Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Minusta on tullut marttyyri
25.12.2016 |
Olen aina ollut huono sietämään loukkauksia, mutta lähes neron tasolla mitä tulee niiden havaitsemiseen. Pienet, salakavalat ja hienovaraiset yritykset vähätellä tai nöyryyttää minua eivät jää huomaamatta. Nuo seikat ovat oikeastaan hyvin yleisiä kaikenlaisissa ihmissuhteissa.
Loukkauksia on kertynyt elämässäni niin paljon etten enää kestä niitä. Minulla onkin nykyään tapana sulkea ihmiset elämästäni hyvin kevyin perustein. Jos huomaan että minuun suhtaudutaan välinpitämättömästi, köytetään hyväksi tai koen olevani pilkan kohteena, ystävyys- tai sukulaisuussuhde on entinen. Olen luonteeltani hieman miellyttämisenhaluinen (tai ihmiset ainakin tulkitsevat minut niin, olen ainakin ystävällinen), joten on lähes luonnollista, että ylitseni kävellään tuon tuosta. Erona useimpiin miellyttäjiin on se, etten anna toista mahdollisuutta. Seurauksena tässä on valitettavasti se, ettei ympärilläni ole pahemmin ihmisiä. Voi olla että olen pohjimmiltani ilkeä ihminen, sillä nautin myös siitä kun saan ihmiset kyseenalaistamaan oman käytöksensä, vailla mahdollisuutta enää korjata sitä, ainakaan minun suhteeni.
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen vähän samankaltainen. Pitkävihainen ja vaikea antaa loukkaukset anteeksi.
Jeesuski oli marttyyri ja ihan kivastihan seki eli. Että jatka samaan malliin. Hyvällä tuurilla sun synttäreitä vietetään vielä 2000:nen vuoden kuluttua. Peukkua valitsemallesi tielle.
Älä liiottele. Et sä voi olla marttyyri jos sussa vielä henki pihisee. Tapa ittes ensin niin sitten katotaan riittääkö kvalifikatsioonit.
Tässä vaiheessa mä luulen, että uhriutuminen kuvais sua parhaiten, ja sitä tautia onkin liikkeellä paljo.
Muuten: oletko hoitanut suhteiden katkaisun kertomalla syyt vai pitämällä mykkäkoulua? Jos noudatat jälkimmäistä tapaa, heillä ei ole harmainta aavistusta, mitä heidän pitäisi ottaa opikseen.
Joka tapauksessa hankaloitat vain omaa elämääsi, joten hae apua itsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun olet tiedostanut tuon, niin miten aiot toimia jatkossa?
En mä tiedä. Yritän toimia niin, että kunnioitan itseäni ja niitä, jotka sen ansaitsee. Jos tuo johtaa yksinäisyyteen, niin se olkoon kohtaloni. Katkeruutta ja ylimielisyyttä yritön cältellä viimeiseen asti. Toivon vain että minulla on kykyä havaita ne tarpeen tullen.
Ap
Kuulostaa siltä, että ehkä et enää jaksa antaa itsestäsi saamatta tarpeeksi takaisin, olet ehkä masentunut ja mahdollisesti itsetunto kaipaisi nostatusta jollain tavalla, ettei nuo "osumat" tuntuisi nahoissasi. Osuikohan joku noista oikeaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimo kirjoitti:
Muuten: oletko hoitanut suhteiden katkaisun kertomalla syyt vai pitämällä mykkäkoulua? Jos noudatat jälkimmäistä tapaa, heillä ei ole harmainta aavistusta, mitä heidän pitäisi ottaa opikseen.
Joka tapauksessa hankaloitat vain omaa elämääsi, joten hae apua itsellesi.
Taisin oikeastaan aloituksessa sanoa väärin, että katkaisen suhteet kevyin perustein. Olen katkaissut useita ihmissuhteita, mutta toisaalta olen kestänyt pitkiäkin aikoja jatkuvaa nöyryyttämistä. Kynnys siltojen polttamiseen on nykyään ehkä madaltunut hieman. Mykkäkoulu taitaa olla taktiikkani. En yleensä selittele mitään. Tilanteen pitäisi tosin jokaisessa tapauksessa olla itsestäänselvä, että selittelyjä ei mielestäni tarvita.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällainen herkkänahkainen, pitkävihainen ja katkeroitunut ihminen löytyy lähipiiristä. Hänen ihmissuhteensa ovat todella epävakaita; milloin toisten täytyy olla suurinpiirtein polvilleen pyytämässä anteeksi, jos on mahdollisesti loukannut ja milloin sitten toisten pitää arvuutella hänen mielialojaan.
Itse olen vähentänyt tämän ihmisen vaikutuspiirissä olemista ja huomaan taas voivani hengittää vapaasti.
Poikkeusetta huomaan, että tällaiset ihmiset, jotka kiinnittävät koko ajan siihen omaan olotilaan huomiota ja siihen miten muut kohtelevat itseään. Niin ovat hyvin itsekeskeisiä ihmisiä ja yleensä ovat niitä, jotka kaiken sen loukkaantumisen, uhriutumisen ja marttyyriyden keskellä eivät huomaa miten itse kohtelevat muita.
Vau. Olet siis kuollut uskontosi puolesta, vai oliko kyseessä jokin muu ylevä aate?
Aikamoinen temppu. Mikähän instituutio on validoinut asemasi ja onko sinulla jo joku kiva pyhimysnimi valittuna?
Suosittelen tujua Campari-pohjaista drinkkiä, sillä ne maallisest katkeruudet (katkerot) lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että ehkä et enää jaksa antaa itsestäsi saamatta tarpeeksi takaisin, olet ehkä masentunut ja mahdollisesti itsetunto kaipaisi nostatusta jollain tavalla, ettei nuo "osumat" tuntuisi nahoissasi. Osuikohan joku noista oikeaan?
Luultavasti kaikki osui oikeaan. Ehkä minulta puuttuu motivaatio ylläpitää ihmissuhteita. Toisaalta olen luonteeltani hyvin tarkkaavainen, eli muut kaltaiseni ihmiset luultavasti toimivat samoin kohdatessaan vääryyttä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tällainen herkkänahkainen, pitkävihainen ja katkeroitunut ihminen löytyy lähipiiristä. Hänen ihmissuhteensa ovat todella epävakaita; milloin toisten täytyy olla suurinpiirtein polvilleen pyytämässä anteeksi, jos on mahdollisesti loukannut ja milloin sitten toisten pitää arvuutella hänen mielialojaan.
Itse olen vähentänyt tämän ihmisen vaikutuspiirissä olemista ja huomaan taas voivani hengittää vapaasti.
Poikkeusetta huomaan, että tällaiset ihmiset, jotka kiinnittävät koko ajan siihen omaan olotilaan huomiota ja siihen miten muut kohtelevat itseään. Niin ovat hyvin itsekeskeisiä ihmisiä ja yleensä ovat niitä, jotka kaiken sen loukkaantumisen, uhriutumisen ja marttyyriyden keskellä eivät huomaa miten itse kohtelevat muita.
Minä en toimi noin. En oikeastaan ikinä loukkaa muita, vaikka minulle tuotaisiin hopeatarjottimella nenän eteen siihen mahdollisuus. Katkaisen välit antaen muiden kuvitella, ettei minua ole loukattu.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinulla AP jokin yliluonnollinen kyky määrittää objektiivisesti, mikä on vääryyttä ja mikä ei? Kerropa esimerkki kokemastasi "vääryydestä".
Vierailija kirjoitti:
Aloitus kuulosti erittäin tutulta.
Olen yhdelle ihmiselle kertonut tästä ominaisuudestani. Muilla ei tietääkseni ole aavistustakaan, olet siis erehtynyt henkilöstä tai sitten olet se yksi henkilö.
Ap
Älkää nyt vaan vahingossakaan loukatko ap:tä, lopettaa vielä hienon ketjunsa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen herkkänahkainen, pitkävihainen ja katkeroitunut ihminen löytyy lähipiiristä. Hänen ihmissuhteensa ovat todella epävakaita; milloin toisten täytyy olla suurinpiirtein polvilleen pyytämässä anteeksi, jos on mahdollisesti loukannut ja milloin sitten toisten pitää arvuutella hänen mielialojaan.
Itse olen vähentänyt tämän ihmisen vaikutuspiirissä olemista ja huomaan taas voivani hengittää vapaasti.
Poikkeusetta huomaan, että tällaiset ihmiset, jotka kiinnittävät koko ajan siihen omaan olotilaan huomiota ja siihen miten muut kohtelevat itseään. Niin ovat hyvin itsekeskeisiä ihmisiä ja yleensä ovat niitä, jotka kaiken sen loukkaantumisen, uhriutumisen ja marttyyriyden keskellä eivät huomaa miten itse kohtelevat muita.
Minä en toimi noin. En oikeastaan ikinä loukkaa muita, vaikka minulle tuotaisiin hopeatarjottimella nenän eteen siihen mahdollisuus. Katkaisen välit antaen muiden kuvitella, ettei minua ole loukattu.
Ap
Luuletko ettei ole loukkaavaa sulkea ihmisiä ulos elämästä "kevyin perustein" niin kuin itse asian ilmaitsit?
Tai etsiä "pieniä salakalavia yrityksiä nöyryyttää" sinua? Entä, jos tarkoituksena ei olekaan nöyryyttää sinua. Oletko jutellut näiden henkilöiden kanssa, vaan kylmästi vain katkaiset välit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että ehkä et enää jaksa antaa itsestäsi saamatta tarpeeksi takaisin, olet ehkä masentunut ja mahdollisesti itsetunto kaipaisi nostatusta jollain tavalla, ettei nuo "osumat" tuntuisi nahoissasi. Osuikohan joku noista oikeaan?
Luultavasti kaikki osui oikeaan. Ehkä minulta puuttuu motivaatio ylläpitää ihmissuhteita. Toisaalta olen luonteeltani hyvin tarkkaavainen, eli muut kaltaiseni ihmiset luultavasti toimivat samoin kohdatessaan vääryyttä.
Ap
Tarkoitatko tarkkaivaisuudella tunneälyä? Olen herkempi ja tarkempi kuin sukulaiseni tai ystäväni, mutta en kosta sitä heille. Herkkyys ja tarkkuus vaatii kyytiinsä myös tunneälyä mikä toimii ns. paskasuodattimena. Toiset puhuu ja käyttäytyy karskimmin, eli omalla tavallaan. Itse toimin hienovaraisemmin ja ehkä liikaa toisten tunteita miettien, mutten vaadi sitä muilta. Sammakoita tulee jokaisen suusta, jos takertuisin jokaiseen saisin tosiaan elää aivan yksin. Kanavoi tuo tarkkuus mielummin toisten auttamiseen, ole kuuntelija niille jotka korvia tarvitsee. Käytä kykysi hyvään ja maailma muuttuu hyväksi.
kerropa ap jokin esimerkki miten sinua on kohdeltu väärin, niin voimme puolueettomasti arvioida oletko kenties ylireagoinut?
Alue: Aihe vapaa
Nyt kun olet tiedostanut tuon, niin miten aiot toimia jatkossa?