En kestä kun mies osoittaa fyysistä hellyyttää tyttärelleen
Tästä alkaa paskamyrsky, se on varma.
Mutta onko muita äitipuolia, jotka kyllä tulevat toimeen ja tykkäävätkin lapsipuolistaan, mutta isän tyttärelleen osoittama fyysinen hellyys, joskus sanallinenkin, aiheuttaa alkukantaisen refleksin ja ällöttää ja oksettaa...?
Kommentit (369)
Entisten suhteiden tytöt on kova rasite isän uudelle parisuhteelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se onneksi loppui kun tyttäret oli 13v. Siihen asti oli kummaa lääppimistä lapsiltaan. Aivan kun kilpailua isästä. En ole tottunut et isät ja tytöt pussailee, ja istuu makaavan isänsä päällä. Just siinä kiehnaten....
Tämäkin on totta... monet tytöt ihan oikeasti haluavat kilpailla isän huomiosta, jopa ajatella että isä pitää kauniimpana ja seksikkäämpänä kuin äitipuolta, vaikka ei tietenkään isänsä kanssa olisi mitään muuta seksuaalista. Mutta se voittaminen tietyllä tavalla. Ja jos siinä kakkoseksi tuntee jäävänsä niin se on sen suhteen kuolema.
No mutta eihän kukaan tasapainoinen aikuinen nainen tuossa tilanteessa voi tuntea jäävänsä kakkoseksi!? Jos tuntee niin kipin kapin terapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuntui ja tuntuu! Mutta kun näin tapahtuu yhteisen tyttäremme kohdalla, tunnen onnea ja tyytyväisyyttä. Täällä siis kohtalontoverisi ♥️
Oikeasti ihana kuulla etten ole ainut!
Olen kuitenkin ihan täyspäinen, mutta helvetin vaikeita tunteita pitää sisällään tämä uusperhe elämä. Tätäkin on jatkunut jo vuosia, eli ei mikään uusi juttu.
Usein mietin, että uusperheet on todella epäluonnollisia ratkaisuja. Ei kenellekkään helppoja tai edes kovin hyviä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuntui ja tuntuu! Mutta kun näin tapahtuu yhteisen tyttäremme kohdalla, tunnen onnea ja tyytyväisyyttä. Täällä siis kohtalontoverisi ♥️
Keskenkasvuista :(
Sulla itselläs kokemusta??
Jaa ei vai.
No Siperia opettaa.
Täällä yx äitipuoli tunnustaa saman tunteen. En tällä hetkellä voi sietää mieheni ekan avioliiton tyttöjä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Tästä alkaa paskamyrsky, se on varma.
Mutta onko muita äitipuolia, jotka kyllä tulevat toimeen ja tykkäävätkin lapsipuolistaan, mutta isän tyttärelleen osoittama fyysinen hellyys, joskus sanallinenkin, aiheuttaa alkukantaisen refleksin ja ällöttää ja oksettaa...?
Toisinpäin sama reaktio.
Täällä on sitten taas isin tyttö, joka ei kestä kun ne lääppii
Minä tunnistan tunteesi ja uskallan myöntää, että koin samaa kuin sinä exäni kanssa, jolla oli yksinhuoltajuus tyttäreensä. Viimeinen vuosi ennen eroamme ajattelin monesti, että mies koskettaa enemmän tytärtään kuin minua.
Näin joulun aikaan suuren suurta ärtymystä aiheutti myös se, että mies osti minulle ja tyttärelleen samanlaiset lahjat tyyliin kosmetiikkalahjapakkaus, yöpaita, suklaata ja joku koru.
Juu olen ihan hirveä ihminen, tiedän. Minua em. asiat stressasi sen verran, että päädyimme eroon. Omia lapsia minulla ei ole, enkä toiste lähde suhteeseen lapsellisen miehen kanssa.
Mun isän uudesta vaimosta varmaan tuntuu tuolta. Ja se on näkynyt. Tiedätkö mitä ap, perinnönjaossa mä kynin sen kyrpähaukan. Se ehkä vei isän, mut mä vien rahat.
Vierailija kirjoitti:
Tuntui ja tuntuu! Mutta kun näin tapahtuu yhteisen tyttäremme kohdalla, tunnen onnea ja tyytyväisyyttä. Täällä siis kohtalontoverisi ♥️
Hahhah, onneksi mun osä ja se maho ei saaneet yhteistä lasta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntui ja tuntuu! Mutta kun näin tapahtuu yhteisen tyttäremme kohdalla, tunnen onnea ja tyytyväisyyttä. Täällä siis kohtalontoverisi ♥️
Oikeasti ihana kuulla etten ole ainut!
Olen kuitenkin ihan täyspäinen, mutta helvetin vaikeita tunteita pitää sisällään tämä uusperhe elämä. Tätäkin on jatkunut jo vuosia, eli ei mikään uusi juttu.
Usein mietin, että uusperheet on todella epäluonnollisia ratkaisuja. Ei kenellekkään helppoja tai edes kovin hyviä. Ap
Ethän sä ole täyspäinen, koska tuollainen tunne ei ole ihan terve...
No ei ole normaalia Ap. Olen myös äitipuoli ja minussa tuo ei kyllä herätä minkäänlaisia tunteita. Kiva vaan, jos halailevat/istuvat sylikkäin jne.
Ei kyllä normaalia ollenkaan tuommoiset tunteet. Tuntea nyt tuommoisia mustasukkaisia tuntemuksia lapsen takia?. Lapsi on aina isälle ykkönen, toivottavasti!
Tunnustan. Olo on silloin jotenkin tosi vaivaantunut. Se näyttää jotenkin tosi luonnottomalta ja teennäiseltä. Mutta sen sijaan kun mies osoittaa hellyyttä meidän yhteisille lapsille (kaksi tytärtä ja poika) niin sitä on ihana kattoa :)
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnistan tunteesi ja uskallan myöntää, että koin samaa kuin sinä exäni kanssa, jolla oli yksinhuoltajuus tyttäreensä. Viimeinen vuosi ennen eroamme ajattelin monesti, että mies koskettaa enemmän tytärtään kuin minua.
Näin joulun aikaan suuren suurta ärtymystä aiheutti myös se, että mies osti minulle ja tyttärelleen samanlaiset lahjat tyyliin kosmetiikkalahjapakkaus, yöpaita, suklaata ja joku koru.
Juu olen ihan hirveä ihminen, tiedän. Minua em. asiat stressasi sen verran, että päädyimme eroon. Omia lapsia minulla ei ole, enkä toiste lähde suhteeseen lapsellisen miehen kanssa.
Voi tätä sairasta maailmaa.
Olet kade. Ei muuta. Mene hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Tunnustan. Olo on silloin jotenkin toIvaivaantunut. Se näyttää jotenkin tosi luonnottomalta ja teennäiseltä. Mutta sen sijaan kun mies osoittaa hellyyttä meidän yhteisille lapsille (kaksi tytärtä ja poika) niin sitä on ihana kattoa :)
Ja sit ku mies ottaa seuraavan puolison, jota ällöttää sinun lapsesi..... kasva jo aikuiseksi. Miten voi aikuinen olla mustasukkainen lapselle? Miksi edes lisäännyit, jos tunne-elämä on keskittynyt omaan pe*****seen!? Säälin puolisoasi ja HÄNEN lapsiaan.. äitinä ja äitipuolena vauvapalstalla parkuva kuvotus.
Skorppari vai muuten vaan sairaalloisen mustasukkainen ja vallanhaluinen?
Vittu että onkin taas sairaita ämmiä tässä viestiketjussa.