista periaatteistaan (toki mies halusi miellyttää sanomalla noin). Eikä tuollaisissa "elämän isoissa kysymyksissä" mielipide muutu parissa päivässä. Ei varmaan tarvitse sanoa, etten vastannut tuohon viestiin mitään.
N27
Kommentit (480)
Lisää kauhukokemuksia, nämä on oikeasti ihan hirveitä :D
Nainen ramppasi vessassa ja treffien edetessä alkoi sammaltaa.
M25
Nainen joka ensin vaikutti normaalilta, alkoi tehdä kainalopieruja ravintolassa. Häivyin vessaan ja katosin.
Ghostaajat on sentään vielä ihan ok. Sen lisäksi on tyyppejä, jotka ei osaa edes tuota. Ensin pidetään toista varalla, ei ikinä saa iltaisin kiinni ja tavataan tosi harvoin. Siinä vaiheessa kun hetkeen ei ole mitään kuulunut ja avaat profiilisi, niin tulee taas viestiä. Lopulta tyyppi ryhtyy niin vastarannan kiiskeksi kaikesta sanomisestasi, et lemppaat sen...ilmeisesti ei ollut sitten munaa tehdä sitä itse.
Kertokaa niistä kaameista naisistakin eikä vaan miehistä : //
Vaivaannuttavimmat treffit olivat ehkä ne, joilla istuimme miehen kanssa syysiltana joenrannassa penkillä kahvilakäynnin jälkeen. Mies oli käynyt väsytystaistelua jo pitkään, joten ajattelin että ehkä kiinnostukseni herää jos suostun vihdoin tapaamaan.
Mukavaa oli kyllä, mutta en tuntenut mitään sen kummempaa. Mies sen sijaan halusi kokoajan pussailla, ja selitti innoissaan miten jokirannan valaistus syttyi juuri meidän yhteisen taipaleemme alkua juhlistamaan. Fiilisteli siinä täysillä että pian mennään hänen vanhempiensa mökille viikonlopuksi ja siellä minä sitten viimeistään rakastun häneen palavasti.
Oli paha mieli kun tiesin ihan tarkkaan etten halua tavata enää. Pussailu oli kivaa, muttei tuntunut miltään vatsanpohjassa.
Toivottavasti hän on sittemmin löytänyt elämänsä naisen rinnalleen. Romanttisempaa ukkelia saa hakea.
Vierailija kirjoitti:
Kutsuin kerran mökille yhden miehen jota enoni suositteli, olivat samassa työpaikassa. Mies pyyhki käsidesillä ja rätillä kaikki paikat mihin istui, esim. laiturin penkin, keittiön tuolin, tukkipuun kun paistoimme makkaraa. Nukkumaan mennessä levitti oman lakanansa valmiiksi sijatun vuoteen päälle (tyynynkin) ja nukkui talvitakki päällä. Meillä on mökillä kyllä ihan kesäyönäkin + 20C
Tämä on minusta aika surullista, kun miehellä oli kuvauksesi mukaan selkeästi pakko-oireinen häiriö. Itselläni on myös, vaikkakin se hoidettiin jo vuosia sitten niin hyvin ettei sitä kukaan enää ulospäin nää. Ennen hoitoa käyttäydyin aika lailla kuvaamasi miehen tavoin. Tosin myönnetään että se tekee omasta (ja läheisten) elämästä hankalaa ja voi olla ulkopuolisesta vaivaannuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Oon käyny ulkona useammankin tahdottoman "kaikki käy" -miehen kanssa.
Mikä olis susta kiva ravintola/kahvila?
-Kaikki käy, mistä sä vaan tykkäät.
Mennäänkö elokuviin/kävelylle?
-Kaikki käy, mikä susta on vaan kivaa.Jos kaipaan kynnysmattoa, menen käymään ikeassa. Oma tahto ja omat mielipiteet ois kivat.
Tämmöinen ei ole vain kynnysmattoilua, vaan myös todella laiskaa. Jätetään kaikki mietintä ja päätöksenteko, pahimmillaan myös suunnittelu ja järjestäminen toisen harteille. Laiskuus ei viehätä.
Vierailija kirjoitti:
Vaivaannuttavimmat treffit olivat ehkä ne, joilla istuimme miehen kanssa syysiltana joenrannassa penkillä kahvilakäynnin jälkeen. Mies oli käynyt väsytystaistelua jo pitkään, joten ajattelin että ehkä kiinnostukseni herää jos suostun vihdoin tapaamaan.
Mukavaa oli kyllä, mutta en tuntenut mitään sen kummempaa. Mies sen sijaan halusi kokoajan pussailla, ja selitti innoissaan miten jokirannan valaistus syttyi juuri meidän yhteisen taipaleemme alkua juhlistamaan. Fiilisteli siinä täysillä että pian mennään hänen vanhempiensa mökille viikonlopuksi ja siellä minä sitten viimeistään rakastun häneen palavasti.
Oli paha mieli kun tiesin ihan tarkkaan etten halua tavata enää. Pussailu oli kivaa, muttei tuntunut miltään vatsanpohjassa.
Toivottavasti hän on sittemmin löytänyt elämänsä naisen rinnalleen. Romanttisempaa ukkelia saa hakea.
Nämä on hankalia tilanteita kun toinen on ehtinyt jo fiilistellä pitkään ja ihastua ja toinen vasta tutustuu ja tunnustelee tunteitaan. Ehkä ihastus olisikin voinut nousta jos olisi saanut rauhassa tutustua, kuka tietää.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa niistä kaameista naisistakin eikä vaan miehistä : //
Olen itsekin nainen eikä tämä niin viihdyttävä tarina ole, mutta kerrotaan kuitenkin. Nuorena löysin baarista naisen, tanssittiin ja pussailtiin ja hän halusi lähteä mukaani joten vein kotiin. Vaan tyttö ei oikein puhunut mitään ja oli muutenkin kuin ilmeetön nukke. Mitään ei tapahtunut ja aamulla sama meno jatkui. Liekö jännitti kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon käyny ulkona useammankin tahdottoman "kaikki käy" -miehen kanssa.
Mikä olis susta kiva ravintola/kahvila?
-Kaikki käy, mistä sä vaan tykkäät.
Mennäänkö elokuviin/kävelylle?
-Kaikki käy, mikä susta on vaan kivaa.Jos kaipaan kynnysmattoa, menen käymään ikeassa. Oma tahto ja omat mielipiteet ois kivat.
Tämmöinen ei ole vain kynnysmattoilua, vaan myös todella laiskaa. Jätetään kaikki mietintä ja päätöksenteko, pahimmillaan myös suunnittelu ja järjestäminen toisen harteille. Laiskuus ei viehätä.
Miksei se kysmysten esittäjä sitten tuo esiin omia mielipiteitään, vaan toisen osapuolen olisi tehtävä ne päätökset? Ehkä kysyjä yrittääkin päästä helpommalla ja kysymällä sysää vastuun toiselle, kun ei oikeasti osaa itse yhtään sen paremmin päättää? Olen törmännyt tällaiseen kyselijään. AINA minä olin se jonka piti päättää, omia mielipiteitään ei tuonut esiin missään asiassa.
Miehellä oli musta, reikäinen t-paita joka lemusi vahvasti hieltä ja mustat farkut joiden yli karvainen maha pursusi. Muhkea parta piilotti epäilemättä kaksoisleuan ja kaulassa oli suttuinen tatuointi. Tunnistin kyllä kuvan nuoren, komean rockabilly-jätkän mutta vain epämääräisesti, kuvan oli täytynyt olla ainakin 10 vuotta vanha! Tuli huijattu olo. Mies myös puhui koko ajan työstään vartijana ja odotti selvästi tekevänsä minuun vaikutuksen. Kun kahvit oli juotu, lähdettiin kävelemään ja mies nappasi kädestäni kiinni. Juteltiin siinä väkinäisiä ja koetin saada kättäni takaisin. Lopulta mies olisi tahtonut viedä minut kotiin ja kun en suostunut, saattoi bussipysäkille ja tunki kielen suuhuni.
- Yksi mies tuli treffeille yskien ja nenä valuen mutta vakuutti että"ei tässä mitään". Suostuttelin että lähtisi kotiinsa kun minä kävisin H&M:llä, mutta kietoi kätensä vyötärölleni ja honotti tulevansa mukaan. Lääppi sitten räkäkäsillään joka paidan ja esitteli minulle vaatteita jotka olisivat muka niin nättejä päälläni, mm. pastellivärisiä napapaitoja... olen 90kiloinen hevari. Shoppailun jälkeen mies myöntyi lähtemään kotiinsa, mutta olisi halunnut minut viereen lämmittämään. En lähtenyt eikä enää nähty.
- Toisen miehen kanssa meillä oli kahdet treffit. Ekoilla oli selvästi krapulassa ja kyseli voinko käydä ostamassa hänelle ärrältä röökiä kun korttinsa ei toimi. Meillä oli kuitenkin mukavaa, joten sovittiin toiset treffit miehen luokse. Matkalla sinne sain tekstiviestin "tuotko maitoa, kahvia ja röökiaskin", olin ihan että mitä ihmettä, ollaanko me naimisissa? En vienyt mitään kun rahatilanne oli aika heikko ja mies murjotti tästä, vaikutti myös jälleen kerran krapulaiselta. Lähdin aika pian eikä miehestä enää kuulunut mitään.
- Kolmas mies taas halusi väkisin tavata vaikka sanoin että minulla on tatuointiaika, vitsaili tulevansa pitämään kädestä. Minun piti riisua housut kun kuva tehtiin polveen ja kai valkoiset hyllyvät selluliittireiteni oli deitilleni liikaa, sillä sanoi käyvänsä tupakalla eikä tullut takaisin
Ehdottamani kahvila oli liian kallis, mies sen sijaan ehdotti erästä pubia sanoen että sieltä saa halpaa kahvia ja voimme pelata bilistä. No kahvi maistui ihan pohjaanpalaneelta ja viereisessä pöydässä huusi äijäporukka jotka oli ihan kännissä vaikka kello oli vasta jotain 13 aamupäivällä. Kun mies ehdotti toisia treffejä "meidän pubiimme", sanoin ettei tule kesää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon käyny ulkona useammankin tahdottoman "kaikki käy" -miehen kanssa.
Mikä olis susta kiva ravintola/kahvila?
-Kaikki käy, mistä sä vaan tykkäät.
Mennäänkö elokuviin/kävelylle?
-Kaikki käy, mikä susta on vaan kivaa.Jos kaipaan kynnysmattoa, menen käymään ikeassa. Oma tahto ja omat mielipiteet ois kivat.
Tämmöinen ei ole vain kynnysmattoilua, vaan myös todella laiskaa. Jätetään kaikki mietintä ja päätöksenteko, pahimmillaan myös suunnittelu ja järjestäminen toisen harteille. Laiskuus ei viehätä.
Miksei se kysmysten esittäjä sitten tuo esiin omia mielipiteitään, vaan toisen osapuolen olisi tehtävä ne päätökset? Ehkä kysyjä yrittääkin päästä helpommalla ja kysymällä sysää vastuun toiselle, kun ei oikeasti osaa itse yhtään sen paremmin päättää? Olen törmännyt tällaiseen kyselijään. AINA minä olin se jonka piti päättää, omia mielipiteitään ei tuonut esiin missään asiassa.
Eiköhän näissä tilanteissa ole yleensä kyse siitä, että kysymysten esittäjä on väsynyt siihen, että hän on se joka aina päättää kaikki asiat, ja toivoisi että se toinen osapuoli sanoisi edes joskus oman mielipiteensä.
Olen lesbo ja treffit oli naisen kanssa abc:llä, koska oli hieman välimatkaa. Heti, kun näin naisen niin voi sitä pettymyksen tunnetta eli ihan eri näköinen kuin kuvassa. Ihan kiva mimmi ja tultiin hyvin juttuun, mutta jos ulkonäkö ei mätsää niin ei. Mitä järkee laittaa profiiliin 20v vanhoja kuvia ja näin tekee jotkut miehet ja naiset. Luuleeko, että näyttävät samalta, kuin kuvissa? Ei vaan voi ymmärtää.
Baarista minut bongannut kaveri sai söpöjen ruskeiden silmien takia minut antamaan puhelinnumeroni ja päädyimme treffeille. Homma alkoi mennä oudoksi, kun tyyppi kuvaili työharjoitteluaan jossain yläkoulussa ja miten 13-14-vuotiaat (me olimme yli parikymppisiä moelmmat) tytöt kuulemma ovat häneen ihastuneita, antavat puhelinnumeroitaan ja haluavat nähdä vapaa-ajalla. Kun kysyin, onko hän nähnyt näitä tyttöjä myös harjoittelun ulkopuolella, hän sanoi joo ja vielä jotain että "ne on jo ihan oikeita naisia" tms. Lisäksi kaverilla oli kämpillään opiskelijasolussa oven sisäpuolella nakujuliste, jonka nainen näytti hätkähdyttävän paljon minulta. Äijä alkoi vielä kaiken tuon jälkeen kouria ja kärttää anaaliseksiä, jolloin häivyin samantien.
Kyseinen kaveri onnistui hiljattain n. kymmenen vuoden jälkeen löytämään mut facebookista ja lähetti yksityisviestin, jonka huomasin 6kk päästä, jossa laittoi jotain "siitä vaan pyydät mut treffeille, mutta varattujahan kaikki noin täydelliset on..." No niinpä onkin, kun olen kihloissa ja naimisiin menossa. Stalkkaus kuitenkin kuumotti niin paljon, etten ikinä vastannut mitään enää viestiin, vaan poistin sen ja estin kokonaan. Vieläkin menee kylmät väreet, todella creepyä...