Siis olemmeko oikeasti ainoa pariskunta, joka nukkuu eri huoneissa?

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen vaan että kuinka yleensä on mahdollista nukkua samassa huoneessa tai peräti sängyssä.

Minä ainakin tarvitsen rauhallisen paikan ja yksin olemisen että voin nukkua kunnolla.

Ei tule mitään jos joku kuorsaa tai pyörii vieressä.

Et pärjäisi armeijassa hetkeäkään. Siellä samassa huoneessa on toistakymmentä ihmistä.

Miksi nämä jotka kuorsaa ei mene lääkäriin? Ihmisessä on vikaa jos hän kuorsaa.

Vierailija kirjoitti:

Me asutaan naapuritaloissa, koska puolison kuorsaus kuuluu huoneesta toiseen eikä siihen auta mikään! Herkkäunisena pienetkin äänet häiritsee.

Ei tota kyllä parisuhteeksi voi kutsua

Vierailija kirjoitti:

Nukutaan, koska lapsi on pieni ja heräämme vuorotellen hoitamaan öisin. Haluaisin nukkua muutenkin näin koska nukun vain yksinkertaisesti niin paremmin. Mies kuitenkin loukkaantuu siitä. Ilmeisesti kokee sen jotenkin niin etten koe häntä vetävänä jos haluan nukkua niin. Välillä sitä ihmettelee vaikka on 13 vuotta saman miehen kanssa ollut tämä väliläl edelleen käyttäytyy kuin epävarm teini. Huoh.

Minun avioliitto loppuisi heti siihen jos puolisoni ei haluaisi nukkua vieressäni. Se on yksi parisuhteen peruspilareista että jaetaan maakuuhuone ja sänky

Nukutaan jopa eri kerroksissa. Mulla pahoja unihäiriöitä, tosi vaikea nukahtaa kun toinen samassa sängyssä. Lisäksi yökaudet valvoessa haluun voida rauhassa lueskella, katsella telkkaria ym.

Vierailija kirjoitti:

Olin myös tulossa sanomaan, että me nukutaan myös eri asunnoissa. Teemme ihan eri työvuoroja, helpompi näin. Olen herkkäuninen enkä halua heräillä kun mies lähtee aamuvuoroon kun olen itse vasta päässyt nukkumaan jne. En pidä tätä järjestelyä edes mitenkään ihmeellisenä. Ihana oma rauha!

Ei toi mikään avioliitto ole.

Pariskunnalle täysin luonnotonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki tuntemani eri makuuhuoneissa nukkuneet parit ovat nykyään eronneet. Niin tosin melko moni makuuhuoneen loppuun asti jakanutkin. Haasteellista pitää parisuhteessa yllä läheisyyttä jos mahdollisuuksia olla lähellä toista on vähän. Ja ehkä osalla pareista tuo erillään nukkuminen tulee vierauden tunteesta: jos se kumppani ei tunnu enää turvalliselta ja läheiseltä on hankalampaa nukahtaa tai havahtuu helpommin toisen liikkeisiin ja ääniin? Miten samat jutut joihin on ennen tyytyväisenä nukahtanut alkavat ärsyttää ja pitää hereillä?

Päin vastoin - meillä läheisyyttä ja seksiä on enemmän kuin ennen nyt kun nukkumisesta tai sen puutteesta johtuva stressi on omien huoneiden ansiosta lieventynyt. Meillä halaillaan ja pussaillaan ihan pitkin päivää, ei vain illalla peiton alla. Ei eri huoneissa nukkuminen millään tavalla sulje pois läheisyyttä. Eikä meillä ainakaan ole mitään tekemistä luottamuksen puutteen kanssa.

Onneksi minulla on niin hyvä parisuhde, ettei puoliso vedä mitään omia johtopäätöksiä ja keksi itse syitä halulleni nukkua eri huoneessa. Jos miehelläni olisi huonompi itsetunto, ei suhde ehkä kestäisikään tätä. Mutta onneksi niin ei ole!

Varmasti tuo eri makuuhuoneissa nukkuminen ei aina johdu parisuhteen väljähtymisestä, noissa tuntemissani tapauksissa vaan näin on ollut. Normaaliin uneen kuuluu ne kevyen unen vaiheet. Noissa meillä sitä unta kehrätään toisesta, kumpikin tulee liki, silittää, saattaa mutista jotain - ja nukahtaa. Se nukkuva joko ei herää tai havahtuu ja jatkaa unta saman tien. Mutta meillä molemmat kuorsaa vain hiljaisesti silloin kun kuorsaa eikä kummallakaan ole pahoja uniongelmia. Kehnommin me nukumme erillään, jää helpommin miettimään murheita kun toinen ei tuhise turvallisesti lämpimänä vieressä. Uni on niin tärkeä juttu kaikille, että kuinka vaan parhaiten saa nukuttua, se varmaan parille paras. Vähän minusta kannattaa olla omasta olostaan huolestunut jos toisen normaalit unen äänet ja liikkeet alkaa häiritä unta, onko oma stressitila turhan korkealla ja mistä tuo johtuu?

No jos et ole ikinä kärsinyt unihäiriöistä niin on vaikea selittää, miten paljon pelkkä ajatus nukkumisesta saattaa stressata. Eli se itse nukkuminen on minulle se stressaava tekijä, mies lähinnä stressiä lisäävä tekijä. Saatan pyöriä tuntikausia hereillä nukahtamatta riippumatta siitä onko vieressä ketään vai ei, mutta oma pyörimiseni häiritsee myös puolisoa ja minua itseäni alkaa ahdistaa se, että hän on huomenna töissä taas kerran väsynyt koska minä olen ollut yön hereillä. Nukahtaminen yleisesti on vaikeaa, ja kyllä se vaan pistää harmittamaan, jos puoliso kääntää vaikka väärään aikaan kylkeä ja havahtuu siitä lupaavasta melkein unesta sen takia.

Paikallaan makaaminen käy jossain vaiheessa tylsäksi, ja alan usein lukea kirjaa. Sitäkään en voi tehdä puolison vieressä. Kun tarpeeksi kaun pyörii hereillä, tuleekin jo nälkä ja vessahätä. Yö saattaa olla yhtä ravaamista ja turhautunutta häsläämistä. Se, että kumppanikin joutuu kärsimään, ei ole mielestäni reilua.

Nukun mielummin eri huoneessa, koska voin silloin metelöidä niin paljon kuin haluan, lukea kirjaa jne. häiritsemättä toista. Jo se, että "on lupa" pitää haluamaansa meteliä johtaa yleensä siihen, että pystyn rentoutumaan paremmin ja nukahdan helpommin. Joskus on hyviä kausia nukkumisen kanssa ja silloin kömmin mielelläni miehen viereen.

Kiva ajatushan se on, että voisi nukkua mukavasti toisen kainalossa (tai yleensä nukkua helposti!), mutta realiteetit ovat nämä eikä kumppanin vaihtaminen nyt ainakaan auta. Sen sijaan on ihanaa, että minulla on näin ymmärtäväinen ja kannustava puoliso, joka on valmis tällaisiin kompromisseihin, koska haluaa olla kanssani.

Mä laitan aina välillä ukon nukkumaan sohvalle.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko te kuorsaajat ajatelleet laihduttamista?

Jännä juttu, mulle ei ikinä tulisi mieleenkään olla suhteessa läskin miehen kanssa, silti taitaa olla about kaikki kumppanit olleet kuorsaajia. Kuten sulle on jo kerrottukin, kuorsaus voi johtua monesta muustakin syystä.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäiset 4 vuotta nukuttiin väkisinkin samassa huoneessa. Tulos: olin umpiväsynyt, sillä uneni katkesi 8 tunnin aikana keskimäärin 10-15 kertaa miehen kuorsaukseen (korvatulpat eivät auttaneet, mies normaalipainoinen, joten kuorsaukselle ei ole mitään tehtävissä). Olin kuin pystyynkuollut sen 4 vuoden jälkeen.

Sen jälkeen ollaan viimeiset 10 vuotta nukuttu eri huoneissa ovet kiinni.

Uni ja terveys on tärkeämpää kuin se, että uni katkeaa jatkuvasti kuorsauksen takia.

Kuorsaukselle on tehtävissä erittäin paljonkin vaikka olisi normaalipainoinen.

Vie mies lääkäriin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko te kuorsaajat ajatelleet laihduttamista?

Jännä juttu, mulle ei ikinä tulisi mieleenkään olla suhteessa läskin miehen kanssa, silti taitaa olla about kaikki kumppanit olleet kuorsaajia. Kuten sulle on jo kerrottukin, kuorsaus voi johtua monesta muustakin syystä.

Joka on sairaus joka tulee hoitaa

Vierailija kirjoitti:

Nukutaan jopa eri kerroksissa. Mulla pahoja unihäiriöitä, tosi vaikea nukahtaa kun toinen samassa sängyssä. Lisäksi yökaudet valvoessa haluun voida rauhassa lueskella, katsella telkkaria ym.

Lukeminen ja telkkarin katselu juuri lisää univaikeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös. Mies kuorsaa niin lujaa ettei kumpikaan kykene nukkumaan jos olemme samassa huoneessa.

Kannattaisikohan mies laittaa lääkäriin.

Täällä on paljon idiootteja jotka ei viitsi mennä lääkäriin koska haluavat elää sairaina koko loppuelämänsä

Vierailija kirjoitti:

No jos et ole ikinä kärsinyt unihäiriöistä niin on vaikea selittää, miten paljon pelkkä ajatus nukkumisesta saattaa stressata.

Sä olet varmaan yhtä kyllästynyt kuin minäkin ihmisten "hyviin" neuvoihin, miten saada nukuttua... niillä jotka ei ole sekuntiakaan kärsineet unettomuudesta, on aina parhaat niksit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nukutaan jopa eri kerroksissa. Mulla pahoja unihäiriöitä, tosi vaikea nukahtaa kun toinen samassa sängyssä. Lisäksi yökaudet valvoessa haluun voida rauhassa lueskella, katsella telkkaria ym.

Lukeminen ja telkkarin katselu juuri lisää univaikeuksia.

Mun kohdalla ei pidä paikkaansa, nimenomaan oikein tylsää ohjelmaa katsoessa saatan nukahtaakin.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen vaan että kuinka yleensä on mahdollista nukkua samassa huoneessa tai peräti sängyssä.

Minä ainakin tarvitsen rauhallisen paikan ja yksin olemisen että voin nukkua kunnolla.

Ei tule mitään jos joku kuorsaa tai pyörii vieressä.

Minä taas nukun paljon paremmin miehen vieressä. Saan huonosti unta ja miehen (kevyt) kuorsaus vain helpottaa unen saamista, kun rauhoitan omankin hengityksen samaan tahtiin. Lisäksi mies lämmittää näin talvisin, ettei tarvitse palella :D Joskus kun nukun huonosti, menen ihan miehen selkään kiinni tai kylkeen nukkumaan, se tuntuu mukavan levolliselta ja mukavlta. Mies on lähdössä viikonloppuna reissuun ja joudun nukkumaan yhden yön yksin, tiedän jo kokemuksesta, että siitä tulee huonosti nukuttu yö.

Ei nukuta, mutta voisin ihan hyvin nukkua. Minusta eri huoneissa nukkuminen on toisen huomioonottamista. Itse olen kroonisesti uneton ja nukahtaminen, unessa pysyminen ja uudelleen nukahtaminen aiheuttavat välillä todellisia ongelmia. Menen yleensä tunnin-pari ennen puolisoa nukkumaan, koska nukahtamisesta ei tule mitään, jos hän on läsnä. Häiriinnyn niin pahasti kaikista normaaleista äänistä, joita ihmisestä lähtee. Korvatulpat eivät ole vaihtoehto, koska niiden kanssa nukun vielä vähemmän, kun keskityn vain kohinaan päässäni.

Mikäli ei molemmat oltaisi opiskelijoita niin voisi ihan hyvin muuttaa kolmioon, jossa molemmille olisi omat nukkumatilat. Tämä olisi varmasti myös puolisolle parempi, kun yöllisen valveillaoloni aikana saatan mennä aika levottomaksi, ja kääntyilen kymmeniä kertoja kun kaikki asennot tuntuvat huonoilta. Välillä käyn myös huoneesta poissa, että väsyisin enemmän. Jossain vaiheessa tehdään kumpikin todella pikkutarkkaa ja keskittymiskykyä vaativaa työtä, joten laadukas yöuni on kaiken a ja o.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos et ole ikinä kärsinyt unihäiriöistä niin on vaikea selittää, miten paljon pelkkä ajatus nukkumisesta saattaa stressata.

Sä olet varmaan yhtä kyllästynyt kuin minäkin ihmisten "hyviin" neuvoihin, miten saada nukuttua... niillä jotka ei ole sekuntiakaan kärsineet unettomuudesta, on aina parhaat niksit.

Riippuu aika paljon äänensävystä. Jos joku yrittää hyvää hyvyyttään auttaa, en osaa ärsyyntyä siitä, mutta kieltämättä sellainen "teet kaiken väärin kyllä minä tiedän koska kerran en saanut unta ja sitten tein näin"- sävy pistää kieltämättä rasittamaan. Aika paljon menee toisesta korvasta sisään, toisesta ulos, koska kaikki on kokeiltu.

Minulla auttaa jonkin verran sängyssä lukeminen, säännöllinen liikunta ja täysi kofeiinittomuus. Eniten auttaa silti se, että seuraava päivä on vapaapäivä ja saa nukkua aamulla niin pitkään kuin haluaa, jolloin ei mene sänkyyn miettien, montako tuntia on aikaa nukkua ennen kuin pitää taas nousta ylös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos et ole ikinä kärsinyt unihäiriöistä niin on vaikea selittää, miten paljon pelkkä ajatus nukkumisesta saattaa stressata.

Sä olet varmaan yhtä kyllästynyt kuin minäkin ihmisten "hyviin" neuvoihin, miten saada nukuttua... niillä jotka ei ole sekuntiakaan kärsineet unettomuudesta, on aina parhaat niksit.

Riippuu aika paljon äänensävystä. Jos joku yrittää hyvää hyvyyttään auttaa, en osaa ärsyyntyä siitä, mutta kieltämättä sellainen "teet kaiken väärin kyllä minä tiedän koska kerran en saanut unta ja sitten tein näin"- sävy pistää kieltämättä rasittamaan. Aika paljon menee toisesta korvasta sisään, toisesta ulos, koska kaikki on kokeiltu.

Minulla auttaa jonkin verran sängyssä lukeminen, säännöllinen liikunta ja täysi kofeiinittomuus. Eniten auttaa silti se, että seuraava päivä on vapaapäivä ja saa nukkua aamulla niin pitkään kuin haluaa, jolloin ei mene sänkyyn miettien, montako tuntia on aikaa nukkua ennen kuin pitää taas nousta ylös.

Suosittelen lääkäriin menoa välittömästi.