Siis olemmeko oikeasti ainoa pariskunta, joka nukkuu eri huoneissa?
Emme ole nähneet siinä koskaan mitään ongelmaa. Silti monet tuttavat ovat aivan järkyttyneitä, kun kuulevat, että meillä on mieheni kanssa eri makuuhuoneet. Nukkuminen on ihanaa, kun sen saa tehdä omassa rauhassa. Myös isäni ja äitini nukkuivat aina eri huoneissa.
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntemani eri makuuhuoneissa nukkuneet parit ovat nykyään eronneet. Niin tosin melko moni makuuhuoneen loppuun asti jakanutkin. Haasteellista pitää parisuhteessa yllä läheisyyttä jos mahdollisuuksia olla lähellä toista on vähän. Ja ehkä osalla pareista tuo erillään nukkuminen tulee vierauden tunteesta: jos se kumppani ei tunnu enää turvalliselta ja läheiseltä on hankalampaa nukahtaa tai havahtuu helpommin toisen liikkeisiin ja ääniin? Miten samat jutut joihin on ennen tyytyväisenä nukahtanut alkavat ärsyttää ja pitää hereillä?
Päin vastoin - meillä läheisyyttä ja seksiä on enemmän kuin ennen nyt kun nukkumisesta tai sen puutteesta johtuva stressi on omien huoneiden ansiosta lieventynyt. Meillä halaillaan ja pussaillaan ihan pitkin päivää, ei vain illalla peiton alla. Ei eri huoneissa nukkuminen millään tavalla sulje pois läheisyyttä. Eikä meillä ainakaan ole mitään tekemistä luottamuksen puutteen kanssa.
Onneksi minulla on niin hyvä parisuhde, ettei puoliso vedä mitään omia johtopäätöksiä ja keksi itse syitä halulleni nukkua eri huoneessa. Jos miehelläni olisi huonompi itsetunto, ei suhde ehkä kestäisikään tätä. Mutta onneksi niin ei ole!
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä sitten se Kiinan keisarien ja muiden haaremi kuninkaiden meininki, että mies hipsii yöllä panemaan, paitsi että haaremissa on vain yksi jäsen? Ovi jätetään vihjailevasti raolleen tai jotkut liikennevalot kuin läääkärin vastaanotossa? Miten se paneminen siis onnistuu?
Oletko sä ihan vajaa?
Me nukutaan kans eri huoneissa. Mies herää neljältä töihin ja mä kotiudun töistä puolen yön maissa. Alkoi unet jäädä vähiin ja katkonaisiksi kun aina jompikumpi heräs syvästä unesta.
Harvoin kun vapaapäivät osuu yksiin me mennään nukkuu sohvalle 😀 katsellaan leffoja ja nukutaan lusikassa. Ja molemmat heräilly sata kertaa kun toinen tuhisee/kuorsaa/pieree/kääntyy/inisee...
Tottunut jo omaan unirauhaan.
Muistelkaa nuoruutta - nukuttiin 90 cm leveällä patjalla ja yhdellä peitolla..elämä muuttuu
Vierailija kirjoitti:
Mekin nukutaan eri makkareissa. Kummallakin on 140-senttinen sänky. Käytännön syistä: molemmat kuorsaavat, minä lisäksi vielä sekä potkin että puhun unissani. Toinen meistä haluaa nukkua viileässä, kovalla patjalla, valoisassa ja toinen lämpimässä, pehmeällä patjalla ja pimeässä. Lisäksi meillä on iso painoero, aiemmin parisängyssä lensin aina ilmaan, kun toinen käänsi kylkeä.
Nyt nukutaan molemmat hyvin!
Edellisen kirjoittaja jatkaa vielä: Meillä on erilaiset unirytmit, minä nukun pitkään, toinen herää suht aikaisin. Ja joku täällä mainitsikin kaksi kylppäriä, kummallakin on omansa. Vaikea olisi tottua toisenlaiseen meininkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntemani eri makuuhuoneissa nukkuneet parit ovat nykyään eronneet. Niin tosin melko moni makuuhuoneen loppuun asti jakanutkin. Haasteellista pitää parisuhteessa yllä läheisyyttä jos mahdollisuuksia olla lähellä toista on vähän. Ja ehkä osalla pareista tuo erillään nukkuminen tulee vierauden tunteesta: jos se kumppani ei tunnu enää turvalliselta ja läheiseltä on hankalampaa nukahtaa tai havahtuu helpommin toisen liikkeisiin ja ääniin? Miten samat jutut joihin on ennen tyytyväisenä nukahtanut alkavat ärsyttää ja pitää hereillä?
Päin vastoin - meillä läheisyyttä ja seksiä on enemmän kuin ennen nyt kun nukkumisesta tai sen puutteesta johtuva stressi on omien huoneiden ansiosta lieventynyt. Meillä halaillaan ja pussaillaan ihan pitkin päivää, ei vain illalla peiton alla. Ei eri huoneissa nukkuminen millään tavalla sulje pois läheisyyttä. Eikä meillä ainakaan ole mitään tekemistä luottamuksen puutteen kanssa.
Onneksi minulla on niin hyvä parisuhde, ettei puoliso vedä mitään omia johtopäätöksiä ja keksi itse syitä halulleni nukkua eri huoneessa. Jos miehelläni olisi huonompi itsetunto, ei suhde ehkä kestäisikään tätä. Mutta onneksi niin ei ole!
Varmasti tuo eri makuuhuoneissa nukkuminen ei aina johdu parisuhteen väljähtymisestä, noissa tuntemissani tapauksissa vaan näin on ollut. Normaaliin uneen kuuluu ne kevyen unen vaiheet. Noissa meillä sitä unta kehrätään toisesta, kumpikin tulee liki, silittää, saattaa mutista jotain - ja nukahtaa. Se nukkuva joko ei herää tai havahtuu ja jatkaa unta saman tien. Mutta meillä molemmat kuorsaa vain hiljaisesti silloin kun kuorsaa eikä kummallakaan ole pahoja uniongelmia. Kehnommin me nukumme erillään, jää helpommin miettimään murheita kun toinen ei tuhise turvallisesti lämpimänä vieressä. Uni on niin tärkeä juttu kaikille, että kuinka vaan parhaiten saa nukuttua, se varmaan parille paras. Vähän minusta kannattaa olla omasta olostaan huolestunut jos toisen normaalit unen äänet ja liikkeet alkaa häiritä unta, onko oma stressitila turhan korkealla ja mistä tuo johtuu?
Ei nuku kumpikaan, jos ei olla yhdessä, samassa sängyssä. Näin nukuttu 17 vuotta. Sänky kylläkin 180 cm leveä.
Mitä väliä nukkumajärjestelyillä on? Eivät ne kerro parisuhteen tilasta yhtään mitään. Jotkut ovat herkkäunisia tai kärsivät unettomuudesta, jotkut kuorsaavat tai nukkuvat levottomasti, joillakuilla on erilainen vuorokausirytmi jne. Uni on ihmisen hyvinvoinnille niin tärkeää, että sen eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Monessa parisuhteessa varmaan riideltäisiin paljon vähemmän, jos kumpikin saisi nukkua kunnolla ja riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
me nukutaan kanssa eri makuuhuoneissa. minä kuorsaan ja mies ei saa nukuttua. sillä on muutenkin vaikea saada unenpäästä kiinni niin mun kuorsaaminen ei sitä helpota. en oo koskaan ajatellu että se olis joku ongelma. ja mitä se muille kuuluu miten me nukutaan...
Oletteko te kuorsaajat ajatelleet laihduttamista?
Miettikää, miten kohtuutonta on, että nyt ajatellaan taas, että vanhuksia voisi asuttaa monen hengen huoneeseen.
Minusta olisi kiduttavaa. Mummoni oli aikanaan monen hengen huoneessa. Siellä oli päivärytminsä kadottaneita dementikkoja huutamassa ja sekoilemassa. (Kuorsaajia oli myös tietty)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
me nukutaan kanssa eri makuuhuoneissa. minä kuorsaan ja mies ei saa nukuttua. sillä on muutenkin vaikea saada unenpäästä kiinni niin mun kuorsaaminen ei sitä helpota. en oo koskaan ajatellu että se olis joku ongelma. ja mitä se muille kuuluu miten me nukutaan...
Oletteko te kuorsaajat ajatelleet laihduttamista?
Oletko sinä niitä ihmisiä, joiden mielestä ylipaino on syynä aian kaikkeen, oli sitä tai ei?
Kuorsaukseen vaikuttavat nenän ja nielun rakenteelliset sekä monet nenän tukkoisuutta aiheuttavat tekijät kuten yliherkkyys ja nenän kuivuminen.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Mää kyllä ymmärrän tuon kannan, jos tykkää nukkua yksin tai muuten vaan häiriintyy pyörimisestä kuorsaamisesta tms.
Joillakin tiedän olevan vaan syynä se että on tottunu nukkuun yksin nii vaikea edes ajatella vaihtoehtoa et nukkus jonku vieressä.
Meillä on aina nukkunu koko perhe samassa huoneessa tai jopa samasaa sängyssä ja se sopii meille, kaikki nukkuu hyvin ku on muut lähellä. Ja tää nukkumistapa ei todellakaan sovi kaikille eikä pidäkään sopia. Itekään en kyllä ennen parisuhdetta ja lapsia olis uskonu et mitkä on nukkumiajärestelyt nykyään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
me nukutaan kanssa eri makuuhuoneissa. minä kuorsaan ja mies ei saa nukuttua. sillä on muutenkin vaikea saada unenpäästä kiinni niin mun kuorsaaminen ei sitä helpota. en oo koskaan ajatellu että se olis joku ongelma. ja mitä se muille kuuluu miten me nukutaan...
Oletteko te kuorsaajat ajatelleet laihduttamista?
En ole ajatellut, kun ei kerta kaikkiaan ole mitä laihduttaa. Oletko sinä ajatellut hankkia oikeaa tietoa kuorsaamisen syistä noiden tyhjien stereotypioiden sijaan?
Onpas paljon kuorsaajia. Eikö kannattaisi jo tutkia syy, ja ratkaista ongelma ja mahdollinen sairaus muulla tavoin...
Ensimmäiset 4 vuotta nukuttiin väkisinkin samassa huoneessa. Tulos: olin umpiväsynyt, sillä uneni katkesi 8 tunnin aikana keskimäärin 10-15 kertaa miehen kuorsaukseen (korvatulpat eivät auttaneet, mies normaalipainoinen, joten kuorsaukselle ei ole mitään tehtävissä). Olin kuin pystyynkuollut sen 4 vuoden jälkeen.
Sen jälkeen ollaan viimeiset 10 vuotta nukuttu eri huoneissa ovet kiinni.
Uni ja terveys on tärkeämpää kuin se, että uni katkeaa jatkuvasti kuorsauksen takia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä nukkumajärjestelyillä on? Eivät ne kerro parisuhteen tilasta yhtään mitään. Jotkut ovat herkkäunisia tai kärsivät unettomuudesta, jotkut kuorsaavat tai nukkuvat levottomasti, joillakuilla on erilainen vuorokausirytmi jne. Uni on ihmisen hyvinvoinnille niin tärkeää, että sen eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Monessa parisuhteessa varmaan riideltäisiin paljon vähemmän, jos kumpikin saisi nukkua kunnolla ja riittävästi.
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Emme ole nähneet siinä koskaan mitään ongelmaa. Silti monet tuttavat ovat aivan järkyttyneitä, kun kuulevat, että meillä on mieheni kanssa eri makuuhuoneet. Nukkuminen on ihanaa, kun sen saa tehdä omassa rauhassa. Myös isäni ja äitini nukkuivat aina eri huoneissa.
Siinähän ihmettelevät:)
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös. Mies kuorsaa niin lujaa ettei kumpikaan kykene nukkumaan jos olemme samassa huoneessa.
Kannattaisikohan mies laittaa lääkäriin.
Me nukutaan samassa huoneessa, mutta ei eri makuuhuoneet minusta mitän friikkiä ole. Epätavallista kyllä, mutta jos se kerran toimii niin mikäs siinä :)