Varallisuuden piilotteleminen suhteen alussa, mitä mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Entä jos varallisuus on huomattavasti keskivertoihmisen varallisuutta suurempi ja "elämäntaso" myös korkeampi, mutta treffaillessa ei näitä asioita tuo esille vaan tietoisesti ei tuo tätä esille.

Esimerkkinä:

Miehen asunnosta, autoista yms. tulisi samantien selville että omaisuutta on enemmän kun normaalisti. Seurustelun alkuvaiheilla kuitenkin ainoa asunto minkä nainen näkee olisi vaatimaton varta vasten vuokrattu kaupunkikoti ja autona toimisi joku huomiota herättämätön arjenharmaa kulkupeli.

AP

No just, ei kukaan noin typerästi kikkaile. Asuin omistamassani merenranta-asunnossa, sanoin että asun vuokralla. Oman kalliin autoni sanoin olevan työsuhdeauto. Kyllä ne asiat sitten myöhemmin tuli julki, mutta mitä sitä suotta toitottamaan. Ja olen nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos varallisuus on huomattavasti keskivertoihmisen varallisuutta suurempi ja "elämäntaso" myös korkeampi, mutta treffaillessa ei näitä asioita tuo esille vaan tietoisesti ei tuo tätä esille.

Esimerkkinä:

Miehen asunnosta, autoista yms. tulisi samantien selville että omaisuutta on enemmän kun normaalisti. Seurustelun alkuvaiheilla kuitenkin ainoa asunto minkä nainen näkee olisi vaatimaton varta vasten vuokrattu kaupunkikoti ja autona toimisi joku huomiota herättämätön arjenharmaa kulkupeli.

AP

Varta vasten vuokrattu kaupunkikoti? Eikö mielestäsi olisi valehtelemista antaa ymmärtää, että kyseessä on koti?

Joo en mäkään ymmärrä miten se ei olisi valehtelua että kertoo asuvansa asunnossa jossa ei asu. Olisinko miehellä myös varta vasten palkatut näyttelijät esittämässä hänen köyhää perhettään ja ystäviään lavasteasunnoissa?

Vierailija kirjoitti:

Entä jos varallisuus on huomattavasti keskivertoihmisen varallisuutta suurempi ja "elämäntaso" myös korkeampi, mutta treffaillessa ei näitä asioita tuo esille vaan tietoisesti ei tuo tätä esille.

Esimerkkinä:

Miehen asunnosta, autoista yms. tulisi samantien selville että omaisuutta on enemmän kun normaalisti. Seurustelun alkuvaiheilla kuitenkin ainoa asunto minkä nainen näkee olisi vaatimaton varta vasten vuokrattu kaupunkikoti ja autona toimisi joku huomiota herättämätön arjenharmaa kulkupeli.

AP

Itse olisin ainakin loukkaantunut, jos selviäisi, että mies tapaillut minua alkuun jossain "kulissikodissa" tai hänellä olisi erikseen joku "treffailuauto". Jotenkin tuntuisi, että treffailu on miehelle joku hauska näytelmä tms, sen sijaan että hän etsii elämänkumppania omana itsenään.

Sen sijaan, jos vähitellen paljastuu, että mies omistaa useampia autoja ja että olen nähnyt vasta hänen kaupunkikotinsa ei tuntuisi loukkaavalta. Hiukan ihmeissäänhän sitä olisi, kun tajuaisi että tämä on tosiaan vain pienen pieni osa miehen varallisuutta.

Kuka oikasti viitsisi nähdä moisen vaivan? Etenkään ihastuneena kun ei voi vielä olla edes kovin varma toisen osapuolen sitoutumisesta orastavaan suhteeseen?

Ap, mikä olisi tämän kuvitellun rikkaan miehen motiivi esittää pikkuasunto ainoana kämppänään ja muutenkin esiintyä köyhänä? Miksi hän tekisi niin?

Jos tällä "sumutetulla" kumppanilla on yhtään nenää ja silmää, niin kyllä hän melko pian pystyy haistamaan tai näkemään, onko kyseessä pelkkä tyhjätasku, vai löytyykö pankista paise. En rupea luettelemaan merkkejä, totean vain, että niitä on paljon.

Jos olet draamakviin ja kaiken lisäksi muutenkin vähän ... no, yksinkertainen, niin tottahan sinä järjestät oikein kunnon kohtauksen. Jos sen sijaan sattuisit olemaan fiksu, et sanoisi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Jos rikas on tosissaan haluamassa  suhteeseen jonkun kanssa, tuommoisen salaaminen vielä silloinkin, kun suhde vakiintuu, on suuri epäluottamuslause. Rivien välit sanovat: "Olen rikas, mutta koska pidän sinua kullankaivajana, salaan se sinulta." Alkumetreillä tietty asia on ookoo, vakavoituessa ei.

Vierailija kirjoitti:

Omaisuuskysymyksen poistaminen yhtälöstähän on helpoin ja varmin tapa selvittää onko puolisoehdokas mahdollinen kullankaivaja. Tottakai suhteen vakavoituessa totuus tuodaan jossain kohtaan esille, ennemmin tai myöhemmin.

No just, ei kukaan noin typerästi kikkaile. Asuin omistamassani merenranta-asunnossa, sanoin että asun vuokralla. Oman kalliin autoni sanoin olevan työsuhdeauto. Kyllä ne asiat sitten myöhemmin tuli julki, mutta mitä sitä suotta toitottamaan. Ja olen nainen.

Merenranta-asunnon vuokralla pitäminen ja kallis työsuhdeauto kuitenkin kertoo sen, että jonkun verran sitä varallisuutta on löydyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Verotustiedot ovat julkisia, joten ei sitä varallisuutta voi piilotella muuten kuin silloin, jos sitä ei veroteta. Kuulemma joillakuilla on ihan tapana selvittää uuden deitin verotiedot ensimmäisenä asiana. 

Verotustiedoista selviävät vain ansio- ja pääomatulot, joiden perusteella voi tehdä karkean arvion MINIMIvarallisuudesta tietyllä tuotto-odotuksella. Sen sijaan esim. rahastoissa, joista ei makseta ulos osinkoa, lepäävät miljoonat eivät verotustiedoista näy. Samoin kuin omassa käytössä olevat asunnot tai kiinteistöt.

Vierailija kirjoitti:

Ap, mikä olisi tämän kuvitellun rikkaan miehen motiivi esittää pikkuasunto ainoana kämppänään ja muutenkin esiintyä köyhänä? Miksi hän tekisi niin?

Helpottamaan selvittämään onko seurustelukumppani kiinnostunut ko. rikkaasta miehestä vai hänen omaisuudestaan?

AP

En mä ainakaan siitä erikseen puhu. Pankkitilillä voi olla vaikka minkä verran ja mitä väliä sillä edes on.

Miehen perhe päätti heti alusta alkaen minun olevan kullankaivaja ja sai jatkuvalla jankutuksella, painostuksella ja syyllistyksellä miehenkin jokseenkin vainoharhaiseksi omaisuudestaan. Minä taas itse en tiennyt tuon taivaallistakaan mieheni raha-asioista ja mies meni niin pitkälle, että jopa ostaessamme yhteistä taloa ei edes suostunut kertomaan paljonko hänellä on omaisuutta tai että mikä hänen osaltaan budjetti voisi olla. Eihän siitä tullut yhtään mitään järkevää sillä tavalla, yllättäen, ja pakotin kyllä siinä vaiheessa hänen kertomaan jokaikisen omistuksensa ja säästötiliensä saldot sun muut, jo ihan periaatteesta kun hänkin oli aktiivisesti puuttunut minun raha-asioihini. Olimmehan jo naimisissakin, mutta jotenkin jollain ilveellä onnistuin ymmärtämään miehen huolta, hänen perheensä osaa olla melkoisen hankalaa ja kieroa väkeä, suoraan sanottuna, mutta olihan se todella loukkaavaa ottaen huomioon, että elätän kuitenkin itse itseni, maksan puolet laskuista ja niin edelleen. Ainoa ero on, etten ole koskaan saanut perheeltäni rahaa tai perintöjä, vaan olen pärjännyt ihan itsekseni, mikä luonnollisesti tekee minusta köyhän ja rahanahneen paskan puolisoni perheen silmissä. Vaikka en todellakaan edes tiennyt mieheni omaisuuden todellisesta koosta edes naimisiin mennessämme..

Pitää miettiä nolaako köyhemmän osapuolen. Jos on antanut köyhemmän osapuolen ymmärtää, että rahaa on rajatusti ja toinen on miettinyt tarjoilut ja tekemiset sen mukaan ja koettanut olla niin, että kummallakin on ok olo  ja ketään ei riistetä. Ja sitten käykin ilmi, että kaveri ei todellakaan normaalisti matkaile ekonomiluokan reissuilla tai syö jauhelihaa niin nolottaahan se ja siitä voisi hyvinkin suuttua. Jos vaikka ostanut jotain halpaa lahjaakin.

Vierailija kirjoitti:

En mä ainakaan siitä erikseen puhu. Pankkitilillä voi olla vaikka minkä verran ja mitä väliä sillä edes on.

Eihän sillä kaikille naisille olekkaan väliä, mutta tuskin edes AV-raati sitä voi kieltää että joillekkin naisille sillä on väliä vähän liiankin paljon?

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos rikas on tosissaan haluamassa  suhteeseen jonkun kanssa, tuommoisen salaaminen vielä silloinkin, kun suhde vakiintuu, on suuri epäluottamuslause. Rivien välit sanovat: "Olen rikas, mutta koska pidän sinua kullankaivajana, salaan se sinulta." Alkumetreillä tietty asia on ookoo, vakavoituessa ei.

Vierailija kirjoitti:

Omaisuuskysymyksen poistaminen yhtälöstähän on helpoin ja varmin tapa selvittää onko puolisoehdokas mahdollinen kullankaivaja. Tottakai suhteen vakavoituessa totuus tuodaan jossain kohtaan esille, ennemmin tai myöhemmin.

No just, ei kukaan noin typerästi kikkaile. Asuin omistamassani merenranta-asunnossa, sanoin että asun vuokralla. Oman kalliin autoni sanoin olevan työsuhdeauto. Kyllä ne asiat sitten myöhemmin tuli julki, mutta mitä sitä suotta toitottamaan. Ja olen nainen.

Merenranta-asunnon vuokralla pitäminen ja kallis työsuhdeauto kuitenkin kertoo sen, että jonkun verran sitä varallisuutta on löydyttävä.

Jonkun verran on kuitenkin eri asia kuin koko totuus.

Vierailija kirjoitti:

Miehen perhe päätti heti alusta alkaen minun olevan kullankaivaja ja sai jatkuvalla jankutuksella, painostuksella ja syyllistyksellä miehenkin jokseenkin vainoharhaiseksi omaisuudestaan. Minä taas itse en tiennyt tuon taivaallistakaan mieheni raha-asioista ja mies meni niin pitkälle, että jopa ostaessamme yhteistä taloa ei edes suostunut kertomaan paljonko hänellä on omaisuutta tai että mikä hänen osaltaan budjetti voisi olla. Eihän siitä tullut yhtään mitään järkevää sillä tavalla, yllättäen, ja pakotin kyllä siinä vaiheessa hänen kertomaan jokaikisen omistuksensa ja säästötiliensä saldot sun muut, jo ihan periaatteesta kun hänkin oli aktiivisesti puuttunut minun raha-asioihini. Olimmehan jo naimisissakin, mutta jotenkin jollain ilveellä onnistuin ymmärtämään miehen huolta, hänen perheensä osaa olla melkoisen hankalaa ja kieroa väkeä, suoraan sanottuna, mutta olihan se todella loukkaavaa ottaen huomioon, että elätän kuitenkin itse itseni, maksan puolet laskuista ja niin edelleen. Ainoa ero on, etten ole koskaan saanut perheeltäni rahaa tai perintöjä, vaan olen pärjännyt ihan itsekseni, mikä luonnollisesti tekee minusta köyhän ja rahanahneen paskan puolisoni perheen silmissä. Vaikka en todellakaan edes tiennyt mieheni omaisuuden todellisesta koosta edes naimisiin mennessämme..

Outoa jos teillä ei ole avioehtoa ja mies on perimässä jotain enemmänkin.

Ymmärtäisin syyn ja kehittäisin ongelman. Itse asiassa lopettaisin suhteen.

Syy asian salaamiseen on tietenkin se, että mies olettaa minun lähtökohtaisesti olevan hänen rahojensa perässä ja mies katsoo oikeudekseen laittaa minut vaikka mihin testeihin, että todistan hänelle kunnollisuuteni. Deittailen mieluummin miehiä, jotka eivät tarvitse todisteita.

Sitten haluaisin vielä, että sinä aloittaja selität miksi luulet että sinulla on oikeus testailla naisen rahanahneutta? Kun ottaa huomioon, että rahasi eivät (oletettavasi) ole tippuneet syliisi taivaasta, vaan olet raatanut että rikastuisit. Miksi rahanahne nainen olisi sinulle ongelma? Kun kerran olet itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos varallisuus on huomattavasti keskivertoihmisen varallisuutta suurempi ja "elämäntaso" myös korkeampi, mutta treffaillessa ei näitä asioita tuo esille vaan tietoisesti ei tuo tätä esille.

Esimerkkinä:

Miehen asunnosta, autoista yms. tulisi samantien selville että omaisuutta on enemmän kun normaalisti. Seurustelun alkuvaiheilla kuitenkin ainoa asunto minkä nainen näkee olisi vaatimaton varta vasten vuokrattu kaupunkikoti ja autona toimisi joku huomiota herättämätön arjenharmaa kulkupeli.

AP

No eikö tuo nyt ole valehtelua? Jos varta vasten hankkii harhaanjohtavia asioita? 

En minä tiennyt mieheni tavatessani, että hän omistaa firmansa, tiesin että hän on jonkin sortin johtaja. Illalla selvisi, että ilmeisen hyvin toimeentuleva koska hotellihuone oli sitä luokkaa. Ei hän kuitenkaan peitellyt mitään, enkä minä udellut. Minulle selvisi täysi varallisuus vasta kun menimme naimisiin ja teimme avioehdon. 

Ymmärrän kyllä ajatuksen peittelyssä, mutta en sitä että miehellä ei ole tarpeeksi itsetuntoa siihen, että nainen haluaisi olla hänen kanssaan ilman varallisuutta. Tai ihmistuntemusta. Vinkki: älä valitse high maintenance -naista, jonka kaikki asiat salikortista rakennekynsiin on kalleinta mitä saa...

Tuo apn esittämä tilanne olisi ok jos se kestäisi muutaman kuukauden ym. Mutta jos siinä vaiheessa kunnoltaisiin muuttamassa yhteen olisikin aivan eri elintaso niin siitä tulisi kyllä ongelmia. Ja varsinkin jos ap on tarvittaessa jatkossakin elämää sillä elintasolla jonka esittelisi seurusteluvaiheessa niin se olisi ok.

Ajatellaan että oltaisiin muuttamassa yhteiseen asuntoon. Jos mies yhtäkkiä olettaisikin että sisustukseen käytetään 20k€ vaikka aikaisemman elintason perusteella olisin varautunutunut muutaman tonnin sijoitukseen. Kirpasishan se kun itse en haluaisi käyttää sisustukseen kovin paljoa enkä toisaalta hlauaisi että mies maksaa kaiken. Jos mies jatkossa haluaisikin käydä tosi tasokkaissa ravintoloissa ja vaimon pitäisi edustaa niin olisin kyllä pettynyt. En halua sellaista elämää joten kokoisin tulleeni huijatuksi. Jos taas jatkossakin voitaisiin elää suunnilleen samantasoisesti kuin tutustuttaessa niin tilanne ok.

Naisen olisi parempi pitää oma salainen tili, näin jälkikäteen ajatellen ennemmin yritettiin liikaa miellyttää toista, usein pohdin tätä etten ainakaan haluaisi sitoutua lainaan niin epävarman henkilön kanssa.  Työtoveritkin sanoivat siellä menevät kaikki sinun rahasi.

Ei mitään salattavaa ollut muutoinkaan, lähipiirissä nähty, kun alkaa puhua rahoista hetken päästä niitä ei ole.  Kaikilla ei ollut huolta huomisesta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä AV-raati on siitä, että mies ei paljasta varallisuuttaan naiselle suhteen alkuvaiheilla, esimerkiksi parin ensimmäisen kuukauden aikana.

Laskisitko tämän naisena valehtelemiseksi ja kehittäisit siitä suuren ongelman kun totuus paljastuu, vai ymmärtäisitkö miksi mies teki näin ja hyväksyisit asian?

Piilottelua pitäisin kyllä valehteluna, mutta muuten en kyllä ole tiennyt suhteen alkuvaiheessa miehen varallisuutta kun se ei missään yhteydessä ole tullut esille eikä se ole vaikuttanut mitenkään suhteeseen.