Siis olemmeko oikeasti ainoa pariskunta, joka nukkuu eri huoneissa?

Miksi kuorsaajat ja univaikeuksista kärsivät ei mene lääkäriin? Kun kumpaankin on erittäin hyvät hoitokeinot.

Miehen entinen nainen oli pistänyt miehen nukkumaan eri huoneeseen. Nykyään mies nukkuu tyytyväisenä minun vieressäni.

Tuli nyt vähän kärjistettyä, mutta yleisesti ottaen olisi hienoa, jos tässä asiassa samankaltaiset ihmiset löytävät toisensa. Erikseen nukkujat toisensa, ja yhdessä nukkujat toisensa, ettei kenenkään tarvitsisi jäädä kärsimään tilanteesta jossa toivoo toista yöksi viereensä mutta kumppani evää tämän mahdollisuuden.

Meillä molemmat tykkäävät nukkua yhdessä. Aluksi mies arasteli ja oli epävarma, että voinko todella haluta nukkua hänen vieressään. Minulle se oli itsestään selvää, että nukuttaisiin yhdessä. Koirakin saa nykyään nukkua samassa huoneessa, minua se vaan rentouttaa kun kuuluu rauhallista tuhinaa vierestä. :) <3

Tuohan on tosi ihanaa, että pariskunnat mieluummin nukkuvat erillään, kuin valvottavat toisiaan kuorsauksen ym. takia. Jatkuva unettomuus ja univelassa eläminen on paljon suurempi haitta pariskunnan arjelle ja hyvinvoinnille kuin erilliset makuuhuoneet.

Vierailija kirjoitti:

Onpas paljon kuorsaajia. Eikö kannattaisi jo tutkia syy, ja ratkaista ongelma ja mahdollinen sairaus muulla tavoin...

Itse olen käynyt lääkärissä jo kauan sitten kuorsauksen takia. Lääkäri poltti sähköllä kitalaen takana olevia kudoksia (en tiedä nimeä) ja sen piti kutistaa kudokset pois ja lopettaa kuorsaus. Ei auttanut mitään! Jälkitarkastuksessa lääkäri myönsi hoitovirheen ja sanoi, ettei asialle voi mitään.

Ja en ole ylipainoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos et ole ikinä kärsinyt unihäiriöistä niin on vaikea selittää, miten paljon pelkkä ajatus nukkumisesta saattaa stressata.

Sä olet varmaan yhtä kyllästynyt kuin minäkin ihmisten "hyviin" neuvoihin, miten saada nukuttua... niillä jotka ei ole sekuntiakaan kärsineet unettomuudesta, on aina parhaat niksit.

Riippuu aika paljon äänensävystä. Jos joku yrittää hyvää hyvyyttään auttaa, en osaa ärsyyntyä siitä, mutta kieltämättä sellainen "teet kaiken väärin kyllä minä tiedän koska kerran en saanut unta ja sitten tein näin"- sävy pistää kieltämättä rasittamaan. Aika paljon menee toisesta korvasta sisään, toisesta ulos, koska kaikki on kokeiltu.

Minulla auttaa jonkin verran sängyssä lukeminen, säännöllinen liikunta ja täysi kofeiinittomuus. Eniten auttaa silti se, että seuraava päivä on vapaapäivä ja saa nukkua aamulla niin pitkään kuin haluaa, jolloin ei mene sänkyyn miettien, montako tuntia on aikaa nukkua ennen kuin pitää taas nousta ylös.

Suosittelen lääkäriin menoa välittömästi.

Eipä olekaan tullut mieleen, kiitos!

Käyttäkää hyvät ihmiset korvatulppia!

Eikö täällä kaikilla pitänyt olla unelmamiehiä.

Kun kaikki vauvafoorumi miehet haukutaan vässyköiksi.

Silti miehenne kuorsaavat ja edes oman miehen kainalossa ei voi nukkua. =D

Nopeasti ne mielikuvat murtuu..

Voi kuule, kuorsausta on yritetty hoitaa leikkauksillalla ( nykyään pidetään vanhanaikaisena) ja cpap -laitteella, johon puoliso ei tottunut. Kuvittele nukkuvasi kaasunaamarin kanssa.

Mun mies kuorsaa kuin höyryjyrä ja menee töihin aamuyöksi -> kello soi keskellä yötä, kaapinoven kolinaa ym.... Lisäksi hän nukkuu erittäin leveästi keskellä sänkyä kuin maailman omistaja. Minä olen yökyöpeli, hyvin aamu-uninen ja päivätyöajan tekijä. Meillä on kolme lasta ja rakennutettiin 6 h+keittiön talo juurikin siitä syystä, että mulla on oma makkari- työhuone ja miehellä oma. Molemmissa makkareissa on parisänky, ja viikonloppuisin nukutaan yhdessä.

Peittelen miehen nukkumaan illalla ja mies pyytää kainaloon juttelemaan ja halailemaan, mutta nousen sitten vielä. Jos en nouse, herään vähintään tunnin päästä kun maailman omistaja kuorsaa suoraan korvaan.....joten parempi uni minulla, kun on erillinen makkari. Korvatulpat tuntuu epämukavilta, enkä herää sitten herätyskelloon.

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä sitten se Kiinan keisarien ja muiden haaremi kuninkaiden meininki, että mies hipsii yöllä panemaan, paitsi että haaremissa on vain yksi jäsen? Ovi jätetään vihjailevasti raolleen tai jotkut liikennevalot kuin läääkärin vastaanotossa? Miten se paneminen siis onnistuu?

Panna voi muutenkin kuin yöllä peiton alla pimeässä huoneessa ja yhteisessä sängyssä ;) Yöt on nukkumista varten; väsyneenä ja vittuuntuneena kai harvemmin edes panettaa.

Kuulostaa kamalalta nämä erikseen nukkumiset. En haluaisi. Toivottavasti tässäkin asiassa samankaltaiset löytävät toisensa.

Me nukutaan miehen kanssa alasti ihan iholla. Se vaan on ihanaa tuntea toisen iho, lämpö ja hengitys. Jos satutaan heräämään yöllä, otetaan se toinen takaisin kainaloon. Useimmiten myös kissa nukkuu samassa sängyssä.

Mekin nukutaan eri huoneissa, tuntuu olevan suhteellisen yleistä. Ei johdu kuorsaamisesta. Matkoilla nukutaan samassa sängyssä jos on pakko, mutta on aina vähän hankalampaa. Ensimmäiset 15 vuotta nukuttiin samassa sängyssä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa kamalalta nämä erikseen nukkumiset. En haluaisi. Toivottavasti tässäkin asiassa samankaltaiset löytävät toisensa.

Me nukutaan miehen kanssa alasti ihan iholla. Se vaan on ihanaa tuntea toisen iho, lämpö ja hengitys. Jos satutaan heräämään yöllä, otetaan se toinen takaisin kainaloon. Useimmiten myös kissa nukkuu samassa sängyssä.

Kas vaan alapeukkuja :D

Kyllä minäkin nukuin edellissä avioliitossani jossain vaiheessa eri huoneessa. No, se onkin ex-avioliitto. Oliko erillään nukkuminen parisuhteen tuhon syy vai seuraus, en tiedä. Mitään hyvää siitä ei seurannut.

-sama

Ette ole ainoita.

Nuorena nukuttiin vierekkäin. Vanhemmiten mies lihoi ja alkoi kuorsata, minä sairastuin voimakasta väsymystä aiheuttavaan sairauteen. Lisäksi miehellä vuorotyö. Ei nukuttaisi kumpikaan jos ei olisi erillisiä huoneita.

Mies on vilukissa ja pitää makkarin lämmityksen täysillä. Minä taas nukun mahdollisimman viileässä makuuhuoneessa hyvin kuin pieni eläin. Onneksi nyt on mahdollisuus nukkua eri huoneissa, aikaisemmin aina toinen paleli ja toinen hikoili.

Kaikki järkyttyvät aina kun kuulevat, että mulla ja poikaystävällä on yhteisessä asunnossa kummallakin omat huoneet, joissa on kummankin sängyt, tietokoneet ja muut omat tavarat. :D Järjestely on näin siksi, että kumpikin tarvitsee välillä OIKEASTI oman rauhan ja omaa tilaa, ja meillä on välillä todella erilaiset unirytmit, jolloin omat huoneet ovat todella hyvä juttu. Yhteistä aikaa vietetään sitten jomman kumman huoneessa ja homma toimii loistavasti, vaikka kaikki tätä järjestelyä aina kauhistelevatkin.

Matkalla (yksin) se menee pakosta mutta muualla kuin vaimon vieressä nukkumeinen on kyllä kurjaa, näin 32 v kokemuksella.

Me nukutaan ainakin väliaikaisesti eri huoneissa. Lapsi heräilee aika usein, mies menee aikaisin aamulla töihin. Kaikki nukumme paremmin näin. Eiköhän me taas samaan sänkyyn siirry, kun lapsi alkaa nukkua omassa sängyssä, omassa huoneessa. Huonosti nukkuminen ja jatkuva väsymys kaataisi tämän suhteen varmasti nopeammin kuin hetkellinen erillään nukkuminen :D

Meillä ei ole tarpeeksi huoneita, mutta erillään nukutaan arkisin. Mä yleensä nukun sohvalla, mulla on parempi siinä. Mies ei juurikaan kuorsaa, vaikka onkin vähän ylipainoinen, mutta nukkuu levottomasti, heittelehtii ja potkii.

Vapaapäivinä nukutaan samassa sängyssä kun ei ole niin tarkkaa heräämistä.

Seksi hoituu ihan hienosti hereillä ollessa :).

Lomalla nukutaan samassa sängyssä, kun ei ole sitä aikaisin heräämispakkoa.